Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 Arja Juvonen ammattikuva
Vuosi: 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008

27.06.2020 Perussuomalaiset: hallitus haluton kehittämään ikäihmisten palveluita kokonaisuutena



Hoitajamitoituksen muutoksesta äänestettiin eduskunnassa tänään perjantaina. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa säädettään muun muassa paljon puhuttaneesta laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksesta, mutta myös muista ikäihmisten palveluihin liittyvistä asioista. Perussuomalaiset jättivät lakiehdotukseen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vastalauseen sekä tekivät täysistunnossa yhteensä yhdeksän tarkentavaa lausumaehdotusta.

Peräänkuulutimme lakiin erinäisiä tärkeitä tarkennuksia, joiden ei soisi jäävän huomiotta. Huolemme kohdistui muun muassa riittävään rahoitukseen, jolla varmistetaan hyvissä ajoin henkilöstömitoituksen toteutumiseen vaadittavat resurssit. Myös lain toteutumista olisi seurattava tarkasti ja laiminlyönneistä tulisi määritellä selkeät sanktiot.

Rahoituksen riittävyyden lisäksi huoli koskee aikataulua sekä kotihoidon asemaa

Olemme erityisen huolissamme siitä, että kunnat joutuvat tinkimään muista palveluista hoitajamitoituksen nostamisen myötä, ellei hallitus osoita kunnille riittävää rahoitusta. On huomattava, että kuntien ja sairaanhoitopiirien taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi koronaepidemian seurauksena, eikä tilanne parane silmänräpäyksessä. Hallitus ei voi edellyttää, että kunnat löytäisivät säästökohteet itse. Tästä syystä esitimme, että myös kotihoitoon säädettäisiin henkilöstömitoitus lain tasolle. Esitimme myös, että hallituksen tulisi kiinnittää huomiota siihen, mihin tehtäviin palkataan lisää henkilöitä, jotta säästösyistä hoitajien sijasta ei palkata lisää hoiva-avustajia. On tärkeää, että myös vaativampiin sairaanhoidon ja lääkehoidon tehtäviin on tarjolla riittävästi osaavaa henkilöstöä.

Hoitajien työolojen parantaminen on avainasemassa henkilöstön saatavuuden kannalta

Hallituspuolueiden edustajat ovat tuoneet esiin henkilöstön saatavuuden ongelmana, jonka takia pitkä siirtymäaika tarvitaan. Hoitoalan koulutuksen saaneita toimii kuitenkin paljon muilla aloilla ja moni on lähtenyt töihin ulkomaille, koska Suomessa palkkaus tai työn arvostus ei vastaa kunnolla työn vaativuutta. Jotta tarvittava henkilöstö saadaan, hallituksen tulisi toteuttaa toimenpideohjelma, jossa hoitoalan epäkohdat niin palkkauksen kuin työolojen yleisemminkin osalta huomioitaisiin. Erityisesti korona-aikana moni hoitoalalla koki, että heidän oikeuksiaan poljettiin valmiuslain poikkeusvaltuuksia käyttämällä, eikä koronalisää maksettu. Hallituksen tulee nyt korjata tilanne ja osoittaa hoitoalalle ansaittua arvostusta.

Omaishoitajien asema korjattava

Omaishoitajat tekevät yhteiskunnassamme korvaamattoman arvokasta työtä, joka auttaa ikäihmisiä asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Tämä säästää merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia. Omaishoitajien saama tuki kuitenkin vaihtelee paljon asuinkunnasta riippuen. Moni omaishoitaja hoitaa omaistaan ansiotyön sivussa. Nyt hallitukselta tarvitaan toimenpiteitä, joilla omaishoitajien asema yhtenäistetään valtakunnallisesti ja epäkohtiin puututaan. Ensimmäinen askel olisi omaishoidon tuen verovapaus ja lakisääteiset vapaapäivät, joita esitimme.

Perussuomalaisten esittämät lausumaehdotukset:

1) Eduskunta edellyttää, että hallitus sisällyttää vuoden 2021 talousarvioon rahoituksen, jolla kunnat voivat vastata hoitoalan henkilöstöpulaan ja rekrytoida lisää hoitajia etupainotteisesti varmistaakseen riittävät henkilöstöresurssit.

2) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa henkilöstömitoituksen toteutumista ja ryhtyy toimenpiteisiin määritelläkseen sen laiminlyönneistä sanktiot.

3) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa vanhustenhoidon kotihoidon resurssien määrää ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin määritelläkseen kotihoitoon lakisääteisen henkilöstömitoituksen.

4) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta vanhustenhoidon saattohoidon parantamiseksi ja turvaamiseksi hoivayksiköissä laaditaan erilliset saattohoito-ohjeistukset ja suunnitelmat ja hoivayksikön osaamista ja tarvetta palliatiivisen hoidon turvaamiseen tuetaan.

5) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta vanhustenhoidon valtakunnallisia resursseja säästävä omaishoito huomioidaan erityisesti ja omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien toteutumista seurataan, ja selvittää omaishoidon tuen verovapauden mahdollisuuden.

6) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin seuratakseen vanhustenhoidon potilasturvallisuuden toteutumista valtakunnallisesti ja jotta hoitovirheistä sekä potilasvahingoista laaditaan erilliset tilastot ja vanhustenhoidon potilasturvallisuuden parantamiseksi sekä vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi hoivayksiköissä ja kotihoidossa laaditaan valtakunnallinen toimenpideohjelma.

7) Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti toimenpideohjelman, jolla parannetaan hoitoalan töissä työskentelevien työoloja ja saadaan houkuteltua muille aloille työllistyneet ammattiin koulutetut hoitajat palaamaan hoitoalan töihin.

8) Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee vanhusten hoivapalveluiden valvontaohjelman ja varmistaa siihen tarvittavat resurssit aluehallintoviranomaisille ja Valviralle.

9) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa henkilöstömitoituksen toteutumista huomioiden lakiehdotuksen 3a §:n ammattinimikkeitä koskeva listaus, selvittää, miten uusien työntekijöiden palkkaaminen välittömään asiakastyöhön jakautuu eri ammattinimikkeiden välillä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, mikäli esimerkiksi sairaanhoidon ja lääkehoidon tarpeisiin koulutettuja ammattihenkilöitä ei ole palkattu tarkoituksenmukaista määrää.





10.06.2020 Velanotolla ei tule ostaa seuraavia vaaligallupeja tai vaalivoittoja



Lisätietoa >>



06.06.2020 Kolumni Kaupunkisanomissa: Istutetaan omenapuu ja eletään, vaikka ehkä pelottaa



Koronavirusepidemia jättää meihin jäljen. Mikään ei ole enää kuin ennen. Olemme joutuneet muuttamaan toimintatapojamme ja käyttäytymistämme. Otamme askeleen kauemmaksi kauppajonossa. Käännämme pään pois kohdatessamme. Säikähdämme aivastusta. Pelkäämme. Mutta on syytäkin.

Suomi avautuu pikku hiljaa toivoen, että koronavirusepidemia laantuisi kesän myötä. Kesäkuussa ravintolat saavat olla auki rajoitetusti lokakuun loppuun saakka. Odotamme kuumaa intiaanikesää, joka jatkuisi pitkälle syksyyn. Ihmiset viettävät kesäiltoja terasseilla. Jos uskaltavat. Koronaviruksen toinen aalto voi olla odotettavissa syksyllä.

Kevään ylioppilaat saivat valkolakkinsa. Kotisohvalta käsin seurasimme tyttäremme virtuaalista lakkiaisjuhlaa. Tytär painoi ylioppilaslakin päähänsä kotonaan, samaisessa olohuoneessa missä hän sai nimensä kahdeksantoista vuotta sitten. Heti oli liikuttava. Kevään ylioppilaat juhlivat varovasti, ohimennen. Niin tehtiin myös meillä. Juhlavalmistelut tehtiin kuitenkin täysillä. Viestittelin yöllä ystäväni kanssa siivouksen eri vaiheista. Hänellä oli vielä luuttu kädessä, minä aloitin pesemään ikkunoita. Kello lähenteli kahta. Pimeällä ei tietenkään pitäisi pestä ikkunoita, mutta lopputulos oli hyvä. Ikkunoiden pesu kruunaa juhlan kuin juhlan. Kaikki näkyy valoisammin.

Nuorten koronakevät on ollut paineinen. Ylioppilaskirjoitukset tehtiin nopeutetussa tahdissa. Jatko-opintoihin hakeminen tapahtui nyt ensimmäistä kertaa todistusarvosanoilla. Osa opiskelijoista joutui sähköisiin pääsykokeisiin. Jokainen teki varmasti parhaansa. Tunnen suurta sympatiaa nuoria kohtaan. Erityisesti tänä keväänä olisi tärkeää, että opiskelupaikkoja riittäisi halukkaille. On huolestuttavaa ajatella, mitä niille nuorille tapahtuu, jotka eivät saa opiskelupaikkaa.

Tein eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa esitin vaihtoehtoisia toimintatapoja tavata hoivakodeissa asuvia ikääntyneitä läheisiään koronakriisin aikana. Yhtenä keinona esitin ulkotapaamisia. Muistan, kuinka 1990 luvulla työskentelin hoitajana Helsingissä Laakson sairaalassa. Meillä hoitajilla oli tapana, että saatoimme viedä potilaan hänen sängyllään ulos, mikäli hän niin toivoi. Ei ollut esteitä, oli vain hidasteita. On ollut hyvä, että hoivakodeissa on tartuttu erilaisiin mahdollisuuksiin tavata. Vanhusten eristäminen omaisiltaan hoivakoteihin on ollut vanhuksia suojeleva ja hyvää tarkoittava, mutta se on aiheuttanut myös pelkoa ja jättänyt suuria arpia. Sen voi päätellä yhteydenotoista, joita olen saanut. Näiden arpien kanssa joudumme elämään myös päättäjinä.

Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama virkamiestyöryhmä totesi antamassaan raportissa, että valtio velkaantuu koronakriisin myötä nyt niin runsaasti, että velkasuhteen vakauttaminen 2020 luvun aikana vaatisi julkisen talouden vahvistamista noin seitsemällä miljardilla eurolla. Työllisyystoimia ja rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Tuottavuutta tulee lisätä, mutta samalla tulemme saamaan myös leikkauksia ja veronkorotuksia. Hallituksessa pohditaan kuumeisesti erilaisia vaihtoehtoja. Pelkään, että hoitajamitoitusta ei sittenkään kirjata lakiin.

Koronakriisi jätti varjoonsa Al- Holin pakolaisleirin Syyriassa. Hallitus teki joulukuussa 2019 periaatepäätöksen, että leirillä olevia Isis- naisia ei auteta palaamaan Suomeen, mutta lapsia voidaan auttaa. Kolme Isis-naista onnistui kummallisesti poistumaan leiriltä lapsineen ja vaeltamaan Syyrian levottomuuksien läpi Turkin Suomen pääkonsulaattiin. Perustuslain mukaan konsulaattiin saapuva Suomen kansalainen on oikeutettu palaamaan Suomeen. Naiset lapsineen ovat jo Suomessa. Presidentti Sauli Niinistö on todennut, että Suomeen palaavat naiset ja lapset ovat turvallisuusuhka, joka on syytä ottaa vakavasti. Myös suojelupoliisi on todennut samaa.

Suomalaiset elävät monenlaisen pelon keskellä. Tärkeintä on kuitenkin elää. Kahdeksankymppiset vanhempani asuvat Savossa. En ole päässyt tapaamaan heitä. Koronakriisin keskellä olen tavoittanut heidät puhelimitse risusavotasta, istuttamasta omanapuita ja marjapensaita, maalaamasta piharakennusta ja rakentamasta linnunpönttöjä. Kesäkuussa on äitini syntymäpäivä. Hän saa lahjaksi kanoja. Isäni nikkaroi kanalan kimpussa. Kil kal, kot, kot. Elämän täyteistä kesää kaikille!




06.06.2020 Hallituksen signaali laittomasti maassaoleville kannustaa jäämään, ei poistumaan



Lisätietoa >>



09.05.2020 Kotimainen rokotetuotanto aloitettava



Lisätietoa >>



01.05.2020 Vappupuhe



Tänä vappuna elämme tilanteessa, jollaista emme olisi voineet koskaan kuvitella.

Turvallisessa Suomessa, jossa olemme saaneet sotiemme jälkeen elää, olemme yhtäkkiä kaikki keskellä sairautta, pelkoa, epävarmuutta, ahdistusta ja kysymyksiä. Mihin jatkamme tästä ja miten meidän tulisi toimia?

Koronavirusepidemia on kääntänyt koko maailman ylösalaisin ja myös Suomi saa siitä osansa. Meidän on oltava vahvoja ja mentävä eteenpäin luottaen siihen, että selviämme näistä vaikeuksista..

Helppoa se ei tule olemaan. Koronavirus on paitsi terveydenhuollon myös talouden katastrofi ja edessä on ennennäkemätön lama, joka koskettaa meitä kaikkia.

Koronakriisi osuu työntekijöihin, yrittäjiin. Konkurssien uhkaa ja aaltoa ei tukahduteta Busines Finlandin joillekin yrityksille myöntämällä kehitysrahoilla. Bisnes Finlandin rahanjaon selvitys on saatava pian kuultavaksi. Kun Bisnes Finlandin pääjohtaja totesi A-studiossa, että virheitä ei ole tapahtunut, pitää sille saada myös virallinen varmistus.

Koronakonkursseja vastaan voimme me jokainen tehdä omat vastaiskumme. Suositaan suomalaista. Ostetaan lähiyrittäjältä. Tehdään nettiostoksia. Teetetään urakoita suomalaisilla yrityksillä ja työntekijöillä. Käytetään sen oman pienen lähikaupan palveluita. Näytetään valinnoillamme, että arvostamme omaa yrittäjää.

Koronakriisi iskee tänä keväänä moniin opinnoistaan valmistuviin nuoriin ammattihenkilöihin. Yhtäkkiä esimerkiksi ravintola- ja matkailualalle valmistuneille ei löydykään työtä.

Koronakriisi iskee perheisiin. Se osu moniin lapsiin ja nuoriin - heihin, jotka eivät ole saaneet viettää kronaeristyksen aikaan tasaista ja turvallista lapsuudenaikaa. Perheissä on voitu henkisesti huonosti, vanhempien alkoholi ja mielenterveysongelmat osuvat aina lapseen. Näihin hetkiin emme ole Suomessa koskaan riittävän valmistautuneita. On oltava ja tarvitsemmekin tuplasti resursseja lastensuojelulle - tulevaisuuden korjaustoimet on kohdennettava näihin koronakuiluun pudonneisiin lapsiin ja nuoriin. Terapiatakuu kansalaisaloite on koronakriisin myötä noussut entistäkin tärkeämmäksi viedä maaliin. Koronakriisi jättää syvät haavat ihmisiin.

Koronakriisi pelottaa maanviljelijöitä ja puutarhayrittäjiä. Kausityöntekijöiden saapuminen Suomeen on ollut ymmärrettävästi hankalaa. Maanviljelijän ja marjatilallisen suuri kädenojennus on se, että he palkkaisivat tiloilleen suomalaisia kausityöntekijöitä, työttömiä, irtisanottuja, lomautettuja tai kesätyönään menettäneitä nuoria. Kyllä me ostamme teidän tuotteet ja marjat. Me rakastamme suomalaisia marjoja ja vihanneksia.

Koronakriisin keskellä nuoret ylioppilaat painavat pian valkolakin päähänsä. Tyttäremme Viivi on yksi heistä. Abiturientit ovat joustaneet ja venyneet ylioppilaskirjoituksissa ennennäkemättömästi. Nopeutettu kirjoitustahti turvasi kirjoitukset koronakriisin keskellä. Oli syytä pelätä, että virus katkaisee kirjoitukset. He, jotka eivät kenties onnistuneet kirjoituksissaan, voivat suorittaa uusintoja syksyllä ja poikkeuksellisesti maksuttomasti. Tein tästä kirjallisen kysymyksen ministerille ja oli hienoa huomata, että ministeri kannatti asiaa ja nosti rahoituksen myös asialle lisätalousarviossa. . Kiitos siitä.

Vappu on työväen juhla ja sellaista vietämme myös tänä vappuna.
Vapun ja työn sankareiksi nousevat tänä vappuna he, jotka hoitavat meitä ja pitävät meistä huolta. He, jotka turvaavat selustamme, vastaavat hätäämme ja tulevat paikalle.

Sairaanhoitajat, lähihoitajat, perushoitajat, kätilöt,lääkärit, sairaaloiden välinehuoltajat, laboratorionäytteiden ottajat, kuljetuksista vastaavat sairaaloiden lääkintävahtimestarit, kuntoutuksesta vastaavat fysioterapeutit ja kuntohoitajat, röntgenhoitajat, ruokahuollosta vastaavat, puhtaanapidosta vastaavat siivoustyön tekijät, hoivaavustajat ja henkilökohtaiset avustajat, Hammaslääkärit ja hammashoitajat. Lääkintähelikoptereiden lentäjät.

Poliisit, palomiehet, sosiaalityöntekijät, sosionomit, geronomit, lastensuojelun työntekijät, puolustusvoimat, rajavartijat ja varusmiehet. Vapaaehtoisjärjestöt ja toimijat. Joukkoliikenteen kuljettajat, rekkamiehet ja naiset. Taksikuskit, jotka olette kuljettaneet esimerkiksi koronaan sairastuneita ihmisiä päivystykseen. Kauppojen työntekijät, jotka olette kohtaamassa ihmisiä päivittäin.

Opettajat ja koulunkäyntiavustajat. Opettajat, olette tehneet aivan uskomattoman työn etäkoulun aikana. Olen saanut seurata Espoon Saarnilaakson yläasteen etäkoulua poikamme Veikon opiskelun myötä. Olette kärsivällisiä, rauhallisia, paneutuneita ja osaavia. Olette pitäneet koululaiset kiinni arjessa, tuoneet turvallista rutiinia oppilaille. Saamme olla teistä todella ylpeitä. Tulemalla koteihimme tietokoneen kautta, olemme saaneet nähdä ja kuulla osaamisenne erityisesti.

Kiitos teille jokaiselle arjen sankarille, te olette tämän Vapun sankareita.

Koronakriisi lisää valtion velkaa ennennäkemättömällä tavalla. Tulemme jokainen osallistumaan tämän velan maksuun. Hallitusohjelman maailmaasyleilevät ilmastotavoitteet ja muun maailman parannusoperaatiot on syytä muuttaa realistisiksi. Mihin Suomen valtion kukkaro riittää? Me perussuomalaiset asetamme oman maan ja sen kansan kaiken muun edelle.
Meidän Suomen on selvittävä ja sen maan kansan on pärjättävä. Suomalaista ei saa tukahduttaa ja lypsää loppuun. Suomalaisille on annettava vahva singnaali siitä, että kun teemme voitavamme, se riittää. Ei yhtään enempää. Meidän ei tule ylittää itseämme. Oma maa ensin. Ei ole häpeä sanoa sitä ääneen. Se, että rakastaa omaa maataan ei tarvitse nöyristelyä.

Valtavalla velanotolla ei saa ostaa vaalimenestystä seuraavissa vaaleissa. Velalla ei voi ostaa turvallisuuden tunnetta, se ei paikkaa haavoja tai auta meitä unohtamaan menetyksiämme. Sen alle ei saa peittää muistoja.

Velanotolla ei tule tehdä gallupmittauksia.

Oli hämmentävää, miten sosiaalidemokraattien riveistä eduskunnan pääministerin ilmoituksesta käydyssä keskustelussa eräässä puheenvuorossa vertailtiin pääministeri Marinin ja tasavallan presidentin kannatusprosentteja.

Vakavan koronakriisin, ihmisten menehtymisien keskellä, pääministeripuolueen edustaja lukikin kannatusprosentteja. Kylmäävää.

Erityisesti moitittavaa se on myös siksi, että hallituspuolueista juuri oppositiota on syytetty politikoinnista. Näin todettiin myös minulle, kun jätin eduskunnan ensimmäisenä kansanedustajana jo 24.1.2020 kirjallisen kysymyksen Suomen varautumisesta koronavirusepidemiaan. Kysymystä ei koettu silloin ajankohtaiseksi vaan pelon lietsonnaksi ja politikoinniksi.

THL:n lausunnot vielä hiihtolomien alkaessa tammi- helmikuun vaihteessa ihmetyttivät: THL rohkaisi ihmisiä matkoille. THL totesi myös vielä maaliskuun alussa, että koronavirus ei ole niin vaarallinen kuin on luultu.

Uskallan edelleenkin luottaa siihen, että kirjallinen kysymykseni oli ajankohtaisessa ajassa, mutta THL ehkä kelloltaan väärässä.

Voimassa olevaan hallitusohjelmaan on tehtävä paljon muutoksia, sillä koronakriisin jälkeen mikään Suomessa ja maailmalla ei ole kuin ennen. Emme voi tarjota kaikille kaikkea ja toimia koko maailman sosiaalitoimistona. Velka koskettaa koko seuraavaa sukupolvea. Lasta, joka on kenties juuri sinun vatsassasi. Jos Suomeen tullaan, niin töihin. Meillä ei ole varaa vuosikausien kotouttamistoimiin. Maahantulijat on velvoitettava oppimaan meidän kotimaamme kieli, suomi, ruotsi tai saame.

Ikäihmiset, te kaikki yli 70 vuotiaat, hoivakodeissa asuvien ikääntyneiden läheiset ja omaiset, olette olleet kovilla.

Olette joutuneet kokemaan pitkän kevään eristettynä kodeistanne ja erossa läheisistänne. Monet teistä ovat sotiemme veteraanien lapsia. Muistikuvat lapsuuden hetkistä sodan keskellä ovat edelleenkin olemassa. Oma äitini on kertonut tarinaa, jossa hän odotti sodasta palaavaa isäänsä ja juoksi onnellisena vastaan pellolta lähestyvää sotamiestä. Miten se olikaan ollut pienelle tytölle pettymys, kun sotamies olikin ollut toisen perheen isä.

Odottavan aika on pitkä. Olette kuitenkin paljon kokeneita, muistatte niitä vaikeita aikoja. Olette kuulleet sodan tarinat paljon kirkkaammin kuin me muut. Teissä on poikkeuksellista vahvuutta. Olisipa myös meissä. Koko Suomi tarvitsee ryhtiliikettä. Yhteen hiileen puhaltamisen tunnetta, kaveria ei jätetä mentaliteettia. Kaikki kädet on laitettava tekemään asioita - töitä.
Ja kyllä - metsässä on työtä, ihmisten auttamisessa on työtä, Suomessa on työtä. Ja työtä pitää haluta tehdä. Tämän on minulle opettanut isäni.

Ja kuten myös te lukuisat yli 70 vuotiaat Suomemme kansalaiset, hänkin aloittanut työn teon jo poikasena. Renkinä maataloissa, timpurina työmailla. Perunan teossa pelloilla. Kiitos te Suomemme ikäihmiset - te näytätte meille esimerkkiä. Olette tehneet raskaan päivätyön, rakentaneet Suomen. Tänään työväen juhlapäivänä kaikki kunnia teille. Yritetään jaksaa vielä karanteenia.

Kansanedustajana olen teillä töissä. Ei ole päivääkään, etten muistaisi valtakirjani antajaa. Työmaalla minua ohjaa vahva perussuomalainen arvomaailma.

Juureni ovat syvällä Savon maaseudussa. Meitä maalta muuttajia on Uudellamaalla paljon. Minut on vetänyt pääkaupunkiin aikoinaan opinnot ja hoitajan työt. Helsingin kaupunki oli hyvä työnantaja. Espoossa sain työskennellä muistisairaiden vanhusten ja kehitysvammaisten ryhmäkodeissa. Muistan usein upeita työkavereitani hoitaja ajoilta. He olivat silloin työn sankareita, mutta ovat edelleenkin. Me silloiset kaksikymppiset olemme nyt viisikymppisiä. Monet työkaverini ovat jo eläköityneitä, mutta edelleen keikkailevina ”tähtinä”, kuten me ruukattiin aina hoitajavajetta korvaamaan tulleita keikkalaishoitajia kutsua. He olivat meille tähtiä - aarteita.

Valoisaa kevättä, kaunista vappua, uskoa ja luottamusta tulevaan hyvät suomalaiset.
Suomen lippu kotipihamme lipputangossa liehuu kaikille teille.






30.04.2020 Koronalisä hoitajille, vapun raskaan raatajille



Vappu on työväen juhlapäivä. Tänä vappuna työn sankareiksi nousevat he, jotka hoitavat meitä. Kiitos, että jaksatte.

Äsken tulleen tiedon mukaan kunta-alalle ei saatu uutta työehtosopimusta. Hoitajien Tehy ja Super eivät hyväksyneet valtakunnansovittelijan ratkaisuesitystä. Tätä ounastelinkin mielessäni – nyt haetaan kestävää ja kannustavaa ratkaisua.

Olen eilen jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen, jolla esitän resursseja kunnille erityiseen hoitohenkilöstön ”koronalisään”, selkokielellä vaarallisen työn lisään. He ovat sen ansainneet.

Annamme satojatuhansia euroja tukeaksemme yrityksiä. Jopa hyvin menestyneet toimijat ovat saaneet tukia. Eiköhän anneta myös hoitajille? On nurinkurista, että he, joita tarvitsemme elintärkeästi, jäävät aina unohduksiin.

Toimenpidealoite
hoitohenkilöstön erityistekijälisän käyttöönoton aikaansaattamiseksi

Eduskunnalle

Hoitohenkilöstölle on mahdollista maksaa poikkeuksellisen vaativien työolosuhteiden perusteella erityistekijälisää. Erityistekijälisä on ollut mainittuna myös muun muassa Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa (1.2. 2018 – 31.3. 2020).

Jos työtehtävän sisältö poikkeaa vaativuusryhmän tavanomaisista tehtävänsisällöistä ja vaativuusryhmän töiden normaalista vaatimustasosta, palkan määrää korottavat esimerkiksi seuraavat erityistekijät, jos niitä sisältyy työpaikan työtehtäviin:
työn edellyttämä erityinen työkokemus, tiiminvetäjän tms. esimiesvastuu, erityinen taloudellinen vastuu, poikkeuksellisen vaativat työolosuhteet, työn edellyttämät erityistaidot (esim. kielitaito, koulutus) ja muut erityistekijät ja vastuut.

Koronavirusepidemian vuoksi hoitohenkilöstö joutuu tällä hetkellä joka päivä vaaratilanteisiin hoitaessaan työtään. Koronakriisi on tuonut koko maailman nähtäville ammattiryhmän, jota ilman kriisistä ei selvitä. Hoitotyötä tekevälle henkilöstölle, kuten myös muille terveydenhuollon sektorilla toimiville ammattiryhmille (mm. välinehuolto, puhtaanapito, siivous, ruokahuolto) vastaaville henkilöille tulisi näyttää, että olemme heille kiitollisia, arvostamme ja tarvitsemme heitä.

Hoitajille tulisi maksaa työstään lisäkorvausta, erityistekijälisää. Tämä kannustasi hoitotyössä toimivia henkilöitä jatkamaan ja jaksamaan vaativassa työssään. Mikäli näin ei tehdä on mahdollista, että hoitajat jäävät pois hoitotöistä tai siirtyvät töihin ulkomaille, josta heitä jo kovasti lisäansioilla houkutellaan. Esimerkiksi Ruotsin Mölndal kunta houkuttelee sairaanhoitajia kesäksi töihin 50 000 (noin 5000 euroa) kruunun palkalla, mutta myös muista ”koronalisistä” käyty Ruotsissa keskustelua.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin hoitohenkilöstön erityistekijälisän käyttöönoton aikaansaattamiseksi ja turvaa kunnille tähän kohdennettuja resursseja

Helsingissä 29.4.2020




20.04.2020 Oikeusasiamies selvittämään, millaista hoitoa koronaan sairastuneet vanhukset saavat hoivakodeissa- THL:n tilastovirhe osoittaa suurta huolimattomuutta



Oikeusasiamiehen on ryhdyttävä selvittämään, millaista hoitoa koronaan sairastuneet vanhukset ovat saaneet ja saavat kodinomaisissa vanhustenhoidonyksiköissä.

Vaade perustuu sille, että THL ei ole tilastoinut koronaan menehtyneitä hoivakotien vanhuksia. Tilastoja pahempaa on kuitenkin vanhusten saaman hoidon epävarmuus ja laatu. Onko vanhustenhoivassa riittävät resurssit perushoitoon, oireiden mukaiseen erikoissairaanhoitoon ja saattohoitoon. Lain mukaan jokaisella on oikeus hyvään hoitoon.

Viikonloppuna kerrottiin, että vanhustenhoivassa tapahtuneet koronakuolemat eivät ole tulleet tilastoiduiksi. (Yle 17.4. 20). Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla koronakuolemien virallisesta määrästä voi uupua jopa 50–60 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueen hoivakodeissa tapahtunutta koronakuolemaa. (Iltasanomat 19.4.2020)

Tilastovirhe osoittaa suurta huolimattomuutta ja välinpitämättömyyttä, mutta myös sen, että THL ja STM eivät näytä tietävän, mitä vanhustenhoivassa todellisesti tapahtuu. Millainen on vanhusten koronasairastuvuus ja miten sairastuneita hoidetaan eri puolella Suomea. Vanhustenhoivassa on koronakriisi, mutta THL ja STM ovat hiljaa.

Korona on kaikille vakavasti sairastuneille raju: hengitysvaikeuksia, keuhkokuumetta, veren liiallista hyytymistä, elintoimintojen romahtamista, happivajeesta johtuvaa sekavuutta ja yleistä kivuliaisuutta.

Sairaalassa potilaan on mahdollista päästä palliatiiviseen hoitoon eli kivunlievitykseen ja happihoitoon ja hengityskoneeseen, sekä sedaatioon eli nukutukseen sairauden ollessa pahimmillaan. Vanhustenhoivassa tilanne on toinen, sillä kodinomaisilta hoivayksiköiltä ei vaadita sairaalatason osaamista. Koronsviruspotilaat ovat eriarvoisessa asemassa keskenään.

THL:n ja STM:n olisi ryhdyttävä jo etupainotteisesti toimiin ja organisoitava erikoisssairaanhoidon ja saattohoidon apu ja tuki kodinomaisiin hoivakoteihin, mikäli siihen on tarvetta.
Mikäli sairaanhoitopiirien resurssit eivät riitä hoivakoteihin, on palvelua hankittava yksityisiltä palveluntuottajilta. Kun tilanne on päällä, on otettava myös kaikki irti yksityisistä erikoissasairaanhoidon ja saattohoidon osaajista.





16.04.2020 Hoivakotien ikäihmisten suojelussa epäonnistuttu rankasti - maskit jakoon tasapuolisesti niin yksityiselle ja julkiselle sektorille ja hoitajille testit



Olen tehnyt toimenpidealoitteen, jossa esitetään suojavarusteiden, kuten kasvomaskien, tasapuolista jakoa kaikille vanhustenhoivan toimijoille riippumatta siitä, onko kyseessä yksityinen vai julkinen toimija. Suojavarusteita on puuttunut lukuisista vanhustenhoivan yksiköistä ja kotihoidosta, sillä heille ei ole niitä toimitettu huolimatta STM:n yhdestä ohjeistuksesta, että maskeja on käytettävä. Suojavarusteissa on nuukailtu ja asetettu toimijat eri asemaan. Hoivakodeissa koronavirukseen on kuollut lukuisia vanhuksia ympäri Suomen.

STM Ministeri Aino-Kaisa Pekonen on lausunut julkisesti, että toimijoilla olisi pitänyt olla 3 - 6 kuukauden suojavarastot esimerkiksi maskeja. Koronavirus yllätti kuitenkin kaikki toimijat, huoltovarmuuskeskusta myöten.

Suomessa lähdettiin suojelemaan hoivakotien vanhuksia sillä, että heidän ikääntyneiltä omaisilta kiellettiin pääsy vierailemaan hoivakoteihin. Harva ikääntynyt kuitenkaan lienee käynyt ulkomaan lomamatkoilla tai hiihtokohteissa. Jossakin kohtaa virus on siis päässyt livahtamaan hoivakotiin muuta kautta. Koronatestien pidättyväinen linja, suojamaskien puuttuminen ja ministeriön ja THL:n epäselvät ohjeistukset suojamaskien tarpeellisuudesta ja hyödyistä, ovat osoittautumassa kohtalokkaaksi valinnaksi vanhustenhoivassa.

Kun THL:n ohjeistus koronavirustesteihin on ollut nihkeä, ei oireilevat hoitajat tai heidän kotona sairastavat läheisensä ole päässeet testeihin. Hoitajat on myös velvoitettu tulemaan ulkomaanmatkojen jälkeen suoraan töihin ilman karanteenia. Ennaltaehkäisy on ollut tyvestä latvaan nousua, täysin epäonnistunutta. Koronavirus tulee leviämään kulovalkean tavoin. Vanhustenhoivassa työskentelevät hoitajat ja muu henkilöstö tulee nyt testata välittömästi.

Omaiset ovat olleet surun murtamia ja huoli läheisestä on ollut valtava. Näitä yhteydenottoja on tullut paljon. Samalla yhteyttä ottavat hoivakotien hoitajat, päivittäin. He kertovat, että heillä ei ole yhden yhtäkään kasvomaskia. Hoivakodeissa vallitsee myös ohjeistuksen sekamelska. Kun kyseessä on kodinomaiset yksiköt, tilanne on paikoin täysin neuvoton.
Miten suojellaan viruksesta välttyneet heiltä, joilla virus on? Miten hoitaja suojelee itsensä? Miten omaiset pääsevät jättämään hyvästejään koronaan menehtyville vanhuksille? Saako vanhukset hoitoa elämän viime metreillä? Kysymykset ovat lohduttomia.

Eräs hoitaja kysyi, että onko pakko mennä töihin, jos suojamaskeja ei ole ja onko pakko siirtyä toiseen yksikköön kesken työvuoron hoitajapulan vuoksi. Hoitajat altistetaan maskitta koronavirukselle, mutta liikkuessaan hoivayksiköistä toiseen vaikkapa hoivayksikön sisällä, he altistavat myös muita.



14.04.2020 Esitin liikkuvia ja osaavia saattohoitoyksiköItä vanhusten hoivakoteihin - ministeriö vastasi esitykseeni



Tein sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen, että se koordinoisi erityiset alueellisesti liikkuvat saattohoitoyksiköt huolehtimaan parantumattomasti koronavirukseen sairastuneiden vanhusten saattohoidosta. Vaikka emme haluaisi sitä myöntää, niin minessa hoivakodissa koronavirukseen sairastunut vanhus ei välttämätttä selviä
sairaudesta, vaikka saisikin siihen hoitoa. Silloin edessä voi olla saattohoito tilanne.

Saattohoitoon liittyvää tukea ja osaamista voidaan viedä ambulanssilla ja helikopterilla.

Koronavirus leviää vanhustenhoivayksiköissä aiheuttaen paljon menehtymisiä. Parantumattomasti sairaan vanhuksen hyvä, laadukas ja oikeaaikainen saattohoito on turvattava näinä hetkinä.

Koronaan liittyy keuhkokuume ja vakava hengitysvaje. Kodinomaisissa vanhustenhoivayksiköissä on haasteellista hoitaa äkillisestä hengitysvajeesta kärsiviä potilaita. Yksiköistä puuttuu happilaitteistoa, palliatiivisen kivun hoitoon tarvittavaa osaamista ja lääkitystä sekä muuta saattohoidossa olevan potilaan tilaa helpottavaa välineistöä.

Kun saattohoidossa olevia potilaita on useita samaan aikaan, on paineet hoivayksiköissä suuret. Tilanne aiheuttaa hoivayksiössä asuville vanhuksille, mutta myös hoitajille ja heidän läheisilleen suurta ahdistusta. Kaiken tämän karmeuden keskellä on turvattava hyvä saattohoito.

Koronakriisin jälkeen on odotettavissa paljon potilasvahinkoilmoituksia ja kanteluja oikeusasiamiehelle, mikäli saattohoito tilanteissa on epäilyjä laiminlyönneistä tai ohittamisesta. Nämä asiat on pystyttävä hoitamaan Suomessa saattohoidettavaa ja hänen läheistään kunnioittaen. Hoidon on oltava oikea-aikaista, osaavaa, hyvää ja inhimillistä.

Sain STM:n ylijohtaja Päivi Sillanaukeelta tänään vastauksen esitykseeni. Hän vastasi, että saattohoito on osana ministeriön valmistelua ja kentän kanssa käytävää keskustelua. Kentän toimijoiden kanssa haetaan parhaiten kullakin alueella toimivat järjestelyt, joilla taataan yhteisiä periaatteita ja laadukasta saattohoitoa hoivakodeissa myös covid-19 tilanteen aiheuttaman mahdollisen lisähaasteen aikana. Lisäksi Sillanaukee kiitti tärkeän saattohoito asian esiin nostamisesta. Vastauksesta välittyi se, että asia on meille kaikille tärkeä ja yhteinen.




10.04.2020 Jätin Huoltovarmuuskeskuksesta ensimmäisen kirjallisen kysymyksen jo 2.4. ja eilen 9.4. 2020 toisen



Näin alkeellista toimintaa ei voida missään hyväksyä.

Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa säätelee huoltovalmiuslaki.
Siellä on ainakin porukkaa kuin piooa.

5 § (11.4.2008/225) Huoltovarmuuden kehittämistä ja ylläpitoa varten on Huoltovarmuuskeskus. Keskuksen toimielimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. Keskuksen yhteydessä toimii Huoltovarmuusneuvosto sekä pysyvinä yhteistoimintaeliminä komitean tapaan toimivia sektoreita ja pooleja.

Keskuksen ohjaus ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle.

Olen jättänyt jo 2.4. ensimmäisen kirjallisen kysymyksen keskuksen valvontaan ja toimintaan liittyen. Eilen 9.4. jätin toisen liittyen vastuuseen maskikaupoista.

Tässä kirjalliset kysymykset:

9.4. 2020
Eduskunnan puhemiehelle

Tämä kirjallinen kysymys on jatkoa aiemmin jättämääni kysymykseen KK 223/2020 vp. (Kirjallinen kysymys huoltovarmuusvaraston vanhentuneista tuotteista ja niiden laadusta, luotettavuudesta ja valvonnasta, sekä huoltovarmuusvaraston toiminnasta tulevaisuudessa)

Huoltovarmuuskeskus tilasi juuri koronavirusepidemiaa varten Suomeen kaksi miljoonaa kirurgista kasvosuojainta ja 230 000 hengityssuojainta. Ne saapuivat Kiinasta tilauslennolla 7.4. 2020. Keskiviikkona 8.4. 2020 kävi ilmi, että maskit eivät sovellu sairaalakäyttöön. Tilatuista tuotteissa ilmenneet törkeät laatupoikkeamat ovat suuri takaisku Suomelle ja suomalaisille koronavirusepidemian torjumisessa. Toisaalta mikäli tilausprosessi Suomen puolelta on ollut huolimatonta, on selvää, että saatu tavara voi olla heikkolaatuista. Tilausprosessin voidaankin nähdä olleen epäselvä. Materiaalia ei ole ennakkotarkastettu vaan on luotettu sokeasti kiinalaisten lähettämään tavaraerään. Tilaus on myös maksettu ennen kuin on edes nähty saatua tavaraa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan reklamaatio- oikeutta tuotteilla ei ole. Lisäksi tavaran maksamisen prosessiin liittyy epäselvyyksiä. Helsingin Sanomat kertoi 8.4. 2020, että huoltovarmuuskeskuksen tilaamiin kasvomaskeihin liittyy monimutkainen miljoonien eurojen riita, jonka osapuolet näyttävät olevan kaksi yrittäjää ja suomalainen alamaailma.

Huoltovarmuuskeskuksen perustuotantoosaston johtaja Jyrki Hakola on sanonut, että tavaralentoja on tulossa lisää Suomeen. (Iltalehti 1.4. 2020). Olisikin äärettömän suuri tappio, mikäli myöskään nuo tuotteet eivät täyttäisi niiltä vaadittua laatua ja mikäli nekin olisi jo maksettu etukäteen laatua varmistamatta.

Huoltovarmuuden toteutumista Suomessa säätelee laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Valtioneuvoston päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista. Keskuksen ohjaus ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy selvittääkseen huoltovarmuuskeskuksen toiminnan Kiinasta tilattujen suojavarusteiden tilausprosessiin liittyen?

Miten työ- ja elinkeinoministeriö valvoo huoltovarmuuskeskuksen toimintaa?

Millaisia taloudellisia tappioita Suomelle aiheutuu tilausprosessista, jossa tuotteiden laatu ei vastaa tilattua?

Miten Suomi aikoo reklamoida Kiinaa virheellisistä suojamateriaaleista?

Miten hallituksen mielestä lakia huoltovalmiuslaista on toteutettu Suomessa?

Onko hallitus tietoinen, mitä koronaepidemian torjumiseen liittyvää tilaustavaraa Suomeen on vielä tulossa maailmalta ja miten tilausprosessit niiden kanssa on toteutettu?

2.4. 2020
Eduskunnan puhemiehelle

Huoltovarmuuskeskus (HVK) ylläpitää eräiden keskeisten elintärkeiden tuonninvaraisten terveydenhuollon tarvikkeiden ja kriisispesifisten lääkkeiden varmuusvarastoja ja suorittaa yksityiselle sektorille korvaukset lääkkeiden velvoitevarastoinnista.

Potilashoidon jatkuvuus ja henkilökunnan työturvallisuus varmistetaan varastoimalla steriilejä terveydenhuollon tarvikkeita. Keskeiset varastoitavat terveydenhuollon tarvikkeet ovat elintärkeitä, tuonninvaraisia, yleiskirurgisia, kertakäyttöisiä tarvikkeita, joita ei voi poikkeusoloissakaan säästää tai säännöstellä. Suojavarusteilla tarkoitetaan ensisijaisesti infektiopotilaita hoitavien ammattihenkilöiden käyttöön tarkoitettuja suojaimia, kuten esim. kasvosuojia, hengityssuojaimia, leikkausmaskeja, suojatakkeja jne. Näitä on varastoissa sekä alueilla että valmiusvarastoissa. (www.huoltovarmuuskeskus.fi)

Sosiaali- ja terveysministeriö on 23.3.2020 päättänyt, että valitsevissa koronaviruspandemiaan liittyvissä poikkeusoloissa on perusteltua ottaa käyttöön valtion varmuusvarastoissa olevat lääkintämateriaalit ja suojavälineet. Tällä toimenpiteellä valtio haluaa varmistaa, että suojavarusteet riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten suojaamiseen koko maassa myös epidemiatilanteen pahentuessa.

Julkisuuteen on tullut tieto, että huoltovarmuusvarastosta jaetut kasvosuojaimet ovat ollet käyttöpäivämäärältään vanhentuneita. Niiden käyttöturvallisuutta on STM:n mukaan selvitetty satunnaisotannalla VTT:llä. Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola on sanonut, että osa varastosta jaetuista suojaimista on hankittu vuoden 2009 sikainfluenssaepidemiaa varten. Käyttöön on päätynyt suojaimia, jotka ovat vanhentuneet jo vuonna 2012. (YLE 1.4.2020) Käytössä kasvosuojainten kumilenkeissä on havaittu hapertumista. On selvää, että tällainen tuote ei täytä siltä vaadittuja laatuvaatimuksia. Herääkin vastuukysymyksiä siitä, että miten huoltovarmuusvaraston tuotteet ovat näinkin paljon vanhentuneita ja miksi vanhenemispäiväyksiä ei ole seurattu.

Koronavirusepidemian edetessä huoltovarmuuskeskuksesta voidaan tarvita myös muita tuotteita. Keskeisiä tarvikkeita ovat injektioneulat ja -ruiskut, suonikanyylit, veren- ja nesteensiirtolaitteet, intubaatioputket, limaimukatetrit, virtsakatetrit, leikkaus- ja muut suojakäsineet, leikkausveitset, haavaimut, kirurgiset ommelaineet sekä myös kotimaisessa tuotannossa olevat sidonta-, haavanhoito- ja leikkaustekstiilit. Kyseessä on elintärkeitä tarvikkeita, joiden steriiliys on oltava kohdallaan. Olisi kohtalokasta, jos näidenkin tuotteiden joukossa olisi päivämääriltään vanhentuneita, käyttökelvottomia tuotteita, jotka on kuitenkin laskettu osaksi lainsäädännön edellyttämiä varmuusvarastoja. Jos materiaalipuutteiden toteaminen jää loppukäyttäjien vastuulle, on mahdollista, että potilasturvallisuus vaarantuu tai leikkauksia joudutaan siirtämään asianmukaisia tuotteita odoteltaessa.

Huoltovarmuuden toteutumista Suomessa säätelee laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Valtioneuvoston päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että huoltovarmuusvarastossa olevat ja sieltä erityisvastuualueille jaettavat tuotteet ovat laadultaan käyttökelpoisia ja luotettavia?

Miten hallitus huolehtii siitä, että huoltovarmuusvaraston valvonta liittyen tuotteisiin toteutuu erityisesti silloin, kun käyttöön otetaan päivämäärältään vanhentuneita tuotteita?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy varmistaakseen, että huoltovarmuusvarasto varastoi kriisiajan tarpeita vastaavan määrän käyttökelpoisia tuotteita ja tuotteiden käyttökelpoisuutta valvotaan jatkuvasti ja asianmukaisesti?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta huoltovalmiusvarastosta ei löydy vastaavia virheitä tulevaisuudessa eli vuosia vanhentuneita tuotteita?

Onko huoltovarmuusvarastossa havaittu muita vanhentuneita tuotteita kuin kasvomaskeja ja onko muita tuotteita myös mahdollisesti välitetty eteenpäin?



09.04.2020 Huoltovarmuuskeskuksen tilausprosessissa epäselvyyksiä - kirjallinen kysymys ”Kiina - kaupoista”



Huoltovarmuuskeskus tilasi äskettäin koronavirusepidemiaa varten Suomeen kaksi miljoonaa kirurgista kasvosuojainta ja 230 000 hengityssuojainta. Ne saapuivat Kiinasta tilauslennolla 7.4. 2020. Keskiviikkona 8.4. 2020 kävi ilmi, että maskit eivät sovellu sairaalakäyttöön.

Tilatuista tuotteissa ilmenneet laatupoikkeamat ovat suuri takaisku Suomelle koronavirusepidemian torjumisessa. Toisaalta mikäli tilausprosessi Suomen puolelta on ollut huolimatonta, on selvää, että saatu tavara voi olla heikkolaatuista. Tilausprosessin voidaankin nähdä olleen epäselvä. Materiaalia ei ole ennakkotarkastettu vaan on luotettu sokeasti kiinalaisten lähettämään tavaraerään. Tilaus on myös maksettu ennen kuin on edes nähty saatua tavaraa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan reklamaatio-oikeutta tuotteilla ei ole.

Kiinasta tulleen tavaran maksamisen prosessiin liittyy myös epäselvyyksiä. Helsingin Sanomat kertoi 8.4. 2020, että huoltovarmuuskeskuksen tilaamiin kasvomaskeihin liittyy monimutkainen miljoonien eurojen riita, jonka osapuolet näyttävät olevan kaksi yrittäjää ja suomalainen alamaailma.

Huoltovarmuuskeskuksen perustuotantoosaston johtaja Jyrki Hakola on sanonut, että tavaralentoja on tulossa lisää Suomeen. (Iltalehti 1.4. 2020).

Olisi äärettömän suuri tappio, mikäli myöskään nuo tuotteet eivät täyttäisi niiltä vaadittua laatua ja mikäli nekin olisi jo maksettu etukäteen laatua varmistamatta.

Huoltovarmuuden toteutumista Suomessa säätelee laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Valtioneuvoston päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista. Keskuksen ohjaus ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle.

Olen jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta. Kysymys on jatkoa jo viime viikolla tehtyyn kysymykseen liittyen huoltovarmuusvaraston vanhentuneisiin tuotteisiin ja varaston toimintaan. Nyt jätetyssä kysymyksessä kysytään seuraavia asioita:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy selvittääkseen huoltovarmuuskeskuksen toiminnan Kiinasta tilattujen suojavarusteiden tilausprosessiin liittyen? Miten työ- ja elinkeinoministeriö valvoo huoltovarmuuskeskuksen toimintaa? Millaisia taloudellisia tappioita Suomelle aiheutuu tilausprosessista, jossa tuotteiden laatu ei vastaa tilattua? Miten Suomi aikoo reklamoida Kiinaa virheellisistä suojamateriaaleista? Miten hallituksen mielestä lakia huoltovalmiuslaista on toteutettu Suomessa? Onko hallitus tietoinen, mitä koronaepidemian torjumiseen liittyvää tilaustavaraa Suomeen on vielä tulossa maailmalta ja miten tilausprosessit niiden kanssa on toteutettu?





08.04.2020 Millaiset valmiudet vanhustenhoivalla on järjestää koronavirukseen parantumattomasti sairastuneille vanhuksille saattohoitoa? Jätin tästä murheellisesta asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle vastattavaksi



Lisätietoa >>



07.04.2020 Elintärkeiden suojavarusteiden puutetta ei voida perustella logistiikkaongelmilla - Huoltovarmuuskeskuksen toiminnassa suuria puutteita



Suojavarusteet eivät liiku terveydenhuollon kentälle, niitä ei ole, ne ovat vanhentuneita ja niitä ei saada ostettua lisää - Huoltovarmuuskeskuksen toiminnassa on suuria puutteita.

Suomessa vallitsevan koronavirusepidemian vuoksi Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämät valtion varmuusvarastot avattiin 23.3.2020. Sillä haluttiin varmistaa, että koronavirusepidemian torjumisessa elintärkeät suojavarusteet riittävät koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on kertonut toistuvasti, että liikkeelle on laskettu miljoonia suusuojuksia ja suojukset eivät tule loppumaan. Tavaraa ei ole kuitenkaan päätynyt sitä tarvitseville. Tämä kävi ilmi maanantain 6.4. 2020 A-studiossa, jossa Hyvinvointiala Hali kertoi, että suojaimia ei yksinkertaisesti ole. Tarvikkeita on kerrottu saataviksi vasta viikolla 20 eli viiden viikon kuluttua. Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee perusteli ohjelmassa tavaran viipymistä logistiikkaongelmilla.

Suojavarusteita ei ole alun alkaenkaan ollut varmuusvarastossa tarpeeksi, suusuojat ovat olleet jopa kahdeksan vuotta vanhoja (YLE 1.4. 2020) ja hapertuneita, tavaraa ei ole liikkunut sitä tarvitseville ja suojavarusteita ei ole saatu tilattua lisää Suomeen. Herää kysymys, miten Huoltovarmuuskeskus on ylipäänsä valmistautunut tällaisiin tilanteisiin. Huoltovarmuuden toteutumista Suomessa säätelee laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Valtioneuvoston päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista.

Suojavarusteiden puutteella on ollut jo kohtalokkaita seurauksia

Tilanne vanhusten hoivayksiköissä on kriittinen. Tartuntoja ja altistumisia on todettu jo useissa hoivakodeissa.

Yksi syy on suojavälineiden puute. Kun virus pääsee sisälle hoivayksikköön, on jälki murheellista. Suojavälineiden tarkoitus on turvata niin hoitajaa, kuin potilastakin. Olemme vasta epidemian alussa ja tilanne on jo nyt tämä. Vanhustenhoidossa mennään kohti tragediaa.

Koronavirusepidemian edetessä huoltovarmuuskeskuksesta voidaan tarvita myös muita tuotteita. Keskeisiä tarvikkeita ovat lääkkeet, injektioneulat ja -ruiskut, suonikanyylit, veren- ja nesteensiirtolaitteet, intubaatioputket, limaimukatetrit, virtsakatetrit, leikkaus- ja muut suojakäsineet, leikkausveitset, haavaimut, kirurgiset ommelaineet sekä sidonta-, haavanhoito- ja leikkaustekstiilit. Huoltovarmuusvaraston materiaalin tilanne, riittävyys ja käyttöpäivämäärät on syytä myös selvittää. On vain ajan kysymys, milloin niille on tarvetta.

Olen jättänyt jo viime viikolla hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan. Kysymys on tänään entistäkin ajankohtaisempi, sillä niin uskomatonta on ollut kuulla, että suojavarusteita ei ole edes päätynyt niitä tarvitseville. Voidaanko elintärkeiden suojavarusteiden puutetta kuitata ja perustella logistiikka ongelmilla. Ei todellakaan.



06.04.2020 Kirjallinen kysymys: Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuusvaraston toiminnasta ja vanhentuneista tuotteista




Eduskunnan puhemiehelle

Huoltovarmuuskeskus (HVK) ylläpitää eräiden keskeisten elintärkeiden tuonninvaraisten ter-veydenhuollon tarvikkeiden ja kriisispesifisten lääkkeiden varmuusvarastoja ja suorittaa yksityiselle sektorille korvaukset lääkkeiden velvoitevarastoinnista.
Potilashoidon jatkuvuus ja henkilökunnan työturvallisuus varmistetaan varastoimalla steriilejä terveydenhuollon tarvikkeita. Keskeiset varastoitavat terveydenhuollon tarvikkeet ovat elintärkeitä, tuonninvaraisia, yleiskirurgisia, kertakäyttöisiä tarvikkeita, joita ei voi poikkeusoloissakaan säästää tai säännöstellä. Suojavarusteilla tarkoitetaan ensisijaisesti infektiopotilaita hoitavien ammattihenkilöiden käyttöön tarkoitettuja suojaimia, kuten esim. kasvosuojia, hengityssuojaimia, leikkausmaskeja, suojatakkeja jne. Näitä on varastoissa sekä alueilla että valmiusvarastoissa. (www.huoltovarmuuskeskus.fi)

Sosiaali- ja terveysministeriö on 23.3.2020 päättänyt, että valitsevissa koronaviruspandemiaan liittyvissä poikkeusoloissa on perusteltua ottaa käyttöön valtion varmuusvarastoissa olevat lääkintämateriaalit ja suojavälineet. Tällä toimenpiteellä valtio haluaa varmistaa, että suojavarusteet riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten suojaamiseen koko maassa myös epidemiatilanteen pahentuessa.
Julkisuuteen on tullut tieto, että huoltovarmuusvarastosta jaetut kasvosuojaimet ovat ollet käyttöpäivämäärältään vanhentuneita. Niiden käyttöturvallisuutta on STM:n mukaan selvitetty satunnaisotannalla VTT:llä. Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola on sanonut, että osa varastosta jaetuista suojaimista on hankittu vuoden 2009 sikainfluenssaepidemiaa varten. Käyttöön on päätynyt suojaimia, jotka ovat vanhentuneet jo vuonna 2012. (YLE 1.4.2020) Käytössä kasvosuojainten kumilenkeissä on havaittu hapertumista. On selvää, että tällainen tuote ei täytä siltä vaadittuja laatuvaatimuksia. Herääkin vastuukysymyksiä siitä, että miten huoltovarmuusvaraston tuotteet ovat näinkin paljon vanhentuneita ja miksi vanhenemispäiväyksiä ei ole seurattu.

Koronavirusepidemian edetessä huoltovarmuuskeskuksesta voidaan tarvita myös muita tuotteita. Keskeisiä tarvikkeita ovat injektioneulat ja -ruiskut, suonikanyylit, veren- ja nesteensiirtolaitteet, intubaatioputket, limaimukatetrit, virtsakatetrit, leikkaus- ja muut suojakäsineet, leikkausveitset, haavaimut, kirurgiset ommelaineet sekä myös kotimaisessa tuotannossa olevat sidonta-, haavanhoito- ja leikkaustekstiilit. Kyseessä on elintärkeitä tarvikkeita, joiden steriiliys on oltava kohdallaan. Olisi kohtalokasta, jos näidenkin tuotteiden joukossa olisi päivämääriltään vanhentuneita, käyttökelvottomia tuotteita, jotka on kuitenkin laskettu osaksi lainsäädännön edellyttämiä varmuusvarastoja. Jos materiaalipuutteiden toteaminen jää loppukäyttäjien vastuulle, on mahdollista, että potilasturvallisuus vaarantuu tai leikkauksia joudutaan siirtämään asianmukaisia tuotteita odoteltaessa.

Huoltovarmuuden toteutumista Suomessa säätelee laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Valtioneuvoston päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että huoltovarmuusvarastossa olevat ja sieltä erityisvastuualueille jaettavat tuotteet ovat laadultaan käyttökelpoisia ja luotettavia,

miten hallitus huolehtii siitä, että huoltovarmuusvaraston valvonta liittyen tuotteisiin toteutuu erityisesti silloin, kun käyttöön otetaan päivämäärältään vanhentuneita tuotteita,

mihin toimiin hallitus ryhtyy varmistaakseen, että huoltovarmuusvarasto varastoi kriisiajan tarpeita vastaavan määrän käyttökelpoisia tuotteita ja tuotteiden käyttökelpoisuutta valvotaan jatkuvasti ja asianmukaisesti,

mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta huoltovalmiusvarastosta ei löydy vastaavia virheitä tulevaisuudessa, eli vuosia vanhentuneita tuotteita, ja
onko huoltovarmuusvarastossa havaittu muita vanhentuneita tuotteita kuin kasvomaskeja ja onko muita tuotteita myös mahdollisesti välitetty eteenpäin?

Helsingissä 2.4.2020
ArjaJuvonenps
Viimeksi julkaistu 2.4.2020 16:58



05.04.2020 Koronahoitajille vaarallisen työn lisä ja oikeus koronatesteihin



Iltalehti julkaisi kunnioittavan artikkelin koronapotilaita hoitavan Iidan korona-arjesta. Artikkeli kertoo, miten hoitaja ei pääse kesken työvuoron tuosta vaan vessaan tai juomaan saati muille tauoille. (IL 5.4. 2020)

Hoitajat laitetaan koronapotilaiden hoitamisessa haasteiden ja vaarojen paikkaan. Koronakriisi on tuonut koko maailman nähtäville ammattiryhmän, jota ilman kriisistä ei selvitä. Hoitajille tulee näyttää, että olemme heille kiitollisia ja tarvitsemme heitä. Hoitajille tulee maksaa työstään lisäkorvaukset, selkokielellä sanottuna vaarallisen työn lisää.

Hoitohenkilöstölle on mahdollista maksaa poikkeuksellisen vaativien työolosuhteiden perusteella erityistekijälisää. Erityistekijälisä on ollut mainittuna myös muun muassa Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa erillisessä pykälässä. (tehy.fi).

Jos rahalla saa hoitajia niin hyvä. Ruotsi houkuttelee sairaanhoitajia Tukholmaan juuri nyt extrapalkkioin. Mikähän kumma se oikein on, että koskaan suomalaisen hoitajan palkankorotukselle ei tuntuisi olevan oikeaa hetkeä?

Myös hoitoalan henkilön koronatesteihin pääsyä on helpotettava.
THL ohjeistaa sivuillaan, että koronatestejä tehdään ”sopimuksen mukaan muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöille”. (Thl.fi)

Tämä ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Saan jatkuvasti yhteydenottoja, että pyyntöihin ei suostuta. Lähetteen koronatestiin kirjoittaa lääkäri. Jos hoitajalla on kotonaan sairastuneet perheenjäsenet, heitäkään ei ole suostuttu testaamaan vaan on käsketty odottamaan. Hoitaja käy kuitenkin töissä tietämättä, onko koronaa vai ei. Eikö tämä ole täysin edesvastuutonta koronaviruksen ennaltaehkäisyssä? Kuka tällaisia ohjeistuksia laatii? Ohjeet ovat epäselvästi kirjoitetut.

Hoitajia tulee kunnioittaa palkankorotuksin ja heidän tulee päästä myös koronatesteihin.
Mikäli näin ei tehdä, hoitajat jäävät pois hoitotöistä, eivätkä sinne enää palaa. He vaihtavat alaa.




04.04.2020 Miten ja missä koronaan sairastunut vanhus hoidetaan, jos sairaanhoidon laitteistoa ei ole?



Koronavirus on iskenyt vanhustenhoivan yksikköihin ja seurauksena on jo kolme menehtynyttä vanhusta. (mm. Yle 3.4.2020)

THL:n, STM:n ja hallituksen on heti astuttava esiin kertomaan, miten ja missä koronaan sairastunut vanhus hoidetaan ja miten hoivakodeissa ryhdytään toimimaan. Vanhustenhoito tarvitsee heti apua. Sairastumisia tulee lisää.

Kodinomaisissa vanhustenhoivayksiköissä ei ole välttämättä valmiuksia hoitaa äkillisesti hengitysvajeesta kärsiviä potilaita. Koronavirukseen liittyy keuhkokuume ja vakava hengitysvaje.

Kodinomaisista vanhustenhoivan yksiköistä puuttuu usein erikoishoidon laitteita kuten happisaturaatiolaitteita, spiroja eli lääkesumuttimia, happilaitteita, happirikastimia tai imulaitteita, joilla saadaan puhdistettua potilaan hengitysteitä. Kodinomaisilta yksiköiltä ei edes odoteta tällaista valmiustasoa, hengityskoneista puhumattakaan.

Yksiköistä voi puuttua kipu - ja kuumelääkkeitä sekä antibiootteja ja potilaan suonensisäiseen nesteytykseen tarvittavaa välineistöä, sekä henkilöstöä, jolla olisi lupa tai koulutus niitä antaa. Yksikössä ei välttämättä ole aina lääkäriä saatavilla. Yksiköillä ei ole välttämättä valmiutta eristyspotilaan hoitoon ja suojavarusteissa on puutteita.

Yksiköissä voi olla minimi henkilöstömitoitus, jolloin hoitajia ei ole riittävästi hoitamassa akuutusti sairastuneita vanhuksia. Tämä on erityisesti viikonloppuisin ja ilta- ja yöaikaan. Yksiköissä ei ole välttämättä valmiutta kivuliaan saattohoitopotilaan hoitamiseen.

Kun henkeä uhkaava koronavirus pääsee vanhustenhoivan yksikköön, on yksikössä kyettävä antamaan erikoistason hoitoa tai vanhus on siirrettävä sinne, missä valmiudet hoitoon on.

Koronavirusepidemian aikana potilaiden siirtämisen on sanottu kuitenkin olevan vaikeaa jo riskin vuoksi. Huonokuntoisen potilaan siirto on aina itsessään jo riski.

Omaiset ja hoitohenkilöstö on kauhuissaan. Omaiset on jo erotettu karanteenilla hoivakodeissa olevista rakkaistaan ja nyt kuulemme nämä järkyttävät uutiset hoivakodeista. Omaisilta tulee yhteydenottoja.

Saavatko vanhukset hoivayksiköissä hoitoa vai miten heidän käy. Pääsevätkö iäkkään ja jo ennestään sairaat vanhukset parhaaseen mahdolliseen hoitoon? Tilanne on järkyttävä.

Hallituksen on astuttava esiin kertomaan, miten toimitaan.



03.04.2020 Suomi pelaa hoitajiensa kanssa venäläistä rulettia - hoitajien koronatestejä ja suojavaatetusta lisättävä ja alan työntekijöille heti vaarallisen työn lisä maksuun



Hoitajien usko päästä koronavirustestiin horjuu. Palautteen määrä on niin valtava, että THL:n on ehdottomasti reagoitava tähän. Myöskään hoitoalan henkilön kotona oleva sairastunut henkilö ei ole päässyt testiin. Syynä on THL:n ja STM:n ohjeistuksien ristiriitaisuus testien ottamiseen. Hoitajien kohdalla testaamatta jättäminen on suurinta välinpitämättömyyttä ikinä.

Tämä on täysin pähkähullua. Hoitajat oireilevat, mutta eivät pääse testiin. Koronavirus ei näy päälle päin. Tämä on kuin venäläistä rulettia. Kuka kantaa vastuun näistä tilanteista?

Olen saanut epätoivoisen yhteydenoton suuressa sairaalassa sairaanhoitajana työskentelevältä vanhemmalta, jonka pitkäaikaissairas lapsi on ollut seitsemän päivää korkeassa kuumeessa. Vanhempi on mennyt päivittäin sairaalaan töihin. Lapselta ei ole suostuttu ottamaan koronavirustestiä ja perusteluna on ollut tasapainossa oleva pitkäaikaissairaus. Olen viimeksi tänään ollut vanhempaan yhteydessä. Miksi THL:n ohjeistus ei ohjeista tutkimaan hoitotyöntekijän läheistä? Vanhemman huoli lapsestaan on suuri, mutta hänellä on huoli myös sairaalan potilaista. Hoitoalan henkilöstö on koronakriisin hoitamisessa ja ennaltaehkäisyssä keskiössä.

Juuri tulleen uutisen mukaan Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvilla on todettu 17 koronavirustartuntaa. Tartuntoja on todettu kolmessa seniorikeskuksessa, kotihoidossa, yhdessä sairaalassa ja kotisairaalassa. (Hel.fi 2.4. 2020)

Tilanne on hyvin vakava, mutta odotettu. Ajatus siitä, että hoitaja ei sairastuisi on absurdi. Sen sijaan se on suuri todennäköisyys. Toimintaohjeet, joissa hoitajalle ei myöskään aseteta karanteenia flunssapotilaan ollessa kotona on päätön. Hoitajat ovat riskiryhmässä saada tartunta, mutta myös levittää sitä eteenpäin.

THL:n tulee tarkentaa sivuilleen selkeä ja tiukka ohjeistus koronavirustesteistä. Sinne tulee kirjata selkeästi hoitohenkilöstön, sekä heidän läheisten testiin pääsy ja toimintaohjeet tämän jälkeen.

Testien puutteen lisäksi hoitajia huolestuttaa ja jopa pelottaa olla töissä. Riskiryhmään kuuluva hoitaja ei voi jäädä pois, vaikka valtiotasolla kehoitetaan riskiryhmäläiset pysymään kotona. Suojavarusteita ja kasvomaskeja puuttuu ja ohjeistus niissäkin on ristiriitaista. (Yle 3.4. 2020)

Hoitoalan henkilöstö on ristitulessa, joka vaatii vahvuutta. Heille tulee turvata testeihin pääsy ja suojavarusteet, mutta myös kunnon korvaus työstään. Nyt on syytä vaatia alan työntekijöille erityisen vaativan työn lisää eli selkokielellä sanottuna vaarallisen työn palkanlisää maksuun.



25.03.2020 Vain 39 päivää ministerin vastauksesta kirjalliseen kysymykseeni ja koronapiru on irti



24.1. 2020 tein kirjallisen kysymyksen hallitukselle varautumisesta koronavirusepidemiaan.

17.2. 2020 ministeri Kiuru vastasi siihen kertoen seurannasta, tiiviistä THL ja STM yhteistyöstä ja tiedottamisesta. Vastauksessa kerrottiin vuonna vuonna 2012 päivitetystä kansallisesta pandemiasuunnitelmasta. Tässäkö kaikki, voiko tämä olla totta - Ihmettelin silloin.

25.3. 2020 Vain 38 päivää ministerin vastauksesta kysymykseni koronapiru on Suomessa irti: 852 tartuntaa, 73 sairaalahoidossa, 17 tehohoidossa (24.3.20 tieto), kolme menehtynyttä, virusta kantavien määrää emme tiedä. Poikkeustila ja valmiuslaki käytössä. Vain kuukausi siitä, kun minulle vastattiin, että seurataan.

Vain tovi hiihtolomista, jonne ihmisiä kannustettiin lähtemään. Tiedottaminen, varautuminen, suunnitelmallisuus nolla. Riskiarviot tekemättä.

Eduskunnan puhemiehelle

Koronavirus on aiheuttanut vakavia sairastumisia ja jo useita kuolemantapauksia maailmalla. Ensimmäinen tartunta havaittiin 31. joulukuuta, ja muutamassa viikossa virus on tappanut Kiinassa ainakin 17 ihmistä. Tartuntoja on havaittu jo yli 570 potilaalla (YLE 23.1.2020). Virus on levinnyt maailmalla nopeasti, ja tartuntoja on havaittu jo ainakin Japanissa, Hong Kongissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Thaimaassa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa. (MTV3 24.1.2020). On vain ajan kysymys, milloin virus rantautuu Suomeen, ja 24.1. uutisoitiinkin jo kahdesta ensimmäisestä virusepäilystä Suomessa (Iltalehti 24.1.2020).

Terveysviranomaiset ympäri maailmaa varautuvat toimenpiteisiin liittyen koronaviruksen leviämiseen ja potilaiden hoitamiseen. Virus aiheuttaa hengitystietulehduksia ja voi aiheuttaa keuhkokuumetta. Oireita ovat kuume, yskä ja hengitysvaikeudet. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on kokoontunut asian tiimoilta pohtimaan sitä, julistaako se kansainvälisen kansanterveyden hätätilan viruksen takia. Suurimmassa vaarassa ovat pitkäaikaissairaat ja vanhukset, joiden terveydentila on jo valmiiksi heikko. (Helsingin Sanomat 22.1.2020)

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa?
Helsingissä 24.1.2020
Arja Juvonen ps

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 464/2019 vp
Mihin toimiin hallitus ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa?

Tartuntatautilaki (1227/2016) velvoittaa kuntia, sairaanhoitopiirejä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL), aluehallintovirastoja sekä sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) ehkäisemään tartuntatauteja ja niiden leviämistä väestössä. Tartuntatautien kansallista varautumista ja yhteistyötä muiden ministeriöiden kesken koordinoi STM. Ministeriö koordinoi myös yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kansainvälisten organisaatioiden, kuten Maailman terveysjärjestön (WHO), ja asiantuntijalaitosten välillä, kuten Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) ja EU Komision kanssa.

Kansallisena asiantuntijalaitoksena THL tukee ministeriötä, ylläpitää valtakunnallista epidemiologista seurantajärjestelmää sekä ohjaa ja tukee tartuntatautien torjuntatyötä kunnissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. THL vastaa kansallisista ohjeista, tiedottamisesta ja antaa väestölle ohjeita tartunnan välttämiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi. Laitos tekee myös tiivistä yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijalaitosten kanssa.

Suomi on pitkäjänteisesti työskennellyt kansainvälisen terveysturvallisuusvalmiuden vahvistamiseksi. STM ja THL ovat erittäin tiiviisti yhteydessä muiden hallinnonalojen toimivaltaisten viranomaisten ja muiden ministeriöiden, kuten ulkoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäministeriön kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa aktiivisesti ja ylläpitää kansallistaja kansainvälistä tilannekuvaa yhteistyössä muiden toimmivaltaisten viranomaisten kanssa ja varautumistoimia päivitetään tarpeen mukaan.

THL seuraa ja arvioi jatkuvasti epidemiatilannetta Euroopan tautikeskuksen ECDC:n ja Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa ja päivittää verkkosivuilleen tuoreimmat tiedot taudin esiintymisestä sekä ohjeistaa kansalaisia, matkailijoita sekä terveydenhuollon toimijoita tartuntojen välttämiseksi ja torjumiseksi. Epidemia-alueelta tuleville matkailijoille suunnattuja ohjeita hoi- toon hakeutumisesta on myös jaettu matkanjärjestäjille sekä kuljetusliikkeille. Tähän mennessä koronavirustartuntoja on todettu yhteensä yli 40 000, valtaosa Kiinassa.

Sairastuneiden oireita ovat olleet kuume, yskä ja hengenahdistus, vakavissa tapauksissa keuhkokuume. Nykytiedon mu- kaan monien sairastuneiden oireet ovat olleet lieviä, mutta joukossa on myös vakavasti sairastu- neita ja yli 1000 kuollutta. Suomessa on tähän mennessä todettu yksi tautitapaus joka nopeasti eristettiin sairaalahoitoon Lapin keskussairaalaan. Potilas on toipunut. Suurin osa hänen kontakteistaan on jäljitetty ja tavoitettu eikä uusia tapauksia ole todettu.

Suomessa on varauduttu tartuntatauteihin valtakunnallisesti ja paikallisesti. Esimerkiksi influenssapandemian varalle on olemassa vuonna 2012 päivitetty kansallinen pandemiavarautumissuunnitelma ja siihen liittyvä materiaalisen varautumisen suunnitelma, jotka on laadittu STM:n johdolla yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Varautumissuunnitelma ohjaa varautumista terveydenhuollon kaikilla hallinnon tasoilla. Varautumissuunnitelman tavoitteena on mahdollis- ten väestön terveydelle aiheutuvien haittojen rajoittaminen sekä yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden turvaaminen sekä tukea valmistautumista muilla hallinnonaloilla. STM on tehnyt varau- tumistoimenpiteitä kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti viranomaisyhteistyönä muun muassa sisäministeriön ja ulkoministeriön kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ylläpitää kansallista tilannekuvaa ja vastaa materiaalisesta varautumisesta yhteistyössä huoltovarmuuskeskuksen ja sairaanhoitopiirien kanssa. Tilanteen seurannan ja analyysien perusteella on muun muassa toteutettu kansalais- ja viranomaisviestintää, kehitetty materiaalista valmiutta, nostettu omaa johtamisvalmiutta ja tiivistetty viranomaisten välistä yhteydenpitoa.

Torstaina 13.2.2020 pidettiin ylimääräinen EU:n terveysministerikokous, jossa terveysministerit sitoutuivat yhteisiin toimiin, joilla ehkäistään koronaviruksen edelleen leviämistä Euroopassa.

Helsingissä 17.2.2020
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru



17.03.2020 Tiukat toimenpiteen koronavirusepidemiaan vastaan - valmiuslaki eduskunnan käsittelyyn



Lisätietoa >>



13.03.2020 Valmiuslaki ja koulujen ja oppilaitosten sulkeminen keinoiksi pysäyttää koronavirus



Lisätietoa >>



10.03.2020 Koronavirustesteihin pääsy, karanteenin ohjeistus ja tiedottaminen aiheina kirjallisessa kysymyksessä



Lisätietoa >>



05.03.2020 Kirjallinen kysymys lääkkeiden saatavuusongelmista koronavirusepidemian aikana



KIRJALLINEN KYSYMYS
varautumisesta lääkkeiden saatavuusongelmiin koronavirusepidemian aikana

Eduskunnan puhemiehelle

Valtaosa Suomessa käytössä olevista lääkevalmisteista tuotetaan maarajojemme ulkopuolelta. Globaaleilla lääkemarkkinoilla pienikin häiriö vaikuttaa laajalle alueelle. Lääkeviranomaisten alustavan kartoituksen mukaan useiden kymmenien lääkkeiden saatavuudessa voi ilmetä jatkossa ongelmia. Lääkkeiden saatavuus on Suomessa vaarantunut koronavirusepidemian takia.

Lääkevalvonnasta vastaavan Fimean mukaan suuri osa lääkeaineista tulee Suomeen Kiinasta tai Intiasta. Korona pysäytti tuonnin Kiinasta, ja tiistaina Intia ilmoitti rajoittavansa lääkeaineiden myyntiä ulkomaille. Lääketeollisuudessa pelätään, että lääkkeiden saatavuus voi vaarantua nopeasti, jos joku toimijoista tai asiakkaat hamstraavat lääkkeitä tai raaka-aineita, eikä tilanne ole enää kenenkään hallinnassa. (MTVuutiset 4.3.2020)

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:


Miten hallitus on varautunut lääkkeiden saatavuudessa mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin koronavirusepidemian aikana?

Helsingissä 5.3.2020

_______________________________
Arja Juvonen, ps.




04.03.2020 Turussa saattohoitoa järjestäneen palvelutuottajan toiminta kauhistuttavaa



Lisätietoa >>



04.03.2020 Saattohoidon kustannuksista ei saa tinkiä - voiton tavoittelun on loputtava



Lisätietoa >>



02.03.2020 Perussuomalaisten ryhmäpuhe pääministerin ilmoitukseen liittyen Suomen valmistautumisesta koronavirusepidemiaan



Perussuomalaisten ryhmäpuhe 27.2.2020
Pääministerin ilmoitus Suomen varautumisesta koronaviruksen mahdolliseen leviämiseen
kansanedustaja Arja Juvonen

Arvoisa puhemies!

Kiitän puhemiestä siitä, että hän suostui perussuomalaisten pyyntöön tämän keskustelun siirtämisestä kyselytunnin paikalle, jotta kansa saa oikea-aikaista tietoa koronaviruksesta.

Koronavirusepidemiaan varautuminen edellyttää konkreettisia toimenpiteitä. Marinin hallituksen tiedottaminen koronaviruksesta on alkanut vasta tänään, vaikka virusta on ollut Suomessa jo tammikuusta lähtien. Kyseessä on vakava virusinfektio, jonka laajuutta emme vielä pysty arvioimaan. Tein jo tammikuussa kirjallisen kysymyksen ministerille koronavirukseen varautumisesta, mutta vastaus oli ympäripyöreä. Hoitajana ihmettelin, että eikö hallituksella ollut minkäänlaista käsitystä tilanteen vakavuudesta.

Tarvitaan käsidesiä, hengityssuojia, eristystiloja, suojavaatteita, happilaitteita, lääkkeitä ja hengityskoneita. Hoitotyöntekijöiden resurssi on oltava turvattu.

Jotta koronavirus ei leviäisi, tarvitaan selkeä suunnitelma ja ohjeistus. Kansalaisten tulee saada tietoa, kuinka toimia, jos epäilevät altistuneensa virukselle tai saaneensa tartunnan. Erityisen tärkeää on minimoida tilanteet, joissa sairastuneet tartuttavat muita. Miten toimitaan kouluissa, päiväkodeissa, varuskunnissa ja työpaikoilla? Voidaanko etätyötä tai etäopiskelua lisätä, mitä muita toimenpiteitä tarvitaan? Entä hoivayksiköissä, kuten vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hoidossa? Mikä on toimintaohje ikääntyneille?

Julkisten tilojen ja kulkuvälineiden siivoukseen ja desinfiointiin pitää panostaa. Miten toimitaan rajoilla, lentokentillä ja satamissa, joiden kautta liikkuu henkilöitä, jotka ovat voineet altistua virukselle tai kantavat jo sitä? Millaisia valtakunnallisia ohjeita annetaan matkustamiseen, jotta tauti ei leviäisi? Yritykset ovat jo määränneet työntekijöitään matkustuskieltoon jo tammikuussa.

Jos koronavirus kuitenkin leviää, huoltovarmuuden varmistaminen on avainasemassa. Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta elintarvikkeiden ja muiden välttämättömien hyödykkeiden saatavuus varmistetaan. Ministeri Pekonen, sanoitte tiedotustilaisuudessa, että olette varautuneet siihen mahdollisuuteen, että suurin osa suomalaisista sairastuu, mitä tarkoitatte tällä?




01.03.2020 Koronasta pitää voida puhua



Esitin 17.2. 2020 sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asiantuntijakuulemista liittyen koronavirusepidemia tilanteeseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta suostui tähän yksimielisesti ja kuuleminen oli 27.2. 2020 eli viime viikon torstaina. Samana päivänä hallitus antoi myös pääministerin ilmoituksen asiasta eduskunnalle.

Koronavirusepidemia on maailmanlaajuinen terveysuhka. Emme tiedä vielä, mitä kaikkea on tulossa, mutta varautumisen ja valmiustilan tulee olla kuitenkin huipussaan Suomessa. Meillä tulee olla valmiudet muun muassa tehohoito- ja sairaussijoihin, eristyspaikkoihin, hoitotarvikkeisiin, suojavaatteisiin ja lääkkeisiin.

Huoltovarmuuden on toimittava, mikäli koronavirusinfektio muodostuu laajaksi epidemiaksi Suomessa.
Tietoa yleisesti koronavirusepidemiaan littyen sai etsiä kauan kauan muun muassa THL:n sivuilta. Hallituksen virallinen tiedottaminen asiasta alkoi torstaina 27.2. 2020.

Jätin aiheesta ensimmäisenä kansanedustajana jo tammikuussa hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen. Kysyin, mihin toimiin Suomen hallitus ryhtyy varautuakseen epidemian leviämiseen myös meillä täällä Suomessa.
Peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) vastaus kysymykseen saapui 17.2. 2020 maanantaina.
Vastauksesta puuttui konkretia. Ministerin vastaus kirjalliseen kysymykseen painottui lähinnä ympäri pyöreään selvitykseen tilanteen seuraamisesta ja tiedottamisesta. Vastaus nosti pikemminkin esille nipun uusia kysymyksiä, kuin tarjoili vastauksia.

EU:n korona-hätäkokouksessa ministeri Kiuru totesi, että Suomi varautuu tautitapauksiin ”kaikilla keinoilla” ja, että ”lähtökohtana on, että kaikenlaisiin skenaarioihin on varauduttava.” (Kauppalehti 13.2.2020)
Olemme nyt pääministerin ilmoituksessa kuulleet, mitä nämä kaikki keinot konkreettisesti ovat ja miten eri skenaarioihin on Suomessa varauduttu. Myös valiokunnan kuulemisessa saimme tietoa. Hoitotarvikkeita on hoitoalanhenkilöstölle, eristyshoitopaikkoja noin 600 – 800, huoltovarmuus pelaa, lääkevarastoja on, poikkeuslailla on mahdollisuus sulkea alueita ja eristystä voidaan käyttää myös kotiin määräämällä.
Koronaviruksen tartunnasta kerrotiin, että se tarttuu vasta kun henkilöllä on oireita, vähäisiäkin. Koronavirus testejä on tehty tähän saakka julkisuudessa olleiden tietojen mukaan yli 50. Kolmas koronavirustapaus paljastui Hus sairaanhoitopiirin alueella perjantaina 28.2. 2020. Testaaminen varmasti lisääntyy. Pikatestejä tai rokotetta ei ole.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ei osannut nimetä ”pullonkaulaa” tai riskejä liittyen koronavirusepidemian laajenemisesta Yleisradion A-talk ohjelmassa toimittaja Sirkkasen häneltä niitä kysyessä (A-talk 27.2. 2020). Vastapäätä istunut lääkäri Järvinen latasi niitä kuitenkin nipullisen päivystysten ruuhkautumisesta alkaen.

Turkki on päättänyt avata rajansa. Se tietää laajaa kansainvaellusta, mikäli turvapaikanhakijat lähtevät liikkeelle.

Ihmisten liikkuminen ja huonot hygieniaolot lisäävät myös tartuntatautien riskiä. On vaarana, että yhä useampi saa myös koronavirustartunnan. Olen jättänyt perjantaina 27.2. 2020 hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Suomen valmistautumisesta Turkin rajojen aukaisuun.

Koronavirusepidemia on aiheena osoittautunut tärkeäksi, mutta myös vaikeasti puhuttavaksi. Olen huomannut, että asiallinen ja realistinen puhe on joissakin yhteyksissä tulkittu myös hysterian ja pelon levittämiseksi.
Olen toki kritisoinut tiedottamisen hitautta, mutta olen myös kokemut, että matka ensimmäisistä koronavirustapauksista maailmalta tähän päivään on ollut pitkä. Tietoa on ollut tarjolla netissä.

Eduskunnan keskustelu koronaviruksesta siirrettiin kyselytunnin päälle, jotta kaikki suomalaiset saattoivat seurata televisiolähetystä. Alunperin keskustelu olisi käyty televisioajan ulkopuolella, sillä Yle ei aikonut lähetystä televisioida. Perussuomalaisten aloitteesta ohjelma siirtyi kuitenkin kyselytunnille ja lähetys televisioitiin kyselytunnin tapaan.
Se, että keskustelu ja asioiden esiinnostaminen on ollut itselleni tärkeää, johtuu myös taustastani terveydenhuollon sektorilla, jossa olen työskennellyt pitkään.

Olen osallistunut eristyspotilaiden hoitoon ja ollut usein tilanteissa, joissa tartuntavaarojen minimointi on ollut prioriteettina ykkönen. Olen ollut myös mukana taistelussa sairaalabakteereita vastaan, jotta niitä ei kulkeutuisi siirtyvien potilaiden mukana hoitopaikasta toiseen.
Koronavirusepidemia keskustelun esiinnostossa olen tehnyt vain työtäni, niin hoitajana kuin myöskin kansanedustajana. Siinä ei pitäisi olla mitään hysteeristä.

Teen vain työtäni.



28.02.2020 Hallituksen on reagoitava välittömästi Turkin rajojen avaamiseen



Lisätietoa >>



26.02.2020 Ylen televisioitava pääministerin ilmoitus Suomen valmistautumisesta koronavirusinfektioon



Lisätietoa >>



24.02.2020 Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuulee esityksestäni koronavirukseen liittyen asiantuntijoita 27.2. torstaina



Lisätietoa >>



18.02.2020 Röyhkeys ja välinpitämättömyys vanhustenhoivapalveluissa on saatava loppumaan



Lisätietoa >>



11.02.2020 Halllitus tukkii opposition suut hoitajamitoituksen kasittelyjarjestyskikkailulla



Lisätietoa >>



11.02.2020 Toteutetaanko henkilöstömitoitus laittamalla hoiva-avustajat ”heittopusseiksi”?



Lisätietoa >>



08.02.2020 Huoli koronavirusepidemiasta ei ole politikointia



Lisätietoa >>



05.02.2020 Verohallinnon palveluissa parannettavaa: puhelinpalvelu maksuttomaksi ja käsittelyajat lyhyemmiksi



Lisätietoa >>



04.02.2020 Eduskuntaryhmä järjestäytyi - puheenjohtajistoon ei muutoksia



TIEDOTE 4.2.20
julkaisuvapaa


Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johto ja varapuhemiesehdokas valittu vuodelle 2020

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tänään vuoden ensimmäisessä ryhmäkokouksessaan valinnut ryhmän puheenjohtajiston ja työvaliokunnan vuodelle 2020.

Ryhmän puheenjohtajana jatkaa turkulainen lakimies Ville Tavio. Myös varapuheenjohtajisto pysyi ennallaan. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Jani Mäkelä Lappeenrannasta ja toisena varapuheenjohtajana Arja Juvonen Espoosta. Juvonen toimii myös puolueen toisena varapuheenjohtaja.

Eduskuntaryhmän työvaliokunta koostuu puheenjohtajistosta sekä neljästä muusta jäsenestä. Muiksi työvaliokunnan jäseniksi valittiin niin ikään jatkamaan Kaisa Juuso Torniosta, Riikka Purra Kirkkonummelta, Mika Niikko Vantaalta ja Jussi Wihonen Joensuusta.

Lisäksi eduskuntaryhmä päätti esittää kotkalaista Juho Eerolaa jatkamaan eduskunnan toisena varapuhemiehenä. Eerola on toiminut tehtävässä vaalikauden alusta.






29.01.2020 Miten Suomessa valmistauduttu koronavirusepidemiaan - hallituksen on vastattava aiheesta tehtyyn kirjalliseen kysymykseen heti



Lisätietoa >>



26.01.2020 Kirjallinen kysymys koronavirusepidemiaan varautumisesta Suomessa



Koronavirus on aiheuttanut vakavia sairastumisia ja jo useita kuolemantapauksia maailmalla. Ensimmäinen tartunta havaittiin 31. joulukuuta, ja muutamassa viikossa virus on tappanut Kiinassa ainakin 17 ihmistä. Tartuntoja on havaittu jo yli 570 potilaalla (YLE 23.1.2020). Virus on levinnyt maailmalla nopeasti, ja tartuntoja on havaittu jo ainakin Japanissa, Hong Kongissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Thaimaassa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa. (MTV3 24.1.2020). On vain ajan kysymys, milloin virus rantautuu Suomeen, ja 24.1. uutisoitiinkin jo kahdesta ensimmäisestä virusepäilystä Suomessa (Iltalehti 24.1.2020).

Terveysviranomaiset ympäri maailmaa varautuvat toimenpiteisiin liittyen koronaviruksen leviämiseen ja potilaiden hoitamiseen. Virus aiheuttaa hengitystietulehduksia ja voi aiheuttaa keuhkokuumetta. Oireita ovat kuume, yskä ja hengitysvaikeuksien. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on kokoontunut asian tiimoilta pohtimaan sitä, julistaakin se kansainvälisen kansanterveyden hätätilan viruksen takia. Suurimmassa vaarassa ovat pitkäaikaissairaat ja vanhukset, joiden terveydentila on jo valmiiksi heikko. (Helsingin Sanomat 22.1. 2020)


Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa?




25.01.2020 Hallitus tuli perussuomalaisten linjoille: Haluaa korottaa lapsilisiä perussuomalaisten esityksen mukaan



Lisätietoa >>



23.01.2020 Hallitus ei aio perustaa parlamentaarista työryhmää soten valmisteluun ja seurantaan – Marin söi Rinteen sanat



Lisätietoa >>



17.01.2020 Arja Juvonen: Ministeri ja hallitus syypäitä sotekentän väsymykseen – sotessa edelleen monia ongelmia



Lisätietoa >>



15.01.2020 Hoitoalan palkkaus on riittämätön - kissa pöydälle, hallitus!



Lisätietoa >>



 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi