Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 Arja Juvonen ammattikuva
Vuosi: 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008

09.04.2020 Huoltovarmuuskeskuksen tilausprosessissa epäselvyyksiä - kirjallinen kysymys ”Kiina - kaupoista”



Huoltovarmuuskeskus tilasi äskettäin koronavirusepidemiaa varten Suomeen kaksi miljoonaa kirurgista kasvosuojainta ja 230 000 hengityssuojainta. Ne saapuivat Kiinasta tilauslennolla 7.4. 2020. Keskiviikkona 8.4. 2020 kävi ilmi, että maskit eivät sovellu sairaalakäyttöön.

Tilatuista tuotteissa ilmenneet laatupoikkeamat ovat suuri takaisku Suomelle koronavirusepidemian torjumisessa. Toisaalta mikäli tilausprosessi Suomen puolelta on ollut huolimatonta, on selvää, että saatu tavara voi olla heikkolaatuista. Tilausprosessin voidaankin nähdä olleen epäselvä. Materiaalia ei ole ennakkotarkastettu vaan on luotettu sokeasti kiinalaisten lähettämään tavaraerään. Tilaus on myös maksettu ennen kuin on edes nähty saatua tavaraa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan reklamaatio-oikeutta tuotteilla ei ole.

Kiinasta tulleen tavaran maksamisen prosessiin liittyy myös epäselvyyksiä. Helsingin Sanomat kertoi 8.4. 2020, että huoltovarmuuskeskuksen tilaamiin kasvomaskeihin liittyy monimutkainen miljoonien eurojen riita, jonka osapuolet näyttävät olevan kaksi yrittäjää ja suomalainen alamaailma.

Huoltovarmuuskeskuksen perustuotantoosaston johtaja Jyrki Hakola on sanonut, että tavaralentoja on tulossa lisää Suomeen. (Iltalehti 1.4. 2020).

Olisi äärettömän suuri tappio, mikäli myöskään nuo tuotteet eivät täyttäisi niiltä vaadittua laatua ja mikäli nekin olisi jo maksettu etukäteen laatua varmistamatta.

Huoltovarmuuden toteutumista Suomessa säätelee laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Valtioneuvoston päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista. Keskuksen ohjaus ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle.

Olen jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta. Kysymys on jatkoa jo viime viikolla tehtyyn kysymykseen liittyen huoltovarmuusvaraston vanhentuneisiin tuotteisiin ja varaston toimintaan. Nyt jätetyssä kysymyksessä kysytään seuraavia asioita:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy selvittääkseen huoltovarmuuskeskuksen toiminnan Kiinasta tilattujen suojavarusteiden tilausprosessiin liittyen? Miten työ- ja elinkeinoministeriö valvoo huoltovarmuuskeskuksen toimintaa? Millaisia taloudellisia tappioita Suomelle aiheutuu tilausprosessista, jossa tuotteiden laatu ei vastaa tilattua? Miten Suomi aikoo reklamoida Kiinaa virheellisistä suojamateriaaleista? Miten hallituksen mielestä lakia huoltovalmiuslaista on toteutettu Suomessa? Onko hallitus tietoinen, mitä koronaepidemian torjumiseen liittyvää tilaustavaraa Suomeen on vielä tulossa maailmalta ja miten tilausprosessit niiden kanssa on toteutettu?





08.04.2020 Millaiset valmiudet vanhustenhoivalla on järjestää koronavirukseen parantumattomasti sairastuneille vanhuksille saattohoitoa? Jätin tästä murheellisesta asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle vastattavaksi



Lisätietoa >>



07.04.2020 Elintärkeiden suojavarusteiden puutetta ei voida perustella logistiikkaongelmilla - Huoltovarmuuskeskuksen toiminnassa suuria puutteita



Suojavarusteet eivät liiku terveydenhuollon kentälle, niitä ei ole, ne ovat vanhentuneita ja niitä ei saada ostettua lisää - Huoltovarmuuskeskuksen toiminnassa on suuria puutteita.

Suomessa vallitsevan koronavirusepidemian vuoksi Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämät valtion varmuusvarastot avattiin 23.3.2020. Sillä haluttiin varmistaa, että koronavirusepidemian torjumisessa elintärkeät suojavarusteet riittävät koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on kertonut toistuvasti, että liikkeelle on laskettu miljoonia suusuojuksia ja suojukset eivät tule loppumaan. Tavaraa ei ole kuitenkaan päätynyt sitä tarvitseville. Tämä kävi ilmi maanantain 6.4. 2020 A-studiossa, jossa Hyvinvointiala Hali kertoi, että suojaimia ei yksinkertaisesti ole. Tarvikkeita on kerrottu saataviksi vasta viikolla 20 eli viiden viikon kuluttua. Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee perusteli ohjelmassa tavaran viipymistä logistiikkaongelmilla.

Suojavarusteita ei ole alun alkaenkaan ollut varmuusvarastossa tarpeeksi, suusuojat ovat olleet jopa kahdeksan vuotta vanhoja (YLE 1.4. 2020) ja hapertuneita, tavaraa ei ole liikkunut sitä tarvitseville ja suojavarusteita ei ole saatu tilattua lisää Suomeen. Herää kysymys, miten Huoltovarmuuskeskus on ylipäänsä valmistautunut tällaisiin tilanteisiin. Huoltovarmuuden toteutumista Suomessa säätelee laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Valtioneuvoston päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista.

Suojavarusteiden puutteella on ollut jo kohtalokkaita seurauksia

Tilanne vanhusten hoivayksiköissä on kriittinen. Tartuntoja ja altistumisia on todettu jo useissa hoivakodeissa.

Yksi syy on suojavälineiden puute. Kun virus pääsee sisälle hoivayksikköön, on jälki murheellista. Suojavälineiden tarkoitus on turvata niin hoitajaa, kuin potilastakin. Olemme vasta epidemian alussa ja tilanne on jo nyt tämä. Vanhustenhoidossa mennään kohti tragediaa.

Koronavirusepidemian edetessä huoltovarmuuskeskuksesta voidaan tarvita myös muita tuotteita. Keskeisiä tarvikkeita ovat lääkkeet, injektioneulat ja -ruiskut, suonikanyylit, veren- ja nesteensiirtolaitteet, intubaatioputket, limaimukatetrit, virtsakatetrit, leikkaus- ja muut suojakäsineet, leikkausveitset, haavaimut, kirurgiset ommelaineet sekä sidonta-, haavanhoito- ja leikkaustekstiilit. Huoltovarmuusvaraston materiaalin tilanne, riittävyys ja käyttöpäivämäärät on syytä myös selvittää. On vain ajan kysymys, milloin niille on tarvetta.

Olen jättänyt jo viime viikolla hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan. Kysymys on tänään entistäkin ajankohtaisempi, sillä niin uskomatonta on ollut kuulla, että suojavarusteita ei ole edes päätynyt niitä tarvitseville. Voidaanko elintärkeiden suojavarusteiden puutetta kuitata ja perustella logistiikka ongelmilla. Ei todellakaan.



06.04.2020 Kirjallinen kysymys: Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuusvaraston toiminnasta ja vanhentuneista tuotteista




Eduskunnan puhemiehelle

Huoltovarmuuskeskus (HVK) ylläpitää eräiden keskeisten elintärkeiden tuonninvaraisten ter-veydenhuollon tarvikkeiden ja kriisispesifisten lääkkeiden varmuusvarastoja ja suorittaa yksityiselle sektorille korvaukset lääkkeiden velvoitevarastoinnista.
Potilashoidon jatkuvuus ja henkilökunnan työturvallisuus varmistetaan varastoimalla steriilejä terveydenhuollon tarvikkeita. Keskeiset varastoitavat terveydenhuollon tarvikkeet ovat elintärkeitä, tuonninvaraisia, yleiskirurgisia, kertakäyttöisiä tarvikkeita, joita ei voi poikkeusoloissakaan säästää tai säännöstellä. Suojavarusteilla tarkoitetaan ensisijaisesti infektiopotilaita hoitavien ammattihenkilöiden käyttöön tarkoitettuja suojaimia, kuten esim. kasvosuojia, hengityssuojaimia, leikkausmaskeja, suojatakkeja jne. Näitä on varastoissa sekä alueilla että valmiusvarastoissa. (www.huoltovarmuuskeskus.fi)

Sosiaali- ja terveysministeriö on 23.3.2020 päättänyt, että valitsevissa koronaviruspandemiaan liittyvissä poikkeusoloissa on perusteltua ottaa käyttöön valtion varmuusvarastoissa olevat lääkintämateriaalit ja suojavälineet. Tällä toimenpiteellä valtio haluaa varmistaa, että suojavarusteet riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten suojaamiseen koko maassa myös epidemiatilanteen pahentuessa.
Julkisuuteen on tullut tieto, että huoltovarmuusvarastosta jaetut kasvosuojaimet ovat ollet käyttöpäivämäärältään vanhentuneita. Niiden käyttöturvallisuutta on STM:n mukaan selvitetty satunnaisotannalla VTT:llä. Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola on sanonut, että osa varastosta jaetuista suojaimista on hankittu vuoden 2009 sikainfluenssaepidemiaa varten. Käyttöön on päätynyt suojaimia, jotka ovat vanhentuneet jo vuonna 2012. (YLE 1.4.2020) Käytössä kasvosuojainten kumilenkeissä on havaittu hapertumista. On selvää, että tällainen tuote ei täytä siltä vaadittuja laatuvaatimuksia. Herääkin vastuukysymyksiä siitä, että miten huoltovarmuusvaraston tuotteet ovat näinkin paljon vanhentuneita ja miksi vanhenemispäiväyksiä ei ole seurattu.

Koronavirusepidemian edetessä huoltovarmuuskeskuksesta voidaan tarvita myös muita tuotteita. Keskeisiä tarvikkeita ovat injektioneulat ja -ruiskut, suonikanyylit, veren- ja nesteensiirtolaitteet, intubaatioputket, limaimukatetrit, virtsakatetrit, leikkaus- ja muut suojakäsineet, leikkausveitset, haavaimut, kirurgiset ommelaineet sekä myös kotimaisessa tuotannossa olevat sidonta-, haavanhoito- ja leikkaustekstiilit. Kyseessä on elintärkeitä tarvikkeita, joiden steriiliys on oltava kohdallaan. Olisi kohtalokasta, jos näidenkin tuotteiden joukossa olisi päivämääriltään vanhentuneita, käyttökelvottomia tuotteita, jotka on kuitenkin laskettu osaksi lainsäädännön edellyttämiä varmuusvarastoja. Jos materiaalipuutteiden toteaminen jää loppukäyttäjien vastuulle, on mahdollista, että potilasturvallisuus vaarantuu tai leikkauksia joudutaan siirtämään asianmukaisia tuotteita odoteltaessa.

Huoltovarmuuden toteutumista Suomessa säätelee laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Valtioneuvoston päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että huoltovarmuusvarastossa olevat ja sieltä erityisvastuualueille jaettavat tuotteet ovat laadultaan käyttökelpoisia ja luotettavia,

miten hallitus huolehtii siitä, että huoltovarmuusvaraston valvonta liittyen tuotteisiin toteutuu erityisesti silloin, kun käyttöön otetaan päivämäärältään vanhentuneita tuotteita,

mihin toimiin hallitus ryhtyy varmistaakseen, että huoltovarmuusvarasto varastoi kriisiajan tarpeita vastaavan määrän käyttökelpoisia tuotteita ja tuotteiden käyttökelpoisuutta valvotaan jatkuvasti ja asianmukaisesti,

mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta huoltovalmiusvarastosta ei löydy vastaavia virheitä tulevaisuudessa, eli vuosia vanhentuneita tuotteita, ja
onko huoltovarmuusvarastossa havaittu muita vanhentuneita tuotteita kuin kasvomaskeja ja onko muita tuotteita myös mahdollisesti välitetty eteenpäin?

Helsingissä 2.4.2020
ArjaJuvonenps
Viimeksi julkaistu 2.4.2020 16:58



05.04.2020 Koronahoitajille vaarallisen työn lisä ja oikeus koronatesteihin



Iltalehti julkaisi kunnioittavan artikkelin koronapotilaita hoitavan Iidan korona-arjesta. Artikkeli kertoo, miten hoitaja ei pääse kesken työvuoron tuosta vaan vessaan tai juomaan saati muille tauoille. (IL 5.4. 2020)

Hoitajat laitetaan koronapotilaiden hoitamisessa haasteiden ja vaarojen paikkaan. Koronakriisi on tuonut koko maailman nähtäville ammattiryhmän, jota ilman kriisistä ei selvitä. Hoitajille tulee näyttää, että olemme heille kiitollisia ja tarvitsemme heitä. Hoitajille tulee maksaa työstään lisäkorvaukset, selkokielellä sanottuna vaarallisen työn lisää.

Hoitohenkilöstölle on mahdollista maksaa poikkeuksellisen vaativien työolosuhteiden perusteella erityistekijälisää. Erityistekijälisä on ollut mainittuna myös muun muassa Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa erillisessä pykälässä. (tehy.fi).

Jos rahalla saa hoitajia niin hyvä. Ruotsi houkuttelee sairaanhoitajia Tukholmaan juuri nyt extrapalkkioin. Mikähän kumma se oikein on, että koskaan suomalaisen hoitajan palkankorotukselle ei tuntuisi olevan oikeaa hetkeä?

Myös hoitoalan henkilön koronatesteihin pääsyä on helpotettava.
THL ohjeistaa sivuillaan, että koronatestejä tehdään ”sopimuksen mukaan muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöille”. (Thl.fi)

Tämä ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Saan jatkuvasti yhteydenottoja, että pyyntöihin ei suostuta. Lähetteen koronatestiin kirjoittaa lääkäri. Jos hoitajalla on kotonaan sairastuneet perheenjäsenet, heitäkään ei ole suostuttu testaamaan vaan on käsketty odottamaan. Hoitaja käy kuitenkin töissä tietämättä, onko koronaa vai ei. Eikö tämä ole täysin edesvastuutonta koronaviruksen ennaltaehkäisyssä? Kuka tällaisia ohjeistuksia laatii? Ohjeet ovat epäselvästi kirjoitetut.

Hoitajia tulee kunnioittaa palkankorotuksin ja heidän tulee päästä myös koronatesteihin.
Mikäli näin ei tehdä, hoitajat jäävät pois hoitotöistä, eivätkä sinne enää palaa. He vaihtavat alaa.




04.04.2020 Miten ja missä koronaan sairastunut vanhus hoidetaan, jos sairaanhoidon laitteistoa ei ole?



Koronavirus on iskenyt vanhustenhoivan yksikköihin ja seurauksena on jo kolme menehtynyttä vanhusta. (mm. Yle 3.4.2020)

THL:n, STM:n ja hallituksen on heti astuttava esiin kertomaan, miten ja missä koronaan sairastunut vanhus hoidetaan ja miten hoivakodeissa ryhdytään toimimaan. Vanhustenhoito tarvitsee heti apua. Sairastumisia tulee lisää.

Kodinomaisissa vanhustenhoivayksiköissä ei ole välttämättä valmiuksia hoitaa äkillisesti hengitysvajeesta kärsiviä potilaita. Koronavirukseen liittyy keuhkokuume ja vakava hengitysvaje.

Kodinomaisista vanhustenhoivan yksiköistä puuttuu usein erikoishoidon laitteita kuten happisaturaatiolaitteita, spiroja eli lääkesumuttimia, happilaitteita, happirikastimia tai imulaitteita, joilla saadaan puhdistettua potilaan hengitysteitä. Kodinomaisilta yksiköiltä ei edes odoteta tällaista valmiustasoa, hengityskoneista puhumattakaan.

Yksiköistä voi puuttua kipu - ja kuumelääkkeitä sekä antibiootteja ja potilaan suonensisäiseen nesteytykseen tarvittavaa välineistöä, sekä henkilöstöä, jolla olisi lupa tai koulutus niitä antaa. Yksikössä ei välttämättä ole aina lääkäriä saatavilla. Yksiköillä ei ole välttämättä valmiutta eristyspotilaan hoitoon ja suojavarusteissa on puutteita.

Yksiköissä voi olla minimi henkilöstömitoitus, jolloin hoitajia ei ole riittävästi hoitamassa akuutusti sairastuneita vanhuksia. Tämä on erityisesti viikonloppuisin ja ilta- ja yöaikaan. Yksiköissä ei ole välttämättä valmiutta kivuliaan saattohoitopotilaan hoitamiseen.

Kun henkeä uhkaava koronavirus pääsee vanhustenhoivan yksikköön, on yksikössä kyettävä antamaan erikoistason hoitoa tai vanhus on siirrettävä sinne, missä valmiudet hoitoon on.

Koronavirusepidemian aikana potilaiden siirtämisen on sanottu kuitenkin olevan vaikeaa jo riskin vuoksi. Huonokuntoisen potilaan siirto on aina itsessään jo riski.

Omaiset ja hoitohenkilöstö on kauhuissaan. Omaiset on jo erotettu karanteenilla hoivakodeissa olevista rakkaistaan ja nyt kuulemme nämä järkyttävät uutiset hoivakodeista. Omaisilta tulee yhteydenottoja.

Saavatko vanhukset hoivayksiköissä hoitoa vai miten heidän käy. Pääsevätkö iäkkään ja jo ennestään sairaat vanhukset parhaaseen mahdolliseen hoitoon? Tilanne on järkyttävä.

Hallituksen on astuttava esiin kertomaan, miten toimitaan.



03.04.2020 Suomi pelaa hoitajiensa kanssa venäläistä rulettia - hoitajien koronatestejä ja suojavaatetusta lisättävä ja alan työntekijöille heti vaarallisen työn lisä maksuun



Hoitajien usko päästä koronavirustestiin horjuu. Palautteen määrä on niin valtava, että THL:n on ehdottomasti reagoitava tähän. Myöskään hoitoalan henkilön kotona oleva sairastunut henkilö ei ole päässyt testiin. Syynä on THL:n ja STM:n ohjeistuksien ristiriitaisuus testien ottamiseen. Hoitajien kohdalla testaamatta jättäminen on suurinta välinpitämättömyyttä ikinä.

Tämä on täysin pähkähullua. Hoitajat oireilevat, mutta eivät pääse testiin. Koronavirus ei näy päälle päin. Tämä on kuin venäläistä rulettia. Kuka kantaa vastuun näistä tilanteista?

Olen saanut epätoivoisen yhteydenoton suuressa sairaalassa sairaanhoitajana työskentelevältä vanhemmalta, jonka pitkäaikaissairas lapsi on ollut seitsemän päivää korkeassa kuumeessa. Vanhempi on mennyt päivittäin sairaalaan töihin. Lapselta ei ole suostuttu ottamaan koronavirustestiä ja perusteluna on ollut tasapainossa oleva pitkäaikaissairaus. Olen viimeksi tänään ollut vanhempaan yhteydessä. Miksi THL:n ohjeistus ei ohjeista tutkimaan hoitotyöntekijän läheistä? Vanhemman huoli lapsestaan on suuri, mutta hänellä on huoli myös sairaalan potilaista. Hoitoalan henkilöstö on koronakriisin hoitamisessa ja ennaltaehkäisyssä keskiössä.

Juuri tulleen uutisen mukaan Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvilla on todettu 17 koronavirustartuntaa. Tartuntoja on todettu kolmessa seniorikeskuksessa, kotihoidossa, yhdessä sairaalassa ja kotisairaalassa. (Hel.fi 2.4. 2020)

Tilanne on hyvin vakava, mutta odotettu. Ajatus siitä, että hoitaja ei sairastuisi on absurdi. Sen sijaan se on suuri todennäköisyys. Toimintaohjeet, joissa hoitajalle ei myöskään aseteta karanteenia flunssapotilaan ollessa kotona on päätön. Hoitajat ovat riskiryhmässä saada tartunta, mutta myös levittää sitä eteenpäin.

THL:n tulee tarkentaa sivuilleen selkeä ja tiukka ohjeistus koronavirustesteistä. Sinne tulee kirjata selkeästi hoitohenkilöstön, sekä heidän läheisten testiin pääsy ja toimintaohjeet tämän jälkeen.

Testien puutteen lisäksi hoitajia huolestuttaa ja jopa pelottaa olla töissä. Riskiryhmään kuuluva hoitaja ei voi jäädä pois, vaikka valtiotasolla kehoitetaan riskiryhmäläiset pysymään kotona. Suojavarusteita ja kasvomaskeja puuttuu ja ohjeistus niissäkin on ristiriitaista. (Yle 3.4. 2020)

Hoitoalan henkilöstö on ristitulessa, joka vaatii vahvuutta. Heille tulee turvata testeihin pääsy ja suojavarusteet, mutta myös kunnon korvaus työstään. Nyt on syytä vaatia alan työntekijöille erityisen vaativan työn lisää eli selkokielellä sanottuna vaarallisen työn palkanlisää maksuun.



25.03.2020 Vain 39 päivää ministerin vastauksesta kirjalliseen kysymykseeni ja koronapiru on irti



24.1. 2020 tein kirjallisen kysymyksen hallitukselle varautumisesta koronavirusepidemiaan.

17.2. 2020 ministeri Kiuru vastasi siihen kertoen seurannasta, tiiviistä THL ja STM yhteistyöstä ja tiedottamisesta. Vastauksessa kerrottiin vuonna vuonna 2012 päivitetystä kansallisesta pandemiasuunnitelmasta. Tässäkö kaikki, voiko tämä olla totta - Ihmettelin silloin.

25.3. 2020 Vain 38 päivää ministerin vastauksesta kysymykseni koronapiru on Suomessa irti: 852 tartuntaa, 73 sairaalahoidossa, 17 tehohoidossa (24.3.20 tieto), kolme menehtynyttä, virusta kantavien määrää emme tiedä. Poikkeustila ja valmiuslaki käytössä. Vain kuukausi siitä, kun minulle vastattiin, että seurataan.

Vain tovi hiihtolomista, jonne ihmisiä kannustettiin lähtemään. Tiedottaminen, varautuminen, suunnitelmallisuus nolla. Riskiarviot tekemättä.

Eduskunnan puhemiehelle

Koronavirus on aiheuttanut vakavia sairastumisia ja jo useita kuolemantapauksia maailmalla. Ensimmäinen tartunta havaittiin 31. joulukuuta, ja muutamassa viikossa virus on tappanut Kiinassa ainakin 17 ihmistä. Tartuntoja on havaittu jo yli 570 potilaalla (YLE 23.1.2020). Virus on levinnyt maailmalla nopeasti, ja tartuntoja on havaittu jo ainakin Japanissa, Hong Kongissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Thaimaassa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa. (MTV3 24.1.2020). On vain ajan kysymys, milloin virus rantautuu Suomeen, ja 24.1. uutisoitiinkin jo kahdesta ensimmäisestä virusepäilystä Suomessa (Iltalehti 24.1.2020).

Terveysviranomaiset ympäri maailmaa varautuvat toimenpiteisiin liittyen koronaviruksen leviämiseen ja potilaiden hoitamiseen. Virus aiheuttaa hengitystietulehduksia ja voi aiheuttaa keuhkokuumetta. Oireita ovat kuume, yskä ja hengitysvaikeudet. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on kokoontunut asian tiimoilta pohtimaan sitä, julistaako se kansainvälisen kansanterveyden hätätilan viruksen takia. Suurimmassa vaarassa ovat pitkäaikaissairaat ja vanhukset, joiden terveydentila on jo valmiiksi heikko. (Helsingin Sanomat 22.1.2020)

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa?
Helsingissä 24.1.2020
Arja Juvonen ps

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 464/2019 vp
Mihin toimiin hallitus ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa?

Tartuntatautilaki (1227/2016) velvoittaa kuntia, sairaanhoitopiirejä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL), aluehallintovirastoja sekä sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) ehkäisemään tartuntatauteja ja niiden leviämistä väestössä. Tartuntatautien kansallista varautumista ja yhteistyötä muiden ministeriöiden kesken koordinoi STM. Ministeriö koordinoi myös yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kansainvälisten organisaatioiden, kuten Maailman terveysjärjestön (WHO), ja asiantuntijalaitosten välillä, kuten Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) ja EU Komision kanssa.

Kansallisena asiantuntijalaitoksena THL tukee ministeriötä, ylläpitää valtakunnallista epidemiologista seurantajärjestelmää sekä ohjaa ja tukee tartuntatautien torjuntatyötä kunnissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. THL vastaa kansallisista ohjeista, tiedottamisesta ja antaa väestölle ohjeita tartunnan välttämiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi. Laitos tekee myös tiivistä yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijalaitosten kanssa.

Suomi on pitkäjänteisesti työskennellyt kansainvälisen terveysturvallisuusvalmiuden vahvistamiseksi. STM ja THL ovat erittäin tiiviisti yhteydessä muiden hallinnonalojen toimivaltaisten viranomaisten ja muiden ministeriöiden, kuten ulkoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäministeriön kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa aktiivisesti ja ylläpitää kansallistaja kansainvälistä tilannekuvaa yhteistyössä muiden toimmivaltaisten viranomaisten kanssa ja varautumistoimia päivitetään tarpeen mukaan.

THL seuraa ja arvioi jatkuvasti epidemiatilannetta Euroopan tautikeskuksen ECDC:n ja Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa ja päivittää verkkosivuilleen tuoreimmat tiedot taudin esiintymisestä sekä ohjeistaa kansalaisia, matkailijoita sekä terveydenhuollon toimijoita tartuntojen välttämiseksi ja torjumiseksi. Epidemia-alueelta tuleville matkailijoille suunnattuja ohjeita hoi- toon hakeutumisesta on myös jaettu matkanjärjestäjille sekä kuljetusliikkeille. Tähän mennessä koronavirustartuntoja on todettu yhteensä yli 40 000, valtaosa Kiinassa.

Sairastuneiden oireita ovat olleet kuume, yskä ja hengenahdistus, vakavissa tapauksissa keuhkokuume. Nykytiedon mu- kaan monien sairastuneiden oireet ovat olleet lieviä, mutta joukossa on myös vakavasti sairastu- neita ja yli 1000 kuollutta. Suomessa on tähän mennessä todettu yksi tautitapaus joka nopeasti eristettiin sairaalahoitoon Lapin keskussairaalaan. Potilas on toipunut. Suurin osa hänen kontakteistaan on jäljitetty ja tavoitettu eikä uusia tapauksia ole todettu.

Suomessa on varauduttu tartuntatauteihin valtakunnallisesti ja paikallisesti. Esimerkiksi influenssapandemian varalle on olemassa vuonna 2012 päivitetty kansallinen pandemiavarautumissuunnitelma ja siihen liittyvä materiaalisen varautumisen suunnitelma, jotka on laadittu STM:n johdolla yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Varautumissuunnitelma ohjaa varautumista terveydenhuollon kaikilla hallinnon tasoilla. Varautumissuunnitelman tavoitteena on mahdollis- ten väestön terveydelle aiheutuvien haittojen rajoittaminen sekä yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden turvaaminen sekä tukea valmistautumista muilla hallinnonaloilla. STM on tehnyt varau- tumistoimenpiteitä kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti viranomaisyhteistyönä muun muassa sisäministeriön ja ulkoministeriön kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ylläpitää kansallista tilannekuvaa ja vastaa materiaalisesta varautumisesta yhteistyössä huoltovarmuuskeskuksen ja sairaanhoitopiirien kanssa. Tilanteen seurannan ja analyysien perusteella on muun muassa toteutettu kansalais- ja viranomaisviestintää, kehitetty materiaalista valmiutta, nostettu omaa johtamisvalmiutta ja tiivistetty viranomaisten välistä yhteydenpitoa.

Torstaina 13.2.2020 pidettiin ylimääräinen EU:n terveysministerikokous, jossa terveysministerit sitoutuivat yhteisiin toimiin, joilla ehkäistään koronaviruksen edelleen leviämistä Euroopassa.

Helsingissä 17.2.2020
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru



17.03.2020 Tiukat toimenpiteen koronavirusepidemiaan vastaan - valmiuslaki eduskunnan käsittelyyn



Lisätietoa >>



13.03.2020 Valmiuslaki ja koulujen ja oppilaitosten sulkeminen keinoiksi pysäyttää koronavirus



Lisätietoa >>



10.03.2020 Koronavirustesteihin pääsy, karanteenin ohjeistus ja tiedottaminen aiheina kirjallisessa kysymyksessä



Lisätietoa >>



05.03.2020 Kirjallinen kysymys lääkkeiden saatavuusongelmista koronavirusepidemian aikana



KIRJALLINEN KYSYMYS
varautumisesta lääkkeiden saatavuusongelmiin koronavirusepidemian aikana

Eduskunnan puhemiehelle

Valtaosa Suomessa käytössä olevista lääkevalmisteista tuotetaan maarajojemme ulkopuolelta. Globaaleilla lääkemarkkinoilla pienikin häiriö vaikuttaa laajalle alueelle. Lääkeviranomaisten alustavan kartoituksen mukaan useiden kymmenien lääkkeiden saatavuudessa voi ilmetä jatkossa ongelmia. Lääkkeiden saatavuus on Suomessa vaarantunut koronavirusepidemian takia.

Lääkevalvonnasta vastaavan Fimean mukaan suuri osa lääkeaineista tulee Suomeen Kiinasta tai Intiasta. Korona pysäytti tuonnin Kiinasta, ja tiistaina Intia ilmoitti rajoittavansa lääkeaineiden myyntiä ulkomaille. Lääketeollisuudessa pelätään, että lääkkeiden saatavuus voi vaarantua nopeasti, jos joku toimijoista tai asiakkaat hamstraavat lääkkeitä tai raaka-aineita, eikä tilanne ole enää kenenkään hallinnassa. (MTVuutiset 4.3.2020)

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:


Miten hallitus on varautunut lääkkeiden saatavuudessa mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin koronavirusepidemian aikana?

Helsingissä 5.3.2020

_______________________________
Arja Juvonen, ps.




04.03.2020 Turussa saattohoitoa järjestäneen palvelutuottajan toiminta kauhistuttavaa



Lisätietoa >>



04.03.2020 Saattohoidon kustannuksista ei saa tinkiä - voiton tavoittelun on loputtava



Lisätietoa >>



02.03.2020 Perussuomalaisten ryhmäpuhe pääministerin ilmoitukseen liittyen Suomen valmistautumisesta koronavirusepidemiaan



Perussuomalaisten ryhmäpuhe 27.2.2020
Pääministerin ilmoitus Suomen varautumisesta koronaviruksen mahdolliseen leviämiseen
kansanedustaja Arja Juvonen

Arvoisa puhemies!

Kiitän puhemiestä siitä, että hän suostui perussuomalaisten pyyntöön tämän keskustelun siirtämisestä kyselytunnin paikalle, jotta kansa saa oikea-aikaista tietoa koronaviruksesta.

Koronavirusepidemiaan varautuminen edellyttää konkreettisia toimenpiteitä. Marinin hallituksen tiedottaminen koronaviruksesta on alkanut vasta tänään, vaikka virusta on ollut Suomessa jo tammikuusta lähtien. Kyseessä on vakava virusinfektio, jonka laajuutta emme vielä pysty arvioimaan. Tein jo tammikuussa kirjallisen kysymyksen ministerille koronavirukseen varautumisesta, mutta vastaus oli ympäripyöreä. Hoitajana ihmettelin, että eikö hallituksella ollut minkäänlaista käsitystä tilanteen vakavuudesta.

Tarvitaan käsidesiä, hengityssuojia, eristystiloja, suojavaatteita, happilaitteita, lääkkeitä ja hengityskoneita. Hoitotyöntekijöiden resurssi on oltava turvattu.

Jotta koronavirus ei leviäisi, tarvitaan selkeä suunnitelma ja ohjeistus. Kansalaisten tulee saada tietoa, kuinka toimia, jos epäilevät altistuneensa virukselle tai saaneensa tartunnan. Erityisen tärkeää on minimoida tilanteet, joissa sairastuneet tartuttavat muita. Miten toimitaan kouluissa, päiväkodeissa, varuskunnissa ja työpaikoilla? Voidaanko etätyötä tai etäopiskelua lisätä, mitä muita toimenpiteitä tarvitaan? Entä hoivayksiköissä, kuten vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hoidossa? Mikä on toimintaohje ikääntyneille?

Julkisten tilojen ja kulkuvälineiden siivoukseen ja desinfiointiin pitää panostaa. Miten toimitaan rajoilla, lentokentillä ja satamissa, joiden kautta liikkuu henkilöitä, jotka ovat voineet altistua virukselle tai kantavat jo sitä? Millaisia valtakunnallisia ohjeita annetaan matkustamiseen, jotta tauti ei leviäisi? Yritykset ovat jo määränneet työntekijöitään matkustuskieltoon jo tammikuussa.

Jos koronavirus kuitenkin leviää, huoltovarmuuden varmistaminen on avainasemassa. Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta elintarvikkeiden ja muiden välttämättömien hyödykkeiden saatavuus varmistetaan. Ministeri Pekonen, sanoitte tiedotustilaisuudessa, että olette varautuneet siihen mahdollisuuteen, että suurin osa suomalaisista sairastuu, mitä tarkoitatte tällä?




01.03.2020 Koronasta pitää voida puhua



Esitin 17.2. 2020 sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asiantuntijakuulemista liittyen koronavirusepidemia tilanteeseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta suostui tähän yksimielisesti ja kuuleminen oli 27.2. 2020 eli viime viikon torstaina. Samana päivänä hallitus antoi myös pääministerin ilmoituksen asiasta eduskunnalle.

Koronavirusepidemia on maailmanlaajuinen terveysuhka. Emme tiedä vielä, mitä kaikkea on tulossa, mutta varautumisen ja valmiustilan tulee olla kuitenkin huipussaan Suomessa. Meillä tulee olla valmiudet muun muassa tehohoito- ja sairaussijoihin, eristyspaikkoihin, hoitotarvikkeisiin, suojavaatteisiin ja lääkkeisiin.

Huoltovarmuuden on toimittava, mikäli koronavirusinfektio muodostuu laajaksi epidemiaksi Suomessa.
Tietoa yleisesti koronavirusepidemiaan littyen sai etsiä kauan kauan muun muassa THL:n sivuilta. Hallituksen virallinen tiedottaminen asiasta alkoi torstaina 27.2. 2020.

Jätin aiheesta ensimmäisenä kansanedustajana jo tammikuussa hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen. Kysyin, mihin toimiin Suomen hallitus ryhtyy varautuakseen epidemian leviämiseen myös meillä täällä Suomessa.
Peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) vastaus kysymykseen saapui 17.2. 2020 maanantaina.
Vastauksesta puuttui konkretia. Ministerin vastaus kirjalliseen kysymykseen painottui lähinnä ympäri pyöreään selvitykseen tilanteen seuraamisesta ja tiedottamisesta. Vastaus nosti pikemminkin esille nipun uusia kysymyksiä, kuin tarjoili vastauksia.

EU:n korona-hätäkokouksessa ministeri Kiuru totesi, että Suomi varautuu tautitapauksiin ”kaikilla keinoilla” ja, että ”lähtökohtana on, että kaikenlaisiin skenaarioihin on varauduttava.” (Kauppalehti 13.2.2020)
Olemme nyt pääministerin ilmoituksessa kuulleet, mitä nämä kaikki keinot konkreettisesti ovat ja miten eri skenaarioihin on Suomessa varauduttu. Myös valiokunnan kuulemisessa saimme tietoa. Hoitotarvikkeita on hoitoalanhenkilöstölle, eristyshoitopaikkoja noin 600 – 800, huoltovarmuus pelaa, lääkevarastoja on, poikkeuslailla on mahdollisuus sulkea alueita ja eristystä voidaan käyttää myös kotiin määräämällä.
Koronaviruksen tartunnasta kerrotiin, että se tarttuu vasta kun henkilöllä on oireita, vähäisiäkin. Koronavirus testejä on tehty tähän saakka julkisuudessa olleiden tietojen mukaan yli 50. Kolmas koronavirustapaus paljastui Hus sairaanhoitopiirin alueella perjantaina 28.2. 2020. Testaaminen varmasti lisääntyy. Pikatestejä tai rokotetta ei ole.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ei osannut nimetä ”pullonkaulaa” tai riskejä liittyen koronavirusepidemian laajenemisesta Yleisradion A-talk ohjelmassa toimittaja Sirkkasen häneltä niitä kysyessä (A-talk 27.2. 2020). Vastapäätä istunut lääkäri Järvinen latasi niitä kuitenkin nipullisen päivystysten ruuhkautumisesta alkaen.

Turkki on päättänyt avata rajansa. Se tietää laajaa kansainvaellusta, mikäli turvapaikanhakijat lähtevät liikkeelle.

Ihmisten liikkuminen ja huonot hygieniaolot lisäävät myös tartuntatautien riskiä. On vaarana, että yhä useampi saa myös koronavirustartunnan. Olen jättänyt perjantaina 27.2. 2020 hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Suomen valmistautumisesta Turkin rajojen aukaisuun.

Koronavirusepidemia on aiheena osoittautunut tärkeäksi, mutta myös vaikeasti puhuttavaksi. Olen huomannut, että asiallinen ja realistinen puhe on joissakin yhteyksissä tulkittu myös hysterian ja pelon levittämiseksi.
Olen toki kritisoinut tiedottamisen hitautta, mutta olen myös kokemut, että matka ensimmäisistä koronavirustapauksista maailmalta tähän päivään on ollut pitkä. Tietoa on ollut tarjolla netissä.

Eduskunnan keskustelu koronaviruksesta siirrettiin kyselytunnin päälle, jotta kaikki suomalaiset saattoivat seurata televisiolähetystä. Alunperin keskustelu olisi käyty televisioajan ulkopuolella, sillä Yle ei aikonut lähetystä televisioida. Perussuomalaisten aloitteesta ohjelma siirtyi kuitenkin kyselytunnille ja lähetys televisioitiin kyselytunnin tapaan.
Se, että keskustelu ja asioiden esiinnostaminen on ollut itselleni tärkeää, johtuu myös taustastani terveydenhuollon sektorilla, jossa olen työskennellyt pitkään.

Olen osallistunut eristyspotilaiden hoitoon ja ollut usein tilanteissa, joissa tartuntavaarojen minimointi on ollut prioriteettina ykkönen. Olen ollut myös mukana taistelussa sairaalabakteereita vastaan, jotta niitä ei kulkeutuisi siirtyvien potilaiden mukana hoitopaikasta toiseen.
Koronavirusepidemia keskustelun esiinnostossa olen tehnyt vain työtäni, niin hoitajana kuin myöskin kansanedustajana. Siinä ei pitäisi olla mitään hysteeristä.

Teen vain työtäni.



28.02.2020 Hallituksen on reagoitava välittömästi Turkin rajojen avaamiseen



Lisätietoa >>



26.02.2020 Ylen televisioitava pääministerin ilmoitus Suomen valmistautumisesta koronavirusinfektioon



Lisätietoa >>



24.02.2020 Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuulee esityksestäni koronavirukseen liittyen asiantuntijoita 27.2. torstaina



Lisätietoa >>



18.02.2020 Röyhkeys ja välinpitämättömyys vanhustenhoivapalveluissa on saatava loppumaan



Lisätietoa >>



11.02.2020 Halllitus tukkii opposition suut hoitajamitoituksen kasittelyjarjestyskikkailulla



Lisätietoa >>



11.02.2020 Toteutetaanko henkilöstömitoitus laittamalla hoiva-avustajat ”heittopusseiksi”?



Lisätietoa >>



08.02.2020 Huoli koronavirusepidemiasta ei ole politikointia



Lisätietoa >>



05.02.2020 Verohallinnon palveluissa parannettavaa: puhelinpalvelu maksuttomaksi ja käsittelyajat lyhyemmiksi



Lisätietoa >>



04.02.2020 Eduskuntaryhmä järjestäytyi - puheenjohtajistoon ei muutoksia



TIEDOTE 4.2.20
julkaisuvapaa


Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johto ja varapuhemiesehdokas valittu vuodelle 2020

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tänään vuoden ensimmäisessä ryhmäkokouksessaan valinnut ryhmän puheenjohtajiston ja työvaliokunnan vuodelle 2020.

Ryhmän puheenjohtajana jatkaa turkulainen lakimies Ville Tavio. Myös varapuheenjohtajisto pysyi ennallaan. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Jani Mäkelä Lappeenrannasta ja toisena varapuheenjohtajana Arja Juvonen Espoosta. Juvonen toimii myös puolueen toisena varapuheenjohtaja.

Eduskuntaryhmän työvaliokunta koostuu puheenjohtajistosta sekä neljästä muusta jäsenestä. Muiksi työvaliokunnan jäseniksi valittiin niin ikään jatkamaan Kaisa Juuso Torniosta, Riikka Purra Kirkkonummelta, Mika Niikko Vantaalta ja Jussi Wihonen Joensuusta.

Lisäksi eduskuntaryhmä päätti esittää kotkalaista Juho Eerolaa jatkamaan eduskunnan toisena varapuhemiehenä. Eerola on toiminut tehtävässä vaalikauden alusta.






29.01.2020 Miten Suomessa valmistauduttu koronavirusepidemiaan - hallituksen on vastattava aiheesta tehtyyn kirjalliseen kysymykseen heti



Lisätietoa >>



26.01.2020 Kirjallinen kysymys koronavirusepidemiaan varautumisesta Suomessa



Koronavirus on aiheuttanut vakavia sairastumisia ja jo useita kuolemantapauksia maailmalla. Ensimmäinen tartunta havaittiin 31. joulukuuta, ja muutamassa viikossa virus on tappanut Kiinassa ainakin 17 ihmistä. Tartuntoja on havaittu jo yli 570 potilaalla (YLE 23.1.2020). Virus on levinnyt maailmalla nopeasti, ja tartuntoja on havaittu jo ainakin Japanissa, Hong Kongissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Thaimaassa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa. (MTV3 24.1.2020). On vain ajan kysymys, milloin virus rantautuu Suomeen, ja 24.1. uutisoitiinkin jo kahdesta ensimmäisestä virusepäilystä Suomessa (Iltalehti 24.1.2020).

Terveysviranomaiset ympäri maailmaa varautuvat toimenpiteisiin liittyen koronaviruksen leviämiseen ja potilaiden hoitamiseen. Virus aiheuttaa hengitystietulehduksia ja voi aiheuttaa keuhkokuumetta. Oireita ovat kuume, yskä ja hengitysvaikeuksien. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on kokoontunut asian tiimoilta pohtimaan sitä, julistaakin se kansainvälisen kansanterveyden hätätilan viruksen takia. Suurimmassa vaarassa ovat pitkäaikaissairaat ja vanhukset, joiden terveydentila on jo valmiiksi heikko. (Helsingin Sanomat 22.1. 2020)


Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa?




25.01.2020 Hallitus tuli perussuomalaisten linjoille: Haluaa korottaa lapsilisiä perussuomalaisten esityksen mukaan



Lisätietoa >>



23.01.2020 Hallitus ei aio perustaa parlamentaarista työryhmää soten valmisteluun ja seurantaan – Marin söi Rinteen sanat



Lisätietoa >>



17.01.2020 Arja Juvonen: Ministeri ja hallitus syypäitä sotekentän väsymykseen – sotessa edelleen monia ongelmia



Lisätietoa >>



15.01.2020 Hoitoalan palkkaus on riittämätön - kissa pöydälle, hallitus!



Lisätietoa >>



 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi