Arja Juvosen Blogi

Vuosi: 2024 - 2023 - 2022 - 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008 19.12.2022 Hallitus vain lisää juuri sellaista maahanmuuttoa, joka lisää ongelmia kuten katuväkivaltaa ja seksuaalirikollisuutta Simula: Hallitus vain lisää juuri sellaista maahanmuuttoa, joka lisää ongelmia kuten katuväkivaltaa ja seksuaalirikollisuutta Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula epäili tänään välikysymyskeskustelussa, että Suomi on menettämässä otteen turvallisesta maasta, jossa on voitu luottaa toisiin ihmisiin, liikkua turvallisesti kadulla mihin kellonaikaan tahansa ja jossa on voitu lähettää lapset huoletta koulutielle. Eduskunta keskusteli aiheesta tänään käsitellessään perussuomalaisten alullepanemaa välikysymystä katuväkivallasta ja -jengeistä. - Uutiset ovat pullollaan yhä törkeämpiä ja raaempia ryöstöjä ja pahoinpitelyjä. Nimenomaan maahanmuutto on yhteinen nimittäjä näille katujengeille, Simula totesi. ”Kotouttaminen” ei toimi rahamäärästä riippumatta Simulan mukaan hallitus kyllä puhuu kauniisti, mutta toimivat ja kovat keinot puuttuvat. - Pehmeät keinot, kotouttaminen ja vaikkapa hehkuttamanne ankkuritoiminta - eivät ne toimi. Yksikään länsimaa ei ole onnistunut kotouttamisessa - ei vaikka rahaa syydettäisiin kuinka paljon tahansa. - Teiltä puuttuu siis keinot ja ennen kaikkea tahto korjata ongelmia, ja te, hyvä hallitus, ainoastaan pahennatte ongelmaa joka ikinen päivä. Te lisäätte ja houkuttelette maahanmuuttoa, juuri sellaista maahanmuuttoa, mikä näitä ongelmia, kuten lisääntynyttä katuväkivaltaa ja seksuaalirikoksia nimenomaan aiheuttaa, Simula moitti. Ideologia järjen edelle Perussuomalaiset edustajat ovat voittaneet kehityskulusta yli vuosikymmenen ajan. Simulan mielestä syy vallitsevaan tilanteeseen on hallituksen ja jokaisen puolueen, joka ei ideologisista syistä kykene ongelman juurisyitä myöntämään. - Sen myötä yhä useamman suomalaisen nuoren arki on turvattomampi. On täysin naiivia toimia kuten Ruotsissa ja yllättyä, kun lopputulos on samanlainen. Hallituksella on ollut aikaa toimia ja päivittää lainsäädäntöä. Mitään ei ole kuitenkaan ole tehty, päinvastoin, olette löysentäneet lainsäädäntöä. Teidän oma ideologianne menee kansalaisten turvallisuuden edelle, Simula hämmästeli. Luottamus yhteiskuntaan järkkyy Simula epäilee, että luottamus koko yhteiskuntaan on vaakalaudalla, mikäli turvallisuuden ja vapauden tunne rikkoutuu. - Suurin osa suomalaisista pelkää väkivallan lisääntymistä julkisilla paikoilla. Hallituksen kyvyttömyys toimia horjuttaa jo suomalaisten enemmistön turvallisuudentunnetta, eikä syyttä. Haitallisen maahanmuuton ongelmat iskevät juuri niihin suomalaisiin, joilla ei ole vara valita missä asuu, miten liikkuu tai mitä koulua lapset käyvät, Simula totesi. Kiristyksiä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaan Simula vaati, että maahantuloa ja perheenyhdistämistä on kiristettävä. - Ulkomaalaiset rikolliset tulee lähtökohtaisesti karkottaa pysyvästi. Suomalaisen oikeuslaitoksen tulee palauttaa uskottavuutensa myös rikollisten silmissä. Suomen rangaistuskäytännöt ovat muita Pohjoismaita löysempiä ja sekin on korjattava. Perussuomalaisten kriminaalipoliittisesta ohjelmasta löytyy monia ratkaisuja, Simula muistutti. - Nyt on viimein ymmärrettävä, että katujengien lisäksi käymme taistelua aikaa vastaan. Mikäli riittäviin toimiin ei ryhdytä, ilmiö jatkaa kasvamistaan ja yleistymistään. Ongelman korjaaminen on sitä vaikeampaa, mitä kauemmin viivytellään ja keksitään tekosyitä.

19.12.2022 Purra esitti epäluottamusta: Suomalaiset ovat kyllästyneet haittamaahanmuuton ongelmiin, mutta hallitus ei edelleenkään kehtaa myöntää nuoriso- ja katurikollisuuden juurisyitä TIEDOTE 19.12.2022 julkaisuvapaa Kirjoitettu ed. Purran vastauspuheenvuoron pohjalta välikysymyskeskustelussa 19.12.22. Purra esitti epäluottamusta: Suomalaiset ovat kyllästyneet haittamaahanmuuton ongelmiin, mutta hallitus ei edelleenkään kehtaa myöntää nuoriso- ja katurikollisuuden juurisyitä Hallitus antoi tänään vastauksensa perussuomalaisten alullepanemaan opposition välikysymykseen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purraa sisäministeri Krista Mikkosen (vihr) vastaus ei tyydyttänyt, vaan Purra esitti hallitukselle epäluottamusta. - Hallituksen vastaus välikysymykseen ei yllätä. Se ei vastaa kysymykseen, ei hahmota tilanteen vakavuutta, ei tunnusta juurisyitä eikä kehtaa myöntää Suomessa ajetun maahanmuuttopoliittisen linjan häämöttävää henkistä ja taloudellista konkurssia, Purra moitti vastauksessaan. Tilastoista ei ole välitetty Purra huomautti, että hallituspuolueet ovat vuosia jatkuneen hyssyttelyn jälkeen joutuneet myöntämään, että maahanmuuttotaustaisten nuorten rikollisuus on lisääntynyt, raaistunut ja alkanut osoittaa merkkejä järjestäytymisestä ensin taparikollisuuden, sitten jengiytymisen ja seuraavaksi vakavamman järjestäytyneen rikollisuuden ja jopa terrorismin muodossa. - Tilastot ja tutkimukset ovat kertoneet yliedustuksesta jo pitkään, mutta se ei ole teitä häirinnyt. - Näitä tilastoja, tiedän kyllä, ette välitä katsoa. On paljon mukavampaa uskoa hyvään kuin lukea tilastoja siitä, mitä on tapahtunut. Suostutte ylipäätään keskustelemaan aiheesta vasta, kun suomalaisen lehdistön otsikot eivät anna muuta vaihtoehtoa, varsinkaan vaalien alla, Purra sivalsi. Kulttimaista uskomista - Uskon, että tiedätte aivan täsmälleen, mikä tilanne on, mistä se johtuu, ja mitä seuraavaksi on tulossa, Purra arvioi. Purra vertasi Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kulttiin ja teki vertauksen elokuvamaailmasta. - Suomessa ajettu maahanmuuttopolitiikka on kuin rahtikultti. Olette nähneet elokuvissa, kuinka ihmiset tulevat laivoilla uuteen maailmaan ja alkuvaikeuksien jälkeen sopeutuvat, ja pian he ovat iloisessa työn touhussa kansojen sulatusuunissa. - Kultiksi tämä muuttuu siinä vaiheessa, kun tuotte maahan olemattoman koulutuksen ja kielitaidon ihmisiä aivan toisenlaisista kulttuuriympäristöistä, ja ojennatte heille lentoaseman tuloaulassa Kelan esitteen, tulkit ja oikeusavustajien armadan, ja sanotte suomalaisille, sopeutukaa tai olkaa hiljaa, Purra totesi. Suomalaiset eivät jaksa tällaista - Pääosin kunnollisista ihmisistä koostuva Suomen kansa ei jaksa kuunnella vuodesta toiseen, kuinka se toimii väärin, on ennakkoluuloista ja jopa rasistista. Se ei jaksaisi kuunnella yksittäistapausten sääli- ja sankaritarinoita, samalla kun ongelmista vaietaan tai ne peitellään. Ihmiset näkevät tämän, Purra muistutti. Purran mukaan monet pelkäävät tai ovat vihaisia eikä kaikilla ei ole mahdollisuuksia valita. - Kaikki eivät voi suojautua näiltä ongelmilta hyville asuinalueille ja turvallisiin kouluihin. - Pyritte kiistämään ja vähättelemään tutkittua tietoa, sivuuttamaan viranomaisten varoitukset ja ummistamaan silmänne muiden maiden kokemuksilta. Suomella ei ole mitään sellaista ominaisuutta, joka ei takaisi meille tismalleen samat ongelmat samanlaisilla poliittisilla valinnoilla kuin muillekin ne tehneille maille. Se, että tulemme vähän perästä, ei ole mikään puolustus, Purra huomautti. Politiikka on aktiivinen valinta Purra huomautti, etteivät holtittoman maahanmuuton ongelmat ei ole tippuneet taivaasta, vaan ne on aktiivisesti tuotu. - Vastaukseksi te heiluttelette punavihreää rasismilippuanne ja syyllistätte meitä. Siivoatte virkanimityksillä, vihapuhehuolella, hankerahoituksilla ja suopealla lehdistöllä arvostelijanne pois ja ostatte itsellenne vielä muutaman ymmärtäjän, mutta mikään näistä keinoistanne ei poista ongelmaa, Purra totesi. Samat ongelmat kuin Ruotsissa Purra mukaan suomalainen maahanmuuttopolitiikka, joka on imitoitu Ruotsista, on nojannut virheellisiin oletuksiin ja toiveajatteluun. - Toteuttamalla täsmälleen samaa politiikkaa kuin Ruotsissa me tulemme saamaan täsmälleen samat ongelmat kuin Ruotsi on saanut. Ja jotkut siitäkin hyötyvät, esimerkiksi paisunut verorahoin ylläpidettävä maahanmuuttokoneisto, kotouttamisfirmat, asuntosijoittajat, juristit ja monenlaiset keinottelijat. - Vaikka te herkästi väitätte, että syyllistämme maahanmuuttajia, asia ei ole niin. Vika on järjestelmässämme, maahanmuuttopolitiikassamme, kotouttamispolitiikassamme. Mahdottomasta ei saa mahdollista, vaikka siihen käyttäisi vielä enemmän miljardeja ja konsulttien ohjeita, Purra sanoi. Maahanmuuttopolitiikkaan tuntuvia kiristyksiä Suomellakin on edessä muiden pohjoismaiden tavoin maahanmuuttopolitiikan kiristäminen siten, että maahantulomääriin, oleskelulupien myöntämisen edellytyksiin ja maahantulijoiden velvollisuuksiin kiinnitetään aiempaa selvästi enemmän huomiota. Muuta vaihtoehtoa ei Purran mukaan ole. - Tanskassa pitkään noudatettu ja Ruotsissa nyt aloitettu maahanmuutto- kriminaalipoliittinen linja ei juuri siitä eroa, mitä me vaadimme. Suomi tulee lopulta perässä. Nähtäväksi jää, kuinka paljon maatamme ehditään peruuttamattomasti tuhota sitä ennen, tai kuinka monta miljardia pysyviä vuotuisia menoja saadaan aikaiseksi, Purra totesi. Maahanmuuttajamäärät alas Maahanmuutossa tulijamäärät on perussuomalaisten mielestä sopeutettava suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksiin kotouttaa tänne tulevat ihmiset. - Kielitaidottomien ja kouluttamattomien ihmisten maahantulo vieraista kulttuureista on takuuvarma resepti luoda syrjäytyneiden joukko. Kun maahantulomäärät ylittävät kotoutumisedellytykset, syntyy laajasti ja ylisukupolvisesti syrjäytyvä juureton yhteiskuntaluokka, joka on riippuvainen tulonsiirroista ja usein käytännössä eristynyt muusta yhteiskunnasta. Valitettavasti tämäkin kaikki näkyy tilastoista, Purra huomautti. - Te luonnollisesti osaatte vaatia kotouttamiseen lisää määrärahoja, mutta käytetyistä miljardeista huolimatta työttömyys, kielitaidottomuus ja syrjäytyminen eivät vähene. Eivät Suomessa, eivätkä missään muussakaan maassa. Kriminaalipolitiikkaan kiristyksiä Myös rikospolitiikka vaatii Purran mukaan muutoksensa. Perussuomalaiset on lokakuussa julkaissut uuden kriminaalipoliittisen ohjelmansa, jossa toimenpiteitä on lueteltu. - Pahimmat rikolliset, yllyttäjät ja mahdollistajat pitää tunnistaa ja huolehtia lainsäädännöllä ja viranomaisten yhteistyöllä siitä, että uhka turvallisuudelle lakkaa. Karkottamisen pitää aina olla aito vaihtoehto, kun maahanmuuttaja syyllistyy vakavaan rikokseen tai toistaa niitä, Purra linjasi. - Rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja tunnetaan hyvin, ja poliisin mukaan siitä myös muistutellaan kiinniottotilanteissa. Joidenkin nuorten oikea ikäkin on kysymysmerkki ja yhä useammalla passissa lukee syntymäpäivänä ensimmäinen tammikuuta, kun parempaakaan tietoa ei ole, Purra hämmästeli. - Viranomaisilla on aina oltava keinot puuttua vaaralliseen tilanteeseen. Jos rikosoikeudellisen vastuun ikäraja olisi alempi, nuoresta iästään huolimatta vaaralliset tapaukset eivät välttyisi vastuulta. Ihmiseen luottamisella on aikansa ja paikkansa, mutta kun humanismi lähtee lapasesta, jälki on rumaa, eikä se sovi teidän kalvoesityksiinne uljaasta uudesta huomisesta. Perussuomalaiset esittää epäluottamusta hallitukselle Purra huomautti, ettei sisäministeriö ei ole mikään Kansainvälisen Solidaarisuuden Ministeriö, vaan Suomen sisäisen turvallisuuden ja maamme toimintakyvyn varmistava lukko. - Koska hallitus on kykenemätön tunnistamaan juurisyitä kasvaneen nuoriso- ja katurikollisuuden taustalla ja siten torjumaan ja korjaamaan ongelmia vaadittavilla ja tehokkailla toimilla, esitän, ettei hallitus nauti enää eduskunnan luottamusta, Purra päätti.

15.12.2022 KK sairaaloiden päivystyskriisin ratkaisemisesta ja päivystystoiminnan jatkuvuuden turvaamisesta hyvinvointialueilla 1.1. 2023 jälkeen sekä hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyydestä/ Suomen sairaaloiden päivystystoiminta on tällä hetkellä vakavasti heikentynyt. Asiasta on uutisoitu laajasti. Odotusajat päivystyksissä on vuorokausia, potilaita on käytävillä ja henkilöstöstä on huutava pula. Tilanne on valtakunnallinen. (YLE 14.12. 2022) Päivystystoimintojen heikkeneminen vaarantaa potilasturvallisuuden. Syitä päivystyksen toimimattomuuteen on lueteltu julkisuudessa ja yhdeksi syyksi on kerrottu hoitajapula, joka koskettaa laajasti päivystyksiä. HUS:in Akuutin toimitusjohtaja Maaret Castren toteaa, että hoitajapulan takia Espoon Jorvin sairaalan vuodepaikkoja on tyhjillään ja leikkaussaleja kiinni. Potilaat odottavat päivystyksessä vuodepaikoilla pääsyä muille osastoille tai perusterveydenhuoltoon. Päivystyskäynnin kesto on ollut potilaalla 20 tuntia ja odotus päästä toiselle osastolle 110 tuntia. (Iltalehti 14.12. 2022) Päivystystoiminnasta ja kiireellisestä hoidosta säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010 Finlex) sekä päivystysasetuksessa (583/2017 Finlex). Päivystyskriisin ratkaisemiseksi olisi tehtävä nopeita toimia, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuus turvataan. Soteuudistuksen myötä 1.1.2023 aloittavat hyvinvointialueet ovat uuden edessä ja palvelujen järjestäminen ja rahoitus siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Toimintojen, myös päivystyksen, tulee toimia sujuvasti. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hyvinvointialueilta puuttuu jopa 1,5 miljardia rahoitusta. (YLE 5.9. 2022) Päivystyskriisissä olisi huomioitava henkilöstön mahdollisuus ja halukkuus ylitöihin, työvuoron- ja työyksikköjen välisiin vaihtoihin ja vuosilomasiirtoihin. Näiden keinojen olisi oltava henkilöstölle vapaaehtoista ja niihin osallistumisesta tulisi saada kunnon korvaus. Vuokratyövoiman käyttö vapailta markkinoilta voisi olla yksi keino löytää henkilöstöä ja yksityissektorin palvelutuottajien mahdollinen mukaan ottaminen päivystyskriisin hoitoon tulisi selvittää. Yksityiset sairaalat ja lääkärikeskukset hoitavat jo nyt yksityisesti päivystys- , leikkaus- ja tapaturmapotilaita tiloissaan. Yksityisen ja julkisen sektorin tulisikin nyt tehdä vahvaa yhteistyötä, jotta potilaat saavat hyvän ja oikea-aikaisen hoidon päivystyksessä. Ensihoitaja koulutukseen ammattikorkeakouluihin hakeutui ennätysmäärä opiskelijoita tämän kevään yhteishaussa. Hakijoita oli tilastojen mukaan 8796, mutta valittuja vain 320. (Iltasanomat 5.6. 2022) Valitettavasti paikkoja alan opintoihin on liian vähän. Kun ensihoidosta on tullut hakijoiden suosikki, olisi kutsuun vastattava ja moninkertaistettava opiskelijapaikkojen määrät. Ensihoitajista on mahdollista saada osaavaa työvoimaa päivystyksiin. Olen tehnyt 26.10. 2022 ensihoitajakoulutuksen lisäämisestä toimenpidealoitteen (TPA 124/2022), sillä kysynnän ja tarjonnan olisi vastattava toisiaan näin tärkeässä asiassa. Terveyskeskusten olisi kyettävä antamaan lääkäriaikoja oikea-aikaisesti, jolloin sairauksien hoito tapahtuisi nopeasti, eikä ne viivästyisi ja vakavoituisi. Terveyskeskusten olisi toimittava hätätilanteessa myös viikonloppuisin päiväsaikaan päivystyssairaaloiden rinnalla. Terveyskeskuksissa kyetään antamaan ensiapua moniin sairauksiin, jolloin potilaan ei tarvitse hakeutua ruuhkaiseen ilta- tai yöaikaiseen päivystykseen. Ikääntyneille pitkät päivystysjonot ovat erityisen haastavia. Ikääntynelle tulisi olla oma, heidän tarpeisiinsa vastaava hoivayksikkö, jonne he voisivat hakeutua yllättävässä päivystystilanteessa saamaan hoitoa. Opetusministeriössä tulisi myös sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käydä vakava vuoropuhelu sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusalojen sisällöstä ja siitä, että miten koulutuksella vastataan parhaiten työvoimapulaan. Ulkomaille työn perässä lähteneet suomalaiset sairaanhoitajat olisi myös kyettävä houkuttelemaan takaisin töihin Suomeen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä Suomessa vallitsevan päivystyskriisin ratkaisemiseksi? Miten hallitus varmistaa päivystystoiminnan jatkuvuuden 1.1.2023 jälkeen hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa? Miten hallitus varmistaa hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyden, kun julkisuudessa olleiden laskelmien mukaan alueilta puuttuu 1,4 miljardia euroa rahoitusta?

15.12.2022 Päivystyskriisi riistäytynyt käsistä ja potilasturvallisuus vaarantunut valtakunnallisesti - Kaikki ideat ja rahat käyttöön saada kriisi ratkaistua Tiedote 14.12. 2022 Suomessa on syvä ja vakava päivystyskriisi, josta on uutisoitu laajasti. Odotusajat päivystyksissä on vuorokausia, potilaita on käytävillä ja henkilöstöstä huutava pula. Tilanne on valtakunnallinen. (YLE 14.12. 2022) Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) toteaa, että päivystyskriisi on riistäytynyt käsistä ja potilasturvallisuus vaarantunut valtakunnallisesti Suomessa. Yksikin menetetty ihminen siksi, että hänen hoitoon pääsynsä viivästyy, on väärin. Puhumme nyt ihmisistä ja heidän oikeuksistaan saada hoitoa. Nyt on tehtävä toimet, jotka varmasti maksavat rahaa, mutta jotka auttavat ihmisiä, Juvonen vaatii. - Henkilöstöä puuttuu ja joulu on tulossa. Lukuisilla hoitajalla on joululomat sovittuna. Onko mahdollisesti heitä, jotka ovat valmiita joustamaan lomissaan, jotka haluavat tehdä ylitöitä tai siirtyä omasta työyksiköstään päivystykseen. Palkanmaksussa ei saa nyt säästellä vaan ylityö-, hälyytysraha- ja lomansiirtokorvaukset on oltava tuntuvia. - Vuokratyövoiman käyttö vapailta markkinoilta on otettava käyttöön, sillä siellä on reserviä todellisista osaajista, jotka ovat valmiita tulemaan töihin. Yksityissektorin palvelutuottajien mukaan ottaminen päivystyskriisin hoitoon on ehdotonta. Yksityiset sairaalat ja lääkärikeskukset hoitavat jo nyt päivystys- , leikkaus- ja tapaturmapotilaita tiloissaan. Yksityisen ja julkisen sektorin on nyt lähennyttävä toisiaan. - Ensihoitaja koulutukseen ammattikorkeakouluihin hakeutui ennätysmäärä opiskelijoita tämän kevään yhteishaussa. (Hakijoita 8796, 320 valittiin. Iltasanomat 5.6. 2022) Valitettavasti paikkoja alan opintoihin on liian vähän. Kun ensihoidosta on tullut hakijoiden suosikki, on kutsuun vastattava ja moninkertaistettava opiskelijapaikkojen määrät. Ensihoitajista saamme osaavaa työvoimaa päivystyksiin. Olen tehnyt ensihoitajakoulutuksen lisäämisestä toimenpidealoitteen lokakuussa 2022, sillä kysynnän ja tarjonnan on vastattava toisiaan näin tärkeässä asiassa. - Terveyskeskusten on kyettävä antamaan lääkäriaikoja oikeaaikaisesti, jolloin sairauksien hoito tapahtuu nopeasti, eikä vaiva viivästy ja vakavoidu. Terveyskeskusten on toimittava hätätilanteessa myös viikonloppuisin päiväsaikaan päivystyssairaaloiden rinnalla. Terveyskeskuksissa kyetään antamaan ensiapu moniin sairauksiin, jolloin potilaan ei tarvitse ruuhkauttaa ilta- ja yöpäivystystä. - Olisi myös vihdoinkin aika avata ikääntyneille oma kaista päivystykseen ja jopa oma vanhustenhoidon akuutteihin ongelmiin vastaava yksikkö. Vanhukset hakeutuvat päivystyksiin ja tarvitsevat myös ympärivuorokautista hoivaa sairauksissa. Tähän tulisi varautua hyvinvointialueilla. Miksi meillä ei voisi olla omia vanhustensairaaloita. Juvonen ei pidä vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta syynä sille, että päivystyksestä puuttuu hoitajia. Vanhustenhoiva on oma alansa, jonka toimintaan pääsee mukaan myös matalammalla koulutuksella esimerkiksi välillisiin eli vanhustenhoivan avustaviin tehtäviin. - Vanhustenhoivan henkilöstömitoitusta ei tule käyttää keppihevosena sille, että päivystyksestä puuttuu osaavaa henkilöstöä. Vanhustenhoivan henkilöstömitoitusta on tarkoitus parantaa esimerkiksi lisäämällä hoiva-avustajia ja muuta avustavaa henkilöstöä. Vanhustenhuollossa tarvitaan lähihoitajia ja perushoitajia, joilla on vahvaa osaamista ja ymmärrystä perushoidollisista asioista. Heillä on myös tiettyä lääkekoulutusta ja osaamista. Sairaanhoitajia ja perustason ensihoitajia ja ylemmän tason ensihoitajia (AMK) on saatava houkuteltua töihin päivystyksiin ja sairaaloiden osastoille, sillä heillä on erityisosaamista sairaanhoidollisesta hoitotyöstä ja päivystystoiminnoista. Opetusministeriössä tulisi myös sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käydä vakava vuoropuhelu sairaanhoitajakoulutuksen sisällöstä ja siitä, että miten koulutuksella vastataan parhaiten työvoimapulaan. Pohjoismaihin töihin lähteneet sairaanhoitajat on houkuteltava takaisin, Juvonen sanoo. Rahalla, työoloilla ja asunnolla heidät houkutellaan, Juvonen muistuttaa.

14.12.2022 TIEDOTE 14.12.2022 julkaisuvapaa Kirjoitettu perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pohjalta vuoden 2023 talousarvion yleiskeskustelussa 14.12.2022, ed. Kankaanniemi Perussuomalaisten Kankaanniemi: Sadat tuhannet ajautuvat köyhyysrajan alapuolelle, mut TIEDOTE 14.12.2022 julkaisuvapaa Kirjoitettu perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pohjalta vuoden 2023 talousarvion yleiskeskustelussa 14.12.2022, ed. Kankaanniemi Perussuomalaisten Kankaanniemi: Sadat tuhannet ajautuvat köyhyysrajan alapuolelle, mutta hallitus riitelee ja keskittyy yli-innokkaaseen ilmasto- ja maailmanparannuspolitiikkaansa Eduskunta kävi tänään yleiskeskustelun valtion ensi vuoden talousarviosta. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja Toimi Kankaanniemi, joka nosti erityisesti huolen suomalaisten perheiden ja yritysten pärjäämisestä rajusti nousevien hintojen kanssa. - Olen saanut viime päivinä suomalaisilta vakavia yhteydenottoja. Maanviljelijä Itä-Suomesta kysyi, kannattaako ensi kevään kylvöjä valmistella, kun rahat ovat loppuneet ja tuotanto on kannattamatonta. Puualan yrittäjä Keski-Suomesta kertoi, että joka aamu katsoessaan sähkön hintaa hän pohtii, kannattaako höyläkonetta käynnistää. Tappio on pienempi, kun ei käynnistä. Kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti Etelä-Suomesta kertoi itkien, että hänellä ei ole rahaa ostaa lapsille ruokaa, Kankaanniemi luetteli. - Mutta tulot eivät kasva. Asumis-, ruoka- ja liikennekustannukset sekä korot vievät kaikki tulot eivätkä edes riitä. Jokaisen on asuttava ja syötävä joka päivä. Monen on kuljettava autolla töihin ja asioille. Monilla on raskas velkataakka. Sadat tuhannet ajautuvat köyhyysrajan alapuolelle, Kankaanniemi jatkoi. Hallitukselta ei helpotusta Hallituksen talousarvioesitys ei Kankaanniemen mukaan luvannut helpotusta perheiden hätään. - Valtiovarainvaliokunnan mietintö sisältää kauniita lauseita ja konkreettiset toimet puuttuvat, Kankaanniemi totesi. - Jouduin toteamaan viljelijälle, yrittäjälle ja yksihuoltajaäidille, että hallitus riitelee ja keskittyy yli-innokkaaseen ilmasto- ja maailmanparannuspolitiikkaansa. Suomalaisten päälle kaatuvat ongelmat ovat ministereille toissijaisia. Perussuomalaisten linja on päinvastainen. Me tiedostamme maassamme vallitsevan hätätilan. Perussuomalaisten tärkeysjärjestys Kankaanniemi kehui perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin vastaavan suomalaisten tarpeisiin. - Me haluamme leikata maasta vastikkeetta ulos valuvia miljardeja ja tänne tulevaa turvapaikkaturismia. Haluamme leikata Yleisradion automaattirahoitusta. Haluamme leikata muistakin toisarvoisista menoista, Kankaanniemi luetteli. Myös ympäristöministeriöstä olisi Kankaanniemien mukaan varaa tinkiä, sillä sen budjetti on liki kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. - Me olemme valmiit palaamaan vuoden 2019 tasolle ja siirtämään rahat muiden ministeriöiden polttaviin tarpeisiin. Kannustavuutta – ei vähävaraisten kyykyttämistä Kokoomus on todennut haluavansa leikata asumistukea ja työttömyysturvaa. Kankaanniemi sen sijaan uudistaisi järjestelmiä kannustaviksi. - Me haluamme uudistaa nämä järjestelmät oikeudenmukaisiksi ja kannustaviksi, mutta emme leikkaa suomalaisilta köyhiltä. Jos uudistuksilla saadaan säästöjä, olemme tyytyväisiä, Kankaanniemi täsmensi. Tärkeintä on Kankaanniemien mielestä saada suomalaiset työttömät ja vasten tahtoaan osa-aikatyössä olevat sellaisiin töihin, joista saatavalla palkalla tulee toimeen. - Sosiaaliturvan, työttömyysturvan ja hallinnon uudistukset eivät ole edenneet Marinin hallituksen aikana. Hyvinvointialueista tuli rahansyöppö palvelujen laatua ja saatavuutta heikentävä ja maaseutua kurjistava uudistus, Kankaanniemi totesi. Velkaa velalle Kankaanniemi syytti, että Marinin hallitus jää historiaan valtavasta velkamäärästä, jonka se jättää tulevien sukupolvien maksettavaksi. - Velkaantumisesta varoittaneiden kansainvälisten ja kotimaisten asiantuntijoiden viestit eivät ole herättäneet edes keskustalaista valtiovarainministeriä. - Vasemmistopuolueet ovat ihastuneet velkarahan jakoon ja kireään verotukseen seurauksista välittämättä. Suomi tarvitsee uudistusohjelman. Työ, yrittäminen ja verotus on tehtävä kannustavaksi ja sosiaaliturva kohdistettava sitä tarvitseville suomalaisille, Kankaanniemi linjasi. Perussuomalaiset antaa tukensa tärkeisiin asioihin Kankaanniemi muistutti ,että perussuomalaiset ovat kannattaneet koronatukia ja Venäjän hyökkäyksen johdosta syntyneiden tarpeiden täyttämistä kotimaassa ja Ukrainassa. - Olemme tukeneet myös Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi tehtyjä päätöksiä ja panostuksia. Nato-jäsenyys ja puolustuskyvyn kasvattaminen saa kiitoksemme. Olemme osa länttä, joskin Euroopan unionin ja rahaliiton kehityksestä olemme erittäin huolestuneita. Kankaanniemi kuitenkin huomautti, että kaikenlaiset EU:n tukipaketit sekä ilmasto- ja energiapolitiikka ovat Suomen etujen vastaisia. - Metsäpolitiikka on pidettävä omassa päätösvallassamme ja ajelehtiva energiapolitiikka on otettava hallintaan. Perussuomalaisilta 132 lausumaa Perussuomalaisten valtiovarainvaliokuntaryhmä on jättänyt perustellun vastalauseen mietintöön. Vastalause sisältää 132 lausumaa. - Ne kuvastavat niitä tavoitteita, joita haluamme toteuttaa. Osa edustajistamme tekee henkilökohtaisia muutosesityksiä. Eduskuntaryhmämme kiittää aktiivisia suomalaisia lukuista yhteydenotoista ja tuesta vaalikauden ja päättyvän vuoden aikana. Olemme tinkimättä suomalaisten asialla. Toivotan kaikille suomalaisille hyvää joulua ja parempaa vaalivuotta 2023, Kankaanniemi toivotti.

11.12.2022 Toimiva öljykattila/maakaasujärjestelmä poisheittämisen sijaan varalähteeksi Jätin kirjallisen kysymyksen ja toimenpidealoitteen lämmitysmuodon muutostuen hakukriteereiden muuttamisesta. Toimiva öljykattila/maakaasujärjestelmä poisheittämisen sijaan varalähteeksi. Tässä luettavaksi. Eduskunnalle Vakituisen asunnon lämmitysmuodon vaihtamisesta öljystä tai maakaasusta uusiutuvia energialähteitä hyödyntäväksi saa valtiolta tukea. Tuen saamisessa on ehtoja: ”Hyväkuntoisen maakaasu- tai öljykattilan jättäminen esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpun rinnalle tuottamaan lämmitys kovemmilla pakkasilla on teknisesti toimiva ratkaisu. Huomioi kuitenkin, että tämä rajoittaa avustusten myöntämistä.” (Motiva) Kovemmilla pakkasilla Suomen sähköntuotantokapasiteetti on ollut kovilla. Tulevana talvena pakkaset tulevat nostamaan jo nyt kohtuuttomia sähkönhintoja entisestään. Lisäksi kuluttajia varoitellaan kiertävistä sähkökatkoista. Tällaisessa tilanteessa pitäisi mahdollistaa asuntojen lämmittäminen vaihtoehtoisilla muodoilla, öljyllä ja kaasulla ja näin helpottaa sähkötuotannon kuormitusta. Edellä olevan perusteella ehdotan / ehdotamme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja muuttaa lämmitysmuodon muutostuen ehtoja siten, että nykyisessä epävakaassa energiatilanteessa ehtona ei ole vanhan toimivan öljy- tai maakaasulämmitysjärjestelmän purkaminen.

11.12.2022 Tulin valituksi jatkamaan Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunta (ETENE:n) jäsenenä myös tulevalla kaudella 2022-2026. Kiitos luottamuksesta. Lisätietoa >>

08.12.2022 VÄLIKYSYMYS nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin Eduskunnalle Tausta Suomea on ravisuttanut kuluneen vuoden aikana poikkeuksellinen väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös Turussa, Tampereella ja eräissä muissa Suomen kaupungeissa. Rikosaaltoa selittää sekä nuorisorikollisuuden kasvu että katujengien ja erilaisten muiden joukkioiden toiminnan aktivoituminen. Jäseninä on sekä nuoria aikuisia että alaikäisiä henkilöitä. Ilmiö ei suinkaan ole uusi, mutta nyt se on selvästi voimistunut. Itä-Uudellamaalla nuorten tekemien väkivaltarikosten määrä on vuosien 2018 ja 2022 välillä kasvanut yli 40 prosenttia. Alaikäisten rikollisuus on yleistynyt katujen ohella Uudenmaan alueen kouluissa. Erityisesti kouluissa esiintyneissä tappeluissa on vieraskielisten oppilaiden osuus korostunut. Huolestuttavaa on, että alle 15-vuotiaiden tekemissä väkivaltarikoksissa on havaittavissa raaistumista, sillä jo 10 prosenttia tämän ryhmän väkivaltarikoksista on törkeitä tekomuotoja. Alaikäisten henkilöiden väkivaltaan liittyy yhä useammassa tapauksessa raakaa alistamista. Poliisin mukaan alaikäisten väkivaltarikollisten parissa korostuvat ne, joilla on maahanmuuttajataustaa tai joiden vanhemmat ovat muuttaneet ulkomailta. Pelkästään Helsingissä on marraskuun puoliväliin mennessä kirjattu 145 erityyppistä ryöstöä, joissa epäillyt ovat alaikäisiä. Monissa näistä ryöstötapauksissa uhria on uhattu väkivallalla tai jopa teräaseilla. Poliisi on havainnut, että nuorilta ja jengiin kuuluvilta nuorilta on viime aikoina takavarikoitu ennätysmäärä esimerkiksi teräaseita ja nyrkkirautoja. Poliisi teki ensimmäiset tarkat havainnot varsinaisista katujengeistä vuonna 2021, kun jengien keskinäinen väkivalta alkoi kasvaa. Katujengien toiminta keskittyy pääkaupunkiseudulle. Poliisi kuvaa katujengejä parikymppisten, jopa 95-prosenttisesti maahanmuuttajataustaisten miesten löyhiksi yhteenliittymiksi. Katujengeihin kuuluu maahanmuuttajia sekä ensimmäisestä että toisesta polvesta. Alaikäisiä henkilöitä jengit käyttävät hyväkseen mm. huumeiden myyjinä. Vaikka katujengit ovat julkisuudessa usein väkivallanteoista, on katujengien toiminnan perustana huumekauppa, jolla jengit rahoittavat toimintansa. Katujengeihin kuuluvien henkilöiden kynnys käyttää ampuma-asetta on poliisin mukaan alentunut selkeästi. Poliisi takavarikoi katujengeiltä sekä ampuma- että teräaseita. Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja on todennut, että Suomi on jo Ruotsin tiellä katujengien osalta. Nuoriso- ja katujengirikollisuuteen on vastattava sellaisilla toimenpiteillä, jotka katkaisevat tämän kehityksen ennen kuin se entisestään pahenee. Yhtä viisasten kiveä asian ratkaisemiseksi ei ole. Sekä kovia eli korjaavia että pehmeitä eli ennaltaehkäiseviä keinoja on hyödynnettävä määrätietoisesti rinnakkain. Harjoitettu maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka selittävät nuoriso- ja katujengirikollisuutta Kuten edellä on todettu, tällä hetkellä sekä alaikäisten että katujengirikollisuuden kasvussa yhteisenä tunnusmerkkinä on maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yliedustus rikoksista epäiltyjen osalta. Yhteisiä nimittäjiä vakavaan väkivaltaan syyllistyvillä nuorilla ovat myös muun muassa vakava päihdeongelma, huumausaineet ja niiden levittäminen, mielenterveysongelmat sekä yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle jääminen. Suomessa on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti etenkin matalan kehitystason maista Suomeen suuntautuva maahanmuutto. Muun muassa Kuntaliitto on ennustanut, että vuoteen 2040 mennessä vieraskielisten määrä kasvaa Suomessa 476 000 hengellä, ja voimakkain kasvu tapahtuu Lähi-idän ja Afrikan kieliä puhuvien kohdalla. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden vakavan rikollisuuden kasvu osoittaa, ettei maassamme harjoitettu maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka ole ollut onnistunutta eikä hallittua. Suomessa on sovellettu Ruotsista mallinnettua maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaa ja on selvää, että tällaisen politiikan jatkaminen tulee johtamaan Suomessa esiintyvän nuoriso- ja katujengirikollisuuden yhä voimakkaampaan kasvuun. Pohjoismaista Tanska on harjoittanut jo 20 vuotta selvästi rajoittavampaa maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaa. Siirtolaiskriisin jälkeen Norja lähentyi Tanskaa monilla maahanmuuttorajoituksillaan koskien muun muassa oleskelulupia ja perheenyhdistämisiä. Viimeisimpänä Ruotsissa on uusi oikeistohallitus ilmoittanut laskevansa kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevat standardinsa EU- ja kansainvälisen oikeuden minimitasolle. Ruotsin hallitus suunnittelee tiukkoja rajoituksia perheenyhdistämisen myöntämiseen ja maahanmuuttajien saamiin sosiaalitukiin. Kansalaisuuden saamisen kriteerejä tullaan Ruotsissa kiristämään huomattavasti. Suomi on löysällä maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikallaan eriytynyt muista Pohjoismaista ja myös yleiseurooppalaisesta linjasta, joka on menossa koko ajan kohti selektiivisempää ja rajoittavampaa maahanmuuttopolitiikkaa. Suomessa on pikaisella aikataululla tarkastettava kansainvälisen suojelun nojalla myönnettävien, pysyvien oleskelupien, kansalaisuuden ja perheenyhdistämisen kriteeristöä, jotta ne eivät enää eroaisi nykyisellä tavalla huomattavasti kaikista keskeisistä verrokkimaista. Maahanmuuttajien kotouttamisessa on Tanskan ja Ruotsin uuden hallituksen linjan mukaisesti korostettava huomattavasti enemmän tulijan vastuuta sopeutua uuden kotimaansa arvoihin ja normeihin. Kotouttamisen tavoitteena tulee olla, että jokainen maahanmuuttaja omaksuu suomalaisen yhteiskunnan arvot ja normit. Mikäli maahanmuuttaja osoittaa käytöksensä perusteella, että ei ole halukas tai kykenevä kotoutumaan Suomeen ja omaksumaan suomalaisen yhteiskunnan arvoja ja normeja, ei hänelle tule myöntää oleskelulupaa. Kriminaalipolitiikassa on kiristämisen tarvetta – viranomaisille myös riittävät resurssit ja toimivaltuudet Suomen kriminaalipolitiikka eroaa huomattavasti muista Pohjoismaista etenkin siinä, että vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneet henkilöt paljon harvemmin joutuvat Suomessa vankilaan. Esimerkiksi törkeästä pahoinpitelystä selviää Suomessa keskimäärin vuoden mittaisella ehdollisella vankeusrangaistuksella, kun Tanskassa ja Ruotsissa vastaava rikos johtaa pääsääntöisesti ehdottomaan vankilatuomioon. Suomessa myös taparikolliset pääsevät helpolla, koska tuomioistuimen ulkopuolella määrättyjä sakkoja ei voida muuttaa vankeudeksi, kun sakot jätetään maksamatta. Tanskassa säädettiin jo vuonna 2009 jengirikosten kovemmista, jopa kaksinkertaisista rangaistuksista koskien laittomien aseiden hallussapitoa julkisella paikalla. Tanskassa jengirikollisten karkottamista on helpotettu ja poliisille on annettu oikeus määrätä rikolliselle tai vaarayksilölle oleskelukielto tietylle alueelle. Sittemmin Tanskassa on kiristetty yhä lisää jengirikoksista määrättyjen rangaistusten tasoa ja laajennettu poliisin oikeutta määrätä ihmisiä olemaan oleskelematta tietyillä alueilla. Kunnille myös annettiin oikeus sulkea jengirikollisten käyttämiä tiloja. Poliisin toimivaltuudet ovat lisäksi selvästi laajemmat. Ruotsissa on eniten kuolemaan johtavaa aseväkivaltaa koko Euroopassa. Eri katujengien välisissä ammuskeluissa on Ruotsissa kuollut tänä vuonna jo yli 50 ihmistä. Ruotsin oikeistohallitus aikoo puuttua jengirikollisuuteen mm. poliisin pakkokeino-oikeuksien laajentamisella, karkotusten helpottamisella, kriminalisoimalla jengiin kuulumisen, määräämällä tuplarangaistukset jengirikoksista, poistamalla rikosten niin sanotut paljousalennukset ja antamalla poliisille oikeuden määrätä henkilö oleskelukieltoon esimerkiksi tietyllä asuinalueella. Lisäksi Ruotsissa tullaan selvittämään rikosoikeudellisen vastuuikärajan laskemista nykyiseltä 15 vuoden tasolta. Tehokas puuttuminen jengirikollisuuteen edellyttää myös viranomaisille riittäviä resursseja ja tehokkaita keinovalikoimia. Suomessa on pikaisella aikataululla kiristettävä rangaistusasteikkoja, mitä tulee katurikollisuuteen ja jengirikoksiin sekä törkeisiin väkivaltarikoksiin yleensä. Jengirikollisuuteen liittyvistä rikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava säätämällä rikoksen liittyminen katujengien välienselvittelyyn erilliseksi rikoksen koventamisperusteeksi ja rikosten paljousalennuksista on luovuttava. Tärkeää on myös tiukentaa rangaistusasteikkoa törkeistä henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista ja saman on koskettava ampuma- ja teräaseen hallussapitoa julkisella paikalla. Poliisin resurssit on turvattava ja poliisien määrää on lisättävä. Poliisille on annettava Tanskan ja Ruotsin mallin mukaan oikeus määrätä ihminen olemaan oleskelematta tietyllä alueella. Poliisin toimivaltuuksia rikostiedustelun ja pakkokeinojen käytön osalta tulee lisäksi laajentaa. Rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkotusten kynnystä pitää madaltaa huomattavasti nykyisestä. Myös lastensuojelun resurssit ovat tällä hetkellä aivan riittämättömät vastaamaan alaikäisiin liittyvään jengiytymisilmiöön ja puuttumaan nuorten rikoskierteeseen. Lainsäädäntö ei mahdollista lastensuojelun parissa työskenteleviä puuttumaan riittävän tehokkaasti nuorten rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Vastaavasti panostuksia tarvitaan muuhun ennaltaehkäisevään työhön, kuten jalkautuvaan katutyöhön, jolla ehkäistään nuorten syrjäytymistä laajemmin sekä pystytään tehokkaasti puuttumaan myös muihin syihin, joita nuorten tekemän rikollisuuden taustalta löytyy, kuten mielenterveysongelmat ja huumeiden käyttö. Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen: Onko hallitus tietoinen ennennäkemättömästä väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aallosta, joka näkyy Suomessa etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös esimerkiksi Tampereen ja Turun seuduilla? Onko hallitus tietoinen siitä, että alle 15-vuotiaiden nuorten tekemissä väkivaltarikoksissa jo 10 prosenttia tapauksista on törkeitä tekomuotoja, ja että tähän väkivaltaan usein liittyy uhrin alistamista? Tunnistaako hallitus katujengien toiminnan aktivoitumisen ja erityisesti siihen kiinteästi liittyvän huumekaupan, jossa katujengit käyttävät myyjinä myös alaikäisiä henkilöitä? Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kouluissa esiintyvä väkivalta ja sen uhka poistetaan ja jokaiselle lapselle, opettajalle ja muulle koulun henkilökuntaan kuuluvalle turvataan oppimis- ja työrauha? Tiedostaako hallitus maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yliedustuksen sekä nuorison parissa yleistyneessä väkivalta- ja ryöstörikollisuudessa että katujengeissä? Näkeekö hallitus nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisellä yhteyden Suomessa viime vuosikymmenet harjoitettuun löyhään maahanmuuttopolitiikkaan ja yksilöä olemattomasti velvoittavaan kotouttamispolitiikkaan? Onko hallituksella valmiutta tiukentaa Suomen keskeiset maahanmuutto- ja kotoutumissäännökset samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa, sillä nykyisellään etenkin oleskelulupien ja sosiaalietuisuuksien kriteerit poikkeavat huomattavasti keskeisistä verrokkimaista? Onko hallitus tutustunut Tanskan ja Ruotsin hallitusten kriminaalipoliittisiin linjanvetoihin koskien jengirikollisuutta, jossa korostuvat kovemmat rangaistukset ja poliisin rikostiedustelun toimivaltuuksien ja pakkokeinojen käytön lisääminen? Onko hallituksella valmiutta kiristää Suomessa kriminaalipolitiikkaa pohjoismaisten naapuriemme esimerkin mukaisesti muun muassa yleistä rangaistusasteikkoa kiristämällä, luopumalla paljousalennuksista, säätämällä rikoksen liittyminen katujengien välienselvittelyyn erilliseksi rikoksen koventamisperusteeksi, lisäämällä poliisin toimivaltuuksia ja rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkotusten helpottamisella? Onko hallitus valmis panostamaan jengirikollisuusilmiön torjumisen kannalta keskeisten viranomaisten, kuten poliisin ja lastensuojelun, resursseihin ja toimivaltuuksiin? Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä poliisin resurssien turvaamiseksi ja poliisien määrän lisäämiseksi?

08.12.2022 Oppositiolta välikysymys: Hallitus epäonnistunut turvaamaan kadut – nuoriso- ja katujengirikollisuuteen puututtava muun muassa maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikan keinoin Oppositiolta välikysymys: Hallitus epäonnistunut turvaamaan kadut – nuoriso- ja katujengirikollisuuteen puututtava muun muassa maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikan keinoin Perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja liike nyt jättivät tänään välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin. Suomea on ravisuttanut erityisesti kuluneen vuoden aikana poikkeuksellinen väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös Turussa, Tampereella ja eräissä muissa Suomen kaupungeissa. Maahanmuuttajat yliedustettuina Itä-Uudellamaalla nuorten tekemien väkivaltarikosten määrä on vuosien 2018 ja 2022 välillä kasvanut yli 40 prosenttia. Välikysymyksessä huomautetaan, että erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat huomauttavat yliedustettuina kyseisten rikosten tekijöinä. Poliisi kuvaakin katujengejä parikymppisten, jopa 95-prosenttisesti maahanmuuttajataustaisten miesten löyhiksi yhteenliittymiksi. - Tähän haluamme puuttua kiristämällä merkittävästi maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa. Perussuomalaisilla on laaja toimenpidelista maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi ja rikospolitiikkamme saattamiseksi järkevälle tasolle. Nythän sille nauravat rikolliset itsekin. Maahan tarvitaan selvä suunnanmuutos. Poliitikkojen on lopetettava hyssyttely ja aina vain uusien kotouttamistoimien vaatiminen. Suomessa nähdään selvästi, että ne eivät toimi, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa. Kovia ja pehmeitä keinoja Puheenjohtajat nostavat huonoksi esimerkiksi Ruotsin, jossa rajuista jengiväkivaltaisuuksista on kärsitty jo pitkään. - Maahanmuutto ei saa aiheuttaa uhkaa turvallisuudelle eikä maamme hyvinvoinnille. Nyt Suomi on kuitenkin jo Ruotsin tiellä. Ruotsissa on eniten kuolemaan johtavaa aseväkivaltaa koko Euroopassa. Varoittavasta esimerkistä ei ole opittu mitään, vaikka perussuomalaiset ovat vuosikausia tästä aiheesta puhuneet, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kommentoi. - Suomi ei saa ajautua Ruotsin tielle. Jengirikollisuuden torjumiseksi on käytettävä määrätietoisesti rinnakkain sekä kovia että pehmeitä keinoja. Esimerkiksi lastensuojelu, perheiden tukipalvelut, poliisien määrä ja rikoksista määrättävät rangaistukset on laitettava kuntoon. Lisäksi humanitaarisen maahanmuuton ja kotoutumisen säännöksiä on tiukennettava pohjoismaiselle tasolle, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma sanoo. - Kokoomus on varoittanut nuoriso- ja katujengirikollisuuden noususta jo pitkään. Esitimme helmikuussa joukon sekä ennaltaehkäiseviä että korjaavia keinoja ilmiön torjumiseksi. Olennaista on myös koulujen, nuorisotyön, sosiaalipalveluiden ja poliisin sujuva yhteistyö ja tiedonkulku”, hallintovaliokunnan Mari-Leena Talvitie (kok.) lisää. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen korostaa, että poliisi ei yksin pysty kehitystä katkaisemaan, vaan tarvitaan eri viranomaisten tehokasta yhteistyötä. Tämä edellyttää riittäviä toimivaltuuksia ja resursseja. Esimerkiksi lastensuojeluviranomaisten toimivaltuuksia tulee lisätä, jotta nuorten rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan tehokkaasti puuttua. Perheet tarvitsevat tukea suoriutuakseen kasvatusvastuusta, sillä syrjäytymisen juuret ovat usein jo varhaisessa lapsuudessa, toteaa Räsänen. - Jos asiaan ei nopeasti puututa, niin Ruotsin kaltainen tilanne on pian myös meillä, Räsänen jatkaa. Samoilla linjoilla on Liike Nytin kansanedustaja ja puheenjohtaja Harry Hjallis Harkimo. - Meidän kannattaa ottaa mallia Ruotsista monessa asiassa, mutta tässä asiassa ei. Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä on lähiöitä, joihin edes poliisi ei uskalla katujengien takia öisin mennä. Suunta on Suomessa valitettavasti sama. Tähän on puututtava ja tähän on puututtava heti, täydellä teholla ennen kuin se on liian myöhäistä, Harkimo linjaa.

07.12.2022 Perussuomalaiset välikysymyskeskustelussa eduskunnassa: Suomessa on kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole koettu Elomaa välikysymyskeskustelussa: Suomessa on kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole koettu Eduskunta keskusteli tänään opposition välikysymyksestä koskien suomalaisen maatalouden kriisiä ja ruuantuotannon turvaamista. Perussuomalaiset huomautti, että mikäli maatalouden kustannuskriisi ja maatilojen lopettamiset jatkuvat nykyistä tahtia, ovat kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus uhattuina. - Omavaraisuus on ollut elinehto maamme rattaiden pyörimiselle. Energiansaannin lisäksi on välttämätöntä turvata ruoantuotanto. Suomessa on menossa kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole aiemmin koettu, perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaa totesi. Elomaa huomautti, että käsillä oleva ongelma koskettaa jokaista suomalaista, sillä kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen on yksi huoltovarmuuden peruspilareista. Monella maatilalla kustannusten räjähdysmäinen kasvu on johtanut akuuttiin rahoituskriisiin, sillä viivan alle ei jää mitään. Myös EU:sta tulossa lisäkustannuksia - Hallitus on vetelehtinyt kotimaisen maatalouden ja metsäsektorin edunvalvonnassa EU-pöydissä, Elomaa muistutti. - Tästä esimerkkinä Suomelle kalliiksi käyvä ennallistamisasetus. Me Perussuomalaiset olemme esittäneet maatalouden kriisiin useita ratkaisuehdotuksia kuten esimerkiksi sääntelyn purkua, taloudellista tukea ja kiinteistöverotuen laajentamista koskemaan maatalouden harjoittajia. Tuottajahinnat liian pienet Elomaa arvioi, että maatalouden ahdingon ydinsyy ovat liian matalat tuottajahinnat. - Jos tähän ei tule ratkaisua elintarvikeketjun toimijoiden välisissä neuvotteluissa, on valtiovallan ryhdyttävä tiukkoihin toimiin. Hallitus on seurannut maatalouden ahdingon syvenemistä passiivisena. 300 miljoonan euron maataloustuestakaan ei montaa euroa päätynyt ruoantuottajille, Elomaa sivalsi. Kohdellaan kuin rikollista - Ruokaturvakysymys on vakava. Silti hallitus ajaa jääräpäisesti linjaa, jossa Suomi haluaa olla mallioppilas ilmastotavoitteiden suhteen ja jopa ylittää EU:n vaatimukset, Elomaa ihmetteli. Elomaan mukaan yltiökunnianhimoiset ilmastotoimet ovat ajaneet maataloustuotannon entistä ahtaammalle niin, että suomalaisista tuottajista on tehty jo ”jonkin sortin rikollisia”. - Perussuomalaiset vastustaa tällaista kehityskulkua jyrkästi. Maaseutu ansaitsee sellaisia poliittisia linjauksia, joilla pidetään koko maaseutu elinvoimaisena. Perussuomalaisten mielestä maaseutupoliittinen ajattelu tarvitsee suunnanmuutoksen viimeistään nyt, Elomaa vaati. Ulkomaisilla etulyöntiasema Elomaa huomautti, että Suomen ruokaketju työllistää jopa noin 300 000 suomalaista ja on maailmankin mittakaavassa uudenaikainen ja tehokas. - Suomessa panostetaan ruoan puhtauteen ja laatuun. Samaa ei voi sanoa kaikista ulkomailta kauppojemme hyllyihin virtaavista tuotteista. - Hintakilpailu markkinoilla on kuitenkin armotonta kotimaisille tuottajille. Me Perussuomalaiset arvostamme alkutuottajaa. Elintarvikeketjun toimijoiden on lisättävä avointa informaation kulkua tuotantoketjussa. Tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä, siihen miten eurot jakautuvat. Kyse on viime kädessä siitä, että kansalaiset saavat pöytiinsä kotimaassa tuotettua ruokaa jatkossakin. Energiaratkaisuja - Euroopassa on nyt sota ja Perussuomalaiset katsovat, että on edesvastuutonta ajaa maataloustuottajiamme konkurssin partaalle tai hylätä toimivaa energiantuotantoa, Elomaa totesi. Elomaa huomauttikin, että energian tuotantopalettiin tulee sisältyä edelleen turve ja kivihiilivarauma – tuotannon turvaamiseksi. - Turpeen alasajo oli suuri virhe. Energiavajeen lisäksi vieläkään ei ole löydetty toimivia korvikkeita kasvu- tai kuiviketurpeelle, Elomaa muistutti. Kaikki on maksettava etukäteen Lopuksi Elomaa huomautti, että maatiloilla tehdään edelleen mittavia investointeja ja moni tilallinen elää kädestä suuhun. - Lannoitteet, kuivikkeet ja muut tarvikkeet pitää maksaa etukäteen, vaikka tukia ei näy. Tulevaisuuden usko on koetuksella vähemmästäkin. Tukien maksaminen jälkijunassa on täysin vastuutonta. - Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on äärimmäisen pettynyt Sanna Marinin hallituksen harjoittamaan ja keskustalaisten ministerien johtamaan maatalouspolitiikkaan. Siksi kannatan edustaja Sari Essayahin esittämää epäluottamuslausetta, Elomaa totesi lopuksi.

05.12.2022 Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE) nimesi uudet jäsenet kaudelle 2022 - 2036. Minut valittiin jatkamaan neuvottelukunnan jäsenenä. Olen iloinen siitä, että pestini jatkuu. Olen ollut mukana toiminnassa kuluneen kauden. Lisätietoa >>

30.11.2022 Vaihtoehtobudjetissa laitetaan menot tärkeysjärjestykseen TIEDOTE 30.11.2022 julkaisuvapaa PS laittaisi menot tärkeysjärjestykseen: ”Nyt maahanmuuttopolitiikka on Ruotsin tiellä ja talouspolitiikka Kreikan tiellä” Eduskunta keskusteli tänään oppositiopulueiden vaihtoehtobudjeteista. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetilla Suomi ottaisi velkaa 1162 miljoonaa eli yli miljardin vähemmän kuin hallituksen talousarviossa. Lisäksi valtion tase vahvistuisi kertaluonteisesti 800 miljoonalla eurolla kun Sitran ja ilmastorahastojen paisuneista taseista tingittäisiin. - Vihervasemmistolaisessa talouspolitiikassa tyypillisin ratkaisu ongelmiin on lisävelan ottaminen. Hallituksen budjettiesityksellä uutta velkaa otetaan ensi vuonna yli kahdeksan miljardia euroa. Pelkät velan korkomenot kasvavat jo yli 1,3 miljardiin vuodessa, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesi esittelypuheenvuorossaan. - Jos joku yksityishenkilö hoitaisi talouttaan samalla tavalla, hänet ohjattaisi velkaneuvontaan ja kerrottaisiin, että kaikkea ei voi saada vaan jostakin täytyy tinkiä, Tavio sanoi. Kriisivarasta suomalaisille helpotusta Perussuomalaiset korostaa vaihtoehdossaan, että talouden tasapainottamisen avainasemassa on menojen laittaminen tärkeysjärjestykseen. Perussuomalaisten vaihtoehdossa ei ole lainkaan suoria menolisäyksiä, vaan menolisäykset katsotaan paremmin toteutettavaksi lisätalousarvion kautta. - Näin ollen vaihtoehtoomme sisältyy 500 miljoonan kriisivara. Tämä lisätalousarviovaraus voi tulla hyvin käytettäväksi ihmisten elinkustannusten nousun taklaamiseen, kuten sähkön hintojen alentamiseen, Tavio perusteli. - Vaihtoehtobudjettimme rakenne mahdollistaa hyvän talouspoliittisen liikkumavaran. Panostuksia tehdään ensivuonnakin aina silloiseen tarpeeseen suhteutettuna. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti ottaa tämän huomioon. Leikkauksia vain suomalaisten hyväksymistä kohteista Perussuomalaiset laskee, että mikäli Suomi leikkaa menoja miljardilla joka vuosi, Suomen velkaantuminen saadaan taittumaan kahdessa vaalikaudessa. Tavio korosti, että perussuomalaisten vaihtoehdolla tämä on mahdollista toteuttaa kansalaisille oikeudenmukaisella tavalla. Perussuomalaiset leikkaisikin kohteista, jotka Elinkeinoelämän valtuustokunnan tutkimuksen mukaan ovat kansalaisten mielestä hyväksyttäviä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisten mielestä mahdolliset menoleikkaukset tulisi kohdentaa ensisijaisesti keskushallintoon, ympäristönsuojeluun, kehitysyhteistyöhön, Yleisradioon, taiteeseen, kulttuuriin ja maahanmuuttoon - Hyvinvointivaltiomme voidaan pelastaa säästämällä toissijaisista ja vähemmän tärkeistä menokohteista. Tällaisia ovat esimerkiksi puoluetuet, ilmastotoimet ja haitallinen maahanmuutto. Veronmaksajien rahaa ei tule lähettää enempää Afrikan kankkulankaivoihin, vaan verovaramme on käytettävä suomalaisten hyvinvointiin täällä kotimaassa, Tavio luetteli. Haitallinen maahanmuutto kuriin ja kehitysapuun järkeä Perussuomalaisten vaihtoehdolla valtio voi säästää heti maahanmuutosta aiheutuvia suoria menoja noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Perussuomalaisten mukaan kerrannaisvaikutukset ovat kuitenkin miljardiluokkaa, kun maahanmuuttopolitiikka järkeistetään lainsäädännöllisillä muutoksilla, kuten turvapaikkapolitiikan ja kansalaisuusvaatimusten tiukentamisella. - Kehitysavusta leikkaisimme noin puolet. Leikkaus ei koske Ukrainan tukea, jota tulee mielestämme pikemminkin kehitysapubudjetin sisällä lisätä, Tavio täsmensi. Suomalaisten pärjääminen turvattava Perussuomalaiset haluaa turvata suomalaisten arjen sujuvuuden. Vaihtoehtobudjetissamme vaadimme liikenne- ja lämmityspolttoaineiden sekä sähkön hinnan madaltamista. - Kuten aiemmin totesin, nämä olisi mahdollista toteuttaa esityksessämme olevalla lisätalousarviovarauksen liikkumavaralla. - Hallituksen tekemä sähkön kotitalousvähennys ei ole ollut paras tapa lähestyä sähkökriisiä. Samalla rahalla olisi voitu aloittaa Norjan mallin mukainen suora sähkötuki kuluttajille. Näin valtio tarjoaisi helpotusta korkeiksi kohonneisiin elinkustannuksiin välittömästi, Tavio totesi. Hinnat uhkaavat nousta hallituksen päätöksillä entisestään Tavio syytti hallitusta siitä, että se jatkaa ilmastotoimia, joista esimerkiksi hallituksen kaavailema jakeluvelvoitteen kasvu uhkaa autoalan mukaan nostaa polttoainehintoja jopa 55 senttiä. - Hallituksen tavoite on ilmeisesti tehdä autoilu suomalaisille mahdottomaksi. Korkeat polttoainehinnat ovat myös valtava lisärasitus Suomen kilpailukyvylle. Perussuomalaisten työllisyystoimet, kuten polttoaine- ja sähkön hintojen alentaminen ovat suoraan yritysten kustannusrakenteeseen merkittävästi vaikuttavia tekijöitä. Perussuomalaiset eivät myöskään rasittaisi kansalaisia ja yrityksiä liioitelluilla ilmastotoimilla. - Emme tarvitse tippaakaan lisää byrokratiaa ja virkamiehiä kansalaisia valvomaan. Julkisen hallinnon koon alentaminen ja teollisuuden rattaiden pitäminen pyörimässä ovat keskeisessä asemassa, jotta saamme lisää suomalaista työtä ja yrittäjyyttä, Tavio totesi. EU:lle uppoaa miljardeja budjetin ulkopuolelta Tavio huomautti puheessaan, että budjettikehyksistä piittaamatta hallitus on kokoomuksen tuella upottanut EU:n elpymispakettiin ja muihin EU-toimiin tällä vaalikaudella budjetin ulkopuolista rahaa lähes kymmenen miljardia euroa. - Perussuomalaiset ei hyväksy suomalaisten veronmaksajien rahojen kaatamista EU:n turhiin tai jopa haitallisiin hankkeisiin. Suomalaiset veronmaksajat on laitettu maksamaan huonommin taloutensa hoitaneiden EU-maiden kansalaisten elämää. Suomi ei ole saanut mitään vastineeksi Brysselin edessä nöyristelystä. Maahanmuuttopolitiikka Ruotsin tiellä, talouspolitiikka Kreikan tiellä Tavio totesi ,että Suomen EU-nettojäsenmaksu on kasvanut jo noin 700 miljoonaan euroon vuodessa. - Sen lisäksi köyhdymme EU:n uusista määräyksistä ennen näkemättömällä tavalla, kuten nyt komission suunnitteleman ennallistamisasetuksen kautta. Hintalappu siinä on veronmaksajille miljardin joka vuosi. Pienet jäsenmaat eivät voi luottaa enää EU:n hyväntahtoisuuteen vaan jäsenmaiden on itse ajettava omaa etuaan, Tavio linjasi. - Suomen ei kannata olla ajopuuna EU:ssa, eikä talouttamme voida loputtomasti velkaannuttaa maahanmuutto- ja ilmastopolitiikan verukkeella. - Suomi on maahanmuuttopolitiikassa Ruotsin tiellä ja talouspolitiikassa Kreikan tiellä. Mitä nopeammin tämä myönnetään, sen parempi.

30.11.2022 Puheeni eduskunnassa tiistaina 29.11. laittomasti maassa oleskelevien terveyspalvelujen laajentamisesta - mukana hylkäysesitys Arvoisa puhemies! Esitän perussuomalaisten vastalauseen mukaisesti, että esitys hylätään. Jo etukäteen oli selvää, että kiireettömien sote-palveluiden tarjoaminen laittomasti maassa olijoille ei ole järkevä idea. Valiokuntakäsittelyn aikana nousi esiin lukuisia syitä, jotka vahvistivat tätä käsitystä entisestään. Kuten tavallista, esityksen tarpeellisuutta perusteltiin epämääräisillä ja yksilöimättömillä viittauksilla kansainvälisiin sopimuksiin. Valtiovarainministeriö kuitenkin esitti jo esityksen perusteluissa, ettei ihmisoikeussopimuksissa linjata, minkä tasoiset tai laajuiset palvelut toteuttaisivat henkilön oikeutta terveyteen. Monissa muissa maissa laittomasti maassa olijoille tarjotaan merkittävästi vähemmän palveluita kuin Suomessa, jos niitä tarjotaan lainkaan. Väite siitä, että nykyinen lainsäädäntö olisi ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa, ei siis yksiselitteisesti pidä paikkaansa. Arvoisa puhemies! Valiokunta on kuullut syksyn aikana useaan otteeseen useita eri asiantuntijoita, jotka ovat tuoneet esiin Marinin hallituksen riittämättömän rahoituksen vuodenvaihteessa aloittaville hyvinvointialueille. Rahaa ei puutu pikkusummia, vaan vaje on jopa puolentoista miljardin luokkaa. Toistan, miljardiluokkaa! Tässä tilanteessa, jossa hoitohenkilökunnasta on kova pula eivätkä rahat riitä edes nykyisten palveluiden järjestämiseen laillisesti maassa oleville, vaan paine asiakasmaksujen korottamiseen on kova, ei ole varaa jakaa rajallista kakkua sellaisille henkilöille, jotka eivät maksa edes niitä asiakasmaksuja. Huolestuttavinta esityksessä on kuitenkin se, että hallitus tuntuu elävän haavemaailmassa, täysin irrallaan vallitsevasta todellisuudesta. Meillä on naapurina laitonta hyökkäyssotaa käyvä maa, joka ei ole epäröinyt tappaa tuhansia siviileitä naapurimaassaan silmää räpäyttämättä. Maa, joka jo aikaisemmin on kokeillut laittomien rajanylitysten käyttöä Suomea vastaan maamme pohjoisosassa. Maa, jonka liittolainen pyrki aiheuttamaan kaaosta Baltian maissa ja Puolassa lähettämällä pyrkimään rajan yli laittomasti tuhansia kolmansista maista houkuttelemiaan henkilöitä yhteiskuntarauhan järkyttämiseksi. Arvoisa puhemies! Valiokunnan kuulemisissa nousi esiin ilmeinen turvallisuusriski, joka esityksen hyväksymisestä seuraisi. Tilanteessa, jossa Eurooppaa kohtaa merkittävin kriisi sitten toisen maailmansodan, antaisimme naapurimaallemme käteen terveydenhuoltojärjestelmäämme osoittavan aseen. Esitys mahdollistaisi sen, että Venäjältä lähetettäisiin tuhansia ihmisiä Suomeen osana hybridioperaatiota, joka pyrkisi ylikuormittamaan yhteiskuntamme kantokyvyn. Turvallisuusriskeistä varoitti HUS, niistä varoitti sisäministeriö ja niistä varoitti Suojelupoliisi. Hyvä hallitus, miksi te ette kuuntele näitä asiantuntijoita? Haluatteko te tehdä Suomesta turvasataman oikeutta pakoileville tahoille, jopa sotarikollisille, ja mahdollistaa heille mahdollisimman helpon ja mukavan elämän sekä tarjota kaikki yhteiskunnan palvelut, suomalaisen veronmaksajan kustannuksella?

30.11.2022 Perussuomalaiset: laittomasti maassa oleskeleville ei tule maksaa toimeentulotukea – kokoomus kannatti valiokunnassa, mutta ei salissa JULKAISUVAPAA Perussuomalaiset: laittomasti maassa oleskeleville ei tule maksaa toimeentulotukea – kokoomus kannatti valiokunnassa, mutta ei salissa Eduskunta äänesti perjantaina toimeentulotukea koskevasta hallituksen esityksestä. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen esittivät esitykseen tarkennusta siitä, ketkä ovat oikeutettuja toimeentulotukeen. ”Esitimme lakiin tarkennusta siitä, että toimeentulotukea voidaan myöntää vain laillisesti Suomessa oleskelevalle hakijalle. Perussuomalaiset eivät halua, että Suomeen syntyy rinnakkaisyhteiskunta, jossa henkilö voi asua Suomessa laittomasti vuosikausia ja käyttää yhteiskunnan verorahoitteisia palveluita, vaikka hänellä ei ole katsottu edellytyksiä oleskelulupaan tai hänet on jopa määrätty karkotettavaksi. Useimmissa muissa maissa yhteiskunnan palveluita ei tarjota laittomasti maassa oleskeleville, mutta vihervasemmisto haluaa ideologisista syistä tehdä laittomasti maassa oleskelemisesta mahdollisimman helppoa”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat. Kyseessä ei ole ainoastaan kustannuskysymys, vaan myös turvallisuuskysymys. ”Toimeentulotuen ja yleisemminkin useimpia muita EU-maita laajempien yhteiskunnan palveluiden tarjoaminen laittomasti maassa oleskeleville toimii vetovoimatekijänä. Kun rahanjako toimii ja terveyspalvelut tarjotaan oleskelulupaan katsomatta, kuka tahansa karkotettavaksi määrätty voi jäädä oleskelemaan Suomeen jopa vuosikausien ajaksi. Hallitus pyrkii kaikin mahdollisin keinoin vesittämään ulkomaalaislainsäädännön ja oleskeluluvan merkityksen. Näin mahdollistetaan rinnakkaisyhteiskuntien syntyminen”, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat. Huomionarvoista on myös kokoomuksen toiminta asian käsittelyssä. ”Valiokunnassa kokoomuksen edustajat lähtivät mukaan vastalauseeseemme. Perjantain saliäänestyksessä kuitenkin kokoomuksen ryhmä jakautui: vain neljä kannatti vastalausetta ja yksi äänesti tyhjää, muut joko kannattivat hallituksen esitystä tai olivat poissa tästä äänestyksestä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.

30.11.2022 Hylkäysesityksemme ja vastalause laittomasti maassa oleskelevien kiireettömien terveyspalvelujen laajentamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Vastalause – StV – HE 112/2022 vp Perustelut: Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että hallituksen esityksen sisältämien ehdotusten hyväksyminen ei ole suomalaisen yhteiskunnan edun mukaista eikä siten perusteltavissa. Esitystä on perusteltu YK:n TSS-komitean lausunnolla sekä laajemmin tarkemmin yksilöimättömillä Suomen kansainvälisillä velvoitteilla. Jo esityksen perusteluissa kuitenkin todetaan, että valtionvarainministeriö on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei esityksessä täysin aukottomasti ole esitetty, että Suomen nykyinen lainsäädäntö olisi ristiriidassa kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ei ole listattu edellytyksiä, jotka määrittelisivät minkä tasoiset tai laajuiset terveydenhuollon palvelut toteuttaisivat henkilön oikeutta terveyteen. Täten ei ole valtiovarainministeriön mukaan mahdollista aukottomasti ottaa kantaa siihen, että Suomen nykyinen lainsäädäntö olisi ristiriidassa kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Palveluiden järjestäminen, hoidon kustannusten periminen ja väärinkäytösten mahdollisuus Vuoden 2023 alussa sote-palveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Valiokunnan useissa asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi, että hyvinvointialueiden rahoituksessa vuodelle 2023 on merkittäviä puutteita, jotka mitataan jopa 1,5 miljardin euron suuruusluokassa. Tilanteessa, jossa Marinin hallitus on laiminlyönyt järjestää riittävän rahoituksen edes nykyisen kaltaisten terveydenhuollon palveluiden järjestämisen niille, jotka osallistuvat verorahoillaan palveluiden kustantamiseen, on epäoikeudenmukaista ja edesvastuutonta laajentaa palveluita laittomasti maassa oleskeleville tai sellaisille henkilöille, jotka eivät halua todistaa henkilöllisyyttään. Epäoikeudenmukaisuutta korostaa se, että Marinin hallituksen puutteellisen sote-rahoituksen seurauksena hyvinvointialueilla on paineita nostaa laillisesti maassa oleskelevien henkilöiden asiakasmaksuja, mutta esityksestä ilmenevin tavoin useimmille esityksen tarkoittamille henkilöille järjestettäisiin palvelut maksutta, jos ja kun heidät todettaisiin varattomiksi tai heidän henkilöllisyyttään ja siten esimerkiksi mahdollisuuksia periä hoidon kustannukset heidän kotimaaltaan EU-lainsäädännön mahdollistamalla tavalla ei selvitetä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) toteaa lausunnossaan, että esityksen perusteluna käytetyn YK:n TSS-komitean lausunnon antamisen vuonna 2021 jälkeen Euroopan ja sen maiden terveydenhuoltojärjestelmien toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti. Suomessa erityispiirteenä on koronapandemian aiheuttaman kuormituksen ja Venäjän hyökkäyksen aiheuttamien vaikutusten lisäksi myös erittäin vaikea työtaistelutilanne, jonka vaikutukset tulevat vaikuttamaan terveydenhuollon organisaatioiden toimintakykyyn vielä hyvin pitkän aikaa. Tähän liittyen on HUS:in mukaan erittäin vaikeaa ajatella ja pitää oikeudenmukaisena, että esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan ja siitä seuranneen osittaisen liikekannallepanon vuoksi Suomeen hakeutuvilla tuhansilla Venäjän kansalaisilla olisi välittömästi aivan samat oikeudet myös kiireettömään terveydenhuoltoon kuin Suomen kansalaisella/suomalaisella veronmaksajalla. Varsinkin tilanteessa, jossa lakisääteiset hoitotakuun mukaiset jonotusajat jo muutenkin ylitetään, päivystykset ovat HUS:in mukaan ylikuormittuneita ja koko terveydenhuoltojärjestelmä on tavattoman kuormittunut. Todellisuus on muuttunut Euroopassa ja tätäkin asiaa tulisi tarkastella näiden uusien realiteettien kautta. Muutos on tämä teeman kannalta olennainen ja sen merkitys korostuu Suomessa, jolla on yli 1 300 km maarajaa sotaa käyvän Venäjän kanssa. HUS:in mukaan tosiasiallinen kyky tarjota terveydenhuollon palveluja universaalisti kaikille Suomessa oleskeleville EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolisille (ns. paperittomat) henkilöille ei tule muuttumaan sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden toiminnan aloittamisen myötä, vaan itse asiassa vuoden 2023 rahoituskehys on esimerkiksi HUSin osalta useita kymmeniä miljoonia euroja alijäämäinen. Lausuntokierroksen aikana muun muassa Kansaneläkelaitos, Kuntaliitto ja Tampereen kaupunki ovat nostaneet esiin esitykseen liittyvän ilmeisen väärinkäytösriskin. Kela toteaa, että esityksen mukaan riittäisi, että paperittomat henkilöt ilmoittavat hakeutuessaan hoitoon, että he kuuluvat lakiehdotuksen mukaiseen henkilöpiiriin. Koska hoito-oikeustodistusta ei tarvita, voidaan tähän arvioida sisältyvän jonkinasteinen riski väärinkäytöksiin. On mahdollista, että hoitoa tarvitseva, jolla ei ole mukanaan hoito-oikeustodistusta (esim. toisen maan myöntämä eurooppalainen sairaanhoitokortti), voisi sanoa kuuluvansa sote-järjestämislain 56 a §:n mukaiseen henkilöryhmään. Tämä taas johtaisi siihen, että kustannuksia ei saataisi laskutettua toiselta jäsenvaltiolta, koska henkilön peruste saada hoitoa on alun perin arvioitu virheellisesti. Lakia ei ole esityksen mukaan tarkoitettu sovellettavaksi Suomeen lyhyeksi aikaa tulleisiin henkilöihin (turistit). Kelan mukaan julkisen terveydenhuollon voi olla kuitenkin vaikea erottaa, kuinka pitkään henkilö on Suomessa ja kuka on Suomessa ns. turistina ja kuka ns. paperittomana/pidempään maassa oleskelevana. Sen todentaminen, mihin henkilöryhmään henkilö mahdollisesti kuuluu, on haasteellista. Uuden 20 §:n mukaan julkisen terveydenhuollon ei tarvitse periä kustannuksia henkilöltä ennen valtion korvauksen hakemista, mikäli on selvää, että henkilöllä ei ole taloudellisia edellytyksiä suoriutua maksusta. Esityksestä ei ilmene, miten julkinen terveydenhuolto määrittää henkilön maksukyvyttömyyden. Kela käytännössä luottaa siihen, että julkinen terveydenhuolto on perinyt kustannuksia henkilöltä, mikäli siihen on edellytykset. Kuntaliitto toteaa, että ehdotetun 56 a §:n henkilöllisestä soveltamisalasta on hallituksen esityksen mukaan rajattu pois henkilöt, jotka saapuvat Suomeen hakeutuakseen terveydenhuollon palveluun. Ehdotus ei kuitenkaan sisällä säännöstä, jonka nojalla hyvinvointialueet voisivat tunnistaa ja rajata hoitoon pääsyn piiristä pois vain terveydenhuollon palvelujen takia Suomeen saapuneita henkilöitä tai tilapäisesti Suomessa oleskelevia henkilöitä. Myös Tampereen kaupunki katsoo ongelmaksi sen, miten hoitoa annettaessa pystytään määrittelemään henkilön oikeus saada palveluita eli “henkilön status”. Käytännössä terveydenhuollon ammattilainen hoitoa järjestäessään nojaa siihen, mitä terveyspalveluihin hakeutunut kertoo, mikäli hänen tietonsa eivät ole DVV:n rekisterissä. Terveyspalveluissa ei ole mahdollista selvittää aukottomasti esimerkiksi palveluihin EU-alueelta hakeutuvan todellista tilannetta tai oleskelun kestoa. Osa tässä laissa tarkoitetuista henkilöistä saattaa myös salata henkilöllisyytensä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esitys johtaa tilanteeseen, jossa kenen tahansa terveydenhuollon palveluita tarvitsevan ulkomaalaisen kannattaa salata henkilöllisyytensä ja tekeytyä varattomaksi. Terveydenhuollon järjestäjillä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta selvittää, onko henkilö tullut Suomeen pelkästään terveyspalveluita hakemaan, sen enempää kuin arvioida hänen maassa olonsa edellytyksiä, oleskelun kestoa tai hänen varallisuuttaan. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä arvioi, että esitys on omiaan entisestään heikentämään suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kantokykyä, heikentää hyvinvointialueiden taloudellista asemaa entisestään ja lisää painetta laillisesti maassa olevilta perittävien asiakasmaksujen korotuksiin. Vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen Kuntaliiton mukaan ilman laillista oleskeluoikeutta oleskelevien, tilapäisen oleskeluluvan nojalla oleskelevien sekä EU/ETA-maasta tulevien oman maansa sosiaalivakuutuksen ulkopuolella olevien henkilöiden määrä Suomessa on toistaiseksi verrattain pieni, mutta tilanne voi muuttua nopeasti tai pysyvästi esimerkiksi uusien pakolais- tai muuttoliikkeiden seurauksena. Venäjän sota Ukrainassa sekä Venäjään tilanne aiheuttavat jo nyt Suomessa laillisesti oleskelevien henkilöiden maksukyvyttömyyttä sekä laajaa maahan muuttoa. Ehdotusta tuleekin Kuntaliiton mukaan arvioida myös terveydenhuoltojärjestelmän varautumisen, häiriöiden sekä kriisinsietokyvyn kannalta pitkällä aikavälillä, jotta hoitoon pääsyn laajuus ja henkilöllinen soveltamisala eivät yhdessä aiheuta terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn vaarantumista äkillisissä ja odottamattomissa tilanteissa. HUS nostaa lausunnossaan esiin riskin pakolaisuuden ja siirtolaisuuden lisääntymisestä entisen Neuvostoliiton alueilla: mikäli kaikkien näiden maiden kansalaisille turvattaisiin lähtökohtaisesti laajat terveydenhuoltopalvelut samoin ehdoin kuin mitä Suomen kansalaisillekin, niin tämä saattaisi avata myös yhden hybridivaikuttamisen keinon, jossa terveydenhuoltojärjestelmää kuormitetaan tahallisesti osana laajempaa hybridioperaatiota. (Vrt. valmiuslain 3§:n uusi 6 kohta) Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten kohdalla tämä hybridivaikuttamisen riski korostuu. Perusteluissa sivulla 21–22 todetaan, että paperittomat hakeutuvat pääkaupunkiseudulle. Tämä on hybridivaikuttamisen näkökulmasta tärkeä havainto, sillä juuri pääkaupunkiseutu on maamme poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon keskus. Sivulla 22 arvioidaan, että paperittomia on Suomessa 3 000–6 000 henkilöä. On vaikeaa tietää, milloin arvio on tehty, mutta 24.2.2022 Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen tilanne Euroopassa on muuttunut perustavalla tavalla eikä HUS:in mukaan ko. arviolla voida katsoa olevan ennustearvoa tulevasta kehityksestä. Edellä mainituin perustein hallituksen esityksen sivulla 23 esitetty perustelu, miksi paperittomat henkilöt rinnastuvat väliaikaista suojelua hakeviin tai pakolaisstatuksella maassamme oleviin henkilöihin, ei ole HUS:in mukaan kestävä. Sisäministeriö toteaa lisäselvityksessään, että esityksen vaikutusta kokonaisturvallisuuteen ei voida kokonaan poissulkea. Väestön toimintakyky ja palvelut on yksi yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa mainituista elintärkeistä toiminnoista. Terveydenhuoltojärjestelmämme kärsii rakenteellisista ongelmista ja nämä ongelmat voivat nopeasti kärjistyä tilanteessa, jossa sen kantokykyyn kohdistuisi ulkoinen shokki, kuten merkittävä asiakasmäärän kasvu. Sisäministeriön mukaan Euroopan heikentyneen turvallisuustilanteen ja sen ennakoimattomiin vaikutuksiin varautumiseksi voisikin olla aiheellista seurata tarkkaan paperittomien ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa olevien määrän kehitystä erityisesti Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Suojelupoliisin mukaan liittyen esityksen mahdollisena riskinä voi olla, että se voisi lisätä Suomen houkuttelevuutta maana, jonne sota- tai terrorismirikoksiin lähtöalueilla syyllistyneet hakeutuvat päästäkseen terveyspalveluiden piiriin. Joissakin tapauksissa tästä voisi olla haittaa myös Suomen kansainvälisille suhteille. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esityksen vaikutuksia kansalliselle turvallisuudelle ei ole asianmukaisesti selvitetty eikä valiokunnan kuulemisissa saaduista selvityksistä välitetty. Saadun selvityksen perusteella on ilmeisen selvää, että esitys toteutuessaan mahdollistaa Suomen terveydenhuoltojärjestelmän ylikuormittamiseen tähtäävät hybridioperaatiot ja johtaa myös tilanteisiin, joissa sota- tai terrorismirikoksiin syyllistyneet voivat tulla Suomeen hoitoon. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa, että esitys mahdollistaa myös muiden kuin sotarikollisten piileskelyn Suomessa, koska heille tarjotaan varattomuusolettaman perusteella maksuttomia sote-palveluita ilman henkilöllisyyden todistamista. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esitys tekee toteutuessaan Suomesta rikollisten turvasataman. Lopuksi Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa vastineessaan, että esityksen pääasiallisena tavoitteena on parantaa Suomessa jo pitempiaikaisesti oleskelevien ja haavoittuvassa asemassa olevien paperittomien ja paperittomien kaltaisessa olevien henkilöiden oikeuttaa saada terveydenhuollon palveluita sen ajan, kun he ovat Suomessa. STM:n mukaan esityksellä ei vaikuteta siihen, miten vältetään, että sääntöjen vastaisesti Suomessa oleskelevien henkilöiden oleskelu muuttuu pitkäaikaiseksi, vaan nämä kysymykset ratkaistaan ulkomaalaislainsäädännön perusteella. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että STM:n näkemyksestä poiketen esitys nimenomaisesti mahdollistaa pitkäaikaisen oleskelun Suomessa ilman oleskelulupaa ja laajat terveyspalvelut toimivat vetovoimatekijänä laittomaan oleskeluun nimenomaan Suomessa, koska useimmat maat eivät tarjoa esitetyn kaltaisia palveluita. Marinin hallitus on käytännön toiminnallaan pyrkinyt vesittämään ulkomaalaislainsäädännön sekä oleskeluluvan merkityksen ja pyrkinyt luomaan tilanteen, jossa kuka tahansa Suomeen kerran päässyt henkilö voi jäädä Suomeen sekä käyttää veronmaksajien kustantamia yhteiskunnan palveluita riippumatta siitä, onko hänellä laillista oikeutta siihen vai ei. Edellä mainituin perustein perussuomalaisten valiokuntaryhmä esittää, että esitys hylätään. Mielipide: Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hylkää hallituksen esitykseen HE 112/2022 vp sisältyvät lakiehdotukset. Helsingissä 16.11.2022 Arja Juvonen / ps. Kaisa Juuso / ps.

30.11.2022 Vastalauseemme toimeentulolakiin Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Tässä perussuomalaisten vastalause, johon myös kokoomuksen jäsenet liittyivät. Eduskunnan salissa äänestyksessä kookoomus ei kylläkään tukenut vastalausetta. (vain 4 äänesti sen puolesta) Vastalause – StV – HE 127/2022 vp Perustelut: Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että toimeentulotuki kuuluu ainoastaan sellaisille henkilöille, jotka oleskelevat laillisesti Suomessa. Toimeentulotuen maksaminen laittomasti maassa oleskeleville yhdistettynä hallituksen pyrkimyksiin laajentaa laittomasti maassa oleskeleville tarjottavia terveyspalveluita kiireettömiin palveluihin edistää merkittävästi mahdollisuuksia ulkomaalaislainsäädännön rikkomiseen sekä kannustaa sosiaaliturvan ja terveyspalveluiden helpon saatavuuden motivoimaan laittomaan maahantuloon. Pääministeri Marinin hallituskauden aikana Suomi on velkaantunut ennennäkemättömällä tavalla. Velkaantuminen on ollut monilta osin varsin leväperäistä, mutta samaan aikaan hallitus ei ole kyennyt osoittamaan hyvinvointialueille niiden tarvitsemaa rahoitusta. On selvää, ettei yhteiskuntamme kokonaisedun mukaista ole tilanne, jossa jo muutenkin vajavaisten palveluiden käyttöön kannustetaan henkilöitä, joilla ei ole ulkomaalaislainsäädännön mukaista oikeutta oleskella Suomessa. Laittomasti maassa oleskelevat henkilöt voivat myös muodostaa riskin kansalliselle turvallisuudelle, koska hyvinvointivaltion palveluiden tarjoaminen tunnistamattomille henkilöille muodostaa vetovoimatekijän oikeutta pakoileville rikollisille. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä esittääkin, että esitystä muutetaan siten, että toimeentulotukilain soveltaminen rajataan maassa laillisesti oleskeleviin henkilöihin. Mielipide: Edellä olevan perusteella ehdotamme, että: eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 127/2022 vp sisältyvät 2. ja 3. lakiehdotuksen valiokunnan mietinnön mukaisina sekä 1. lakiesityksen vastalauseen mukaisena (vastalauseen muutosehdotus): 1. Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 1 §:n 3 momentti, 5 a, 5 b ja 14 f—14 h § ja 24 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 3 momentti laissa 191/2001, 5 a § laeissa 815/2015, 1107/2016 ja 1108/, 5 b ja 14 f sekä 24 §:n 3 momentti laissa 815/2015, 14 g § laeissa 815/2015 ja 563/2019 sekä 14 h § laissa 934/2019, muutetaan 4 ja 5 §, 2 luvun otsikko, 6, 7, 7 a—7 c, 8, 10 ja 10 a §, 11 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta sekä 3 momentti, 13, 14, 14 a, 14 c—14 e, 15, 17, 18 a, 18 b, 18 f, 20 ja 23 §, 24 §:n 1 ja 2 momentti sekä 27 §, sellaisina kuin niistä ovat 4 § laeissa 815/2015 ja 1107/2016, 5 § laissa 1716/2009, 6 ja 7 § laissa 1218/2005, 7 a ja 7 b § laissa 815/2015, 7 c § laeissa 1218/2005, 64/2006 ja 815/2015, 10 § osaksi laeissa 1294/2002, 1390/2010, 291/2012, 939/2012, 1004/2012, 1373/2014 ja 815/2015, 10 a § laeissa 1294/2002 ja 939/2012, 11 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta laissa 1107/2016 ja 3 momentti laissa 940/2014, 13 § laissa 923/2000, 14 ja 14 d § laeissa 815/2015 ja 1107/2016, 14 a, 14 c, 20 ja 23 § sekä 24 §:n 1 ja 2 momentti laissa 815/2015, 14 e § laissa 299/2016, 15 § osaksi laeissa 49/2005 ja 1218/2005, 17 § osaksi laissa 815/2015, 18 a ja 18 f § laissa 1107/2016 sekä 18 b § laissa 934/2019, sekä lisätään 16 §:ään uusi 3 ja 4 momentti, 18 a §:n edelle uusi luvun otsikko sekä lakiin uusi 18 g, 18 h ja 27 a—27 f § seuraavasti: — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — (4–7, 7a–c, 8, 10, 10a, 11, 13–14, 14a, 14c–e, 15-17, 18a–b, 18f–h, 20 ja 23–24 §:t kuten mietintö) — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — 27 § Henkilöllinen soveltamisala Toimeentulotuki myönnetään Suomessa vakinaisesti ja laillisesti oleskelevalle hakijalle tai perheelle. Oleskelun tosiasiallinen luonne on selvitettävä yksilöllisesti jokaisen hakijan kohdalla. Jokaisella maassa laillisesti oleskelevalla henkilöllä on kuitenkin oikeus saada kiireellisessä tilanteessa tukea välttämättömän avun turvaamiseksi siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon vaarannu. — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — (3 mom. ja 27a–f § sekä voimaantulo kuten mietintö) — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Helsingissä 17.11.2022 Arja Juvonen / ps. Kaisa Juuso / ps. Minna Reijonen / ps. Pia Kauma / kok. Terhi Koulumies / kok.

30.11.2022 Vastalauseemme ja pykälämuutos esityksemme liittyen lääkelakiin Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Vastalause – StV – HE 245/2022 vp Perustelut: Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää perusteltuna, että lääkehuollon kustannustehokkuutta parannetaan ja edistetään kilpailua esimerkiksi lääkevaihtoa tehostamalla. Samalla perussuomalaisten valiokuntaryhmä kuitenkin pitää tärkeänä, että pidättäydytään toimenpiteistä, jotka heikentävät potilasturvallisuutta tai ajavat apteekkialan kustannuskriisiin ja saattavat samalla vaaraan kattavan apteekkiverkoston säilymisen koko maassa. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erikoisena ja moitittavana tapaa, jolla hallitus on koplannut vanhuspalveluiden sitovan hoitajamitoituksen yksityislääkärikäyntien korvausten poistamiseen sekä lääkehuollon säästöihin siten, että säästöjen summa on päätetty ennalta ja perustelut on keksitty jälkikäteen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erityisen valitettavana tapaa, jolla sosiaali- ja terveysministeriö on ohittanut valiokuntakäsittelyssä esitetyn, huolellisesti perustellun kritiikin ja todennut vastineessaan johdonmukaisesti, ettei se hyväksy kritiikkiä ja säästöjen kohdentuminen perustuu poliittiseen päätökseen. Samoin sosiaali- ja terveysministeriö on sivuuttanut esiin nostetun huolen lääkkeiden saatavuusongelmien pahentumisesta ja esittänyt ilman minkäänlaisia perusteluita näkemyksiä siitä, että esityksen seurauksena markkinoille tulevien lääkevalmisteiden määrä voisi lisääntyä, mikä voi mahdollisesti parantaa lääkkeiden saatavuutta, mutta on kieltäytynyt arvioimasta vähintään yhtä todennäköisesti toteutuvaa mahdollista tilannetta, jossa lääkevalmistajat katsovat Suomen kannattamattomaksi markkinaksi ja poistavat pakkauskokoja tai kokonaisia lääkevalmisteita markkinoilta. Apteekkien taloudellisen tilanteen heikentymistä esityksen seurauksena on puolusteltu sillä, että tappiolliseksi esityksen seurauksena muuttuu vain muutama apteekki, jotka eivät ole sijaintikuntansa ainoita apteekkeja. Esityksen perusteluissa ei ole kuitenkaan esitetty, mihin kuntiin nämä apteekit sijoittuvat ja millainen vaikutus apteekkien mahdollisella sulkemisella olisi lääkkeiden tosiasialliseen saatavuuteen esimerkiksi silloin, jos kannattamattomiksi muuttuvat apteekit sijaitsevat pinta-alaltaan suurissa kunnissa, joissa potilaan matka apteekkiin voi olla hyvinkin pitkä. Samoin puutteelliseksi jää potilasturvallisuusvaikutusten arviointi tilanteessa, jossa annosjakelusta joudutaan luopumaan tai lääkevaihtotilanteessa potilaan lääkkeet ostaa apteekista joku muu kuin potilas itse eikä lääkkeen käyttäjä saa henkilökohtaista opastusta inhaloitavien lääkevalmisteiden antolaitteen käyttöön. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää myös kohtuuttomana tilannetta, jossa hallitus laajentaa apteekkien neuvontavelvoitetta samanaikaisesti, kun hallitus tarkoituksellisesti heikentää apteekkien kannattavuutta tietoisena siitä, että heikentynyt kannattavuus voi johtaa henkilöstön vähennyspaineisiin. Kun sosiaali- ja terveysministeriö on useiden parannusehdotusten kohdalla vedonnut siihen, että asia voidaan käsitellä vasta apteekkitalouden kokonaisuudistuksen yhteydessä, herää kysymys, miksei hallitus siirrä esitystä käsiteltäväksi samassa yhteydessä, kun on siirtämässä hoitajamitoituksenkin voimaantuloa yli puolella vuodella. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä yhtyy myös Lääkäriliiton, Syöpäjärjestöjen, SOSTE:n ja THL:n kritiikkiin koskien sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 26a §:n uhkasakkoa koskevaa sääntelyä ja pitää sitä asiattomana ja kohtuuttomana. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä esittää, että uhkasakkoa koskeva osuus poistetaan ehdotuksesta. Mielipide: Edellä olevan perusteella ehdotamme, että: eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 245/2022 vp sisältyvät 2.–4. lakiehdotuksen valiokunnan mietinnön mukaisina sekä 1. lakiehdotuksen vastalauseen mukaisena (vastalauseen muutosehdotus): 1. Laki sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) 6 §:n 1 momentin 5 kohta, 15 §:n 3 momentti ja 21 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 15 §:n 3 momentti laissa 786/2021 ja lisätään lain 2 §:ään uusi 3 momentti, 3 §:n 1 momenttiin uusi 10 ja 11 kohta, lakiin uusi 5 a ja 5 b §, 13 §:n 4 momenttiin, sellaisena kuin niistä ovat 2 § laissa 215/2014, 3 § osaksi laeissa 436/2010, 251/2014 ja 786/2021 sekä 13 §:n 4 momentti laissa 786/2021, uusi 8 kohta, lakiin uusi 24 a, 24 b ja 26 a § sekä 28 §:ään siitä lailla 786/2021 kumotun 3 momentin tilalle uusi 3 momentti seuraavasti: — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — (2, 3, 5a–b, 6, 13, 15, 21 ja 24a–b §:t kuten mietintö) — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — 26a § Seuraamukset 5 a §:n laiminlyönnistä Jos lääkkeen määrääjä ei noudata tämän lain 5 a §:ää, Kansaneläkelaitos voi, jos se katsoo, ettei asia anna aihetta muihin toimenpiteisiin, antaa lääkkeen määrääjälle huomautuksen tai kiinnittää tämän huomiota asianmukaiseen toimintaan. Jos lääkkeen määrääjä ei noudata tämän lain 5 a §:ää, Kansaneläkelaitos voi antaa lääkkeen määrääjälle määräyksen korjata toimintaansa, poistaa toimintaan liittyviä epäkohtia tai noudattaa 5 a §:ää. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on tehtävä. Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla. Muutoksenhausta Kansaneläkelaitoksen päätökseen biologisten lääkkeiden määräämistä koskevassa asiassa säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Edellä 1 momentissa tarkoitettuun Kansaneläkelaitoksen antamaan huomautukseen ja huomion kiinnittämiseen ei saa hakea muutosta valittamalla. — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — (28 § sekä voimaantulo kuten mietintö) — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Helsingissä 29.11.2022 Arja Juvonen / ps. Kaisa Juuso / ps. Minna Reijonen / ps.

30.11.2022 Vastalauseemme Kela- korvausten leikkaamiseen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Vastalause – StV – HE 237/2022 vp Perustelut: Yleistä Esityksessä tavoitellaan 64 miljoonan euron säästöjä vanhuspalveluiden sitovan hoitajamitoituksen kustannusten kompensoimiseksi. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erikoisena tilannetta, jossa hallitus on tuhlannut koko toimikautensa ajan leväperäisesti vuositasolla miljardikaupalla rahaa ja velkaannuttanut Suomea ennätysvauhdilla monissa muissa asioissa, mutta nimenomaan vanhuspalveluiden parantamiseen käytetty raha pitää hallituksen mielestä leikata muualta sote-palveluista. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää moitittavana, että hallitus asettaa sote-palveluiden eri käyttäjäryhmät, tässä tapauksessa vanhukset ja erityisesti gynekologi- ja silmälääkäripalveluiden tarvitsijat, tarkoituksellisesti vastakkain. Esityksen mittaluokan havainnollistamiseksi perussuomalaisten valiokuntaryhmä muistuttaa, että valiokunta on juuri käsitellyt hallituksen esitystä, jossa hallitus haluaa juuri vaalien alla maksaa joulukuun lapsilisän kaksinkertaisena, mikä lisää lapsilisän etuusmenoja 112 miljoonalla eurolla, siis liki kaksinkertaisella summalla verrattuna nyt tavoiteltaviin säästöihin. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erittäin valitettavana, että hallitus tekee sote-politiikkaansa ideologisista näkökulmista, puutteellisin arvioin toimenpiteidensä vaikutuksista muun muassa väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä miettimättä politiikkansa vaikutuksia kokonaisuutena. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä painottaa, että lähes kaikki asiasta valiokunnalle lausuneet tahot ovat vastustaneet esitystä ja esittäneet erittäin hyvät perusteet sille, miksi esityksellä ei tulla saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita ja se pitäisi jättää toteuttamatta. Sairaanhoitovakuutuksen rooli ja tiettyjen erikoisalojen lääkäripalveluiden saatavuus Useat valiokunnalle lausuneet tahot ovat huomauttaneet, että julkisesta terveydenhuollosta ei ole saatavilla kaikkia niitä palveluita, joita yksityisestä terveydenhuollosta on mahdollista saada Kela-korvattuna. HALI ry:n mukaan yksityisten palveluntuottajien tarjoamat terveyspalvelut eivät ole vain täydentäviä, vaan mm. suun terveydenhuollon, silmätautien ja gynekologian vastaanotoista merkittävä osa tuotetaan yksityisesti. Lääkäriliiton mukaan hoitoon pääsy julkisen sektorin palveluihin kyseisten erityisalojen osalta on ollut erittäin hankalaa jo tähänkin asti, eivätkä tulevat hyvinvointialueet voi ainakaan ensimmäisinä vuosina taata siihen parannusta. Lääkäriliiton mukaan gynekologian ja silmätautien käyntejä ei ole juurikaan saatavilla julkiselta sektorilta, eikä niitä tulla kattavasti sieltä saamaan jatkossakaan. Sen lisäksi, ettei korvaavia palveluita ylipäänsä ole saatavilla julkisella sektorilla, useat valiokunnalle lausuneet tahot ovat korostaneet, ettei yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin tehtäviä muutoksia tulisi toteuttaa tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden toiminta on vasta käynnistymässä. Lausunnoissa todetaan, että Kela-korvauksiin kohdistuvia muutoksia olisi perustella tarkastella aikaisintaan esimerkiksi vuonna 2025, kun hyvinvointialueiden toiminta olisi vakiintunut. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä yhtyy asiantuntijoiden esittämiin näkemyksiin ja katsoo, että tilanteessa, jossa muun muassa gynekologien ja silmälääkärien palveluita ei ole laajamittaisesti saatavilla julkiselta sektorilta, esityksen perustelut siitä, ettei asiakkaan kuulu hankkia julkisen terveydenhuollon järjestämisvastuun piiriin kuuluvia terveyspalveluja sairaanhoitovakuutuksen tukemana yksityisestä terveydenhuollosta ja maksaa itse suurin osa tarvitsemastaan palvelusta, ovat kestämättömiä. Kun korvaavia palveluita ei tosiasiallisesti ole saatavilla eikä julkista palvelutarjontaa hyvinvointialueiden mittavasta rahoitusvajeesta johtuen ole ainakaan lyhyellä aikavälillä mahdollista parantaa, esitys ei johda tilanteeseen, jossa palvelut saataisiin jatkossa julkisesta terveydenhuollosta, vaan siihen, että asiakas joutuu hankkimaan palvelut yksityisestä terveydenhuollosta ilman sairaanhoitovakuutuksen tukea ja maksamaan tarvitsemansa palvelun kokonaan itse. Hallitus pyrkii siis tietoisesti siirtämään gynekologi- ja silmälääkäripalveluiden rahoitusvastuun yhteiskunnalta palveluiden käyttäjille itselleen. Asiakassiirtymät ja syntyvät säästöt Useat valiokunnalle lausuneet tahot ovat kyseenalaistaneet esityksestä syntyvät säästöt ja katsoneet, että asiakassiirtymät olisivat esityksessä arvioitua suuremmat. HALI ry:n mukaan esitys ei vastaa tavoitteeseen tuottaa säästöjä, vaan päinvastoin uhkaa kasvattaa julkisen sektorin menoja. Lääkäriliiton ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n mukaan korvattavuuden painopisteen siirtyminen yleislääkäritoimintaan voi johtaa lähetteiden kasvuun julkiseen erikoissairaanhoitoon, mistä seuraisi kuormitusta. LPY ry:n mukaan esityksen seurauksena osa palveluntarvitsijoista hakeutuisi julkisen sektorin asiakkaaksi, mistä aiheutuisi ylipitkien hoitojonojen ja hoitovelan kasvu entisestään. Kuntaliitto pitää epätodennäköisenä, että nyt esitetyillä muutoksilla saataisiin aikaan sellaisia säästöjä, joilla henkilöstömitoitusta voitaisiin rahoittaa esityksessä arvioidulla määrällä. Kuntaliiton mukaan kaikilla alueilla ei ole saatavilla ostopalveluita kohtuulliseen hintaan, jolloin asiakassiirtymien kattamiseksi varattu 10 miljoonaa euroa voi osoittautua riittämättömäksi. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry:n mukaan asiakassiirtymät tulisivat olemaan niin suuret, että korvausten leikkaus päinvastoin kasvattaisi julkisia menoja. Helsingin kaupungin mukaan arvioitua suuremmat asiakassiirtymät voivat vaikeuttaa entisestään hoitoon pääsyn nopeuttamista perusterveydenhuollossa. Suomen Silmälääkäriyhdistys ry:n mukaan julkisen ja yksityisen sektorin silmälääkärit ovat yhtä mieltä siitä, että Kela-korvausten leikkaaminen lisää merkittävästi potilaiden siirtymää yksityiseltä sektorilta julkiselle ja skenaarion yli 20 %:n siirtymästä tulisi olla laskelmien perustana. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS:in mukaan asiakassiirtymien taloudelliset seuraukset kohdentuvat nimenomaan erikoissairaanhoitoon, minkä vuoksi yleiskatteelliseksi suunniteltu taloudellinen kompensaatio tulisi korvamerkitä ja kohdentaa erikoissairaanhoitoon. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erikoisena esityksen perusteluissa esitettyä järkeilyä siitä, että tilanteessa, jossa esityksen perustelujenkin mukaan leikattavilla korvauksilla on korvattu mitättömän pieni osa korvattavana olevien palveluiden kustannuksista, 64 miljoonan euron säästöistä julkiseen terveydenhuoltoon aiheutuva siirtymä voitaisiin kattaa 10 miljoonan euron rahoituksella hyvinvointialueille. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää huomiota siihen, ettei esityksessä ole kyetty sen enempää arvioimaan palveluiden hinnan vaikutusta niiden käyttöön kuin myöskään erikoissairaanhoidossa myöhemmin aiheutuvia kustannuksia, jos tarpeelliseen hoitoon ei sen hinnan takia hakeuduta ja sairaudet pahentuvat, kun niitä ei todeta ja hoideta ajoissa. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kysyykin, katsooko hallitus, että gynekologien ja silmälääkärien palveluita on käytetty tähän mennessä enimmäkseen tarpeettomasti ja toivoo, ettei niitä korvausten lakkauttamisen seurauksena jatkossa enää käytettäisi, vai onko kyse siitä, että hallitus pitää oikeudenmukaisena, että palvelut haetaan jatkossakin yksityiseltä, koska vastaavaa julkista palvelua ei ole tarjolla, ja asiakas joutuu maksamaan kustannukset kokonaisuudessaan itse. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää esityksen vaikutusarvioita asiakassiirtymistä ja siirtymän kustannuksista puutteellisina, tarkoitushakuisina sekä todennäköisesti virheellisinä ja huomauttaa, että hallitus ei ole arvioinut lainkaan tilannetta, jossa asiakassiirtymien kustannukset ylittävät merkittävästi 10 miljoonan euron tason, joka ei perustu asiantuntija-arvioihin, vaan vaikuttaa etukäteen päätetyltä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä muistuttaa, että hyvinvointialueet ovat arvioineet rahoituksensa vuodelle 2023 merkittävästi puutteelliseksi ja tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden rahoituksesta puuttuu jo valmiiksi jopa puolitoista miljardia euroa, tarkoituksellisesti virheellisesti arvioitu asiakassiirtymän kustannus voi entisestään pahentaa hyvinvointialueiden talouden kriisiytymistä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää moitittavana tilannetta, jossa hallitus järjestelmällisesti alibudjetoi hyvinvointialueiden menoja juuri vaalien alla siten, että seuraava hallitus joutuu aloittamaan toimintansa sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiydyttyä. Potilasdirektiivin mukainen hoito Asiantuntijakuulemisissa on noussut esiin myös huoli esityksen suhteesta rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lain muutoksiin. Kansaneläkelaitoksen mukaan rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevaan lakiin esitetty uusi korvausmalli ei erittele julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia, ja toisessa EU-jäsenvaltiossa terveydenhuollossa käynti saattaa tulla henkilölle huomattavasti edullisemmaksi kuin kotimaassa yksityisessä terveydenhuollossa käyminen. Kuntaliiton mukaan esityksestä johtuvan korvaustason ero Suomessa käytettävien yksityisten terveyspalvelujen ja potilasdirektiivin mukaisen hoitoon hakeutumisen välillä nousisi huomattavan suureksi. Helsingin kaupungin mukaan potilaat voisivat hakeutua ulkomaille julkiseen tai yksityiseen hoitoon, mikä voisi olla potilaalle maksutonta potilasmaksua lukuun ottamatta. Helsingin kaupungin mukaan tämä on ristiriitaista verrattuna esityksen seurauksena syntyvään tilanteeseen, jossa potilas hakeutuessaan yksityiseen hoitoon Suomessa ei saa lähes minkäänlaista korvausta maksamistaan kustannuksista. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esityksen vaikutusarviointi on tältäkin osin merkittävästi puutteellinen. Mikäli hoidon hakeminen Suomesta tulee esityksen seurauksena huomattavasti kalliimmaksi kuin vastaavan hoidon hakeminen toisista EU-maista, hallitus aiheuttaa tilanteen, jossa maksukykyiset asiakkaat hakevat palvelut ulkomailta potilasdirektiivin mahdollistamalla tavalla ja ne, joilla ei ole varaa matkustaa ulkomaille hoitoa hakemaan, joutuvat joko maksamaan palveluistaan korkeamman hinnan Suomessa tai pahimmillaan odottamaan niin pitkään, että vaiva joudutaan hoitamaan kalliimpaan hintaan erikoissairaanhoidossa. Tämä ei ainakaan parantaisi kansanterveyttä tai kaventaisi väestön terveys- ja hyvinvointieroja, vaan johtaisi päinvastaiseen tilanteeseen. Pahimmillaan suomalaisten erikoislääkärien kannattaisi muuttaa Viroon tai Ruotsiin tarjoamaan palveluitaan suomalaisille potilaille potilasdirektiivin mukaisesti korvattavina, mikä pahentaisi kyseisten alojen osalta työvoimapulaa Suomessa entisestään. Sukupuolivaikutukset Suomen Gynekologiyhdistys ry toteaa lausunnossaan, että jopa 61 % Kela -korvausten saajista on naisia, joiden lisääntymisterveys on merkittävissä määrin yksityisten palveluntarjoajien hoidon varassa perusterveydenhuollon ruuhkautumisen ja osaamisvajeen vuoksi. Gynekologian erikoisalan käyntejä on ollut yksityissektorilla yli 350 000 vuodessa. Kela-korvausten leikkaaminen tulee kohdistumaan erityisesti pienituloisiin ja eläköityneisiin naisiin sekä heihin, joilla ei ole kattavaa työterveyshuoltoa tai yksityistä sairauskuluvakuutusta. Yksityiset palveluntuottajat ovat täydentäneet julkista palvelujen tarjontaa ja mahdollistaneet naisten joustavan hoidon. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ihmettelee, miksi hallitus ei ole laatinut esityksen vaikutuksista asianmukaista sukupuolivaikutusten arviointia, vaikka on selvää, että esityksen kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti naisiin, kun gynekologien palvelut ovat keskeisiltä osin yksityisen sektorin varassa. Lopuksi Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esityksen toteutuessa korvausten leikkaaminen yhdistettynä julkisen sektorin puutteelliseen resursointiin johtaa tilanteeseen, jossa yksityisten lääkäripalveluiden, keskeisiltä osin painottuen gynekologien ja silmälääkärien asiakkaisiin, joutuvat maksamaan palvelunsa kokonaan itse. Esityksen vaikutuksia väestön terveyteen tai hyvinvointieroihin, sen enempää kuin sukupuolivaikutuksia tai kustannusvaikutuksiakaan, ei ole arvioitu joko asianmukaisesti tai lainkaan. Esityksellä tulee asiantuntijakuulemisten perusteella todennäköisesti olemaan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia palveluiden saatavuuteen sekä odottamattomia kustannusvaikutuksia, joiden seurauksena tavoitellut säästöt voivat keskeisiltä osin jäädä toteutumatta. Edellä mainituin perustein perussuomalaisten valiokuntaryhmä esittää, että esitys hylätään. Mielipide: Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hylkää hallituksen esitykseen HE 237/2022 vp sisältyvät lakiehdotukset. Helsingissä 29.11.2022 Arja Juvonen / ps. Kaisa Juuso / ps.

30.11.2022 Perussuomalaiset: Suomen ei tule hyväksyä Euroopan komission ennallistamisasetusta missään muodossa TIEDOTE 30.11.2022 julkaisuvapaa Perussuomalaiset: Suomen ei tule hyväksyä Euroopan komission ennallistamisasetusta missään muodossa Ennallistamista koskevan EU-asetusehdotuksen merkitys Suomelle ja Suomen itsemääräämisoikeudelle on valtava, suuren valiokunnan perussuomalaiset toteavat. Suomen eduskunnan lopullisen kannan ennallistamisasetukseen lausui tänään suuri valiokunta. Perussuomalaiset eivät yhtyneet suuren valiokunnan kantaan, vaan irtautuivat muiden puolueiden rintamasta ja jättivät asiassa eriävän mielipiteen. - Valiokunnan kannaksi muotoutui vihreiden ja keskustan lässähtänyt kompromissi. Suuren valiokunnan kanta siitä, että Suomen ei tule hyväksyä asetusehdotusta nykyisessä muodossaan ei ole riittävä, vaan meidän mielestämme Suomen ei tule hyväksyä ennallistamisasetusta missään muodossa painottavat perussuomalaiset suuren valiokunnan jäsenet Lulu Ranne, Jani Mäkelä, Ritva Elomaa ja Olli Immonen. Metsäpolitiikan tulee pysyä kansallisissa käsissä - Komission esittämässä ennallistamisasetuksessa on yksinkertaisesti kaikki pielessä. Yhteiselle metsäpolitiikalle ole määritelty oikeusperustaa EU:n perussopimuksissa. Tästä huolimatta Euroopan komissiolta on tullut tällä kaudella useita esityksiä, joilla pyritään joko suoraan tai välillisesti vaikuttamaan metsiimme. Nyt käsiteltävä ennallistamisasetus on jatkumoa tälle säännösehdotusten tulvalle. On täysin selvää, että metsäpolitiikka kuuluu kansallisen päätäntävallan piiriin, eikä siitä tule antaa tuumaakaan periksi. Lisäksi ennallistamissuunnitelmat tulisi aina laatia kansallisesti ja ennallistamistoimissa tulisi edetä vapaaehtoisuuden kautta, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä kommentoi. Myös ennallistamisasetuksen vertailuvuosi (1952) on Suomelle perussuomalaisten mukaan erittäin ongelmallinen ja epäreilu. - Ennallistamisen tarvetta peilataan luontotyyppien 70 vuoden takaiseen pinta-alaan. Suomi oli tuolloin vasta teollistumassa, toisin kuin valtaosa muista Länsi- ja Pohjois-Euroopan maista, jotka olivat kehittyneet teollisuusmaiksi jo vuosia tai vuosikymmeniä aiemmin. Monissa maissa luonnontilainen metsä oli 1950-lukuun mennessä jo käytetty, kansanedustaja Lulu Ranne lisää. Kustannukset lähes miljardi euroa vuositasolla Komission arvion mukaan asetuksen toimeenpano voi maksaa Suomelle vuosittain lähes miljardi euroa. Lisäksi alustavan arvion mukaan pelkästään metsäisten alueiden puunkäytön rajoituksista syntyisi metsänomistajille 50–100 miljoonan euron vuosittaiset tulonmenetykset. Suomelle ennallistamisesta aiheutuvat kulut olisivat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna EU-alueen korkeimmat. - Tarvittavien määrärahojen mittaluokka on merkittävä. Asetus olisi voimassa toistaiseksi, ja se sisältää vuoteen 2050 asti ulottuvia tavoitteita. Siten se sitoisi eduskunnan budjettivaltaa pitkäaikaisesti. Perustuslakivaliokunta on pitänyt erittäin tärkeänä, että Suomen budjettisuvereniteettia suojataan mahdollisimman tehokkaasti, kansanedustaja Olli Immonen perustelee. Hallituksen viivyttely ja linjattomuus alkaa muodostua tavaksi Hallitus rajoitti eduskunnan päätösvaltaa viivyttämällä Suomen kannan muodostamista ennallistamisasetukseen ja antamalla U-kirjeen eduskunnalle vasta siinä vaiheessa, kun eduskunta ei enää käytännössä ehtinyt käyttää toissijaisuushuomautusta. Toissijaisuusperiaatetta koskeva muistutus on normaalisti tehtävä kahdeksan viikon sisällä komission ehdotuksen antamisesta, mutta ennallistamisasetuksen kohdalla toissijaisuushuomautuksen määräaika oli normaalia pidempi eli 12 viikkoa kesäkuukausista johtuen. Suomen ennallistamisasetusta koskevan kannan valmistelu valtioneuvostossa kesti koko tämän ajan. - Se, että hallitus rajoitti eduskunnan päätösvaltaa riitelemällä Suomen kannasta useita kuukausia on jo itsessään hyvin vahingollista. Hallitus on myös sen lisäksi epäonnistunut ennakkovaikuttamisessaan. Sillä on ollut useita mahdollisuuksia pyrkiä ennakkovaikuttamaan komission esitykseen ennallistamisasetuksesta ja sen olisi tullut puuttua esityksen epäkohtiin, kun se on vielä ollut valmisteluvaiheessa. Suomen kansallisen edun ajaminen ei voi onnistua EU-päätöksenteossa, jos hallituksella ei ole yhtenäistä linjaa, eikä selvää strategiaa, huomauttavat perussuomalaiset.

25.11.2022 Laittomasti maassa oleskeleville ei tule maksaa toimeentulotukea TIEDOTE 25.11.2022 JULKAISUVAPAA Perussuomalaiset: laittomasti maassa oleskeleville ei tule maksaa toimeentulotukea – kokoomus kannatti valiokunnassa, mutta ei salissa Eduskunta äänesti perjantaina toimeentulotukea koskevasta hallituksen esityksestä. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen esittivät esitykseen tarkennusta siitä, ketkä ovat oikeutettuja toimeentulotukeen. ”Esitimme lakiin tarkennusta siitä, että toimeentulotukea voidaan myöntää vain laillisesti Suomessa oleskelevalle hakijalle. Perussuomalaiset eivät halua, että Suomeen syntyy rinnakkaisyhteiskunta, jossa henkilö voi asua Suomessa laittomasti vuosikausia ja käyttää yhteiskunnan verorahoitteisia palveluita, vaikka hänellä ei ole katsottu edellytyksiä oleskelulupaan tai hänet on jopa määrätty karkotettavaksi. Useimmissa muissa maissa yhteiskunnan palveluita ei tarjota laittomasti maassa oleskeleville, mutta vihervasemmisto haluaa ideologisista syistä tehdä laittomasti maassa oleskelemisesta mahdollisimman helppoa”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat. Kyseessä ei ole ainoastaan kustannuskysymys, vaan myös turvallisuuskysymys. ”Toimeentulotuen ja yleisemminkin useimpia muita EU-maita laajempien yhteiskunnan palveluiden tarjoaminen laittomasti maassa oleskeleville toimii vetovoimatekijänä. Kun rahanjako toimii ja terveyspalvelut tarjotaan oleskelulupaan katsomatta, kuka tahansa karkotettavaksi määrätty voi jäädä oleskelemaan Suomeen jopa vuosikausien ajaksi. Hallitus pyrkii kaikin mahdollisin keinoin vesittämään ulkomaalaislainsäädännön ja oleskeluluvan merkityksen. Näin mahdollistetaan rinnakkaisyhteiskuntien syntyminen”, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat. Huomionarvoista on myös kokoomuksen toiminta asian käsittelyssä. ”Valiokunnassa kokoomuksen edustajat lähtivät mukaan vastalauseeseemme. Perjantain saliäänestyksessä kuitenkin kokoomuksen ryhmä jakautui: vain neljä kannatti vastalausetta ja yksi äänesti tyhjää, muut joko kannattivat hallituksen esitystä tai olivat poissa tästä äänestyksestä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.

24.11.2022 Perussuomalaisilta välikysymys: katuväkivalta räjähtänyt käsiin, hallitus ei halua puhua juurisyystä eli haitallisesta maahanmuutosta Perussuomalaisilta välikysymys: katuväkivalta räjähtänyt käsiin, hallitus ei halua puhua juurisyystä eli haitallisesta maahanmuutosta - Vantaalla väkivaltaisten katuryöstöjen aalto, Tampereella puukotukset kasvussa, nuorten väkivalta räjähtänyt pääkaupunkiseudulla, ryöstöjen määrä kasvoi rajusti. Siinä teille otsikoita tältä vuodelta. Ja mitä te olette asialle tehneet? perussuomalaisten kansanedustaja Veijo Niemi kysyi tänään eduskunnan kyselytunnin aluksi. Niemi huomautti, että yli puolet nuorista ryöstäjistä ovat Helsingissä maahanmuuttajataustaisia ja jopa 95 prosenttia katujengeihin kuuluvista jäsenistä on nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia. Perussuomalaiset esittänyt tiukkoja toimia Perussuomalaiset vaatii tiukkoja toimia. Puolueen kriminaalipoliittisessa ohjelmassa vaaditaan muun muassa koventamaan törkeistä väkivalta- ja seksuaalirikoksista annettavia tuomioita, karkottamaan ulkomaalaisrikolliset kotimaihinsa ja poistamaan rangaistusten niin sanotut paljousalennukset. - Tässä ei nyt riitä enää ymmärtäminen, pään silittely ja maahanmuuttajien kotoutustoimien vaatiminen. Se tie on kuljettu loppuun ja nähty, mitä siitä seuraa, Niemi totesi. - Mitä te aiotte tehdä tälle kasvavalle ongelmalle? Niemi kysyi hallitukselta. Sisäministeri ei puhunut sanaakaan maahanmuutosta Sisäministeri Krista Mikkonen myönsi itse ongelman, muttei sanallakaan maininnut ongelmanjuurisyytä, haitallista maahanmuuttoa. Hän perusteli, että hallitus on puuttunut asiaan lisäämällä poliisin ja oikeuslaitoksen resursseja, jotta rikoksentekijät saadaan vastuuseen. - Onpa surullista kuultavaa. Kyse ei ole lisäämistänne poliisin resursseista, kyse on teidän ja eduskunnan ajamasta maahanmuuttopolitiikasta, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti. - Me olemme varoittaneet tästä ongelmasta vuosia. Mitä te olette tehneet? Vähätelleet sitä, sanoneet, että me maalaamme uhkakuvia, Purra hämmästeli. Purra totesi, että perussuomalaiset on jättämässä asiasta välikysymyksen. Pääministeri Sanna Marin (sd) puolusteli asiaa vain toteamalla, että jokainen maahanmuuttaja ei ole rikollinen. Näin ei salissa väitettykään.

17.11.2022 Vanhuksille oma kaista päivystyksiin ja terveyskeskusten vuodeosastot takaisin Tiedote 17.11. 2022 ”Ensin suomalaista ei hoideta päivystyksessä ajallaan ja sitten hänen pääsynsä yksityiselle torpataan leikkaamalla kelakorvaukset - hölmöläisen matontekoa, ei ihmisen edun mukaista.” Perussuomalaisten Juvonen: Vanhuksille oma kaista päivystyksiin ja terveyskeskusten vuodeosastot takaisin Kansanedustaja ja geronomi Arja Juvonen (ps.) vaatii akuutisti sairastuneille vanhuksille lisää kuntakohtaisia vuodehoivapaikkoja alueen omiin terveyskeskuksiin ja hoivakoteihin sekä omat kaistat päivystyksiin. Alasajettuja hoivapaikkoja on nostettava käyttöön pikaisesti uudelleen, Juvonen vaatii. - Vanhusten akuutit sairaudet, kuten keuhkokuume, kaatumisesta aiheutuneet vammat tai vaikea virtsatieinfektio, voivat olla niin vakavia, että vanhuksen pärjääminen omassa kodissaan muodostuu vaikeaksi. Kuitenkin huonokuntoiset vanhukset kotiutetaan sairaina, vaikka heidän paikkansa olisi toipua ympärivuorokautisen valvonnan alla. Myös vanhuksen odotuttaminen tuntitolkulla päivystyksessä lääkärille, laboratorioon tai röntgeniin on kohtuutonta ja julmaa”, Juvonen kuvailee tilannetta. Vanhusten hoivapaikkapulaan otti kantaa myös laaja joukko terveydenhuollon ammattilaisia jo vuosi sitten. Vetoomuksen allekirjoitti yhteensä 117 lääkäriä ja sairaanhoitajaa. (Lääkärilehti 10.8.2021). Vetoomuksessa todettiin, että kun terveyskeskusten vuodehoivan paikat täyttyvät, kuntoutusta tai terveyskeskuspaikkaa tarvitseva potilas jää jumiin erikoissairaanhoitoon. - Terveyskeskusten vuodeosastojen alasajo on ollut suuri virhe ja se on johtanut siihen, että äkillisesti sairastunut vanhus jää heitteille. Sote-uudistus ei ole helpottamassa asiaa, koska hallitus ei ole osoittanut hyvinvointialueille niiden tarvitsemaa rahoitusta. Vaje on jopa 1,5 miljardia ja on selvää, että tämä tilanne ei johda palveluiden paranemiseen, vaan palveluverkon karsimiseen ja keskittämiseen entisestään”, Juvonen moittii. Juvonen kertoo saavansa paljon viestejä ikääntyneiden omaisilta ja läheisiltä. -Sain tiedon, että sairastunut huonokuntoinen ikääntynyt odotti yli kuusi tuntia päivystyksessä ilman kenenkään huomiota. Edes hoitajilla ei ollut hänelle aikaa. Yhteiskunnassa on paha vika, kun olemme luisuneet tälle tasolle. Suomalaisten hyvinvointia tulee rakentaa kannattelemalla peruspilaria - sairastunut on kyettävä hoitamaan nopeammin ja tähän prosessiin on laitettava resurssia eli rahaa. Samaan aikaan kun julkisen terveydenhuollon kantokyky sakkaa, Marinin hallitus leikkaa yksityisten lääkäripalvelujen kela- korvauksista.

11.11.2022 Hoitotakuulaki eduskunnassa - sotevaliokunnan perussuomalaiset esittivät terapiatakuuta lakiin Tiedoksenne ns hoitotakuu - lakiesitys ja siihen liittyvä sotevaliokunnan mietintö ja perussuomalaisten vastalause. Kuka uskoo, että tämä laki tulee parantamaan hoitoon pääsyä? Minun on vaikea uskoa. Tarvitaan palvelusetelit ja resursseja niihin, jotta ihmiset voidaan ohjata saamaan hoitoa muualle kuin julkiselle sektorille. Lisää hoitohenkilöstöä, lääkäreitä, tutkimuskapasiteettia. Ja ne hammashoidot - edelleen odottamiseksi jää. Hyvinvointialueilta puuttuu rahaa ja kaiken pitäisi toimia kuin junan vessa. Esitimme terapiatakuuta lakiin. Esitimme myös, että nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö voi jatkossakin toimia hoidon tarpeen arvioinnissa. Lausumat äänestetään ensi viikolla. Seuratkaa keskustelua eduskunnan sivuilta. Lakiesityksen rinnalla kulkee toimenpidealoitteeni terapiatakuun saattamisesta lakiin. Tietenkään sitä ei hyväksytty. Mielenterveyspalvelujen riittämättömyys ja terapian piiriin pääsy tulisi turvata. Takana kovat vuodet. On nuoria, jotka käyneet mm. lukion koronan varjossa, etänä, erossa muista. Siihen syssyyn hoitaneet myös YO kirjoitukset. Ammattiinsa opiskelleita - ilman harjoittelupaikkoja ja etäopiskellen. Ikääntyneitä - yksin. Kyllä on paljon kaikkea - ihmisten asioita. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_21+2022.aspx?fbclid=IwAR37ktFgRUlOCsnjdeVIO_njVC1E7EFCC7Ku7JJwka4ilM4y4BFASpddj6k

09.11.2022 Hallitus luovuttaa EU:lle päätösvallan kansalaisten omaisuudesta: ”Näinhän teidän vihreä siirtymänne muutenkin toimii!” TIEDOTE 9.11.2022 Purra: Hallitus luovuttaa EU:lle päätösvallan kansalaisten omaisuudesta: ”Näinhän teidän vihreä siirtymänne muutenkin toimii!” Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra latasi tänään välikysymyskeskustelun kärkeen, että EU:n suunnittelema metsien, vesistöjen ja peltojen ennallistamisasetus on Suomelle ”pöyristyttävin, kallein, EU:n toimivaltaa aiheettomasti laajentavin, vaikutusarviot laiminlyövin ja suvereniteettiamme eniten kaventava esitys, mitä Marinin hallituksen aikana EU:sta on Suomelle lähetetty”. - Tämä on melkoinen saavutus, sillä kuluvalla ja onneksi kohta päättyvällä hallituskaudella EU:sta on tullut elpymispaketti, yhteisvelka ja liuta muita mekanismeja, jotka ovat tuoneet Suomelle uutta maksettavaa lähemmäs kymmenen miljardin euron verran. Näihin te suostuitte mukisematta, Purra moitti hallitusta. Hallitus siirtyy EU:n moraaliseen valokeilaan Purra huomautti, että kuten EU:n määräyksissä usein käy, taloudelliset menetykset, takaukset ja EU:n lainanotto eivät näy valtiomme talousarviossa menoina tai velkana. - EU ja te, arvoisa hallitus, jätätte tekosenne piiloon. Kaikki jätetään seuraavien hallitusten murheeksi, kunhan te pääsette jakamaan rahoja tai patsastelemaan valokeilassa Euroopan, ilmaston ja kaiken hyvän pelastajana. Miljardien lasku ja työpaikat muualle Laskelmien mukaan ennallistamisasetus aiheuttaisi Suomelle ainakin miljardin euron vuotuiset suorat kustannukset. Purra muistutti, ettei muita kielteisiä vaikutuksia talouteen ole edes arvioitu. - Niitä tulee, kun esimerkiksi metsäteollisuuden tarvitseman puun saanti heikkenee Suomessa. Ympäristökään ei kiitä, sillä jos puuta ei saada Suomesta, se pitää jostain saada. Lopputuloksena puu tuodaan maista, jotka eivät sopimuksen piiriin kuulu, Purra arvioi. Purran mukaan käy siis samoin kuin ylikireän ilmastopolitiikan kanssa: puuta kaadetaan muualla, tehtaat pyörivät muualla, työpaikat ovat muualla. - Mutta näinhän juuri teidän vihreä siirtymänne muutenkin toimii! Kuka tässä on impivaaralainen? Purra ihmetteli sitä ristiriitaa, että perussuomalaisten haukutaan olevan impivaarapuolue, mutta tällä asetuksella hallitus haluaa kirjaimellisesti palauttaa Suomen vuoteen 1952. - Suomi oli tuolloin maatalousvaltainen neljän miljoonan suomalaisen yhtenäiskulttuurinen maa. Viimeinen sotakorvausjuna lähti Suomesta Neuvostoliittoon tuona syksynä. - Mutta vuonna 2022 Suomi ei ole EU:n suurruhtinaskunta eikä suurten maiden sätkynukke. Ei koko Euroopan hiilinielu, ei koko Euroopan suojelureservaatti, Purra huomautti. - Me pyrimme estämään Suomen taantumisen menneiden aikojen käskyläiseksi ja riistettäväksi. Hallitus luovuttaa EU:lle päätösvallan kansalaisten omaisuudesta Purra muistutti, että Suomi on itsenäinen valtio, jolla on veto-oikeus jäsenvaltioiden yksimielisyyttä edellyttäviin päätöksiin. - Rahat, joita te mielellänne jaatte, eivät ole teidän, vaan kansalaisten. Omaisuudet, joiden määräysvallan luovutatte vieraille valloille, ovat yksityistä omaisuutta ja nauttivat perustuslain suojaa, Purra syytti. Hallitusta ei kesällä kiinnostanut Hallitus ei vaikuttanut ennallistamisasetukseen sen laadinnan aikana. On käynyt ilmi, että kun esitys annettiin, hallitus piti sitä koko kesän pöytälaatikossaan. - Hallitus ei vaikuttanut, ei vaatinut, ei neuvotellut, ei neuvotellut edes keskenään. Ruotsissa sosiaalidemokraattinen hallitus osasi vaaleista ja kesälomista huolimatta sanoa, että tämä esitys ei käy, Purra hämmästeli. - EU-edunvalvonta tuntuu olevan hallitukselle ja erityisesti SDP:lle ylivoimaisen vastenmielistä ja vaikeaa. Se on ymmärrettävää, sillä EU ja euro ovat leimallisesti SDP:n suuressa saagassa menestystarinoita. Perussuomalaisten linja on selvä Perussuomalaisten mielestä hallitukselle ei tule antaa mandaattia hyväksyä asetusta missään muutetussakaan muodossa, vaan se tulee hylätä kokonaan. - Meille ei kelpaa suomalaisten metsien ryöstö paljon, mutta ei myöskään vähän vähemmän. Kyse ei ole pienestä mittakaavaerosta vaan suuresta periaatteesta, oikeasta toimintatavasta ja siitä, miten hallituksen tulee Suomen omaa ja suomalaisten etua puolustaa.

04.11.2022 Paperittomille oikeus kiireettömään hoitoon - Vihervasemmiston tekemä lainsäädäntö on pöyristyttävää, mutta kepukin vielä! Puola on aloittanut väliaikaisen aidan rakentamisen Venäjän erillisalueen Kaliningradin rajalle keskiviikkona 3.11.2022. Asiasta ilmoitti Puolan puolustusministeri Mariusz Blaszczak. (Yle 3.11.2022) Puola päätyi rakentamaan aidan, sillä se epäilee, että Venäjä voisi tuoda rajalle Eurooppaan laittomasti pyrkiviä afrikkalaisia ja aasialaisia siirtolaisia. Puola on syyttänyt jo lokakuussa Venäjää ja sen liittolaista Valko-Venäjää laittoman siirtolaisuuden käyttämisestä osana hybridisodankäyntiä, jonka tarkoituksena on horjuttaa Eurooppaa. Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on noin 187 kilometrin pituinen, 5,5 metriä korkea, liiketunnistimilla ja kameroilla varustettu teräsaita. Puolustusministeri Sobolewski sanoi myös, että Valko-Venäjän rajalla on merkkejä suuremmista siirtolaisryhmistä. (26.10.2022 Helsingin Sanomat) Puola on ryhtynyt toimimaan, mutta mitä tekee Suomen hallitus? Se tekee lainsäädäntöä, jolla kaikki laittomasti maassa olevat ja tänne tulevat saavat palveluja. Hallitus ei tunnista laittomaan maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen minkäänlaista uhkaa. Hallitus elää ruususen untaan ja luulee, että kaikki rajan Suomeen ylittävät tulevat maahamme hyvällä tarkoituksella. Hallitus ei myöskään kanna mitään huolta jo Suomessa laittomasti oleskelevista henkilöistä, joista se ei edes tiedä mitään. Ei edes sitä, että kuinka paljon heitä on tai millä he täällä elävät ja pärjäävät. Hallitus ei tiedä heidän perimmäisiä syitään olla poistumatta Suomesta, vaikkakin maahanmuuttovirasto on osoittanut heille selkeän syyn poistua maasta. Se, että laittomasti maassa oleskelevat jäävät tänne, ei ole kenenkään etu. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsitellään juuri laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden sosiaaliturvan laajentamista. Heille halutaan turvata lailla pääsy kiireettömiin terveydenhuollon palveluihin. Kun tällainen oikeus annetaan, jokainen heille annettu lääkäri- tai hoitoaika on suomalaisilta veronmaksajilta pois. Kaiken lisäksi he eivät edes tule maksamaan saamistaan palveluista. Antamalla oikeuksia palveluihin, annetaan oikeus myös valittaa palveluista eri oikeusasteisiin. Julkisin varoin kustannettua oikeusapuakin lienee tarjolla, kun kyse on varattomista henkilöistä. Laittomasti maassa oleskeleva, jonka pitäisi poistua Suomesta, saa jäädä tänne ja häntä oikein kannustetaan siihen tarjoamalla monipuolisia palveluita. Kun suomalaiset eivät saa lääkäriaikaa kiireettömään hoitoon - esimerkiksi nuoren naisen struuman paheneminen ei antanut aihetta kiireelliseen eikä kiireettömään hoitoon - niin miten toimitaan paperittomien kanssa? Kun Puola ja sen puolustusministeri ymmärtävät, että Venäjä ja Valko-Venäjä voivat käyttää laitonta siirtolaisuutta osana hybridisodankäyntiä ja yrittää horjuttaa sillä Eurooppaa, niin mitä tekee Suomen löperö ja täysin vailla tilannetajua oleva hallitus? Ei mitään. Ei kerrassaan mitään. Suomen hallitus ei koe, että on olemassa mitään hybridiuhkaa. Mitään suuria siirtolaisvirtoja ei ole tulossa. Mitään uhkakuvia ei ymmärretä. Mutta entä, jos tieto Suomen terveydenhuollon avautunisesta kantautuukin rajojen ulkopuolelle ja siihen isketään? Suomen hallitus poistaa viimeisetkin esteet laittomalle siirtolaisuudelle Suomeen, antaa nyt jo sosiaalihuoltolain perusteella ruoan, lääkkeet ja asumisen ja 1.1.2023 alkaen myös terveydenhuollon palvelut. Meillä pääkaupunkiseudulla paperittomia jo on, mutta jatkossa heitä lähes varmasti siirtyy myös sinne, missä keskustapuolue pitää valtaa ja paikallisissa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa saatte myös heitä kilpailemaan rajallisista resursseista tilanteessa, jossa hoitoon eivät pääse edes suomalaiset veronmaksajat. Kun keskusta ei millään tavalla vastusta lainsäädäntöä, jolla laittomasti maassa oleskeleville annetaan oikeus kiireettömään terveydenhuoltoon, niin kaikki heidän kauniit puheensa Suomesta ja maaseudusta ovat merkityksettömiä. Vihervasemmistohallitus tuskin pitää tilannetta ongelmana, mutta keskusta – miten tekin saatatte pettää suomalaiset? Ja todellakin - näin valtaisan, merkittävän ja laittomasti maassa oleskelevien oikeuksia laajentavan lakipaketin käsittelee eduskunnassa vain sosiaali- ja terveysvaliokunta. Kun hybridiuhat, uhka laittomista siirtolaisista, turvallisuus- ja rajaliikennekysymykset ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa painavat päälle, niin tämän lain käsittelee vain sosiaali- ja terveysvaliokunta. Turvallisuusnäkökohtia ei pohdita eikä niitä edes haluta selvittää. Yhtään vähättelemättä sosiaali- ja terveysvaliokuntaani, esitin valiokunnassa asiaa käsiteltäessä, että laista lausuisi myös hallintovaliokunta. Siitä myös äänestettiin, mutta valitettavasti hallituspuolueet eivät tähän suostuneet. Pelastetaan Suomi – nykyhallitus ei sitä tee. Hallituspuolueet haluavat avata ovet kaikille - hallitus ei tiedä, mitä se tekee. Hallitus haaveilee, kuten prinsessat saduissa tekevät.

26.10.2022 Puheenvuoro - kirjoitukseni Länsiväylä kaupunkilehdessä 21.10.2022 Omaishoitajat eivät ole itsekkäitä Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene, totesi jo vuonna 2011, että Suomessa tulisi puhua eettisesti kestävästä yhteiskunnasta. Raportissa kysyttiin omaishoidon ongelmat tunnistaen, mihin asti omaisten tulisi omaishoitotilanteissa venyä. Suomessa lähes kolmannes työssäkäyvistä hoitaa ja hoivaa apua tarvitsevaa läheistään. Omaishoitajissa on myös paljon ikääntyneitä. Geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne totesi, että muistisairaan laittaminen hoivakotiin voi olla itsekästä (Helsingin Sanomat 16.10. 2022). Valvanne vaatii artikkelissa myös tärkeän kotihoidon toimimattomuuden korjaamista. Valvanteen toteamus itsekkyydestä herätti ehkäpä tahtomattaan meidät keski-ikäiset pohtimaan toimintaamme, mutta se avasi myös monen omaishoitajan kyynelkanavat. Virke itsekkyydestä laukaisi omaishoitajan salatun surun: riittämättömyyden ja huonon omatunnon. Alituinen huono omatunto siitä, että oma jaksaminen on koetuksella. Tunne, ettei jaksaisi ollenkaan. Riittämättömyyden tunne, kun taistelee läheisensä puolesta. Onko eettisesti oikein luovuttaa ja laittaa läheinen hoivakotiin. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä. Lepotaukoja ja palautumista raskaasta työstä ei aina ole. Koronakriisin aikana lakisääteiset vapaapäivät jäivät monilta toteutumatta. Laitoshoivapaikkoja on vähennetty Suomessa vuosia ja hoivasta puuttuu työntekijöitä. Kriteerit päästä hoivakotiin ovat korkeat. Samalla ikääntyneiden määrä lisääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Yhteiskunta huutaa avuksi omaishoitajaa, mutta ei rahasta vaan rakkaudesta. Omaishoidon tuen määrä verrattuna omaishoitajan tuomiin säästöihin yhteiskunnalle, on matala ja veronalainen. Eikö olisi vihdoinkin aika vapauttaa omaishoidontuki verosta? Omaishoitajat ovat usein hyvin nöyriä, eivätkä paljoa valita. Olen tavannut heistä monia: pikaisesti markkinoilla piipahtaneita ja juttusilla käyneitä. Kun ei voi olla kotoa pois liian pitkään. Kun hyvin ikääntynyt omaishoitaja puhelussaan minulle eilen suri, ettei enää jaksanut hoitaa läheistään kotona vaan hänet oli ihan pakko laittaa hoivakotiin, ei siinä itsekkyydestä ollut tietoakaan. Saatoin vain lohduttaa – kiitos, että jaksoit näinkin kauan.

21.10.2022 Muistisairaan elämä on arvokasta - turvallisuus on tärkeää Emeritusprofessori Jaakko Valvanne totesi, että muistisairaan laittaminen hoivakotiin voi olla itsekästä. (HS 16.10.2022) Kyseessä on vaikea eettinen kysymys, jota pohtiessa on päätettävä, tarkasteleeko asiaa muistisairaan vai omaisen näkökulmasta. Yksilöllä on laissa määrätty itsemäärämisoikeus eli muistisairasta itseään pitäisi kuunnella. Muistisairauksia on kuitenkin erilaisia eli ne vaikuttavat yksilön toimintakykyyn psyykkisesti ja fyysisesti eri tavoin riippuen sairaudesta, yksilön terveyshistoriasta, sairauden etenemisvaiheesta ja vakavuudesta. Oleellisinta mielestäni onkin yksilöllinen arviointi. Mikäli yksilön muistisairaus on vakava, pitkälle edennyt ja vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen toimintakykyyn arjessa näkyen - on hoivakotia harkittava. Jos muistisairas haluaa pysyä kotona, mutta aiheuttaa jatkuvasti vaaratilanteita itselleen tai muille, esimerkiksi poistumalla kotoa ilman vaatteita tai eksymällä uloslähtiessä, on hoivan tarvetta arvioitava realistisesti. On järkyttävää, mikäli muistisairas menehtyy pakkasyöhön tai joutuu muuhun onnettomuuteen. Kadoksissa olevan etsinnät kuluttavat myös yhteiskunnan ensiapuresursseja kun tarvitaan poliisin etsintäapua tai sairaanhoidon palveluja. Kaikista suurin kärsimys on kuitenkin inhimillinen. Mikäli sairastuneella ei ole omaishoitajaa tai muutoin aktiivisia omaisia, on turvallisuuden kannalta pohdittava hoivakotia. Pelkän kotihoidon turvin, yksin, hyvin muistisairaan pärjääminen kodissaan on vaikeaa. Jaakko Valvanne toteaa hyvin artikkelissaan, että osa muistisairaista on kykeneviä valitsemaan itse omasta hoidostaan esimerkiksi ilmaisemalla tahtonsa pysyä kotona. Valitsemalla näin he ovat myös kykeneviä tietoisesti ottamaan riskin erilaisista vaaran paikoista niin kotona kuin sen ympäristöissä. Tällöin kuitenkin yhteiskunnan ja lainsäädännön on turvattava avustavia palveluja kotona pärjäämisen tueksi. Myös työssäkäyvän mahdollisuus jäädä omaishoitajaksi on turvattava ja omaishoidon tuen oltava kannustava. Kodin esteettömyyteen tähtäävät muutostyöt tulee olla mahdollisia, jotta myös asuinympäristö tukee toimintakykyä. On arvokasta, tärkeää ja inhimillisesti merkittävää, kun muistisairas kykenee elämään omannäköistä elämää omassa kodissa. Niissä tilanteissa myös omaishoitajia tulee tukea ja heidän hyvinvointinsa ja jaksamisensa taattava. Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä ja käyvät myös eettistä pohdintaa valinnoistaan. Kuten eräs omaishoitaja minulle totesi - ei rahasta vaan rakkaudesta. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009063925.html?share=160392e1238d068e8d938190154be63b

21.10.2022 Hoitotakuu ei toteudu lasten sydänleikkauksissa – tehohoidon kriisin ratkaisu vaatii välittömiä toimenpiteitä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on tehnyt itsestään ilmoituksen aluehallintovirastoon ja Valviraan koskien Uuden lastensairaalan leikkausjonoja. Helsingin Sanomien mukaan sydänleikkausta odottaa parhaillaan 117 lasta, joista 51 lasta on odottanut yli hoitotakuun rajaaman maksimiajan, 180 vuorokautta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tilanne on seurausta teho-osastojen henkilökuntapulasta, jonka seurauksena tehohoitopaikkoja ei voida pitää auki eikä leikkauksia tehdä. Tilanne on järkyttävä. Sydänsairaita lapsia jää hoitamatta. Tehohoitajapula on tiedostettu jo koronakriisin alkaessa, mutta asiaa ei ole saatu vieläkään korjattua. Nyt tarvitaan akuutit ja nopeat koulutuspoliittiset toimet. Ministeriöiden on viipymättä laadittava tilanteen korjaamiseksi pelastussuunnitelma, joka otetaan käyttöön jo tämän vuoden puolella. Koulutuspolkuja on muokattava siten, että sairaanhoitajiksi opiskeleville ja tehohoidosta kiinnostuneille järjestetään tehohoidon intensiivisiä koulutusmoduuleja. Lisäkoulutusta olisi ryhdyttävä järjestämään yliopistosairaaloiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kautta ja sen tulisi olla maksutonta ja opiskelijalle tuettua. Tehohoidon henkilöstöpula ei ratkea itsestään, vaan tilanne korjaantuu ainoastaan koulutuksen lisäämisellä ja siihen tarvitaan hallitukselta rahoitus. Tehohoidon koulutuksen tulee olla mahdollista myös lähihoitajille, joiden osaaminen on otettava myös käyttöön. Sairaaloissa ja ensihoidossa työskentelee jo nyt on erittäin osaavia lähihoitajia. Myös eläkkeellä olevien tehohoitajien halukkuutta ja mahdollisuutta tehdä sijaisvuoroja sekä päivittää osaamistaan tulisi kartoittaa. Suomesta ulkomaille siirtyneitä hoitajia on ryhdyttävä houkuttelemaan takaisin. Kun on hätä, on toimittava heti. Perustason ensihoitaja (lähihoitaja) - ja ammattikorkeakoulun ensihoitajien (sairaanhoitaja) koulutuspaikkamäärät on tuplattava. Kevään 2022 ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ensihoitajaksi pääsi opiskelemaan 320 hakijaa. Hakijoita oli 8796, eli yhtä aloituspaikkaa kohti oli yli 27 hakijaa. Suomessa ei ole varaa tällaisiin tilastoihin. Jos ensihoito on alana näin kiinnostava, opiskelupaikkoja tarvitaan runsaasti lisää, kun sote-ammattilaisista on huutava pula eikä tilanne näytä ainakaan helpottamisen merkkejä. Hyvä alku olisi tuplata ensihoitajakoulutuksen aloituspaikkojen määrä. Ensihoitajien koulutus on hyvä ja heistä saisi kaivattuja osaajia akuuttisairaanhoitoon. Tehohoitokoulutuksen mahdollisuus tulisi olla hoitotyön ammattilaiselle mahdollista kaikkialla Suomessa ja nopeasti. Aikaa ei ole hukattavaksi.

11.10.2022 Sosiaali- ja terveysministeriö toimii ilman strategiaa ja aiheuttaa kaaosta - Huoltovarmuuskeskuksen puututtava peliin Tiedote 11.10. 2022 Sosiaali- ja terveysministeriö kehotti tiistaiaamuna ihmisiä hankkimaan kotiinsa varastoon joditabletteja. Ministeriön ohjeistuksen mukaan joditabletteja suositellaan säteilyvaaratilanteessa enintään 40-vuotiaille ja raskaana oleville. Ministeriön kehoitus aiheutti sen, että tabletit myytiin loppuun apteekeista. Ministeriön kehoitus oli ehkä tarkoitettu hyväksi, mutta toteutus oli täysin lyhytnäköinen ja pikaistuksissa tehty. Ministeriö vaikuttaa toimivan täysin ilman minkäänlaista suunnitelmaa ja strategiaa. Tällainen kehoitus aiheuttaa paniikkia ja saa ihmiset ryntäämään apteekkeihin. Ministeriö onnistui lietsomaan pelkoa, ei antanut perusteluja kehoitukselleen, eikä ollut varautunut ollenkaan ostoryntäykseen, sanoo kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen(ps) Suomalaisten tulisi voida luottaa siihen, että Suomen huoltovarmuuskeskus huolehtii siitä, että jokainen saa hänelle kuuluvat joditabletit. Huoltovarmuuskeskuksella on ollut aikaa helmikuusta , Venäjän hyökkäyssodan alusta lähtien tehdä riskiarviot, keskittyä ottamaan haltuun äkkitilanteita ja tehdä tarvittavat hankinnat. Joditablettien valmistajien on tullut saada ohjeet tuotannon lisäämisestä huoltovarmuuskeskuksesta. Nyt kysynkin, että mikä on huoltovarmuuskeskusten tilanne ja toimintavalmius joditablettien suhteen. Ollaanko siellä ajan tasalla? Miten joditabletteja on ja miten ne jaetaan kansalaisille keskitetysti, Juvonen kysyy. Ministeriön kehoitus sai aikaan joditablettien hamstaamisilmiön ja kaaoksen apteekeissa. Tapahtunut on suuri epäonnistuminen sosiaali- ja terveysministeriöltä. Joditableteista on puhuttu koko tämän Venäjän hyökkäyssodan ajan ja aihe ei siis ole uusi. Nostin joditabletit esille myös eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa viime viikolla. Silloin joditabletteihin ei yksikään ministeri ottanut kantaa Juvonen ihmettelee.

08.10.2022 Kolumni Kaupunkisanomiin 7.10.2022 Hoitajien pitäminen alalla on parasta potilasturvallisuutta — palkkaratkaisu kerrottava myös selkosuomella hoitoalalle Sopu hoitoalan työmarkkinariitaan on helpotus, sillä toimiva terveydenhuolto on yksi tärkeimmistä huoltovarmuustekijöistä. Olen ollut hoitajana työkentällä kaksissa edellisissä työtaistelutoimissa vuonna 1995 ja 2007 ja tiedän, että stressi työntekijäpuolella on varmasti ollut kova. Ainakin itse koin vuonna 2007 epätietoisuutta siitä, että mitä tulee tapahtumaan. Hallituksen pikaaikataululla vuonna 2007 laatima ”pakkolaki” tuntui pöyristyttävältä. Toimin silloin yöhoitajana. Nyt vuonna 2022 olin eduskunnassa osallistumassa uuden ”pakkolain” säätämiseen - tosin vastarinnassa. Tein pakkolain hylkäysesityksen ja asiasta äänestettiin. Pakkolaki astui kuitenkin voimaan nopeasti ja käräjäoikeuden päätös kumosi niin lakot kotihoidossa kuin terveydenhuollossa. Hoitajien joukkoirtisanoutumisten uhka leijui työnantajien päällä, mutta niitä ei lopulta tarvittu. Hoitajat äänestävät nyt itse omilla jaloillaan ja tutkailevat, että oliko sopimus hyvä vai jotakin siltä väliltä. Jonkinlaisen ankkurin saman työnantajan palveluksessa olleen hoitajan jalkaan kytkee oikeus ylimääräiseen 600 euron koronalisään. Sen saa, jos 13.3.- 5.6. 2020 välisenä aikana voimassa ollut työsuhde jatkuu 28.2. 2023 saakka. Tämä on ymmärrettävästi poikinut jo kritiikkiä: on ollut hoitajia, jotka ovat muuttaneet koronakriisin aikana toiselle paikkakunnalle, mutta työt ovat kuitenkin jatkuneet uuden kotikunnan sairaalassa, tehohoidossa, päivystyksessä, vanhustenhoidossa tai synnytyssalissa. Laakereilleen lepäämään jääneitä hoitajia koronakriisin aikaan on varmasti todella vähän. Mielestäni koronakorvaus voisi olla työnantajan harkinnassa siten, että tunnolliset työntekijät saisivat sen myös ja erilaiset elämäntilanteet, kuten muutto ja uusi työnantaja, otettaisiin huomioon. Kansalaiset ovat olleet aktiivisia kertoessaan mielipiteitä hoitajien työtaistelusta, terveydenhuollon ongelmista ja vanhustenhoidon kriisistä. Viimeisimmät gallupit kertoivat, että istuvan hallituksen kyky hoitaa vanhustenhuollon kriisiä saa kansalta moitteta. Kansanedustajana saan paljon viestejä ja yhteydenottoja. Pyydetään apua saada läheiselle hoivapaikka, parempaa kotihoitoa tai apuväline. Toivotaan apua saada lääkäriaika, taksikortti tai leikkaukseen pääsy. Kun ihminen joutuu odottamaan hoitoa tai taistelemaan apua itselleen, syntyy hoitokärsimystä, jota Suomessa ei ymmärretä. Syntyy myös eettisiä ristiriitoja, joiden parissa terveydenhuollon ammattilaiset painivat. Ketä hoidetaan, kuka saa lääkäriajan tai sen päivän viimeisen magneettikuvauksen. Kuka hoitajista huolehtii, että se yhdeksänkymmentä vuotias vanhus saa lääkäriin kontaktin ympärivuorokautisessa hoivapaikassa? Viime viikonloppuna minua lähestyi henkilö, joka esitti kysymyksen. Miten hän voisikaan vaatia parempaa ja huomaavampaa hoitoa läheiselleen hoivakodissa, kun maailmassa on sota ja ihmisiä jää kodittomaksi ja menehtyy. Eikö ole riittävää, että on katto pään päällä? Paljonko ja mikä on tarpeeksi? Yksikään teko tai puheenvuoro hoitajien ja heidän hoidettaviensa puolesta ei ole ollut turha. Olemme kaikki samassa veneessä ja jokainen meistä tarvitsee joskus hyvää hoitoa. Suomen on näytettävä hoitoalan ammattilaisille signaali, että heidän työllään on merkitystä ja arvoa. Suomen on näytettävä myös kansalaisille, että jokaisen hoitaminen on tärkeää ja arvokasta. Veronmaksajien rahoja on käytettävä entistäkin enemmän terveydenhuoltoon ja Suomen rakentajat ovat avun ansainneet. Hoitoalan sovussa riittää pureksittavaa. Tarkat luvut palkankorotusten määrästä selvinnevät aikanaan. Kun tänään kirjoitan tätä kolumnia, olen lähinnä hämmentynyt siitä, miten sekavalle hoitoalan liittojen Tehyn ja Superin ja kuntatyönantaja puolen tulkinnat hoitoalan sovun lopputuloksesta vaikuttavat. Ruohonjuuri tasolla eli siellä synnytyssalissa, tehohoidossa, päivystyksessä ja vanhustenhoidon yövuoroissa kaivataan selkosuomea. Kun hoitajat tekevät työt, on meidän kerrottava heille millä työehdoilla ja palkalla. Toivottavasti nuo palkankorotukset avataan hoitajille, sillä mitään ei saa jäädä sattuman varaan. Potilasturvallisuuden, jota niin paljon työtaistelun aikaan korostettiin, aika on juuri nyt. Potilasvahinkojen määrät ovat Suomessa liian korkeat ja palkkaratkaisussa on kyse myös potilasvahinkojen ennaltaehkäisystä. Hoitajien pitäminen alalla on parasta potilasturvallisuutta. Arja Juvonen (ps) Kansanedustaja Geronomi(AMK) Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelutoimikunnan jäsen (ETENE)

07.10.2022 Kirjallinen kysymys saattohoidon parantamiseen liittyvistä lainsäädännön muutoksista Lauantaina 8.10.22 vietetään maailman saattohoidon ja palliatiivisen hoidon päivää. Päivä muistuttaa ydinasioista. Olen ajanut valtakunnallisen saattohoidon yhdenvertaistamiseen ja parantamiseen liittyviä lukuisia kehitysideoita eduskunnassa vuodesta 2011. Aineistoa on siis valtavasti: lakialoitteita, kirjallisia kysymyksiä, toimenpide- ja talousarvioaloitteita. Keskustelualoitekin. On hyvä, että ministeriössä perustettiin työryhmä tuomaan ehdotuksia lainsäädännön uudistamisesta. Jätin tänään jälleen eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, että missä tämän aiheen ääressä oikein mennään. Miten hallitus edistää saattohoidon kehittämiseen tarkoitetun asiantuntijatyöryhmän ehdotuksia saattohoidon parantamiseksi? Missä aikataulussa selvitystyö liittyen erityishoitorahan saamiseksi läheiselle on ministeriössä? Mitä lainsäädännöllisiä tai muita esteitä hallitus näkee asiantuntijatyöryhmän esitysten saattamisessa lainsäädäntöön? On asioita ja aiheita, jotka vaativat toistoja ja sinnikkyyttä. Kirjallinen kysymys Henkilöllä, joka osallistuu vakavasti sairaan läheisensä saattohoitoon, tulisi olisi oikeus erityishoitorahaan. Erityishoitoraha on tarkoitettu korvaamaan lyhytaikaista tai tilapäistä ansionmenetystä, joka aiheutuu vakuutetun osallistumisesta lapsensa sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen. Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmän näkemyksen mukaan Suomessa olisi harkittava Ruotsin mallin mukaista lainsäädäntöratkaisua, jossa turvataan tuki henkilöille, jotka hoitavat vakavasti sairasta läheistään. Ruotsin sosiaalipalvelulain (socialtjänstlag, 2001:453) 5 luvun 10 §:n mukaan sosiaalilautakunnan on tarjottava tukea henkilöille, jotka hoitavat vakavasti sairasta läheistään. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä esittää myös yksimielisenä näkemyksenä, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tulisi kehittää ja saattohoidon saatavuutta sekä osaamista lisätä. Asiantuntijatyöryhmä esittää myös säädösehdotuksia voimassa olevaan terveydenhuoltolakiin kahteen pykälään (1326/2010). Olisi erittäin tärkeää, että palliatiivista ja saattohoitoa koskevat säännökset ja määräykset saatetaisiin terveydenhuoltolain erilliseen uuteen 24 a §:ään. Tämä korotaisi sääntelyn merkitystä ja tehostaisi terveydenhuoltoalan ohjaus- ja valvontakeinojen ja sanktioiden käyttöä. Terveydenhuoltolain 50 §:ssä säädetään kiireellisestä hoidosta. Tähän pykälään olisi syytä lisätä myös säädös oikeudesta saattohoitoon. Äkillisissä ja yllättävissä sairaustapauksissa ja hoitotilanteissa voi tulla vastaan tilanteita, joissa potilaan terveydentilassa tapahtuu muutoksia huonompaan suuntaan. Kiireellisen hoidon tulee kyetä tarjoamaan nopeasti potilaalle hänen tarvitsemaansa hoivaa ja hoitoa. Oikeus hyvään palliatiiviseen ja saattohoitoon tulee olla myös kiireellisessä hoivassa. Saamani tiedon mukaan ministeriössä on käynnistetty selvitystyö siitä, miten saattohoitoon osallistuvalle olisi mahdollista turvata erityishoitorahan mukainen tuki. Tämä ei yksin riitä, vaan lainsäädäntöä on kehitettävä myös muilta osin vastaamaan asiantuntijaryhmän näkemyksiä. Hyvän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tulee olla subjektiivinen oikeus kaikille. Yhteiskunnassa on tehtävä lainsäädäntötyötä, jotta inhimillinen ja hyvä hoito ja läheisen osallistuminen hoitotyöhön on mahdollista. Asiantuntijatyöryhmän näkemykset on vietävä eteenpäin. Asiantuntijatyöryhmän ehdottamista muutoksista lainsäädäntöön on jätetty myös kaksi lakialoitetta 27.5.2022 ( LA29/22 ja LA31/22 Juvonen). Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus edistää saattohoidon kehittämiseen tarkoitetun asiantuntijatyöryhmän ehdotuksia saattohoidon parantamiseksi? Missä aikataulussa selvitystyö liittyen erityishoitorahan saamiseksi läheiselle on ministeriössä? Mitä lainsäädännöllisiä tai muita esteitä hallitus näkee asiantuntijatyöryhmän esitysten saattamisessa lainsäädäntöön? Helsingissä 7.10.2022

06.10.2022 Vaikuttaja vieras kirjoitukseni Muma lehdessä: Yhteiskunnassa tarvitaan edelleen toimia elinsiirron saaneen ja hänen läheisensä tukemiseen Yhteiskunnassa tarvitaan edelleen toimia elinsiirron saaneen ja hänen läheisensä tukemiseen Sairastuminen on kriisi sairastuneelle, mutta myös hänen läheisilleen. On hienoa, että Munuais- ja maksaliitto viettää tänä vuonna läheisten teemavuotta. Myös työelämän joustot tukevat jaksamista. Eduskunnassa käsitelty työsopimuslain muutos vahvistaa osaltaan työelämässä olevan läheisen mahdollisuutta jäädä lyhytkestoiselle omaishoidon vapaalle. 1.8. voimaan tulleen lain mukaan työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi työpäivää palkatonta omaishoidon vapaata työstään. Lakimuutos on hyvä alku, mutta riittääkö se? Omaishoitopäivien määrän lisääminen ja palkallisuus olisi hyvä ehkä pohtia uudelleen. Elinsiirto voi olla perusterveelle ihmiselle kaukainen asia. Se koskettaa kuitenkin meitä kaikkia: voimme allekirjoittaa tai sanoa ääneen elinluovutustahtomme. Tämä on ollut myös sosiaali- ja terveysministeriön asettaman asiantuntijatyöryhmän esityksen Elinluovutusta ja elinsiirtoja koskeva kansallisen toimintasuunnitelma 2015–2018 tavoitteena. Siirrännäisiä tarvitaan edelleen kipeästi, mutta miten viestiä myös herkäksi koetusta asiasta. Myös elinsiirtoihin johtavista sairauksista ja sairauksien ennaltaehkäisystä saatu asiallinen tieto on tärkeää. Elinsiirtoon voi joutua myös yllättäen ja taustalla voi olla myös muita kuin elintapoihin liittyviä syitä. Maksa- tai haimasairaudesta kertominen ääneen voi aiheuttaa häpeää, sillä sairaudet liitetään usein itseaiheutettuihin ja alkoholin liikakäytöstä johtuviin. Toki alkoholin yhteys sairauksiin on olemassa, mutta on myös muita syitä ja taustatekijöitä. Koronakriisi on lisännyt terveydenhuollon painetta ja lisännyt hoitovelkaa. Koronavirusepidemiasta huolimatta elinsiirtoja on tehty ennätysmäärä. Vuonna 2021 tehtiin 420 elinsiirtoa. Tänä vuonna heinäkuuhun mennessä on tehty 216 elinsiirtoa. Koronaepidemia on pakottanut terveydenhuollon, lääkärit ja tutkijat oppimaan ja löytämään vastauksia epidemiasta nopeasti ja sinnikkäästi. Huoltovarmuuteen kuuluu, että myös tulevaisuudessa varustaudutaan vastaaviin yllättäviin epidemioihin. Elinluovutusta ja elinsiirtoja koskeva kansallisen toimintasuunnitelman päivittäminen vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin on tärkeää. Soteuudistuksen on myös turvattava elinsiirtopotilaan hyvä hoitopolku. Siihen kuuluu tutkimusrahoituksen, terveydenhuollon henkilöstön, toimitilojen ja osaamisen varmistaminen ja riittävyys, elinsiirteiden määrän lisääminen ja potilaan nopea ja oikea-aikainen hoitoon pääsy. Myös sairastuneen ja hänen läheisensä henkisen jaksamisen tukemiseen on panostettava.

05.10.2022 Sopu hoitoalalle helpotus - terveydenhuolto on huoltovarmuustekijä ja ammattitaitoinen suomalainen hoitaja kova tekijä On hyvä, että sopu hoitajaliittojen työmarkkinakiistaan on saatu. Palkkaratkaisu, työolojen parantaminen ja koronakorvaus on seikkoja, jotka ovat hoitoalalle merkityksellisiä. Yksikään teko tai puheenvuoro hoitajien ja heidän hoidettaviensa puolesta ei ole ollut turha. Olemme kaikki samassa veneessä ja jokainen meistä tarvitsee joskus hyvää hoitoa. Suomen on näytettävä hoitoalan ammattilaisille signaali, että heidän työllään on merkitystä ja arvoa. Työmarkkinakiista on aiheuttanut laajasti stressiä varmasti kaikille. Toimiva terveydenhuolto on yksi suurimmista huoltovarmuustekijöistä yhteiskunnassa. Kun maailmalla myrskyää ja Euroopassa soditaan, tarvitaan yhteenhiileen puhaltamista. Suomalainen terveydenhuollon ammattilainen on kova osaaja eikä pelkää pahojakaan paikkoja tarpeen niin vaatiessa. Tämän on myös koronaepidemian aikana etulinjassa työskennelleet hoitajat näyttäneet. Suomalainen hoitoalan ammattilainen on kova tekijä. Hoitoalan sovun tulos kertoo, että alan vetovoimaa ja pitovoimaa halutaan parantaa ja toivon sen olevan myös viesti alan opiskelijoille ja alaa harkitseville. Toivon nyt myös työrauhan kaikkien työmarkkinakiistassa mukana olleiden tekemiseen palautuvan ja hoivaalan rauhoittuvan. Kiitän myös hoitoalaa jaksamisesta. Palkkaratkaisun sopimuksen sisältö kaipaa selkokielisyyttä. Hoitajat ovat kysyneet, että miten sopimuksen sisältö näkyy heidän tilinauhassaan. Nyt on tärkeää, että hoitajaliitot avaavat sopimuksen jäsenilleen siten, että se on ymmärrettävä. Jaetaanko vain palkkaharmonisointiin littyvät rahat, jotka olisi sotelakien myötä kuuluneetkin tulla hoitajille. Mitä muuta ekstaa tulee kuin vain 600 euron kertaluonteinen koronakorvaus.

28.09.2022 Perussuomalaiset: Suomessa tuhansien hoitajien vaje, krooninen terveyspalveluiden kriisi ja hyvinvointialueilta rahat jo loppu – hallitus on parantamassa vain laittomasti maassa olevien palveluita Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro välikysymykseen vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä, täysistunnossa 28.9.2022, ed. Juvonen Perussuomalaiset: Suomessa tuhansien hoitajien vaje, krooninen terveyspalveluiden kriisi ja hyvinvointialueilta rahat jo loppu – hallitus on parantamassa vain laittomasti maassa olevien palveluita Suomessa on kansallinen häpeätila. Maatamme vaivaa krooninen vanhustenhoidon kriisi, joka ulottuu myös kotihoitoon. Lisäksi meillä on terveydenhuollon kriisi, joka koettelee päivystyksiä ja sairaaloita. Näihin kriiseihin Marinin hallitus ei ole tehnyt yhtään ratkaisuehdotusta. Olette toki pystyttänyt puolellatoista miljoonalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelman. Mutta mitä konkreettista tämä työryhmä on tehnyt? Vain laittomasti maassa olevien palvelut paranevat Suomessa oli jo ennen koronapandemiaa mittava hoitovelka, joka pahenee entisestään. Terveyskeskuksiin ei saa aikoja, hammashoidossa muhii aikapommi, sillä hoitojonot ovat pitkät. Erikoissairaanhoitoon pääsy takkuaa. Huonokuntoiset vanhukset eivät saa tarvitsemiaan hoivapaikkoja. Ainoa ryhmä, jolle hallitus pyrkii luomaan nykyistä paremmat terveyspalvelut, ovat laittomasti maassa oleskelevat, joille hallitus haluaa tarjota nykyistä laajemmat terveyspalvelut. Heitä eivät edes asiakasmaksut koske, koska vieraskoreuden iskiessä vihervasemmistohallituksessa ei olla köyhiä eikä kipeitä. Aleuudistukselta loppuvat rahat jo nyt Suomessa on yli kymmenentuhannen hoitajan vaje ja hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa ensi vuoden alussa niiden kassasta puuttuu jopa puolitoista miljardia euroa. Sote-uudistus on menossa suoraan päin seinää. Rahat ovat loppu jo alussa! Hoitoalan ammattilaiset ovat kertoneet terveydenhuollon potilasturvallisuuden vaarantumisesta jo vuosia. Potilaat tarvitsevat ammattitaitoisia hoitajia, mutta kun hoitajat vaativat kunnon palkkaa työstään, niin mitä teki hallitus: se valmisteli pakkolain hoitajien pakottamiseksi töihin ja rajoittamalla heidän lakko-oikeuttaan. Hallitus tarjoaa vain keppiä Hallitus, olette tarjonneet hoitoalalle vain keppiä ja kylmää kättä. Te ette ole antaneet palautetta hoitajille hyvin tehdystä työstä koronkriisissä. Hyvä hallitus, oletteko te saaneet hoitajilta palautetta omasta työstänne? Me perussuomalaiset haluamme kiittää sosiaali- ja terveydenhuollon rautaisia ammattilaisia hyvästä työstä koronakriisin aikana. Te olitte eturintamassa vastaanottamassa sairastuneet, te kannoitte vastuuta. Lakisääteisen tason 0,7 hoitajamitoituksen piti tulla voimaan aprillipäivänä 2023. Hallituksen aprillipila siitä tulikin, sillä on paljastunut, että hoitajamitoitus ei toteudu. Hyvä hallitus, te ette tehneet mitään sen eteen, että hoitajamitoituksella olisi ollut edes mahdollisuus toteutua. Hoitajamitoitus on ollut hallituskautenne suurin puhallus. Toimenpiteitä on esitetty pitkään Sote-rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Sotealan koulutuspolkuja on sujuvoitettava siten, että aikaisemmin opittu luetaan hyväksi jatko-opinnoissa. Sekä lähihoitajan opiskelua sairaanhoitajaksi että sairaanhoitajan opiskelua lääkäriksi on edistettävä. Tukipalveluissa on oltava riittävä henkilöstö, jotta hoitajien aika vapautuu hoitotyöhön. Perussuomalaiset ovat esittäneet toimenpideohjelmaa, jolla kehitetään johtamista ja työn organisointia sote-alalla. Sote-alan esimiehiä ei saa jättää yksin painimaan henkilöstövajeen kanssa. Vanhustenhoidon hoivapaikkoja on lisättävä ja omaishoidon tuki on saatava verovapaaksi, sillä omaishoitajiahan te, hallitus, toivotte avuksi vanhustenhoivan kriisissä. Työssäkäyvän omaishoitajan mahdollisuuksia osallistua läheisensä hoitoon on merkittävästi lisättävä. Hyvä hallitus, miltä nämä perussuomalaisten ideat kuulostavat? ”Selvittelyn” aika on ohi Hyvä hallitus, sen sijaan, että perustatte komiteoita tutkimaan itsestäänselvyyksiä, kuuntelisitte edes hoitotyön ammattilaisia. Oletteko koskaan kysyneet ratkaisuja terveydenhuollon kriisiin hoitajilta tai kuunteletteko lääkäreitä, jotka kertovat, kuinka heidän työaikaansa tuhlautuu toimimattomiin tietojärjestelmiin? Asiantuntemus arjen ongelmiin löytyy kentältä.

22.09.2022 PS kyselytunnilla: suomalaisten kanta on selvä – itäraja kiinni TIEDOTE 22.9.2022 julkaisuvapaa PS kyselytunnilla: suomalaisten kanta on selvä – itäraja kiinni Venäjä julisti eilen liikekannallepanon, jolla se pyrkii paikkaamaan menetyksiään Ukrainan sodassa ja jatkamaan sitä. Tänään rajavartiolaitos ilmoitti Suomeen saapuvan liikenteen vilkastuneen. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila huomautti, että vaikka hallitus on väittänyt tehneensä venäläisten viisumin saannin hankalaksi, pelkästään syyskuussa on venäläisille myönnetty yli kahdeksan tuhatta viisumia. - Väite ei siis pidä paikkaansa. Viikossa venäläisiä on saapunut maahan kymmeniä tuhansia, iso osa turistiviisumilla, Junnila huomautti. Edes turisteja ei saada pysäytetyksi Junnila pitää hallituksen raja- ja viisumipolitiikkaa poukkoilevana ja erilaisia selityksiä hakevana sille, miksi edes turisteja ei saada pysäytettyä itärajalla. - Kun Al-Holin ISIS-äideillä oli kiire Suomeen, niin kyllä etsittiin kaikki porsaanreiät konsulilaista heidän tuomisekseen. Venäläisten kohdalla on kierrelty ja kaarreltu lakiin vedoten, ettei edes turisteja voi pysäyttää. Suomi on viimeinen maaraja, josta venäläiset vyöryvät EU-alueelle. - Tässä ei ole kysymys yltäkylläisistä lomamatkoista vaan turvallisuusuhasta. Lopettaako hallitus venäläisten turistiviisumien myöntämisen välittömästi? Junnila kysyi. Pääministeri Sanna Marin (sd) vastasi, että hänen mielestään turvallisuusviranomaisten on syytä tehdä uudelleenarviointia turvallisuusuhasta. Marin lisäsi, että ulko- ja sisäministeriö selvittävät nyt, miten kansallisella lainsäädännöllä voitaisiin estää maahantuloa, mikäli turvallisuusuhkiin pitäisi reagoida. Kyseessä ei vain moraalinen ongelma Hallituksesta on todettu maahan tulevien venäläisten muodostavan vain moraalisen ongelman. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan Suomen linja on ollut, etteivät he muodosta turvallisuusuhkaa. - Ettekö todella näe turvallisuusuhkaa? Varusmiesliittokin ihmettelee, kuinka Suomi ei saa rajoja kiinni, vaikka Baltian maat ja Puola ovat siinä onnistuneet ilman Euroopan Unionin moitteita. Kyselyjen mukaan ylivoimaisen suuri osa suomalaisista on itärajan sulkemisen kannalla, mutta valtiojohto ei ole sitä vielä ymmärtänyt, Junnila moitti. Uudelle rajalailla voi sulkea itärajan Junnila huomautti, että suomella on nyt käytössään perussuomalaisten vaatima uusi rajalaki, jonka nojalla itäraja voidaan sulkea laajamittaisen maahantulon edessä. - On syytä olettaa, että paine kasvaa entisestään Suomen Venäjän vastaisella rajalla niin kauan kuin hallitus pitää auki Putinin portin Eurooppaan. - Onko hallitus valmis sulkemaan Itärajan, kyllä vai ei? Junnila kysyi vielä sisäministeri Krista Mikkoselta (vihr). Tähän ei saatu selkeää vastausta. Ministeri Mikkonen vain totesi, että turvallisuusviranomaiset seuraavat tarkasti tilannetta. Hallitus on Mikkosen mukaan hakenut EU-tasoista ratkaisua asiassa, mutta koska sellaista ei ole näköpiirissä, nyt etsitään nojaa kansallisesta lainsäädännöstä. Vaihtoehtoinen käytännön nopea ratkaisu Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho huomautti, että pitkälti samat ministerit ja samat virkamiehet, jotka tulkitsivat lakia luovasti tuodakseen kalifaattiin lähteneet henkilöt Al-Holin leiriltä, tulkitsevat nyt lakeja venäläisten suhteen. - Jos Suomella ei ole uskallusta lopettaa viisumien myöntämistä ja evätä maahanpääsyä nykyisiltä viisuminhaltijoilta asiahan voitaisiin ratkaista myös käytännön toimilla esimerkiksi sulkemalla koko Pietarin konsulaatti ja Kaakkois-Suomen raja-asema. Niiden auki pitäminen ei liene kenenkään ihmisoikeus, Halla-aho totesi.

19.09.2022 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Oikeus kielsi myös kotihoidon lakon – eduskunnan enemmistö halusi silti näyttää hoitajille kaapin paikan TIEDOTE 19.9.2022 JULKAISUVAPAA Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Oikeus kielsi myös kotihoidon lakon – eduskunnan enemmistö halusi silti näyttää hoitajille kaapin paikan Eduskunta äänesti maanantaina hallituksen esityksestä koskien hoitajien pakkotyölakia. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen ihmettelevät, miksi lakia ei vedetty pois, vaikka teho-osastojen lakon lisäksi myös kotihoidon lakko kiellettiin oikeudessa. ”Käsittelyn aikana saimme tiedon, että oikeus oli kieltänyt myös Helsingin kotihoitoon kaavaillun lakon. Tämän tiedon myötä viimeinenkin oikeutus pakkolailta poistui. Tästä huolimatta hallitus ei vetänyt esitystään pois, vaan junttasi lain voimaan. Hoitajia jäivät tukemaan ainoastaan perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja viisi vasemmistoliiton kansanedustajaa. Vaikuttaa siltä, että kaapin paikan osoittamisesta hoitajille tuli hallitukselle arvovalta- ja kokoomukselle arvokysymys”, Juvonen, Juuso ja Reijonen pohtivat. Perussuomalaiset eivät hallituksen perusteluja lain välttämättömyydestä sulattaneet. ”Tämä laki ainoastaan pahentaa vastakkainasettelua ja katkeruutta, hoitajat ovat syystäkin loukkaantuneita. Hallitusta kiinnostaa potilasturvallisuus ainoastaan tekosyynä lakon murtamiselle. Suomessa kirjattiin viime vuonna yli 9000 potilasvahinkoa, siis yli 24 joka päivä. Tämä ei hallitusta kiinnostanut, vaan hallitus alkoi puhua potilasturvallisuudesta vasta, kun hoitajat vaativat lisää palkkaa ja uhkasivat mennä lakkoon. Hallitus on ratkaissut hoitoalan ongelmia ainoastaan paperilla, eikä hallitus pysty toteuttamaan säätämäänsä hoitajamitoitusta käytännössä. Huonoin mahdollinen päätös tässä tilanteessa on lytätä hoitajat ja osoittaa heille, että he ovat tasan niin tärkeitä, että heidät pakotetaan töihin, mutta eivät niin tärkeitä, että heille pitäisi maksaa kunnollista palkkaa. Mitään ymmärrystä tai tukea naisvaltaisten alojen pienipalkkaisille ja ammattitaitoisille työntekijöille ei naisvaltaiselta hallitukselta löytynyt”, Juvonen moittii. Suomalaisia hoitajia arvostetaan kaikkialla muualla paitsi Suomessa. ”Yhä useampi hoitaja uupuu työssään ja moni on hakeutumassa toiselle alalle tai töihin naapurimaihin. Lapissa Ruotsin puolelle siirtyvä lähihoitaja saa palkkaansa tuhannen euron korotuksen, sairaanhoitaja vieläkin enemmän, Norjan palkoista tai työehdoista puhumattakaan. Suomalaisten hoitajien ammattitaitoa arvostetaan ulkomailla, mutta Suomessa ei, ja ratkaisuksi tarjotaan filippiiniläishoitajien palkkaamista, joka ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, koska hoitajapula on kuitenkin kansainvälinen ilmiö. Pelkästään vanhuspalveluihin tarvittaisiin 30 000 uutta työntekijää tällä vuosikymmenellä, mutta valtio ja kuntatyönantaja kiihdyttävät tällä pakkotyölailla joukkopakoa entisestään ja ajavat nykyisetkin hoitajat vuokratyöfirmoihin paremman palkan ja joustavamman työajan toivossa. Tämä ei ole ratkaisuhakuista eikä pitkäjänteistä. Hallituksella on rahaa vaikka mihin toisarvoiseen, mutta rahat loppuvat aina juuri silloin, kun on kyse hoitajien palkoista”, Juuso ihmettelee. Pitkällä tähtäimellä ainoa ratkaisu hoitajapulaan on lisätä hoitotyön houkuttelevuutta. ”Tilanne, jossa monet koulutetut ja ammattitaitoiset hoitotyön ammattilaiset vaihtavat alaa huonojen työolojen takia, on Suomen kannalta kestämätön. Palkkatasomme on jäänyt pahasti jälkeen muista Pohjoismaista ja moni lähtee ulkomaille töihin, koska siellä myös työoloihin kiinnitetään enemmän huomiota. Meillä on vakava ongelma hoitoalan veto- ja pitovoiman suhteen, ja hallituksen välinpitämätön tai jopa syyllistävä suhtautuminen hoitoalan ongelmiin vain pahentaa tilannetta entisestään. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, johon vastatessaan ministeri Kiuru puhui koulutuksesta, hyvästä johtamisesta ja työhyvinvoinnista. Ministeri ei kuitenkaan vastannut, mitä näiden asioiden eteen aiotaan tehdä. Hallituspuolueiden vaalipuheet eivät ole toteutuneet missään muodossa, vaikka aikaa korjata hoitajien asiat olisi ollut jo yli kolme vuotta. Suurista puolueista ainoastaan perussuomalaiset antoi tukensa hoitajille”, Reijonen kiteyttää.

19.09.2022 Puheeni potilasturvallisuus ”pakkolakiin” sisältää lain hylkäysesityksen Arvoisa puhemies! Esitän, että käsittelyssä oleva pakkolaki hylätään. On erikoista, että hallitus tuntuu yhtäältä suhtautuvan hoitotyöhön niin tärkeänä, että hoitajat on pakotettava pakkolailla töihin, mutta toisaalta ei kuitenkaan niin tärkeänä, että hoitajille pitäisi maksaa työstään palkkaa, jolla tulee toimeen. Muissa Pohjoismaissa hoitajien palkkataso on aivan toinen kuin Suomessa ja heille maksetaan paljon suurempaa palkkaa. Myös koronapandemian aikana, kun hoitajat joutuivat venymään äärimmilleen ja riskeeraamaan oman terveytensä, muualla Euroopassa yhteiskunnan arvostus hoitajia kohtaan näkyi palkassa. Suomessa arvostusta näytettiin ehdottamalla, että hoitajat voisivat tulostaa toisilleen kiitoskortteja. Hyvä hallitus, ei näin. Arvoisa puhemies! Suomea on vaivannut jo pitkään hoitajapula, hoitoalalla työskentelee yli kymmenen tuhatta hoitajaa vähemmän kuin pitäisi. Samaan aikaan moni suomalainen hoitaja joko vaihtaa alaa tai menee ulkomaille töihin. Suomi käyttää terveydenhuoltoon merkittävästi vähemmän rahaa asukasta kohden kuin muut Pohjoismaat. Melkein kaikkeen muuhun hallituksella tuntuu riittävän rahaa, mutta ei hoitajille. Jopa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö on huomauttanut julkisesti, että vihreään siirtymään olisi voitu laittaa rahaa maltillisemmin. Hallitukselta riitti siihen yli miljardi euroa, ja tämä EU:n rahoituksen päälle! Vaalipuheissa nykyinen pääministeri Marin kehotti hoitajia menemään lakkoon arvostuksen ja palkkatason nostamiseksi. Kun puheet pitäisi lunastaa käytännössä, rahaa ei löydy. Mitään ymmärrystä tai tukea naisvaltaisten alojen pienipalkkaisille ja ammattitaitoisille työntekijöille ei naisvaltaiselta hallitukselta löydy. Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet eivät tunnu ymmärtävän, että tämä pakkolaki ei ratkaise työtaistelua millään muotoa, vaan ainoastaan pahentaa vastakkainasettelua. Tämä lisää katkeruutta, hoitajat ovat syystäkin loukkaantuneita. Meillä on ollut jo vuosia koko ajan paheneva terveydenhuollon kriisi. Potilasturvallisuus vaarantuu harva se päivä, kun henkilöstöä on liian vähän. Tämä näkyy käytännössä kasvavina potilasvahinkojen määränä. Vuonna 2021 potilasvahinkoja kirjattiin yli 9000, siis yli 24 joka päivä. Tästä hallitus ei kuitenkaan ole huolissaan, vaan ainoastaan hoitoalan lakosta. Kuinka teillä on pokkaa toimia näin? Valiokunnissa kuullut työoikeuden asiantuntijat ottivat selkeän kannan ja kritisoivat esityksessä erityisesti aluehallintovirastojen roolia. On käsittämätöntä, että tahosta, jonka pitäisi olla puolueeton valvontaviranomainen, tehdään työtaistelun osapuoli. Jo nykyisen lainsäädännön perusteella käräjäoikeus voi kieltää lakon, mikäli potilasturvallisuus on vaarassa lakon takia, ja tämä nähtiin jo käytännössä. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilla on selkeä kuva siitä, mitä hoitoalan ongelmien ratkaisemiseksi on tehtävä. Sen lisäksi, että pakkolaki on hylättävä, esitämme kuutta lausumaa tilanteen korjaamiseksi. Esitämme lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia, jotta hoitajille voidaan maksaa palkankorotukset, ja hallitukselta konkreettista tukea työriidan ratkaisemiseen sopimalla lakon murtamisen sijasta. Esitämme toimenpiteitä sote-alan veto- ja pitovoiman parantamiseksi palkkaamalla riittävä määrä pätevää, ammattitaitoista ja kielitaitoista työvoimaa, tämä on tärkeää myös potilasturvallisuuden kannalta. Esitämme koulutuspoliittisia keinoja hoitoalan opintokokonaisuuksien nopeuttamiseksi ja tiivistämiseksi, jotta esimerkiksi opiskelu lähihoitajan tutkinnon kautta sairaanhoitajaksi ei kestäisi yli kuutta vuotta. Esitämme myös, että hallitus palauttaisi opintopolun, jolla sairaanhoitaja voi opiskella lääkäriksi neljässä vuodessa. Esitämme toimenpiteitä, joilla vanhusten hoivapalveluihin palkataan tarpeeksi avustavaa henkilökuntaa, jotta hoitajat voivat keskittyä varsinaiseen hoitotyöhön. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, esitämme toimenpideohjelmaa hoitotyön johtamisen ja työn organisoinnin kehittämiseksi. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ymmärtävät, että tämä kaikki maksaa. Kyseessä on arvovalinta. Me asetamme suomalaisen terveydenhuollon maailmanparantamisen edelle. Hyvät hallituspuolueiden edustajat, nyt teillä on mahdollisuus näyttää, arvostatteko te hoitohenkilökuntaa ja haluatteko nostaa hoitajat arvostus- ja palkkakuopasta vai ette. Jos arvostatte hoitajia ja heidän tekemäänsä työtä, äänestäkää pakkolaki nurin! Ja työmarkkinapöytään terveiset, tulkaa hoitajia vastaan!

16.09.2022 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Potilasturvallisuus ratkaistaan riittävällä rahoituksella, ei pakkolailla TIEDOTE 16.9.2022 JULKAISUVAPAA Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Potilasturvallisuus ratkaistaan riittävällä rahoituksella, ei pakkolailla Eduskunta käsitteli perjantaina hallituksen esitystä, jolla hallitus puuttuu hoitajien työtaisteluun rankalla kädellä. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen ja Kaisa Juuso arvioivat, että pakkolaki ei ratkaise mitään, vaan johtaa ainoastaan tilanteen kriisiytymiseen entisestään. ”Hallituspuolueet kokevat kovaa tarvetta korostaa, että potilasturvallisuuden takia lakkoon on välttämätöntä puuttua pakkolailla, mutta kyseessä ei ole lakon murtaminen. Kuitenkin päähallituspuolue SDP:n omista riveistä todettiin vuoden 2007 vastaavan lain käsittelyssä, että potilasturvallisuus ei ole uusi eikä työtaistelusta johtuva ongelma, vaan pitkäaikainen ongelma, johon on ratkaisuna ainoastaan raha”, Juvonen ja Juuso muistuttavat. Perussuomalaisten mukaan päähallituspuolue SDP:n vaalipuheet ja teot eivät kohtaa hoitajien asiassa. ”Hallitus haluaa tällä lailla potilasturvallisuuteen vedoten mahdollisuuden pakottaa jopa irtisanoutuneet ja uuden työpaikan löytäneet hoitajat pakkotyöhön. Tämä osoittaa hallitukselta sekä heikkoa arvostelukykyä että heikkoa arvostusta hoitoalalla toimivaa henkilöstöä kohtaan. Pääministeri Marin esitti ennen vaaleja oppositiosta yleislakkoa naisvaltaisten alojen nostamiseksi arvostus- ja palkkakuopasta. Nyt, kun naisvaltainen hoitoala taistelee päästäkseen pois palkkakuopasta ja ensi vuoden talousarvio on juuri tulossa eduskunnan käsittelyyn, mitä tekee Marin? Tuoko hän eduskunnalle korjatun talousarvioesityksen, jolla hoitajat nostettaisiin palkkakuopasta? Nyt häneltä ei löydy hoitajille senttiäkään, vaan hän päästää ministeri Lindenin kurmoottamaan hoitajia pakkolailla”, Juvonen ja Juuso moittivat. Perussuomalaiset esittivät vastalauseessaan korotettua palkkaa suojelutyöhön joutuville sekä lausumissa useita konkreettisia ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. ”Esitimme suojelutyöhön pakotetuille hoitajille kolminkertaista palkkaa, jotta työnantajapuoltakin alkaisi kiinnostaa lakon murtamisen sijasta sovinnon löytäminen. Hallitus voi ratkaista tilanteen lisäämällä sote-rahoitusta niin, että palkankorotuksiin riittää rahaa. Pitkällä tähtäimellä alan veto- ja pitovoimaa on parannettava ja selvitettävä koulutuspoliittiset keinot, jotta esimerkiksi opintopolku lähihoitajan tutkinnon kautta sairaanhoitajaksi ei kestäisi yli kuutta vuotta. Tilannetta kentällä voidaan parantaa oleellisesti sillä, että vanhuspalveluihin palkataan riittävä määrä avustavaa henkilökuntaa, jotta hoitajat voivat keskittyä varsinaiseen hoitotyöhön, ja luodaan toimenpideohjelma ratkaisemaan työn johtamista ja organisointia koskevat ongelmat”, Juvonen ja Juuso kiteyttävät. Tukea perussuomalaisten valiokuntaryhmän ehdotuksille ei perjantai-illan äänestyksessä hallituspuolueista löytynyt. ”Esitimme jo valiokunnassa lain hylkäämistä, jos siihen ei tehdä suojelutyön osalta korjauksia, jotka olisivat tehneet siitä edes hieman tasapuolisemman työntekijöiden näkökulmasta. Tässä muodossa emme voi lakia hyväksyä, joten tulemme esittämään maanantain täysistunnossa lain hylkäämistä”, Juvonen ja Juuso kertovat.

07.09.2022 Lakialoitteeni: Saattohoito subjektiiviseksi oikeudeksi - kirjattava terveydenhuoltolakiin Esittelin tänään eduskunnassa kaksi lakialoitetta. Tällä aloitteella hyvä saattohoito tulisi subjektiiviseksi oikeudeksi kansalaisille. Tämä on sitä konkretiaa, jolla nostetaan tärkeitä asioita esiin - joskus ne myös etenevät. Minusta tuntuu, että kyllä tämä vielä etenee. Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnalle PERUSTELUT Eduskunnassa käsiteltiin vuonna 2018 kansalaisaloite "Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta". Eduskunta hylkäsi aloitteen, mutta edellytti valtioneuvostoa asettamaan asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä esittää yksimielisenä näkemyksenä, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tulisi kehittää ja saattohoidon saatavuutta sekä osaamista lisätä. Asiantuntijatyöryhmä esittää säädösehdotuksia voimassa olevaan terveydenhuoltolakiin (1326/2010), ja tämän lakialoitteen tarkoituksena on saattaa ehdotukset lain kahteen pykälään. On tärkeää, että palliatiivista ja saattohoitoa koskevat säännökset ja määräykset saatetaan terveydenhuoltolain erilliseen uuteen 24 a §:ään. Tämä korostaa sääntelyn merkitystä ja voi tehostaa terveydenhuoltoalan ohjaus- ja valvontakeinojen ja sanktioiden käyttöä. Terveydenhuoltolain 50 §:ssä säädetään kiireellisestä hoidosta. Tähän pykälään on syytä lisätä myös säädös oikeudesta saattohoitoon. Äkillisissä ja yllättävissä sairaustapauksissa ja hoitotilanteissa voi tulla vastaan tilanteita, joissa potilaan terveydentilassa tapahtuu muutoksia huonompaan suuntaan. Kiireellisen hoidon tulee kyetä tarjoamaan nopeasti potilaalle hänen tarvitsemaansa hoivaa ja hoitoa. Oikeus hyvään palliatiiviseen ja saattohoitoon tulee olla myös kiireellisessä hoivassa. Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmä on säädöstyöryhmän valmistelun perusteella päätynyt seuraavaan alustavaan säädösehdotukseen, joka lisättäisiin terveydenhuoltolakiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1516/2016, sekä lisätään lakiin uusi 24 a § seuraavasti: 24 a § Palliatiivinen hoito ja saattohoito Hyvinvointialueen on järjestettävä palliatiivinen hoito ja saattohoito. Palliatiivisella eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista elämän loppuvaiheen hoitoa erityisesti, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus tai vamma aiheuttaa potilaalle kärsimystä ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, ja se ajoittuu oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen. Palliatiivinen hoito ja saattohoito järjestetään porrasteisesti osaamistasojen (perustaso, erityistaso ja vaativa erityistaso) laatukriteereiden mukaisesti ja niin, että valtakunnallisesti tasa-arvoinen, tarvelähtöinen hoitoon pääsy turvataan. Sairaanhoitopiireissä tulee olla monipuoliset ja moniammatilliset erityistason palliatiiviset keskukset, jotka tarjoavat erityistason avo- ja vuodeosastopalveluita sekä vastaavat konsultaatio- ja päivystystuen järjestämisestä 24 tuntia joka vuorokausi. Sairaanhoitopiireissä tulee myös olla koko sairaanhoitopiirin kattavat palliatiiviset kotisairaalaverkostot, joita koskevien palveluiden tulee olla saatavilla 24 tuntia joka vuorokausi. Yliopistosairaanhoitopiireissä tulee olla palliatiiviset keskukset, jotka vastaavat vaativan erityistason palliatiivisen hoidon palveluista koko erityisvastuualueella ja lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamissuunnitelmien laadinnasta. Tarkempia määräyksiä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta säädetään valtioneuvoston tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 50 § Kiireellinen hoito Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien saattohoito, kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja sosiaalinen tuki, on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

07.09.2022 Lakialoitteeni: Läheistään saattohoitavalle erityishoitorahaa Tällä lakialoitteella esitän läheisensä saattohoitoon osallistuvalle oikeutta erityishoitorahaan. Että hoitavan henkilön taloudellinen turva huomioitaisiin myös. Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:n muuttamisesta Eduskunnalle PERUSTELUT Tällä lakialoitteella esitetään, että myös henkilöllä, joka osallistuu vakavasti sairaan läheisensä saattohoitoon, olisi oikeus erityishoitorahaan. Erityishoitoraha on tarkoitettu korvaamaan lyhytaikaista tai tilapäistä ansionmenetystä, joka aiheutuu vakuutetun osallistumisesta lapsensa sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen. Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmän näkemyksen mukaan Suomessa olisi harkittava Ruotsin mallin mukaista lainsäädäntöratkaisua, jossa turvataan tuki henkilöille, jotka hoitavat vakavasti sairasta läheistään. Ruotsin sosiaalipalvelulain (socialtjänstlag, 2001:453) 5 luvun 10 §:n mukaan sosiaalilautakunnan on tarjottava tukea henkilöille, jotka hoitavat vakavasti sairasta läheistään. Sosiaalihallitus on laatinut kunnille lainkohdan soveltamisohjeen. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama kolmikantainen työryhmä on valmistellut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1158 vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta (työelämän tasapaino -direktiivi) edellyttämät muutokset Suomen työlainsäädäntöön. Direktiivi sisältää muun muassa uuden oikeuden viiden päivän omaishoitovapaaseen. Direktiivi saatettiin kansallisesti voimaan laeilla 14.1.2022/28 ja 14.1.2022/32. Omaishoitovapaata voidaan käyttää esimerkiksi saattohoidossa olevan omaisen hoitamiseen, mutta vapaan palkattomuus rajoittanee sen käyttöä merkittävästi. Voimassa olevat säännökset sekä työ- ja virkaehtosopimukset mahdollistanevat virka- tai työvapaan myöntämisen jo nyt valtion, kunnan ja yksityisten palveluksessa oleville työntekijöille, mikäli työntekijä esittää luotettavan selvityksen (esimerkiksi lääkärinlausunnolla) saattohoitotilanteesta. Tällaisen vapaan saaminen palkallisena edellyttänee muutoksia sosiaaliturvalainsäädäntöön ja ehkä muihinkin säännöksiin. Asiaa voi verrata esimerkiksi sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvussa säädettyyn erityishoitorahaan, joka on tarkoitettu korvaamaan lyhytaikaista tai tilapäistä ansionmenetystä, joka aiheutuu vakuutetun osallistumisesta lapsensa sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen. Vastaavalla tavalla sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:n 1 momenttiin voitaisiin tehdä seuraava lisäys. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: Laki sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 1 §:n 1 momentti seuraavasti: 10 luku Erityishoitoraha 1 § Erityishoitoraha Erityishoitoraha on tarkoitettu korvaamaan lyhytaikaista tai tilapäistä ansionmenetystä, joka aiheutuu vakuutetun osallistumisesta lapsensa sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen taikka hänen osallistumisestaan vakavasti sairaan läheisensä saattohoitoon. — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

31.08.2022 Lukiolaisten ja muiden opiskelijoiden opintotarjottimelle hoiva-avustajan opintokursseja - annetaan reippaille nuorille mahdollisuuksia työskennellä vanhustenhoivan alalla lain sallimin puittein Hoitajamitoitukseen 0,7 ei päästä ensi keväänä toteavat THL:n tutkijat tänään. THL toteaa selvityksessään, että sitovan mitoituksen nostoa tulisi siirtää vuodella. (Iltalehti 30.8. 2022). Vuoden lisäaika on vain jonninjoutavaa ajantappoa, mikäli hallitus ei tuo uusia ideoita työelämään ja koulutuspolitiikkaan. On käsittämätöntä, että vaikka hallitus on nuijinut vanhus- ja hoitajamitoituslait, se ei ole keksinyt yhtä ainoatakaan keinoa saada alalle työvoimaa. Olen työskennellyt pitkään hoitoalalla ennen eduskuntaa ja työskennellyt eri aikakausilla nähden hoitajapulan monet kasvot. Yksi hoitoalan kriisiä helpottava vastaus voisi löytyä nuorista ja opiskelijoista. Laajennetaan kaikkien opiskelijoiden, lukiosta toiseen asteeseen ja yliopistoon, opintokurssitarjotinta niin, että sieltä on mahdollisuus valita hoiva-avustajan opintoihin liittyviä opintokursseja soveltuvina opintoina. Näistä sivuopinnoista saisi opintopisteet kuten esimerkiksi lukiossa saa hygieniapassista, ensiapukurssista ja autokoulusta. Opinnot voisivat mahdollistaa tietynlaisen työskentelyn vanhustenhoivan sektorilla avustavissa tehtävissä vanhuslain ja työlainsäädännön suomin mahdollisuuksin. Lain mukaan hoiva-avustaja voi työskennellä välillisessä ja välittömässä vanhustyössä. Opiskelijan erilainen lisäosaaminen avaisi hänelle mahdollisuuksia kesä ja viikonlopputyöhön ja omiin ansioihin vanhustenhoivan sektorilla aivan kuten 80- ja 90- luvulla alan kouluttamattomilla ”vippareilla”, joiksi heitä kutsuttiin, oli. He olivat esimerkiksi nuoria, jotka pitivät välivuotta opinnoissaan lukion jälkeen tai jotka olivat opiskelleet täysin muuta alaa. He olivat todella tarpeellisia alalla. Erona entiseen olisi vain nyt se plussa, että nyt töihin tulijoilla olisi jo hoivaavustajan opintokursseja takataskussaan. Näin alalle saataisiin myös paljon kaivattua sijaistyövoimaa. Koulutuspolitiikan on kehityttävä lakimuutosten myötä, mutta valitettavasti muutosta ei ole vanhuslain jälkeen tapahtunut. Oikea palkkapolitiikka taasen saa jo koulutetut alan ihmiset pysymään alalla. Eli koulutusmahdollisuuksia ja kesä - ja sivutöitä nuorille ja vakituista työtä ja kunnon palkkaa kaikille alalla oleville.

27.08.2022 Lamaa kohti menossa Budjettipäällikkö Mika Niemelä toteaa tänään Hesarissa: vihreään siirtymään olisi hallitus voinut laittaa rahaa maltillisemmin. Tästä pidetään siis kiinni. (HS 27.8.2022 Valtion uuden kirstunvartijan mielestä velka ei ole vaaratonta). Hallituksen puusilmät on saatava auki. Yleinen inflaatio tulee heikentämään suomalaisten tilannetta hirvittävästi. Tämä on kuitenkin vasta ensi makua. Fortumin alkuvuoden tappiot olivat 12 miljardia, hoitajia puuttuu ja Venäjän hyökkäyssota ei laannu. Fortum kertoi tänään lähestyneensä hallitusta - hallituksen rajakukkaro on kansalaisten rahakukkaro. On energia-, sähkö-, kaasu-, ruoka- ja terveydenhuollon kriisi. Kun rahalla saa vähemmän, niin silloin säästetään. Ostovoima hiipuu ja kotitalouksia, perheitä, yksinhuoltajia, eläkeläisiä ja yrityksiä tulee myös kaatumaan. Nyt ollaan menossa alamäkeä ja vauhdilla laskusuhdanteeseen ja se on silloin lama.

24.08.2022 Itku ei auta markkinoilla - tositoimiin siitä! Pääministeri Sanna Marin (sd.) liikuttui itkun partaalle puhuessaan toritapahtumassa juhlintakohusta, kertoi kaipaavansa myös iloa, valoa ja hauskuutta. STT Minun tekisi mieli itkeä hallituksen tekemättömistä töistä liittyen terveydenhuollon kriisiin, hoitajapulaan, potilaiden kohtuuttomiin odotusaikoihin päivystyksessä ja sattuneisiin lääke- ja potilasvahinkoihin johtuen kiireestä ja Apotista ja kohtuuttomista hintojen noususta, sähkön, bensan ja ruoan hintojen hirveydestä. Monelle suomalaiselle ilo, valo ja hauskuus on sähkösaunan lämmitys, lämmin koti, automatka 500 kilometrin päähän mummolaan, hyvä liha- tai kalapihvi lautasella, kivuton aamu ja yö ja luottamus huomiseen ja siihen, että raha riittää myös silloin. Itku markkinoilla ei kuitenkaan auta. Siksi teen kahtakin kovemmalla volyymillä ulostuloja, jotta edes joku ääni kuuluisi. Krokotiilin kyyneleitä en myöskään halua mistään nähdä. Tositoimia vain.

22.08.2022 Olen jättänyt eduskunnassa keskustelualoitteen kriisiytyneestä sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tilanteesta sekä henkilöstömitoituksen siirtymäajankohtaan liittyvistä asioista. Eduskunnan puhemiehelle Peruspalveluministeri Aki Linden ilmoitti, että Vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen nostolle täytyy katsoa pidempi siirtymäkausi. Päätös tehdään todennäköisesti hallituspuolueiden johtajien kesken. (STT 21.8.22) Vanhustenhuollossa havaitut syvät ongelmat rävähtivät tietoon vuonna 2019 eduskuntavaalien alla. Eduskunnassa käsitelty lakiesitys henkilöstömitoituksesta hyväksyttiin pitkällä siirtymäajalla vuonna 2020. Henkilöstömitoitusta on ollut tarkoitus nostaa vuoden 2023 alussa siten, että se on 0,6. 1.4.2023 siirtymäajan päättyessä sen olisi oltava 0,7. Henkilöstömitoitus uhkaa jäädä toteutumatta, sillä Suomessa on edelleen pulaa sotealan henkilöstöstä. Henkilöstöpulaan on löydettävä ratkaisuja, sillä siirtymäaika yksistään ei ratkaise henkilöstöpulaa. Mikäli konkreettiset toimet henkilöstömitoituksen toteutumiseksi jäävät tekemättä, tulemme ikään kuin sallimaan sen, että vanhustenhuollon asioita ei onnistuta laittamaan kuntoon. Olen esittänyt, että pääministeri Sanna Marin(sdp) antaisi terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kriisiytymisestä pääministerin ilmoituksen. Tämä ei ilmeisesti ole toteutumassa, joten esitän tällä keskustelualoitteella, että eduskunnassa käydään sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhustenhoidon kriisiytyneestä tilanteesta ja henkilömitoituksen siirtymäajasta ajankohtaiskeskustelu. Edellä olevan perusteella ehdotan / ehdotamme, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun kriisiytyneestä sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tilanteesta sekä henkilöstömitoituksen siirtymäajankohtaan liittyvistä asioista.

22.08.2022 Tiedote: Hoitajamitoituksen toteutuminen munattu kuhnailulla ja kitsastelulla - hoitajamitoituksen peruminen tuotava eduskunnan laajaan keskusteluun kaikkien puolueiden kesken Peruspalveluministeri Aki Linden ilmoitti, että Vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen nostolle täytyy katsoa pidempi siirtymäkausi. Päätös tehdään todennäköisesti hallituspuolueiden johtajien kesken. (STT 21.8.22) Taas tarjotaan vain pitkää siimaa vanhuksille ja heidän hoitajilleen. Näin suurta päätöstä ei voi taputella pelkästään hallituksen kesken. Asiasta on saatava keskustelu eduskunnan saliin ja myös opposition on päästävä mukaan keskustelemaan ja neuvottelemaan hoitajamitoitukseen liittyvistä asioista. Olen tehnyt tänään asiasta myös eduskunnan keskustelualoitteen. Juvonen on vaatinut 12.8.2022 pääministeri Sanna Marinilta pääministerin ilmoitusta terveydenhuollon kriisiytymisestä. On valitettavaa, että pääministeri ei kommentoi asiaa. Pettymys on suuri ja se kuului myös kansalaisten suusta viikonlopun torikierroksilla hyvinkin suorin sanoin, kansanedustaja Arja Juvonen(ps) kertoo. Vanhustenhuollossa havaitut syvät ongelmat rävähtivät tietoon vuonna 2019 juuri edellisten eduskuntavaalien alla. Hallitus ei ole kyennyt toteuttamaan eduskunnassa vuonna 2020 käsiteltyä lakiesitystä maaliin, vaikka aikaa oli paljon. Puhetta paperilla. Pitkän, vuosien siirtymäajan siivellä annettuja katteettomia lupauksia ja hoitajanmitoituksen kuntoonlaittamis - teeman alla paistattelua. Todellisuudessa hallitus on vain painanut villasella vanhustenhuollon asiaa. Istuva hallitus jää mieleen siitä, että se onnistui munaamaan mitoituksen voimaanpanon kuhnailulla ja kitsastelulla. Koronakriisiä on käytetty aasinsiltana sille, että henkilöstöä ei ole. Hallitus ei tukenut sotehenkilöstöä koronakriisin aikana riittävästi. Rahallinen koronakorvaus olisi ollut tärkeää. Juvonen muistuttaa. Kannustetta alalle lisää myös vakituiset ei määräaikaiset työsuhteet, hyvät työolot, mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin, koulutuksen oikeaaikaisuus ja oikea palkka- ja kohtuuhintainen asuntopolitiikka sotehenkilöstölle.

17.08.2022 Valtuustokysymys Espoon valtuustoon sähköpotkulautojen parkkeeraamiseen liittyvistä vaaratilanteista ja sähköpotkulautojen aiheuttamien vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä Olen tehnyt valtuustokysymyksen 22.8. 2022 Espoon valtuustoon. Sähköpotkulaudat ovat ilmestyneet myös Espoon katukuvaan ja niitä käytetään paljon. Sähköpotkulaudalla saa ajaa siellä missä polkupyörälläkin eli pyörätiellä, tien pientareella ja kadulla. Ongelmaksi on muodostunut sähköpotkulautojen parkkeeraaminen silloin, kun ajoaika päättyy. Myös sähköpotkulautojen aiheuttamat yllättävät muut vaaratilanteet ovat nousseet esiin kuntalaisten yhteydenotoissa. Näitä on olleet nopeus, holtittomat ohitustilanteet ja sähköpotkulautojen käyttö jalkakäytävillä. Tieliikennelain mukaan sähköpotkulautailija on tienkäyttäjä, jonka on noudatettava polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Laki sähköpotkulautojen pysäköinnistä on selkeä, mutta sitä ei aina noudateta. Tästä seuraa vaaratilanteita, kun sähköpotkulautoja on parkkeerattu keskelle kulkureittiä tukkimaan kulkuväylää. Niitä on ollut myös poikittain kulkureitille kaatuneina. Sähköpotkulautojen pysäköinti lainvastaisesti altistaa pyöräilijät ja kävelijät yllättäviin vaaratilanteisiin. Myös apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai rollaattoria, käyttävät ovat olleet yhteydessä ja kertoneet kulkuväylällä esteiksi muodostuneista sähköpotkulaudoista. Espoossa liikkuu myös näkövammaisia, joille este kulkuväylällä voi olla kohtalokas. Tieliikennelain 12 pykälän mukaan tielle ei saa panna eikä jättää mitään, mikä voi vaarantaa tai haitata liikennettä. Lain mukaan sähköpotkulaudan saa pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle samoin edellytyksin kuin polkupyörän tai moponkin. Sähköpotkulauta on pysäköitävä jalkakäytävän ja pyörätien suuntaisesti ja mahdollisimman lähelle näiden reunaa. Laitetta ei saa pysäköidä jalkakäytävän tai pyörätien keskelle tukkeeksi, eikä muutenkaan siten, että siitä aiheutuu vaaraa turvallisuudelle tai haittaa liikenteelle. (Erityisasiantuntija Marjo Immonen liikenne- ja viestintävirasto Traficomista 27.7.2022 Kaleva.) Sähköpotkulaudan pysäköinti tieliikennelain vastaisesti voi olla pysäköintivirhe tai liikennerikos. Virheellisestä pysäköinnistä poliisi ja kunnallinen pysäköinninvalvonta voivat myös määrätä pysäköintivirhemaksun. Sähköpotkulaudat tulee pysäköidä tien oikealle puolelle, mutta taajamassa on mahdollista pysäyttää ja pysäköidä tien vasemmalle puolelle myös kaksisuuntaiselle tielle, jos pysäköinti ei vaaranna eikä haittaa liikennettä (Poliisitarkastaja Tuomo Katajisto poliisihallitus, 27.7.2022 Kaleva). Liikenneturva on tehnyt kyselyjä sähköpotkulautailuun liittyen. Keväällä 2021 lähes 70 prosenttia vastanneista koki, että sähköpotkulaudat heikentävät jalankulkijoiden turvallisuutta. Lähes joka neljäs oli joutunut vaaratilanteeseen sähköpotkulaudan takia. Esiin nousi muun muassa liikenteen ennakoinnin vaikeutuminen ja sähköpotkulaudan nopeus ja äänettömyys vaaratilanteiden aiheuttajana. (Kantar TNS Oy kevät 2021.) Loppuvuonna 2021 tehdyssä kyselyssä selvisi, että suomalaiset suhtautuivat tuomitsevasti jalkakäytävällä sähköpotkulautailuun. Erittäin tai melko vakavana liikennerikkomuksena aikuisen jalkakäytävällä sähköpotkulautailua piti 47 prosenttia vastanneista. Lieväksi rikkomuksen mielsi vain 22 prosenttia. (Kantar TNS Oy.) Tällä valtuustokysymyksellä kysymme Miten Espoossa aiotaan puuttua sähköpotkulautojen aiheuttamiin erilaisiin vaaratilanteisiin liittyen sähköpotkulautojen parkkeeraamiseen? Miten Espoossa ennaltaehkäistään sähköpotkulautojen aiheuttamia muita vaaratilanteita liikenteessä? Arja Juvonen Espoon kaupunginvaltuutettu (ps)

12.08.2022 Jätin tänään kirjallisen kysymyksen hallituksen toimista sotehenkilöstön saatavuuteen, riittävyyteen ja henkilöstömitoituksen voimaantuloon sekä tartuntatautautilain 48a pykälän poistamiseen liittyen Eduskunnan puhemiehelle Ympärivuorokautisia vanhustenhoivapaikkoja on jouduttu sulkemaan niin Espoossa kuin Helsingissä, sillä hoitajapula on niin kova. Helsingissä paikkoja on suljettuna 14 ja Espoossa 65. (HS 10.8.2022) Terveydenhuollon kriisi, ruuhkat päivystyksissä ja sairaaloissa ja vanhustenhoidon suuri henkilöstöpula ovat nostaneet keskustelun siitä, mitä tapahtuu henkilömitoituksen noston toteutumiselle. Henkilöstömitoituksen peruminen vanhustenhoivasta olisi takaisku vanhustenhoivan kentälle ja romuttaisi tavoitteet hyvästä vanhustenhoivasta. Henkilömitoituksen siirtymäaikaan 1.4.2023 mitoituksen on oltava vanhustenhoivan ympärivuorokautisessa hoivassa 0,7. Sotehenkilöstö on ollut kovilla viimeiset vuodet johtuen koronaepidemian aiheuttamasta paineesta. Hoivakriisin on arvioitu kestävän koronaepidemian jälkeen vuosia, sillä ihmisten hoitoonpääsy, tutkimukset ja myös toimepiteitä kuten leikkauksia vaativa hoito, on viivästynyt ja siirtynyt. Henkilöstömitoituksen siirtymäaika on ollut pitkä. Hallituksella on ollut vuosien aika selvittää henkilöstön tarve sotealalla ja esittää henkilöstön riittävyyteen tähtääviä toimia. Kyseessä on palkka-, koulutus-, ja työvoimapoliittiset kysymykset, joihin olisi pitänyt etsiä ratkaisuja. Koronakriisin aikana hoitohenkilöstöä olisi voinut palkita ja kannustaa koronalisin, mutta valitettavasti Suomi erottautui monista muusta maista sillä, ettei henkilöstölle niitä annettu. Hoitohenkilöstöä on poistunut alalta, sotealan opiskelijat eivät ole hakeutuneet kesätöihin terveydenhuoltoon ja pitkittynyt hoitovelka koronakriisin jälkeen uhkaa vuosia eteenpäin terveydenhuollon toimivuutta. Sotehenkilöstön koronarokotepakon ollessa edelleen voimassa vuoden loppuun on myös ajanut pois alan osaajia. Rokotteen ei ole todettu estävän tai suojaavan tartunnoilta, mutta hoitohenkilöstön aseptinen toimintatapa ja maskit, joita edelleen sairaaloissa ja hoivapaikoissa käytetään, ovat suojakeinoista tällähetkellä toimivia. Pakkorokotelain voimassaolo on nyt ratkaistava tämänhetkisen tutkimustiedon ja kokemustiedon mukaan. Henkilöstömitoitus kirjattiin lakiin, sillä vanhustenhoidossa paljastui törkeitä laiminlyöntejä ja epäkohtia. Ministeriössä perustettiin myös työryhmä selvittämään henkilöstön työvoimapulaa. Työryhmää johtava STM:n osastopäällikkö Satu Koskela toteaa, ettei budjettiriiheen ole tulossa uusia nopeavaikutteisia ehdotuksia sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi. Koskelan mukaan ratkaisuvaihtoehdot monimutkaiseen ongelmaan vaativat vielä tarkempaa selvittämistä, ja rahoitusta vaativat laajat selvitystyöt valmistunevat vasta tulevalla hallituskaudella.(HS 10.8. 2022) Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus on valmistautunut henkilöstömitoituksen vaatimaan henkilöstötesurssin saatavuuteen ja riittävyyteen hallituskautensa aikana? Mitä ehdotuksia hallituksen perustama työryhmä tuo henkilöstön saatavuuteen liittyen? Aikooko hallitus perua Tartuntatautilain 48a lakipykälän sotehenkilöstön rokotepakosta? Aikooko hallitus perua henkilöstömitoituksen voimaantulon 1.4.2023?

10.08.2022 Hoitajamitoitus romuttuu - hallituksen suurin puhallus ja aprillipila toteutumassa Ympärivuorokautisia vanhustenhoivapaikkoja on jouduttu sulkemaan niin Espoossa kuin Helsingissä, sillä hoitajapula on niin kova. Helsingissä paikkoja on suljettuna 14 ja Espoossa 65. (HS 10.8.2022) Terveydenhuollon kriisi, ruuhkat päivystyksissä ja sairaaloissa ja vanhustenhoidon suuri henkilöstöpula ovat johtamassa siihen, että henkilömitoituksen noston toteutuminen vuonna 2023 eduskunnassa hyväksytyn esityksen mukaan uhkaa romuttua. Kriisiä, mikä ei ole yllätys ja mihin yhteiskunta ja hallitus olisi voinut valmistautua ja reagoida ajoissa, tullaan käyttämään myös aasinsiltana sille, että henkilöstömitoituksen voimaantuloa ei voida toteuttaa, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaisten valiokuntavastaava Arja Juvonen toteaa. Henkilömitoitus on tämän hallituskauden suurin puhallus, joka nyt paljastuu. Mitoituksen nostoon on annettiin pitkä siima ja monen vuoden siirtymä. Kuitenkaan hallitus ei ole onnistunut, se ei ole edes yrittänyt, ratkaista kysymystä siitä, miten nuo henkilöstömitoituksen vaatimat hoitajat löydetään, koulutetaan, saadaan palaamaan ja myös pysymään alalla. Koronakriisin aikana hoitohenkilöstöä olisi voinut palkita ja kannustaa koronalisin, mutta mihinkään tällaiseen ei valtion kassasta löytynyt rahaa. Yhteiskunnan pyörien pysähtymisen ennaltaehkäisy oli kuitenkin täysin terveydenhuollon ja pelastustoimen hyvän toiminnan ansiota. Nämä alat olisi ansainneet edes jonkinlaisen signaalin hallitukselta kiitokseksi. Sitä kiitosta sai lypsää, Juvonen moittii. Hallitus niittää nyt sitä mitä kylvää. Hoitohenkilöstöä on poistunut alalta, sotealan opiskelijat eivät ole hakeutuneet kesätöihin terveydenhuoltoon ja pitkittynyt hoitovelka koronakriisin jälkeen uhkaa vuosia eteenpäin terveydenhuollon toimivuutta. Sotehenkilöstön koronarokotepakon ollessa edelleen voimassa vuoden loppuun on myös ajanut pois alan osaajia. Rokotteen ei ole todettu estävän tai suojaavan tartunnoilta, mutta hoitohenkilöstön aseptinen toimintatapa ja maskit, joita edelleen sairaaloissa ja hoivapaikoissa käytetään, ovat suojakeinoista tällähetkellä toimivia. Pakkorokotelain voimassaolo on nyt ratkaistava tämänhetkisen tutkimustiedon ja kokemustiedon mukaan, Juvonen vaatii. Henkilöstömitoituksen eli hoitajamitoituksen nostoon tähtäävän esityksen rahoitus oli tarkoitus hoitaa yksityisten lääkärikäyntien korvauksista. Toiseksi aiottiin ’tehostaa’ ikääntyneiden, vammaisten ja lastensuojelun palveluhankintoja. Kolmas keino oli digitalisaation lisääminen, neljäntenä lääkehuollon kustannukset. Kaikki nuo silloin esitetyt säästökohteet ovat kuitenkin sellaisia, joista on todella vaikea saada säästöjä ilman, että hoitoonpääsy tai hoidon laatu vaarantuvat. Digitalisaatio vanhustenhoivassa ja terveydenhuollossa ei sovi kaikkialle vaan sen kanssa on oltava tarkkana. Huonokuntoisen ikääntyneen luokse tehtävän kotikäynnin on oltava myös tulevaisuudessa henkilökohtainen. Sähköisen asioinnin lisääminen etenkään huonokuntoisten, toimintarajoitteisten tai muistisairaiden vanhusten kohdalla ole realismia, Juvonen moittii. Henkilöstömitoiutus haluttiin lakiin, sillä vanhustenhoidossa paljastui törkeitä laiminlyöntejä ja huonoa vanhustenhoitoa. Hallitus ei kuitenkaan tehnyt täsmätoimia. Hallituksen perustama työryhmä ei ole saanut mitään aikaan. Työryhmää johtava STM:n osastopäällikkö Satu Koskela toteaa, ettei budjettiriiheen ole tulossa uusia nopeavaikutteisia ehdotuksia sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi. Koskelan mukaan ratkaisuvaihtoehdot monimutkaiseen ongelmaan vaativat vielä tarkempaa selvittämistä, ja rahoitusta vaativat laajat selvitystyöt valmistunevat vasta tulevalla hallituskaudella.(HS 10.8. 2022) 0,7 hoitajamitoituksen tulee olla voimassa siirtymäajan mukaan on 1.4. 2023 aprillipäivänä. Aprillipilaksi se todellakin on muodostumassa. Vastuu sen toteuttamisesta ja rahoituksesta jää seuraavalle hallitukselle. Hallitus juottaa kuravettä vanhuksille ja hoivakriisi senkun vaan kasvaa, Juvonen kritisoi.

04.08.2022 Kirjallinen kysymys ministerille: Apotissa havaituista epäkohdista ja ongelmista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kuulemisesta ja mahdollisuudesta työskennellä potilaslähtöisesti Husin alueella on Apotti tietojärjestelmä, jonka sujuvuutta, epävarmuutta ja vaikeaselkoisuutta on kritisoitu terveydenhuollon toimijoiden ja käyttäjien osalta pitkään. Apotin suurimmat omistajat ovat yliopistosairaala HUS, Helsinki ja Vantaa. Lisäksi mukana on kuusi muuta kaupunkia ja Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä. Apotissa havaittuja ongelmia on tuotu julkisuuteen myös toistuvasti. Radiologien tekemät kuvat ja lausunnot eivät näkyneet ja potilaiden röntgen-, magneetti-, ja ultraäänikuvia ei löytynyt asianmukaisesti järjestelmästä. (21.5.2021 Yle) Apotin on kertottu lisäävän lääkitysvirheitä ja vievän aikaa potilastyöltä. Haastatellut työntekijät kertoivat artikkelissa joko vaihtaneen tai harkinneen vaihtavansa työpaikkaa. (Iltalehti 21.10.2021) Heinäkuussa 2022 uutisoitiin, että lääkäreiden mukaan aikaa paneutua potilaan ongelmiin ei ole, tietoja kirjataan Apottiin puutteellisesti tai jopa väärin. Apotin kanssa toimimisen kerrotaan olevan myös uuvuttavaa. (Kauppalehti 24.7.2022) Heinäkuussa 2022 uutisoitiin myös, että potilastietojärjestelmä Apotista ollaan tekemässä viranomaisille kantelua, sillä se aiheuttaa vaaraa potilastyössä, sen käyttö vie liikaa aikaa potilastyöstä ja sitä on hyvin vaikea käyttää (24.7.2022/ päivitetty 27.7.2022 Kauppalehti). Kantelun takana on useita Husin lääkäreitä. Päivystyksessä ja sairaalatoiminnassa on kesän aikaan koettu suurta työntekijäpulaa ja painetta. Terveydenhuollon työntekijöiden stressi työnvaativuudesta potilasmäärien ja hoitovelan ollessa suurimmillaan on suuri. Koronaepidemian aiheuttama sosiaali- ja terveydenhuollon hoitovelka tulee kestämään vuosia. Työntekijöiden tunne siitä, etteivät he voi tehdä työtään hyvin ja potilasturvallisesti on ymmärrettävä. Tämä viesti on tullut myös potilailta muun muassa julkisuuden kautta. (28.7.2022 HS) Vaikeaselkoiset, aikaavievät, haastavat ja monikerroksiset tietojärjestelmät eivät helpota henkilöstön työtä. Tietotekniset ratkaisut on tehtävä potilaat ja hoitohenkilöstö edellä. Nyt on päinvastoin ja sotehenkilöstö ei voi tehdä työtään potilaslähtöisesti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: [Mitä hallitus aikoo tehdä ratkaistakseen tietojärjestelmä Apotissa havaitut epäkohdat ja ongelmat? Miten hallitus aikoo kuulla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä Apottiin liittyvissä ongelmissa? Miten hallitus turvaa sotehenkilöstön mahdollisuuden tehdä hoitotyötä potilaslähtöisesti?

02.08.2022 Suorittavilta terveydenhuollon työntekijöiltä byrokratia pois - Lääkärit ja hoitajat nääntyvät Apotin edessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaaloissa on kärsitty kovasta työntekijäpulasta. Tästä on seurannut potilasturvallisuuden vaarantumista. Myös potilaat ovat kertoneet päivystyksen ruuhkista Husin sairaaloissa. Peruspalveluministeri Aki Linden ei lupaa asiaan ratkaisua. (HS 1.8.2022) Päivystyksen, mutta myös koko sairaalatoiminnan ongelmiin, on puututtava heti. Viestit päivystyksestä ovat karmaisevia, eikä niiden edessä saa antautua. Kaikki perustyötä jarruttavat asiat, jotka lisäävät kiirettä ja epävarmuutta ja hidastavat toimintaa on korjattava. Toimimattomat ja vaikeaselkoiset tietojärjestelmöt ärsyttävät ja aiheuttavat stressiä. Kärsijänä on juurikin se lääkäri ja hoitaja, mutta myös potilas, jonka asialla meidän kaikkien tulee olla. Yksi suuri syypää katastrofaalisiin ongelmiin Husin alueella on Apotti tietojärjestelmä, jonka sujuvuutta, epävarmuutta ja vaikeaselkoisuutta on kritisoitu terveydenhuollon toimijoiden ja käyttäjien osalta jo vuosia. Ongelmia havaittiin taannoin radiologiassa: Radiologien tekemät kuvat ja lausunnot eivät näkyneet ja potilaiden röntgen-, magneetti-, ja ultraäänikuvia ei löytynyt asianmukaisesti järjestelmästä. (21.5.2021 Yle). Apotin on kertottu lisäävän lääkitysvirheitä ja vievän aikaa potilastyöltä. Haastatellut työntekijät kertoivat joko vaihtaneen tai harkinneen vaihtavansa työpaikkaa. (Iltalehti 21.10.2021) Juuri uutisoitiin, että lääkäreiden mukaan aikaa paneutua potilaan ongelmiin ei ole, tietoja kirjataan Apottiin puutteellisesti tai jopa väärin. Apotin kanssa toimimisen kertotaan olevan uuvuttavaa. (Kauppalehti 24.7.2022). Terveydenhuoltoa ohjaa tietojärjestelmät. Kun suorittaville thöntekijöille eli lääkäreille ja hoitajille tulisi antaa kaikki voima ja viisaus tehdä työ potilaslähtöisesti, heille kasataankin kaikki byrokratia työpöydälle. Toimimattomat tietojärjestelmät ovat niitä. Suorittavilta henkilöiltä kaikki ylimääräinen byrokratia pois. Työ pitää järjestää sellaiseksi että se sujuu. Jos kyseessä on tietokonejärjestelmien vaikeudet, on ne korjattava sujuviksi tai niiden käyttöön on löydyttävä avustavaa tietoteknistä henkilöstöä. Heidän tehtävä ei ole potilastyössä vaan potilstyötä tekevien rinnalla. Koronaepidemia on aiheuttanut karmean stressin sairaaloiden työntekijöille Nyt on mietittävä, mutta myös laitettava, työntekijöiden työolosuhteet kuntoon. Potilastietojärjestelmä Apotista ollaan tekemässä viranomaisille kantelua, sillä se aiheuttaa vaaraa potilastyössä, sen käyttö vie liikaa aikaa potilastyöstä ja sitä on hyvin vaikea käyttää. (24.7.2022/ päivitetty 27.7.2022 Kauppalehti)Hyvä, että henkilöstö toimii asian edessä. Hallitus sen sijaan on ihan hiljaa terveydenhuollon kriisissä.

01.07.2022 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Kuntien ruokapalveluita koskeva sote-uudistuksen ”valuvika” ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä TIEDOTE 1.7.2022 JULKAISUVAPAA Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Kuntien ruokapalveluita koskeva sote-uudistuksen ”valuvika” ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä YLE uutisoi perjantaina 1.7. sote-uudistuksesta ”paljastuneesta”, kuntien ruokapalveluita koskevasta valuviasta. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen huomauttavat, että asia ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä. ”Sote-uudistuksen ongelmat koskien tukipalveluita on tuotu esille sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa useaan otteeseen vuosien 2021 ja 2022 aikana. Viimeksi huhtikuussa 2022, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli hallituksen esitystä 10/2022, nostimme asian esille valiokunnassa ja esitimme tukipalveluihin pidempää, vuoden 2024 loppuun ulottuvaa siirtymäaikaa. Hallituspuolueille tämä ei käynyt”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat. Eduskunta äänesti asiasta täysistunnossa 27.4.2022 (1). ”Esittämäämme pidempää siirtymäaikaa tuki äänestyksessä paikalla olleiden perussuomalaisten lisäksi vain seitsemän muuta edustajaa. Kaikki muut äänestivät lyhyen siirtymäajan puolesta. Ei voi olla kyse siitä, että joku ei tiedostanut ongelmaa. Kyse on siitä, ettei hallitus halunnut tehdä mitään tiedossa olevan epäkohdan korjaamiseksi”, Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät. Perussuomalaiset katsoivat valiokunnassa, että pidempi siirtymäaika olisi tarpeen, jotta toiminnan jatkuvuus turvattaisiin. ”Useat asiantuntijat toivat esiin saman ongelman, eli sen, ettei uudistuksessa ole riittävää siirtymäaikaa, jolla varmistettaisiin, että esimerkiksi kouluille ja vanhustenhoitoon ruokaa toimittavat yhteiskeittiöt voisivat jatkaa toimintaansa. Toimme esiin, että tilanne vaarantaa lähipalvelut eikä pien- ja paikallistuottajilla ole välttämättä mahdollisuutta osallistua kilpailutuksiin, jos ne koskevat koko hyvinvointialuetta. Nyt vaarana on, että ikääntyneiden asiakkaiden ruuan laatu sekä toimitusvarmuus kärsivät, koska hallituspuolueita ei kiinnostanut ratkaista ongelmaa ja varmistaa ateriapalveluiden jatkuvuutta”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kiteyttävät. (1) https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=3&istuntonro=45&vuosi=2022

30.06.2022 TIEDOTE: Perussuomalaiset sai pitkäaikaiset vaatimuksensa läpi: Rajavartiolakia korjattiin hallintovaliokunnassa TIEDOTE 30.6.2022 julkaisuvapaa Perussuomalaiset sai pitkäaikaiset vaatimuksensa läpi: Rajavartiolakia korjattiin hallintovaliokunnassa Perussuomalaiset sai hallintovaliokunnassa pitkäaikaisen vaatimuksensa läpi siitä, että itäraja voidaan vihamielisen hybridivaikuttamisen tapahtuessa sulkea kokonaan – myös silloin, jos turvapaikanhakijoita käytetään välineellistettyyn massasiirtolaisuuteen. Hallintovaliokunta aloitti kokouksensa tänään jo klo yhdeksän aamulla ja pääsi vihdoin asiasta yksimielisyyteen. - Emme ole antaneet periksi. Linja on pitänyt alusta saakka, ja tavoitteemme ovat olleet selvät ja avoimet, perussuomalaisten puheenjohtaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra iloitsee. - Tämä oli isänmaan turvallisuuden kannalta suuri voitto. Kun alkuperäinen hallituksen esitys olisi ollut voimaton estämään vihamielistä hybridivaikuttamista, meidän oli pysyttävä tiukkana. Oppositiosta voi vaikuttaa! Käytännössä turvapaikanhaku voidaan hallintovaliokunnan muutosten jälkeen keskittää esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle niin, että turvapaikkahakemuksia ei oteta muualla vastaan. - EU:lla ei ole toimivaltaa kansallisen turvallisuuden asioissa, vaikka vasta puolitoista kuukautta sitten hallitus väitti, että EU:n mukaan tällaista lakia ei voisi tehdä. Fakta kuitenkin on, että itsenäinen maa saa suojata rajansa. EU:lta luvan kysymisellä yritettiin selvästi hämätä asiassa, hallintovaliokunnan jäsen Mari Rantanen kommentoi. Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas huomauttaa, että vain perussuomalaiset asetti valmiuslain läpimenon kannalta ehdot vaatimalla, että rajavartiolakiin kirjataan nyt hallintovaliokunnan vaatimat pykälät. - Tämä oli meille ainoana puolueena kynnyskysymys. Me emme luovuta, kun kyse on Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta, Peltokangas toteaa.

28.06.2022 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hallitus mahdollistaa hoitajamitoituksen kiertämisen, panttaa vanhuksen oikeutta hoivapaikkaan eikä tuo resursseja kotihoitoon Tiedote: Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hallitus mahdollistaa hoitajamitoituksen kiertämisen, panttaa vanhuksen oikeutta hoivapaikkaan eikä tuo resursseja kotihoitoon Eduskunta äänesti tiistaina esityksestä, joka on parantavinaan ikääntyneen väestön hoivapalveluita. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat esitystä, sillä se ei ratkaise vanhustenhoidon ongelmia. Hallituksen tuoma lakiesitys mahdollistaa hoitajamitoituksen kiertämisen, sillä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ei ole pakko antaa hoivapaikkaa. Hyvinkin huonokuntoisia vanhuksia ohjataan kotihoivan piiriin. - Kaikissa tapauksissa kotihoito ei ole riittävä hoivan muoto. Tällöin tarvitaan palveluasumista. Esityksen keskeinen ongelma on se, että sitova hoitajamitoitus koskee vain ympärivuorokautista palveluasumista, Juvonen, Juuso ja Reijonen kritisoivat. Perussuomalaiset esittivät pykälämuutosesityksissä ympärivuorokautisen palveluasumisen hoivapaikan saamista subjektiiviseksi oikeudeksi, hoivapaikan tarpeen käsittelyajan lyhentämistä kolmesta kuukaudesta yhteen kuukauteen ja hoivapalvelussa asuvan ikääntyneen käteen jäävän ns. käyttövaran korottamista 164 eurosta 250 euroon sekä käyttövaran sitomista indeksiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisissa apulaisoikeusasiamies nosti myös esiin vaaran siitä, että haavoittuvassa asemassa oleva asiakas ei saa tarpeensa mukaista palvelua ja joutuu maksamaan siitä enemmän kuin vastaavassa tilanteessa oleva asiakas, jolle palvelu järjestetään ympärivuorokautisena palvelu asumisena, koska muun tyyppistä yhteisöllistä asumista ei koske asiakasmaksulain mukainen vähimmäiskäyttövara. - Tämä esitys mahdollistaa sen, että ympärivuorokautisen palveluasumisen piiriin eivät pääse henkilöt, jotka sitä tarvitsisivat, vaan heidät ohjataan muun tyyppiseen yhteisölliseen asumiseen. Esitimme, että käyttövaran laajentamista myös yhteisölliseen asumiseen sekä sen korottamista 250 euroon kuukaudessa ja sitomista indeksiin. Kun näin ei kuitenkaan tapahtunut, yhteisöllisen asumisen piiriin ohjatuilta voidaan laskuttaa kohtuuttomia summia vähemmistä palveluista. Kun henkilöstömitoitustakaan ei yhteisöllisessä asumisessa ole, resurssit voivat olla riittämättömät, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat. Ikääntyneiden palveluiden ongelmat liittyvät merkittävältä osin väärään priorisointiin ja hoitajapulaan. Tämän lisäksi hallitus kikkailee vanhustenhoidon termistöä muuttamalla. - Jos hallitus haluaa parantaa ikääntyneiden palveluita, uusien palvelumuotojen keksimisen ja säästöjen hakemisen sijasta hallituksen pitäisi osoittaa näihin palveluihin lisää rahoitusta. Keskeinen ongelma on se, että henkilökuntaa on liian vähän eikä varsinaisiin hoivatöihin ole riittävästi aikaa. Perussuomalaiset ovat lukuisia kertoja esittäneet konkreettisia toimenpiteitä ratkaisuksi hoitajapulaan muun muassa panostuksilla palkkaukseen ja työhyvinvointiin. Mutta mitä tekee hallitus? Tarjoaa mahdollisuuden kiertää itse asettamaansa hoitajamitoitustaan ennen kuin se edes on tullut voimaan täysimääräisenä, ja samaan aikaan ehdotukset hoitohenkilökunnan aseman parantamiseksi kaikuvat kuuroille korville, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat. Perussuomalaiset esittivät lausumien muodossa kotihoidon resurssien sekä pitkäaikaisen laitoshoidon paikkojen riittävän tason varmistamista, kotihoidon henkilöstömitoituksen selvittämistä, sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä, henkilöstön kielitaidon varmistamista sekä välillisen ja välittömän työn jakautumisen ja henkilöstön työkuorman seurantaa hoivapalveluissa työssäjaksamisen varmistamiseksi.

27.06.2022 Perussuomalaisilta vastalause valmiuslakiin: ”Emme voi hyväksyä pykäliä, joilla suomalaisten perusoikeuksia heikennettäisiin, koska rajaa ei ole pystytty sulkemaan välineellistetyltä massasiirtolaisuudelta” TIEDOTE 27.6.2022 julkaisuvapaa Perussuomalaisilta vastalause valmiuslakiin: ”Emme voi hyväksyä pykäliä, joilla suomalaisten perusoikeuksia heikennettäisiin, koska rajaa ei ole pystytty sulkemaan välineellistetyltä massasiirtolaisuudelta” Perussuomalaiset on jättänyt puolustusvaliokunnassa vastalauseen valmiuslakiuudistukseen, jonka hyväksyminen kiireellisenä vaatisi eduskunnan viiden kuudesosan hyväksynnän. Perussuomalaiset korostaa, että valmiuslaki voidaan hyväksyä, jos rajavartiolakiin saadaan tarvittavan lujat Suomen turvallisuuden ja koskemattomuuden turvaavat pykälät. Perussuomalaiset haluaa muutosta lain kohtiin, joissa hallituksen esitys mahdollistaisi laajamittaisen maahantulon tilanteissa jopa sosiaaliturvaan tehtäviä leikkauksia, omaisuuden haltuunottoa ja perusoikeuksien rajoituksia. Tätä perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei hyväksy. - Hybridisodankäynnin välineenä käytetty laajamittainen maahantulo tulee estää eikä toimia niin, että tuolloin olisimme valmiita leikkaamaan eläkkeitä, sosiaaliavustuksia ja muita tukia kuten vaikka lapsilisää, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen (ps.) täsmentää. - Hallituksen esitys perustuu siihen, että me leikkaisimme suomalaisten etuuksista ja takavarikoisimme jopa omaisuutta ottaaksemme vastaan esimerkiksi itärajan yli työnnetyt siirtolaiset. Näin ei voi olla. Rajaturvallisuutta koskevat pykälät puutteellisia Lakiesitys ei ota kantaa turvapaikkahaun käytänteisiin poikkeustilanteissa. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä muistuttaa, että Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista missään oloissa turvapaikkahakemusten vastaanoton keskeyttämistä. - Viranomaisilta puuttuvat toimivaltuudet estää tarvittaessa siirtolaisten maahantulo luo merkittävän kansallisen haavoittuvuuden hybridihyökkäyksiin varautumisessa. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mielestä tämä puute olisi tullut korjata esitetyssä valmiuslain uudistuksessa. - Esitetty uudistus on tämän vuoksi puutteellinen, eikä se vastaa nykyisen turvallisuusympäristön asettamiin haasteisiin riittävissä määrin. Hallituksen esityksessä vaikuttamisuhkaan vastaamiseksi ehdotetaan valmiuslakiin lisättäväksi uusi luku, joka on tarkoitettu Suomeen kohdistuvan laajamittaisen maahantulon varalle. Siinä esimerkiksi kuljettajayrittäjiä voitaisiin velvoittaa kuljettamaan turvapaikanhakijoita rekisteröintipaikoille ja vastaanottokeskuksiin sekä kansalaisilla olisi velvollisuus jopa luovuttaa rakennuksia ja kiinteistöjä Maahanmuuttoviraston käyttöön. - Näillä säännöksillä rajoitettaisiin suomalaisten perusoikeuksia kestämättömästi. Sen sijaan ensisijainen toimenpide pitää olla rajan väliaikainen sulkeminen ja turvapaikkahakemusten vastaanoton väliaikainen keskeyttäminen, perussuomalaiset perustelevat. Valiokuntia perussuomalaisten näkemysten tukena Tuoreen perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan niin sanotun välineellistetyn maahantulon tilanteessa valtiolla ei ole oikeudellista estettä päättää rajanylityspaikkojen määrästä tai niiden sijainnista. Lyhytaikainen rajan täyssulku voi poikkeuksellisissa olosuhteissa olla siis mahdollinen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä muistuttaa myös hallintovaliokunnan kannasta, jonka mukaan lainsäädäntöön on lisättävä säännös, jonka mukaan, jos vieras valtio käyttäisi maahantuloa valtakunnanrajallamme Suomen painostamisen välineenä, kansainvälisen suojelun haku voidaan väliaikaisesti ja poikkeuksellisen äärimmäisessä tilanteessa keskittää muualle kuin vieraan valtion vastaiselle rajanylityspaikalle. Valmiuslain käyttöönottokynnyksen oltava korkea Valmiuslain käyttöönoton kynnyksen on oltava perussuomalaisten mukaan korkea. Siksi niin sanotussa normaalissa lainsäädännössä tulee olla jo riittävät toimivaltuudet turvallisuuden takaamiseksi nopeissa tilanteissa. Kun halutaan ehkäistä hybridisodankäynnin välineenä käytettyä massasiirtolaisuutta, perussuomalaisten mielestä rajavartiolaissa tulee olla jo riittävät pykälät rajan sulkemiseksi – ei vasta valmiuslaissa. - Tällaisessa tilanteessa valmiuslain käyttöönoton edellytyksenä on asiantuntijalausuntojen perusteella vastaanottokapasiteetin ylikuormitus sekä se, ettei tilanne ole rajaviranomaisten hallinnassa. Suomessa on kuitenkin valmius vastaanottaa kymmeniätuhansia ihmisiä lyhyessä ajassa. Tämän vuoksi turvapaikkahakemusten vastaanoton rajalla keskeyttämisen mahdollistavat säädökset tulee ensisijaisesti sijoittaa rajavartiolakiin, perussuomalaiset perustelevat. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa, ettei tarkoitus ole missään nimessä estää valmiuslain muutosten etenemistä kokonaan. Perussuomalaisilla on kuitenkin valmius äänestyttää asiasta, mikäli rajavartiolakiin ei saada Suomen ja suomalaisten turvallisuutta takaavia pykäliä. Tässä valiokuntaryhmä vetoaa hallintovaliokuntaan, jossa rajavartiolaki on vielä käsittelyssä.

16.06.2022 Perussuomalaiset saivat vaatimuksensa läpi valiokunnassa: koko itäraja voitava sulkea poikkeustilanteessa Tiedote 15.6.2022 Perussuomalaiset saivat vaatimuksensa läpi valiokunnassa: koko itäraja voitava sulkea poikkeustilanteessa Hallintovaliokunta on tänään saanut valmiiksi lausuntonsa valmiuslain muutoksesta. Valiokunta vaatii, että lainsäädäntöä on muutettava niin, että koko itäraja voidaan poikkeuksellisissa oloissa tarvittaessa sulkea ja keskittää turvapaikanhakeminen muualle. Valiokunnan mukaan rajavartijoilla ei tällä hetkellä ole riittäviä toimivaltuuksia estää laajamittainen maahantulo hybriditilanteessa, ja tämä tulee korjata. Vaatimus koko rajan sulkemisesta tarvittaessa on perussuomalaisten pitkäaikaisten vaatimusten mukainen. Perussuomalaisten ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra on tyytyväinen, että viimein välttämättömään lainsäädäntövaatimukseen suostutaan myös muissa puolueissa. - Valmiuslaki ja rajavartiolaki muodostuvat kokonaisuuden, kuten olemme koko ajan kertoneet. Ne menevät maaliin yhdessä. Tämä tarkoittaa sitä, että hallintovaliokunnan tulee kyetä rajavartiolain käsittelyn yhteydessä esittämään tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Nyt niitä esityksessä ei ole. Tämä on ensimmäinen merkittävä askel siihen suuntaan, Purra sanoo. - Perussuomalaisten kanta on koko ajan ollut sama: Meidän tulee estää vihamielisen valtion toteuttama laajamittainen siirtolaisten vyörytys, ei ottaa sitä yhä tehokkaammin vastaan, kuten hallitus on esittänyt, Purra sanoo. Perussuomalaiset jätti valiokunnan mietintöön eriävän mielipiteen niistä kohdista, joista ei päästy yksimielisyyteen. Keskeiset mielipide-erot liittyivät valmiuslain ongelmallisiin kohtiin liittyen lain mahdollistamaan sosiaaliturvan leikkauksiin sekä rajaan liittyvien lakien sisältöön. - Perussuomalaiset haluavat suojella Suomea ja suomalaisia. Nähtäväksi jää, ovatko muut puolueet lopulta samaa mieltä vai asettavatko he ulkomaalaisten yksilölliset oikeudet suomalaisten kollektiivisten oikeuksien edelle, pohtii hallintovaliokunnan jäsen Mari Rantanen.

02.06.2022 Terapiatakuun saattaminen lakiin tärkeää - toimenpidealoitteeni liitettiin hoitotakuu lakiesityksen yhteyteen Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa päätti kokouksessaan, että laatimani toimenpidealoite terapiatakuun saattamisesta lakiin käsitellään hoitotakuu lakiesityksen (HE 74/2022) käsittelyn yhteydessä. Hoitotakuu laki esittää, että 7 vuorokaudessa kiireettömään hoitoon. Paljon luvattu ja epävarmuutta ilmassa. Miten käy mielenterveys- ja terapiapalvelujen? Mielestäni niihin on päästävä nopeasti. Toimenpidealoite eduskunnalle Terapiatakuu-kansalaisaloite on ollut merkittävä ääni kansalaisilta sille, että mielenterveyspalvelut ja niihin pääsy eivät ole Suomessa kunnossa. Yhä useampi ihminen joutuu odottamaan palveluihin pääsyä aivan liian kauan. Monet eivät julkisiin palveluihin pääse ja joutuvatkin hakeutumaan yksityissektorin kalliisiin palveluihin. Nuorille tilanne on erityisen kestämätön. Kansalaisaloitteen esitys perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta takaisi kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Vastaamon tietovuototapaus on aiheuttanut järkyttävän tilanteen, jossa ihmisten henkilökohtaisia potilas- ja asiakirjatietoja on rikollisin keinoin hakkeroitu, niillä on kiristetty ihmisiä ja niitä on vuodettu julkisuuteen. Teko on aiheuttanut sen uhriksi joutuneissa, mutta myös monissa muissa ihmisissä ahdistusta, pelkoa ja epätoivoa. Miten yhteiskunnassa voi tapahtua tällaista? Luottamus sähköisiin järjestelmiin horjuu. Vastaamo-tapauksen ohessa olemme käyneet pitkäjänteistä taistelua koronavirusepidemiaa vastaan. Ihmiset ovat olleet karanteeneissa ja monet kärsineet yksinäisyydestä ja ahdistuksesta. Ikääntyneet ovat joutuneet olemaan hyvinkin pitkiä aikoja erossa läheisistään, ja nämä tilanteet jatkuvat edelleen. Mielen hyvinvointi on voimavara, josta ammentaa vaikeina hetkinä voimaa. Kun voimavarat ovat vähissä, on apua, tukea ja neuvontaa saatava nopeasti ja läheltä. Mielenterveysongelmat koskettavat monia ihmisiä. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että hallitus linjaisi kiireisesti mielenterveyspalvelujen piiriin pääsystä, niiden tarjonnasta ja riittävyydestä selkeät suuntaviivat. Hallituksen tulee ottaa terapiatakuuta koskevan kansalaisaloitteen viesti ja sisältö käsittelyyn ja tehdä sen esittämät muutosehdotukset. Terapiatakuun aika on juuri nyt. Ponsiosa Edellä olevan perusteella ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja käsittelee Terapiatakuu-kansalaisaloitteen esittämät huomiot ja tuo niihin liittyvät lakimuutokset eduskunnalle sekä kohdentaa nopealla aikajänteellä akuutteja resursseja mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi ja mahdollistamiseksi Suomessa. Helsingissä 16.11.2020 Arja Juvonen ps

26.05.2022 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hoitotakuuta koskeva esitys on pelkkä silmänkääntötemppu Eduskunta aloitti keskiviikkona hoitotakuuta koskevan hallituksen esityksen käsittelyn. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen katsovat, että esityksellä ei ole mahdollista saavuttaa sille esitettyjä tavoitteita. – Hoitoon pääsyn nopeuttaminen otettiin osaksi hallitusohjelmaa. Mutta mitä hallitus teki: ratkaisi ongelman ainoastaan paperilla. Missä rahat, missä lääkärit, missä hoitajat? Hallituksen esitykseen ei sisälly uskottavaa suunnitelmaa siitä, kuinka saadaan lisää hoitohenkilöstöä alueille, joissa esimerkiksi terveyskeskuslääkärin virkoja on ollut pahimmillaan vuosikausia täyttämättä, Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat. Hallitus jakaa rahaa ja luo uutta byrokratiaa Esityksen keskeinen ongelma on se, että se tulee voimaan vasta seuraavan hallituskauden aikana. – Pääministeri Sanna Marinin hallitus on priorisoinut kaiken muun sekä ajallisesti että rahallisesti hoitotakuun edelle. Rahaa on löytynyt loputtomasti mihin tahansa, mikä on perusteltu ilmastosyillä, ja hallintoa pöhöttävä sote-uudistus priorisoitiin hoitoon pääsyn ongelmien ratkaisemisen edelle. – Hallitus on hyvä jakamaan rahaa ja luomaan uutta byrokratiaa, mutta huono ratkaisemaan niitä ongelmia, joista hoitoalan ammattilaiset ja hoitoon pääsyä odottavat potilaat kärsivät joka päivä. Nyt luvattua hoitotakuuta ja lyhyempää hoitoon pääsyä joudutaan odottamaan myös paperilla marraskuuhun 2024 asti, eikä sekään oikeasti toteudu, koska rahaa tai hoitohenkilöstöä ei löydy, Juvonen, Juuso ja Reijonen arvioivat. Hoitoalan houkuteltava kotimaista työvoimaa Jotta hoitoon pääsyn ongelmat oikeasti ratkaistaisiin, tarvittaisiin julkisten menojen priorisointia. – Tärkein tulevaisuusinvestointi, jonka hallitus olisi voinut halutessaan tehdä, olisi ollut panostaa hoitohenkilökunnan työoloihin. Hoitoalan koulutuspaikkoja tarvitaan merkittävästi lisää, jotta hoitotakuun edellyttämät sadat lääkärit ja sairaanhoitajat voidaan rekrytoida, kun nykyisen työvoiman eläköityminen huomioidaan. Tärkeintä kuitenkin on varmistaa, että koulutettu henkilöstö haluaa työskennellä alalla ja nimenomaan Suomessa. – Tarvitsemme tehokkaan, alan työntekijäjärjestöjen kanssa yhteistyössä luotavan toimenpideohjelman, jolla korjataan niin alan veto- kuin pitovoimaakin koskevat ongelmat. Hoitohenkilökunnan palkkauksen tulee olla pohjoismaisella tasolla kilpailukykyinen ja työolot pitää järjestää niin, että työssäjaksamista tuetaan eikä hoitajia kohdella vuodesta toiseen heittopusseina. Vain näin voidaan varmistaa, että hoitoala houkuttelee jatkossakin kotimaista, ammattitaitoista työvoimaa, perussuomalaiset kiteyttävät.

21.05.2022 Tasan yhdeksän vuotta sitten jätin eduskunnassa laki-aloitteen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten korottamisesta. Aloite sai poikkeuksellisesti yli sadan kansanedustajan allekirjoituksen ja eteni oikeusministeriöön lausunnolle. Myöhemmin lainsäädäntöä muutettiin aloitteen tahtotilan mukaisesti, mutta edelleen on korjattavaa. Muistan tuon aloitteen jättöpävän kuin eilisen. Laki-aloitteiden tehtävänä on nostaa esiin lainsäädännössä havaittuja puutteita tai epäkohtia. Myös oppositiosta voi vaikuttaa. Olen laatinut viisi lakialoitetta, jotka ovat edenneet tahtotilani mukaisesti, eivätkä jääneet ministeriöiden pöytälaatikkoon. Sitkeydellä näitä hommia tehdään. Tässä muut neljän edennyttä: Vammaisnevostot lakiin - tuli. Sotilastapaturma- ja palvelussairauslaki - korvaukset vammoista ja kuolemantapauksesta varusmies/omainen - tuli. Vapaaehtoistyössä lasten parissa toimivien rikostaustojen selvittäminen - laajeni. Suolistosyöpä seulontojen laajentaminen Suomessa kattavammalle väestöryhmälle - tuli. Tässä muuttuneen rikoslain sisältö Oikeusministeriön sivuilta lainattuna: Rikoslakiin lisätään uusi säännös törkeästä lapsenraiskauksesta. Lisäksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta korotetaan. Muutokset tulevat voimaan 15. huhtikuuta 2019. Muutosten voimaantulo on tarkoitus vahvistaa huomenna perjantaina tasavallan presidentin esittelyssä. Törkeästä lapsenraiskauksesta rangaistaan sitä, joka syyllistyy samalla teolla törkeään raiskaukseen ja törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Säännöksellä muodostetaan yksi rikos koskemaan tapauksia, joissa nykyisin tuomitaan kahdesta eri rikoksesta. Säännöksen lähtökohtana on, että lapsi ei voi koskaan antaa pätevää suostumusta sukupuoliyhteyteen aikuisen kanssa. Törkeää lapsenraiskausta koskevaa säännöstä sovelletaan väkivaltaa käyttäen tehtyjen raiskausten lisäksi myös tilanteisiin, joissa lapsi on kykenemätön puolustamaan itseään taikka muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Rangaistus törkeästä lapsenraiskauksesta on 4 - 12 vuotta vankeutta, mikä merkitsee vähimmäisrangaistuksen ankaroitumista kahdella vuodella nykyisestä. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotetaan nykyisestä 4 vuodesta 6 vuoteen vankeutta. Näin jatkossa voidaan arvioida nykyistä ankarammin vakavimpia tekoja, jotka eivät kuitenkaan täytä lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöä. Hyväksyessään lainsäädännön muutokset eduskunta edellytti muun muassa, että hallitus edelleen kiristää lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia, erityisesti vähimmäisrangaistuksia ja että hallitus mahdollisimman pian käynnistää seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen.

20.05.2022 Puheeni eduskunnan Nato keskustelussa 16.5.2022 Puhuttu versio oli hieman lyhyempi, mutta pääteksti oli tämä. Arvoisa puhemies Olemme Euroopassa joutuneet kohtaamaan sodan kivikasvot, jotka ovat häikäilemättömät, armottomat ja periksiantamattomat. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan 24.2. on muuttanut turvallisuustilannetta tässä hetkessä, nostanut esiin suurvaltapolitiikan ja geopolitiikan. Karmaiseva tietoisuus siitä, mitä Venäjä tekee Ukrainan kansalle ja karmaiseva herääminen siihen, että voisiko se olla Suomi, johon kohdentuisi vastaavia sotatoimia. Mikä on asemamme Venäjän naapurina - olemmeko sen etupiiriä vai osa länttä ja teemme itsenäisenä valtiona omat ratkaisumme. En halua kuulua Venäjän etupiiriin. Haluan turvaa Suomen kansalle. Turvaa, varmuutta ja rauhaa rakennetaan yhdessä. Itsenäisyytemme ei ole myöskään vietävissä. Suomi ei ole koskaan halunnut tai aloittanut sotaa. Me haluamme rauhaa. Olen ollut vuosien ajan sitä mieltä, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja se on palvellut Suomen etua. Tilanne on kuitenkin nyt muuttunut. Kannatan Suomen hakeutumista Naton jäseneksi. Nato jäsenyys on sotilaallisen turvallisuuden tae. Se on koko lännen viesti Venäjälle. Se kertoo yhtenäisyydestä ja siitä, että sodalla uhkaaminen ja heikompien kimppuun käyminen on väärin. Sota Euroopassa on muuttanut koko turvallisuusjärjestystä ja koko maailmaa.: tekojemme ja sanojemme tulee olla selkeästi osa länttä. Joining Nato is a must for our militarity security. It is a message from the west, a message os solidarity, a message that tells that (thretning) threatening with war and attacking those in weaker position is wrong. War in Europe has chanced our security order, but it has also changed the world. Our words and actions need to be in line with the rest of the western world. Arvoisa puhemies Turvallisuus Selonteossa arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksia sekä Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin. Turvallisuusuhkien monimuotoisuuden ymmärtäminen on tärkeää. Uhat ovat entistäkin laaja-alaisempia. Energiaturvallisuuden merkitys korostuu. Se on keskeinen osa maanpuolustusta. Huoltovarmuuden turvaaminen nousi erityisesti esiin koronaepidemian iskiessä maailmaan. Suojatarvikkeita puuttui, tärkeiden hoitovälineiden, kuten hengityskoneiden, hupeneva uhka painoi hartioita. Tuotantoketjujen havoittuvuus ja tavaroiden ja välineiden toimitus huolestuttivat. Viljan, veden, ruoan ja maatalousvälineiden riittävyys omille kansalaisille on nostettava esiin turvallisuuskeskusteluissa. Uhka voi tulla esiin katovuoden tai sodan kautta. Yhteiskunnan riippuvuus teknologiasta korostuu. Kemiallisten aseiden ja ydinaseiden käytön mahdollisuus puheissa on pelottavaa ja uhkaavaa. Biologiset aseet ihmisiä, kasvituotantoa tai kotieläimiä vastaan voi myös olla joskus totta. Arvoisa Puhemies, Lotta Svärd oli naisten vapaaehtoinen, aseeton maanpuolustus järjestö, joka toimi vuosina 1921 – 44. Työ oli monipuolista yhteiskunnallista työtä ja avustustoimintaa. Järjestö lakkautettiin marraskuussa 1944, mutta se toimii nykyään Lotta Svärd säätiönä. Sotiemme Lotat ovat tämän päivän kenttäsairaanhoitajia. Lääkinnällinen huolto, materiaalinen valmius, henkilöstö, kenttäsairaanhoito- ja ensiapu ovat asioita, joita ei saa unohtaa. Toiminta haastavissa olosuhteissa, kuten maastoharjoituksissa ja sota- ja ampumaharjoituksissa vaatii vahvaa osaamista ja nopeaa reagointikykyä äkillisissä tilanteissa. Maastossa toimiminen tilanteissa, joissa vaaditaan paineensietoa ja kykyä mukautua vallitseviin tilanteisiin, vaatii vahvaa osaamista terveydenhuollon henkilöstöltä. Kenttäsairaanhoitajat osaavat. Pidetään Suomessa kaikin tavoin yllä lottajärjestömme lottahenkeä. Yhteiskuntavastuun kantamista, siihen kasvamista ja lähimmäisistä välittämistä. Tuetaan nuoriamme kasvamaan yhteiskuntavastuun kantajiksi. Tämän päivän lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä. He ottavat paikkansa täällä meidän jälkeemme. He arvioivat myös heille jättämäämme Suomea. Arvoisa Puhemies Suomen Puolustusvoimat ovat paljon vartioina. Puolustusvoimien toimintakykyä on kehitettävä ja sen on varauduttava yhä ennalta arvaamattomiin haasteisiin. Natotukikohdat, ydinaseiden sijoitus paikat, Itärajan ja Itämeren sotilaallisen varustelun lisääntyminen ovat asioita, mitkä huolestuttavat Natoon liittymisessä. On tärkeää saada kaikki mahdollinen tieto avoimesti. Epävarmuudet ja uhat on myös kerrottava suomalaisille. Euroopassa riehuvan sodan jälkeen on jälleenrakentamisen aika. Kun sen aika tulee, kumpa se olisi pian, rakennamme suhteita uudelleen. Yhteistyö kansojen ja maiden välillä tulee olla mahdollista, myös Venäjän. Arvoisa puhemies Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt sotiemme veteraanien muistot. 100 vuotias sotaveteraani kertoi kokemistaan sotavuosista rintamalla. Hän sanoi, että yksin emme olisi pärjänneet. 90 vuotias sotaveteraani, leskirouva, kertoi kokemastaan sodasta Helsingissä. ”Muistan pommitukset. En halua kenenkään kokevan niitä enää. Itken iltaisin. Ukrainan sotakuvat uutisissa muistuttavat sodasta. Talojen rauniot. En voi katsoa enää uutisia. Sotahulluus on hirveää”. Muistan Hankasalmen pappani, sodan käyneen, jykevän lausahduksen: en pelkää kuolon surmaa! Papalla oli sirpale kainalossa, jota pienenä tyttönä ihmettelin. Mitähän pappani mahtaisi sanoa juuri nyt? Olen hoitanut hoitajana lukuisia, sotiemme veteraaneja. Niin usein hämmennyin sitä toiveikkuutta, tahtoa ja sisua. Ihmeellisiä ihmisiä! Kiitos heille kaikesta.

16.05.2022 Ulkomailta haetun hoitajan kohtalo: entistäkin enemmän alipalkattu hoitaja Pirkanmaalle etsitään ulkomaisen sairaanhoitajatutkinnon suorittaneita hoitajia. Heistä koulutetaan joko lähihoitajia tai hoiva-avustajia oppisopimuksella. Lähihoitajakoulutus kestää kaksi vuotta, hoiva-avustajaksi pääsee noin 2–3 kuukauden koulutuksella. (Iltasanomat 13.5.22) Ulkomailta tuodut hoitajat eivät ole ratkaisu suomalaisen vanhustenhoidon ongelmiin. Sen sijaan hoitajien rekrytointi ulkomailta rikkoo vahvasti eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita varsinkin, kun koulutettu hoitajat saapuvat Suomeen tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä. Kun palkkaus tehdystä työstä on vielä matalin mahdollinen, Suomi rikkoo myös Agenda 2030 periaatteita olla mukana poistamassa köyhyyttä Euroopasta. Ulkomailta haettu hoitaja on näin entistäkin alipalkatumpi hoitaja. Rekrytoijat hakevat ulkomailta ammattiosaajia, sairaanhoitajia, mutta palkkaavat heitä hoiva-avustajaksi tai jopa siivoojiksi. Kyseessä on maksimoitu tuotto ja kikkailu, joka tekee ulkomaalaisesta hoitajasta vain pienen pelinappulan hoivabisneksen ja kansainvälisen talouden kentällä. Tällainen toiminta ei ole oikein, eikä sellaista tule edistää. Ulkomaalaisten sairaanhoitajien rekrytointi Suomeen ei ole uusi asia. Raportti Sairaanhoitajia Filippiineiltä- Näkökulmia kestävään kansaninväliseen rekrytointiin (Päivi Vartiainen, Marja Koskela ja Pirkko Pitkänen, 2018) kertoo asiasta seuraavaa. Neljän vuoden sairaanhoitajan pääopinnot ja vuoden laillistamisopinnot omassa maassaan suorittaneet filippiiniläiset sairaanhoitajat saapuivat aikoinaan vanhustenhoidon työkentälle tilanteeseen, jossa heidän sairaanhoitajan tutkintoa ei hyväksytty lailliseksi tutkinnoksi. He eivät voineet toimia sairaanhoitajan tai lähihoitajan tehtävissä vaan heidät kelpuutettiin ainoastaan hoiva-avustajiksi. Osa filippiiniläisistä sairaanhoitajista opiskeli Suomessa oppisopimuksella lähihoitajiksi, mutta sai edelleen hoiva-avustajan palkkaa. Valmistumisensa jälkeen hänelle ei myöskään saattanut löytyä lähihoitajan toimenkuvaa vaan työskentely jatkui hoiva-avustajana. Myös suomen kieli tuotti monille vaikeuksia. Hoitajat lähtevät pakoon oman maan köyhyyttä tienatakseen rahaa ja voidakseen auttaa myös läheisiä kotimaissaan. He siirtyvät ulkomaille tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä pienellä palkalla. Sitä, että ulkomaalaiset hoitajat voivat olla työteliäitä ja talaudellisesti heikossa asemassa omassa maassaan, ei voi käyttää perusteluna tällaiselle hyväksikäytölle. Sen sijaan tulee ihmetellä, että oman maamme tekemiä suuria virheitä riittävän hoivahenkilöstön ylläpitämisessä ei Suomessa ymmärretä. Meidän tulee sen sijaan houkutella hoitoalalta poistuneet Suomihoitajat takaisin koulutus- ja palkkapolitiikkaa kehittämällä. Sujuvia opintopolkuja ja mahdollisuuksia päivittää osaamista kuin myös mahdollisuuksia opiskella lisätutkintoja, jotta alalla on koko ajan eri alojen osaajia. Pääkaupunki seutu tarvitsee niin hoitajia kuin myöskin osaavia esimiehiä, joten hoitotyön johtamiskoulutuksella on myös kiire. Vanhustenhoito on ala, joka liian pienillä resursseilla varustettuna viime kädessä uuvuttaa sen työteliäimmänkin taakkansa alle ja kärsijänä on aina silloin potilas. Suomalaisia hoitajia on valtavasti, mutta työstä on tehty mahdotonta tehdä. Ei kukaan jaksa, kun joutuu hutiloimaan ja juoksemaan koko ajan hoitotyötä tehdessään. Kun hoitajan sydän menee rikki, hän vaihtaa alaa. Kutsumustaan vastaan ei voi toimia. Hoitoalan alipalkkaus on myös syvä ongelma. Palkkaus on laitettava kuntoon.

07.05.2022 Suolistosyövän seulonta laajenee - lakialoitteeni meni näin läpi Suolistosyövän seulonta laajenee Suomessa ja 60–68-vuotiaiden suolistosyövän seulonta käynnistyy koko maassa tänä vuonna. Vähitellen seulonta laajenee niin, että seulonta ulottuu 56–74-vuotiaisiin vuodesta 2031 alkaen. Seulonta on alkanut jo esimerkiksi Keski-Suomessa. Selontojen laajeneminen on hyvä asia ja samalla päätökseen tulee asia, jota olen ajanut niin kuntapolitiikassa kuin eduskunnassa vuodesta 2008. Kansanedustaja voi saada myös oppositiosta lakialoitteellaan huomion tärkeään ja merkittävään asiaan. Suolistosyövän seulontojen laajeneminen on pitkän työn tulos. Aloitin aiheesta jankkaamisen vuonna 2008 kuntapolitiikassa ja siitä jatkoin eduskunnassa. Nyt se on totta. Tässä kirjallinen kysymys eduskunnassa vuodelta 2012 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_92+2012.pdf Tässä lakialoite vuodelta 2020 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_41+2020.aspx Valtuustokysymyksen Espoon valtuustossa tein aiheesta v. 2012. Ohessa päätös toivomuksineen. https://docplayer.fi/9897988-Espoon-kaupunki-poytakirja-83-valtuusto-11-06-2012-sivu-1-1.html

05.05.2022 Kriittisten sote-tietojärjestelmien toimivuus on keskeinen osa huoltovarmuutta Kriittisten sote-tietojärjestelmien toimivuus on keskeinen osa huoltovarmuutta. Eduskunta käsittelee parhaillaan turvallisuusselontekoa, mutta huoltovarmuuden kannalta kriittisiä osa-alueita on jätetty käsittelyn ulkopuolelle. Uudellamaalla käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä Apotti kaatui tunniksi torstaiaamuna. Se johti siihen, ettei lääkäri- ja laboratorioaikoja voinut varata eikä potilaiden tietoja voinut hakea järjestelmästä HUS:issa. Kyseessä on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön järjestelmä, jonka pidemmät käyttökatkokset voivat vaarantaa kansalaisten hengen ja terveyden. Jotta esimerkiksi leikkaukset voitaisiin tehdä turvallisesti, potilaan tiedot on oltava aina saatavilla. Tietojärjestelmien toiminta on yhtä tärkeää kuin sähkönsaannin turvaaminen. Vaikka esimerkiksi sähkökatkoihin on varauduttu sairaaloissa generaattoreilla, tämä ei riitä, jos kriittisten tietojärjestelmien toimintaa ei pystytä turvaamaan. Vihamielinen hyökkäys on oleellisesti helpompaa toteuttaa tietoverkkoihin kuin sähköverkkoihin. Tällä hetkellä lisäksi ICT-alan toimihenkilöt ovat lakossa. Nyt pitäisi selvittää, mitä tapahtui, ja varmistaa, että potilasjärjestelmiin ei ole mahdollista tunkeutua tai niitä sabotoida ulkopuolelta. Tietoliikennekatkojen varalta esimerkiksi leikkausten edellyttämät potilastiedot on oltava saatavilla sairaaloissa paikallisesti, ilman tietokantaan pääsyä. On ollut ikävää, että eduskunnassa käsittelyssä olevaa turvallisuusympäristön muutosta koskevaa ajankohtaisselontekoa ei tuotu sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn. Selonteko pohjustaa keskustelua ja päätöstä NATO:on liittymisestä, mutta sen pitäisi antaa kokonaiskuva turvallisuuskysymyksiin laajemminkin. Kriisiaikana terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus, kesto ja kantokyky on keskeistä ja turvallisuuteen varustautumisessa terveydenhuollon toimivuus on avainasemassa. Huoltovarmuuden osalta olisi varmistettava myös lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden riittävä varastointi ja saatavuus, jos esimerkiksi merikuljetuksiin kohdistuu häiriöitä.

28.04.2022 Ps kyselytunnilla: Perussuomalaiset vaati vaikuttavia rajaturvallisuuslakeja - hallitus ei suostu keskeyttämään turvapaikanhakuoikeutta edes Venäjän hybridivaikuttamisen estämiseksi Perussuomalaiset vaati vaikuttavia rajaturvallisuuslakeja - hallitus ei suostu keskeyttämään turvapaikanhakuoikeutta edes Venäjän hybridivaikuttamisen estämiseksi Hallitus esitteli tänään uuden valmiuslakipakettinsa, joka hallituksen mukaan valmisteltiin pikaisesti ja joka otetaan mahdollisimman nopeasti käyttöön. Perussuomalaiset kuitenkin pitää pakettia täysin puutteellisena, sillä se ei sisällä pykäliä itärajan sulkemiseksi sellaisessa tapauksessa, että Venäjä käyttäisi siirtolaisia hybridisodankäynnin välineenä. - On hyvinkin mahdollista, että lähitulevaisuudessa Venäjä koittaa horjuttaa Suomen yhteiskuntajärjestelmiä muun muassa ohjaamalla siirtolaismassoja rajallemme hakemaan ”turvapaikkaa”. Viimeksi tätä keinoa käytti Valko-Venäjä Puolan vastaisella rajalla, perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas huomautti eduskunnan kyselytunnilla. Uusi esitys on täysi torso Jo marraskuussa 2021 perussuomalaiset vaati välikysymyksessä, että on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin, joilla hybridivaikuttamisen tapauksessa turvapaikanhakuoikeus pystytään epäämään kokonaan. - Tänään hallitus esitteli uuden valmiuslakipaketin täysin torsona. Sen sijaan, että siinä puututtaisiin vaikuttamistilanteessa itärajan sulkemiseen, hallitus keskittyy esityksessä rakennusten ja ajoneuvojen haltuunoton mahdollistaviin pykäliin. Tärkeysjärjestyksenne on suorastaan irvokas, Peltokangas hämmästeli. Milloin aiotte tuoda eduskuntaan sellaiset pykälät, joilla ihmismassat voidaan pysäyttää rajalle – vai aiotteko tuoda niitä ollenkaan? Peltokangas kysyi. Turvapaikanhaku ”keskitetään” Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) vastasi, että rajamenettelyä ja esimerkiksi turvapaikanhakuoikeutta koskevat pykälät tuodaan vasta myöhemmin eduskuntaan. Henrikssonin mukaan niitä pitää ensin oikeudellisesti arvioida EU:n komissiossa, jolta hallitus pyytää lausuntoa. Tosiasiassa hallitus ei ole omien sanojensa esittämässä missään vaiheessa sellaisia lakeja, joilla turvapaikanhakuoikeus voitaisiin itärajalla keskeyttää kokonaan. Tämä kävi ilmi hallituksen tiedotustilaisuudessa tänään, kun hallitus puhui vain turvapaikanhaun mahdollisesta keskittämisestä. Hallituksesta todettiin, ettei oikeusvaltio voisi missään vaiheessa kokonaan keskeyttää turvapaikanhakuoikeutta. Poliittinen tekosyy Peltokangas pitää selitystä EU-komission kuulemisesta poliittisena tekosyynä, sillä aiemmin turvapaikanhaun epääminen hybridivaikuttamisen tilanteessa on onnistunut muissa EU-maissa. - Lakiesitysten lähettäminen komissiolle kuulostaa tekosyyltä, koska komissio ei ole puuttunut rajojen sulkemiseen Kreikan, Puolan tai Liettuankaan tapauksissa. Jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että jäsenmaalla on oikeus sulkea rajat tällaisessa tilanteessa, Peltokangas muistutti. - Turvapaikanhakuoikeus pitää pystyä tarvittaessa keskeyttämään kokonaan, aivan kuten edellä mainituissa EU-maissa on jo tehty. Nyt te ette puutu siihen mitenkään! Aikaa on ollut – mitään ei tapahdu Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti hallitukselle, että jo marraskuussa, kun Valko-Venäjä tunki siirtolaisia Puolaan ja Liettuaan, hallitus lupasi pikaisia toimia vastaavan estämiseksi Suomessa. - Te kerta toisensa jälkeen kerrotte nämä samat asiat, mutta se ei näy teidän teoissanne. Tänään tiedotustilaisuudessa sisäministeriö kertoi, että ei niihin tuleviinkaan pykäliin ole tulossa turvapaikanhaun keskeyttämistä – niihin on tulossa vain turvapaikanhakemisen keskittäminen jonnekin. Ei tämä joka hybridioperaation turvallisuusongelmaa, Purra valisti hallitusta.

21.04.2022 Kyselytunnilla esittämäni ps eduskuntaryhmän kysymykset liittyen hoitajien palkkoihin, pakkolakiin ja potilasturvallisuuteen Arvoisa puhemies! Suomessa on kova pula hoitohenkilökunnasta, mutta tästä huolimatta hoitajille ei haluta maksaa kilpailukykyisiä palkkoja. YLE raportoi tammikuussa, että Ruotsissa ja Norjassa hoitajan tilille jää kuukaudessa 600–2 000 euroa enemmän. Koronapandemian aikana yritykset saivat miljoonatuet kierros toisensa jälkeen ja maaliskuussa hallitus kaksinkertaisti ilmastokehitysavun. Sote-uudistuksen myötä perustettujen hyvinvointialueiden johtohenkilöille tuntuu myös riittävän rahaa, palkat ovat jopa 17 400 euroa kuussa. Pääministeri Marin, Te ja puolueenne olette ennen monia edellisiä vaaleja luvanneet hoitajille vaikka mitä. Lupauksillenne käy kuin vappusataselle. Pääministeri Marin, tällaisten vaaliukaasien sijaan voisitte tehdä asialle jotain. Panostakaa hoitajien palkkoihin. Panostakaa siihen, että saadaan lisää hoitajia. Panostakaa potilasturvallisuuteen. Miksi ette tee näin? -- Arvoisa puhemies! Koronapandemian aikana hoitajat olivat se ihmisryhmä, joka ei voinut jäädä etätöihin, vaan jonka täytyi venyä ja hoitaa potilaat. Hoitajia ei houkuteltu venymään porkkanalla, vaan kepillä: valmiuslaki otettiin käyttöön ja hoitajat velvoitettiin töihin sen sijaan, että heitä olisi kuunneltu ja heidän uupumuksensa olisi otettu vakavasti – tällöin hallitusta potilasturvallisuus ei kiinnostanut. SDP on luvannut, että hoitajien työolot ja palkkaus saatetaan sellaiselle tasolle, jolla henkilöstöresurssit turvataan ja ala säilyttää houkuttelevuutensa nuorten silmissä. Hallituksen asenne hoitajia kohtaan tuntuu kuitenkin pysyneen ennallaan, sillä hoitajien työtaistelun aikana perhe- ja peruspalveluministeri Aki Linden on väläytellyt lakeja, joilla hoitajat pakotettaisiin töihin lakon aikana tai heitä jopa estettäisiin irtisanoutumasta. Ministeri Linden, mitä aiotte tehdä, jos hoitajat toteuttavat joukkoirtisanoutumisensa? Miksi te ette ratkaise hoitajien tilannetta lupaustenne mukaisesti ja ratkaise samalla potilasturvallisuutta?

11.04.2022 Esitykseni läpi Espoon kaupunginvaltuustossa: Vammaisasiamiehen selvitys etenee valtuuston käsittelyyn Tekemäni muutosesitys vammaisasiamiehen selvityksen viemisestä Espoon valtuuston käsittelyyn eteni Espoon kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina. Esityksestä äänestettiin luvuin 8-7 edukseni. Päätösehdotus oli, että Vammaisasiamiehen selvitys merkitään vain tiedoksi kaupunginhallitukselle. Nyt selvitys saa laajemman käsittelyn edeten valtuustoon.? On ollut erittäin harmillista vuosien ajan, että tärkeät selvitykset jäävät käsittelemättä valtuustossa. Tässä selvityksessä on luettavissa vammaisen ihmisen kohtaama arki Espoossa. Näin tärkeitä asioita ei saa jättää pimentoon. Valtuutettujen on saatava tietoa vammaisasiamiehen selvityksen sisällöstä. Yksi merkittävä asia vammaisten mutta myös vanhusten elämässä Espoossa vuonna 2021 oli kulkukeskus, joka on järjestänyt kuljetuspalvelut. Siinä on havaittu lukuisia ongelmia. Kulkukeskusta ei ole vaan saatu toimimaan ja asiaa on käsiteltävä ja jankattava niin paljon ja kauan, että se saadaan toimimaan. Vammaiset ja vanhukset eivät saa olla kulkupalvelujen heittopusseja. Kaupunginhallitus käsitteli myös sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen, joka myös lopulta päätettiin lähettää yksimielisesti Espoon valtuuston käsittelyyn. Myös tästä tein esityksen. Potilaiden oikeuksien, yhdenvertaisuuden ja ihmisen hyvän hoidon kannalta sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys on kruununjalokivi. Epäkohdat nostetaan esiin ja sitä kautta toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön laatimaa Parannetaan potilasturvallisuutta yhdessä - ohjelmaa. Potilasturvallisuuden itu kasvaa sosiaali- ja potilasasiamiehen kertomuksesta. Selvityksessä nostetaan esiin esimerkiksi koronaepidemian vaikutuksia espoolaisille, hoitoon pääsyn vaikeus, puhelinpalvelun ongelmat, vaikeudet saada aikaa lääkärille, tunne tulla vähätellyksi vaivojensa kanssa, vaikeus saada lähetettä erikoissairaanhoitoon, erilaiset katkenneet hoitoketjut, pitkät odotusajat mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja hammashoitoon pääsemättömyys. Potilasturvallisuus, arjen turvalliset tilanteet hoitotyön kentällä, on ollut agendani vuosia niin hoitotyössä kuin myös päättäjänä toimiessani. Voimme kaikki tehdä paljon. Tärkeintä on ennakointi.

05.04.2022 Kehysriihessä hoitotakuulakiin 95 miljoonaa - laki ei voi toteutua, sillä hallitukselta puuttuu sotehenkilöstö Sanna Marinin (sdp) hallitus kohdentaa kehysriihessä hoitotakuulain voimaan saattamiseen 95 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Hoitotakuulaki tarkoittaa sitä, että jatkossa kaikkialla Suomessa pääsisi hoitoon kiireettömässä tapauksessa viikossa hoidontarpeen arvioinnista. Nykyinen hoitotakuu on kiireettömässä tapauksessa kolme kuukautta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2023. Marinin hallituksen tavoite on hyvä, mutta valitettavasti se jää toteutumatta, sillä pelkästään paperilla tehty hoitotakuulaki ei turvaa kansalaisten hoitoon pääsyä. Kun sotehenkilöstöä, hoitajia ja lääkäreitä, puuttuu jo nyt, niin mistä hallitus aikoo heidät löytää ensi vuodelle? Kehysriihessä ei otettu kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tämän hetkiseen tilanteeseen ja hoitajalakkoon, jonka seuraukset sotealalle voivat olla kohtalokkaat. Pääministeri toivoi kuitenkin tiedotustilaisuudessa pikaista ratkaisua hoitajalakkoon ottamatta muutoin kantaa asiaan. Vaaleissa hoitoalaa muistetaan puhein ja maailmaa syleilevin ylistyksin. Juuri menneissä aluevaaleissa hoitaja ja hänen asiansa oli ykkönen. Nyt kiitokset ja kehut on kuitenkin jo unohdettu. Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriö on kiristämässä hoitoalan ruuvia entisestään tuomalla suojelutyötä koskevan ns. ”pakkolain”, jolla hoitajien lakko-oikeutta halutaan rajoittaa. Jos hallitus tuo pakkolain, tekee se yhden hallituskautensa suurimmista virheistä. Olemme menettämässä alata pitkänlinjan osaajia, sillä hoitohenkilöstö on saanut tarpeekseen ja jättää alan. Siinä missä hoitoalan palkkakehityksen kaari ei näytä olevan ylöspäin, ei sinne suuntaan mene myöskään hoitohenkilöstön määrä tulevaisuudessa. Olemme nähneet Suomessa sairaaloiden osastojen ja leikkaussalien sulkemisia henkilöstöpuutoksista johtuen. Hyvinkäällä suljettiin ikääntyneiden psykiatrinen hoivayksikkö syksyllä 2021, Oulussa suljettiin viisi leikkaussalia helmikuussa 2021 ja Siun sote on ilmoittanut tänään sulkevansa Heinäveden ikäihmisten hoivayksikön kesäkaudeksi henkilöstöpulan vuoksi (Yle: Siun sote sulkee Heinäveden ikäihmisten hoitosolun kesän ajaksi - henkilökuntaa ei riitä). Hoitotakuulaki, mutta myös henkilöstömitoituksen nostaminen 0,7 lukuun huhtikuun 2023 alusta on suuri haaste hallitukselle. Henkilöstömitoitusta on nostettu hallitusohjelman mukaisesti vuosittain kunnes se on 0,7. Nämä molemmat on vaikeita toteuttaa eli hallituksen tulisikin reagoida asiaan heti ja etsiä oikeat ratkaisut asioiden voimaansaattamiseksi. Näitä kumpaakaan lakiesitystä ei viedä maaliin ilman sosiaali- ja terveydenhuollon riittävää henkilöstömäärää. Ja tällä hetkellä hallitukselta puuttuu tuo henkiLöstö.

04.04.2022 Ei pakkolakia vaan palkkaa Ei pakkolakia, vaan palkkaa hoitoalan ammattilaisille. Pakkolaki tulee vaikuttamaan henkilöstöpulaan sotealalla juuri päinvastoin kuin hallitus luulee. Hoitajat ovat syystäkin loukkaantuneet siitä, että heiltä ollaan viemässä jopa lakko-oikeus. Tietooni on tullut monen hoitajan aikomus jättää kokonaan soteala, mikäli lakkooikeuteen kosketaan. Hallituksen vastaus sotealan palkkapyyntöihin on pakkolaki ja koodisana potilasturvallisuus. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon vaarantuneeseen potilasturvallisuuteen ei ole otettu aikaisemmin kantaa? Sotealalla on arkipäivää se, että työvuoroista puuttuu tekijöitä ja henkilöstö venyy ylitöihin ja tekee pidennettyjä työvuoroja. Sotesektori on selvinnyt tähän saakka vain joustoilla. Myös koronaepidemian vuodet ovat olleet kriittistä aikaa, pelottaviakin. Koronalisiä ei tullut Suomessa, muualla maailmassa niitä maksettiin ja rahalla houkuteltiin hoitajia. Miksi hoitaja ei saisi vaatia rahaa? Kutsumus ei elätä. Sotehenkilöstölle on nyt annettava kiitos tehdystä työstä.. Hoitajalakko on tuonut näkyväksi vajaamiehityksellä toimivan sotesektorin, joka jatkuu sellaisena myös hoitajalakon jälkeen, mikäli alan toimijoita ei kuulla. Hallituksen olisi pitänyt yrittää ratkaista jo aikaisemmin hoitoalan kipukohtia. Monella alalla työn vastuullisuus vaikuttaa alan palkkoihin. Miksi ihmeessä sote-alaa ei nähdä sellaisena? Palkkaus on myös eläkepolitiikkaa. Tämän päivän pienituloiset soteosaajat ovat tulevaisuuden pienituloisia eläkeläisiä.

11.03.2022 Vauhtia, draaman kaarta ja rauhaa Vauhtiviikkoon mahtui ensimmäinen aluevaltuuston kokous (tehtiin valintoja ja tulin valituksi ps jäseneksi aluehallitukseen sekä hyväksyttiin hallintosääntö), aluehallituksen seminaari (valmistelutyöryhmän info, yleisiä sotekysymyksiä, eka aluehallitus ensi viikolla), Espoon kaupunginhallituksen kokous, khn ja Kirkkonummen kh:n tapaaminen, sote-valiokunnan kokouksia ja täysistuntoja. Kyselytunnilla ps eduskuntaryhmän kysymyksessä kysyttiin mm. bensaveron laskemisesta, mikä olisikin nyt ehdotonta bensan hinnan noustua tappiinsa. Tänään äänestettiin lisätalousarviosta, johon ps esitti monia hyviä esityksiä ja lausumia, joita hallitus ei tietenkään kannattanut 🙄 Oma kysymykseni torstain kyselytunnilla liittyi väestönsuojiin ja huoltovarmuuteen, mutta jäi tällä kertaa esittämättä. Teinkin aiheesta kirjallisen kysymyksen ministerille. Väestönsuojista on tullut paljon kysymyksiä kansalaisilta. Lumiseen tiistai päivään mahtui myös draaman kaarta ja lento suorilta jaloilta selälleen jäätikköön. Tuleeko lisää järkeä kun päänsä lyö? Olihan tälli ja luusto tuli näin testattua. 100g Edam juustoa/ päivä taitaa pitää luustoa kunnossa. Olin ”kotiseurannassa” yön ja onneksi ei tullut muuta kuin mustelmia ja jäykkyyttä. Tällin jälkeen ostin myös yhdet niistä viimeisimmistä tämän talven nastakengistä. Nyt on niiden aika 🙏 Viikon kohokohta oli nähdä upean merikotkan kiitää, kaataa - lentely Finnoon peltojen yllä. Surua viikkoon tuo Ukrainan sota ja ihmisten kohtalot. Rukoilen iltaisin rauhaa iltarukouksessa, mutta ei se taida yksin riittää. Nyt on poliittisen koneiston aika toimia. Tarvitaan diplomatiaa, taitoa, neuvotteluja, tuloksia ja sopimuksia. Humanitäärinen käytävä on saatava auki. Kiitän presidentti Sauli Niinistöä toimista neuvottelujen ja rauhan eteen. Meillä Suomessa on upea presidentti. #sauliniinistö #tasavallanpresidentti Näinä hetkinä ymmärtää, miten hyvä on olla kotona.

03.02.2022 Hallitus haluaa ratkaista hoitajapulan kouluttamalla karkoituspäätöksen saaneita kolmansien maiden henkilöitä hoito- ja hoivaalalle Hallitus on keksinyt, miten hoitajamitoitus 0,7 saavutetaan - koulutetaan karkoituspäätöksen saaneet kolmansien maiden kansalaiset hoiva-avustajiksi ja lähihoitajiksi. Hallitus esittää, että turvapaikanhakijoille ja karkotuspäätöksen saaneille myönnetään opiskeluperusteisia oleskelulupia. Sen sijaan, että hallitus ratkaisisi hoitajien työoloihin ja palkkaukseen liittyvät ongelmat, se aikoo ratkaista hoitoalan henkilöstöpulan kouluttamalla kenestä tahansa Suomeen haluavasta ja jo karkoituspäätöksen saaneesta ulkomaalaisesta lähihoitajan tai hoiva-avustajan. Esitys karkoitetun henkilön oleskeluluvan saamisesta opiskelun perusteella annettiin eduskunnalle valtiopäivien avajaisten jälkeisessä istunnossa keskiviikkona 2.2. 2022. Hallituksen esitys on järjetön ja se herättää suurta huolta. Hallitus luo kuin tehtaan hihnalta kerta toisensa jälkeen vetovoimatekijöitä hakeutua Suomeen, mutta tarjoaa myös avokätistä ja ankkuria saada jäädä tänne, vaikka henkilöllä olisi katsottu olevan painava syy poistua Suomesta. Hallitus ei kerro, mikä opintoala sillä on mielessä, kun se tekee tällaisen esityksen. On sanomattakin selvää, että kyseessä on hoito- ja hoiva-ala sen erilaisine koulutustasoineen. Hoitoalan opinnoista on tulossa ajokortti Suomeen pyrkiville, vaikka hoitoala ei olisikaan millään tavalla mieluinen tai harkittu. Kielitaidottomat henkilöt, joiden koulutustaustoista jopa henkilölllisyydestä voi olla epäselvyyttä, lasketaan alalle, joka on vaativa ja potilasturvallisuuden näkökulmasta vastuulllinen. Hallitus ei ole kertonut, että millä kielellä opiskelupaikan ja oleskeluluvan saaneita aiotaan kouluttaa ja kuka ottaa vastuun heidän työharjoittelusta, jotka liittyvät opintoihin. Eihän voi olla niin, että ammattiin valmistutaan ilman työharjoitteluja. Jo ennestään suurtessa paineessa olevat hoitoalan työntekjät asetetaan tässä taas uuteen rooliin ja se rooli on pelottava.

10.01.2022 Tein 20.4.2020 kantelun oikeusasiamiehelle liittyen vanhustenhoidon tilanteeseen kotonaepidemian aikana: Koronaan sairastuneiden vanhusten hoidon laatu hoivakodeissa Tein kantelun oikeusasiamiehelle, sillä minua huolestutti suuresti se, miten kodinomaisissa vanhustenhoivan yksiköissä kyetään hoitamaan koronaan sairastuneet vanhukset hyvin, oikea-aikaisesti, oireenmukaisesti ja inhimillisesti. Tilanne oli katastrofaalinen, kun tartuntoja alkoi paljastumaan ja tieto niistä nousi myös julkisuuteen. Tein sosiaali- ja terveysministeriölle myös esityksen, että vaikeissa hoivatilanteissa, joihin liittyisi erityishoidon tarve kuten kivunlievitys, happivajauksen hoito ja saattohoitotilanteet apua tulisi olla mahdollista saada valtakunnallisesti Medihelin avulla. Syy tämä aiheen tärkeyteen johtuu siitä, että tunnen kodinomaisten hoivayksikköjen tilanteita hyvin työtaustani kautta ja vanhustenhoidon tahtotila hoitaa ikääntynyt samassa hoivayksikössä loppuun saakka voi osoittautua mahdottomaksi toteuttaa tilanteissa, joissa hoivayksiköllä ei ole valmiuksia siihen. Oikeusasiamieheltä saatu vastaus: Viite: 20.4.2020 vireille tullut kantelu ASIA: Koronaan sairastuneiden vanhusten hoidon laatu hoivakodeissa Pyysitte oikeusasiamiestä selvittämään muun muassa koronaviruk- seen sairastuneiden vanhusten hoidon laatua hoivakodeissa. Lisäksi kysytte, miksi THL ei ole tilastoinut hoivakodeissa koronaan meneh- tyneitä vanhuksia. Asianne esiteltiin apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille. Hän kiittää Teitä tärkeää asiaa koskevasta kirjeestänne. Apulaisoikeusasiamies pahoittelee tämän vastauksensa viipymistä, mikä johtuu saapuneiden kanteluiden suuresta määrästä. Vastauksenaan apulaisoi- keusasiamies ystävällisesti toteaa Teille seuraavaa. Oikeusasiamiehelle on saapunut suuri määrä kanteluja, joista osa koskee myös ikääntyneiden henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien to- teutumista. Kanteluissa on pyydetty muun muassa tutkimaan vanhusten kohtelua hoito- ja hoivayksiköissä koronavirusepidemian aika- na sekä omaisille asetettuja vierailukieltoja. Apulaisoikeusasiamies on arvioinut erityisesti vanhustenhuollon käytäntöjä, ohjeistusta ja val- vontaa sekä kiinnittänyt vastuussa olevien tahojen huomiota havaitsemiinsa puutteisiin ja ohjannut lainmukaiseen menettelyyn. Lailli- suusvalvonnan tavoitteena on ollut ja on edelleen ikääntyneiden henkilöiden oikeuksien toteutumisen edistäminen ja valvonta. Apulaisoikeusasiamies on tutkinut omasta aloitteestaan muun muassa seuraavia vanhusten oikeuksia ja asemaa koskevia asioita:  laitos- ja palveluasumisen laadun valvonta koronavirusepidemian aikana vanhustenhuollossa (EOAK/2688/2020, joka on tämän vastauksen liitteenä),  vanhuksiin kohdistuvat rajoitukset koronaepidemian aikana (EOAK/3232/2020),  yli 70-vuotiaita koskeva ohjeistus koronaviruspandemian aika- na (EOAK/2889/2020), VASTAUS 1 / 4 30.12.2021 EOAK/2816/2020  vanhusten yhdenvertainen kohtelu koronavirusepidemian ai- kana (EOAK/3787/2020) sekä  vanhusten tapaamisten ja liikkumisen toteuttaminen hoivayksiköissä koronapandemian aikana (EOAK/5463/2020).  Lisäksi apulaisoikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota muistisairaiden henkilöiden suun terveydenhuollon toteutumiseen (EOAK/6646/2019) ja  kotihoidon asiakkaiden suun terveydenhuollon toteuttamiseen (EOAK/2534/2020). Edellä mainitut ratkaisut on julkaistu oikeusasiamiehen verkkosivuilla www.oikeusasiamies.fi. Oikeusasiamiehen koronaan liittyvästä toiminnasta on kerrottu kootusti oikeusasiamiehen eduskunnalle antamassa kertomuksessa vuo- delta 2020 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020 (oikeusasiamies.fi). Sosiaalihuollon vanhusten yksikköjä koskevia ha- vaintoja on kuvattu vuosikertomuksen kohdassa 3.5.13 s. 126; Ko- ronavirukseen ja vanhustein oikeuksiin liittyviä asioita kohdassa 4.2.10 s. 200; lisäksi vanhusten oikeuksia koskevaa toimintaa kuva- taan kohdassa 5.13 s. 324. Tänä vuonna tehdyissä tarkastuksissa on kiinnitetty huomiota muun muassa toiminnan voimavaroihin sekä palveluasumisyksikön ulko- puolisen omatyöntekijän nimeämisen merkitykseen ikääntyne iden henkilöiden oikeuksien turvaamisessa. Omatyöntekijän merkityksen tarpeellisuus korostuu erityisesti tilanteissa, joissa ikääntyneen henkilön palveluntarve muuttuu siten, ettei nykyinen palvelu enää vastaa hänen palvelutarpeitaan. Kaikki tarkastuspöytäkirjat julkaistaan oikeusasiamiehen verkkosivuilla niiden valmistuttua. Ylimpänä laillisuusvalvojana apulaisoikeusasiamies seuraa muiden valvovien viranomaisten iäkkäisiin henkilöihin kohdistuvia ja koronavi- rustilanteeseen liittyviä toimenpiteitä. Tällaisia valvottavia tahoja, joiden omiin tehtäviin valvonta kuuluu ovat esimerkiksi Sosiaali- ja ter- veysalan lupa- ja valvontaviraston Valvira, aluehallintovirastot sekä kunnat, joiden vastuulla on toteuttaa omavalvontaa sekä omien toi- mintayksiköiden että ostopalveluna toimivien yksiköiden osalta. Kantelunne johdosta apulaisoikeusasiamies pyysi Valviralta selvitystä sen toimenpiteiden toteuttamisesta liittyen iäkkäiden henkilöiden hoi- don laatuun. Vastauksessaan (Dnro V/12627/2021) Valvira toteaa, että koronaviruspandemian aikana on tehostettu valvontaa ja tiivistetty yhteistyötä aluehallintovirastojen kanssa. Valvira on yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa julkaissut useita tiedotteita ja ohjauskir- jeitä, joilla on pyritty varmistamaan ja edistämään asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä laadukkaita palveluja. 2/4 Edellä mainitussa selvityksessään Valvira viittaa muun muassa 23.4.2020 päivättyyn tiedotteeseen, jossa se on aluehallintoviraston kanssa korostanut, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvas- tuussa olevien kuntien ja ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tuottavien toimintayksiköiden tiivis yhteistyö on välttämätöntä koronavirustilanteessa. Valvira on korostanut, että viranomaisohjeistuksia on noudatettava, ja kunnan tehtävänä on varmistaa, että sen alueella toimivissa yksityisissä ja julkisissa asumisyksiköissä on riittävät varusteet ja ohjeet tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi. Tiedotteessa muistutettiin kuntia niiden velvollisuudesta järjestää riittävät terveyden- ja sairaanhoidon palvelut hoivakodin asukkaille. Esimerkiksi epäillessään yksikössään COVID-19 tartuntaa palveluntuottajan on oltava viipymättä yhteydessä kunnan tartuntataudeista vastuussa olevaan lääkäriin. Jos palveluntuottajan toimintaedellytykset vaarantuvat siten, että asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuu vakavia uhkia, tulee asiasta viipymättä ilmoittaa sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Mikäli yksityinen palveluntuottaja ei kykene jatkamaan toimintaa, tulee kunnalla olla valmius järjestää asiakkaiden hoito ja huolenpito asianmukaisella tavalla. Viranomaistiedotteita ja -ohjausta on päivitetty tilanteen sitä vaatiessa. Esimerkiksi Valvira on 3.9.2020 julkaisemassaan tiedotteessa to- dennut, että kuntien ja yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien tulee huolehtia sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti kaikissa tilanteissa. Tiedotteessaan Valvira toteaa, että mahdolliseen seuraavaan tartuntatautiti- lanteen pahenemiseen tulee valmistautua ja varautua siten, että asiakkaiden perusoikeudet toteutuvat eikä heidän oikeusturvansa vaa- rannu samalla kun huolehditaan tartuntojen ehkäisystä. Valvira viittaa myös apulaisoikeusasiamiehen antamiin ratkaisuihin. (https://www.valvira.fi/-/perusoikeuksien-toteutuminen-ja-tartuntojen- ehkaisy-sosiaalihuollossa) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on 21.4.2020 antanut ohjausta kuolemansyyn selvittämiseen ja kuolintodistuksen täyttämiseen niissä tapauksissa, joissa henkilön kuolemaan liittyy Covid-19 -virusinfektio (THL Word Template). THL on ohjeistanut Covid-19-infektioon liittyvien kuolemien ilmoittamisesta marraskuussa 2020 (Covid-19-infektioon liittyvien kuolemien ilmoittaminen - THL). THL:n ohjeistuksen mukaan sairaanhoitopiireis- tä kuolleiden lukumäärät ilmoitetaan THL:ään seuraavasti jaoteltuna:  Erikoissairaanhoidossa tapahtuneet kuolemat  Perusterveydenhuollon yksiköissä (vuodeosasto tai muu) ta- pahtuneet kuolemat  Sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa asumisyksiköissä ta- pahtuneet kuolemat  Kotona tai muualla tapahtuneet kuolemat 3/4 THL julkaisee päivittäin koronainfektioihin liittyvien kuolemien lukumäärän, joka perustuu tartuntatautirekisterin tietoihin. THL ei julkaise kuolemansyytilastoja, vaan tämän julkaisun tekee Tilastokeskus. THL:n ylläpitämään tartuntatautirekisteriin on tilastoitu kaikkien Covid- 19 -tautiin menehtyneiden henkilöiden lukumäärätiedot ikäryhmittäin. (Tartuntatautirekisterin COVID-19-tapaukset - THL kuutio- ja tiiviste- käyttöliittymä) Tartuntatautirekisterissä kuolema tilastoidaan koronavi- rusinfektioon ja COVID-19-tautiin liittyväksi kuolemaksi, kun se on tapahtunut 30 päivän sisällä positiivisesta koronavirustestituloksesta. THL lähettää viikoittain Suomen kokonaiskuolleisuusluvut Euroopan laajuiseen EuroMomo-kuolleisuusseurantaan. Euroopan maiden tieto- ja voi tarkastella viikkotasolla koko Covid-19 pandemian ajalta nykyhetkeen (Graphs and maps — EUROMOMO). Koronavirukseen Suomessa menehtyneistä henkilöistä on THL:sta 29.12.2021 saadun tiedon mukaan 34,4 % ollut menehtyessään hoi- dettavana erikoissairaanhoidossa, 40,6 % perusterveydenhuollon yk- sikössä, 22,5 % sosiaalihuollon ympärivuorokautisessa yksikössä ja 2,5 % kotona tai muualla. THL toteaa, että edellä olevat tiedot perustuvat erikoissairaanhoidon tilannekuvaraporttiin, johon sairaanhoitopii- rit vastaava päivittäin. THL:stä todetaan, että oheinen tilasto päivittyy viiveellä eikä siten täysin vastaa tämänhetkistä tilannetta. Vuodeosastohoidossa on THL:sta 29.12.2021 saadun tiedon mukaan ollut ikäryhmässä 60–69-vuotiaat yhteensä 1166 henkilöä, joista 704 on miehiä ja 462 naisia. Ikäryhmässä 70–79 on vuodeosastohoidossa ollut 1029 henkilöä, joista 609 on miehiä ja 420 naisia. Ikäryhmässä yli 80-vuotiaat on vuodeosastohoidossa ollut 653 henkilöä, joista 311 on miehiä ja 342 naisia. Kyseiset tiedot perustuvat Terveyshilmoon, jonka tietosisältö puolestaan koostuu pääasiassa päättyneistä erikoissairaanhoidon tapahtumista. THL:stä korostetaan, että eri palve- luntuottajat toimittavat nämä tiedot vaihtelevilla viiveillä, mistä johtuen rekisteristä saadun luvut erityisesti viime viikkojen osalta ovat vielä puutteellisia. Koronavirustilanteen jatkuessa apulaisoikeusasiamies pyrkii erityisesti valvomaan ikääntyneiden henkilöiden oikeuksien toteutumista ja kiinnittää erityistä huomiota sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun. Tässä tarkoituksessa laillisuusvalvonnassa keskitytään erityisesti valvovien tahojen toimintaan. Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Pia Wirta Asiakirja on hyväksytty sähköisesti asianhallintajärjestelmässä.

07.01.2022 Perussuomalaiset: Terveyskeskuspalveluautot täydentämään sotea – ”Ratkaisu kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa lähipalvelua ei ole saatavilla” Lisätietoa >>

07.01.2022 Juvonen Lintilälle: Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin – myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee koronatukikierroksen Lisätietoa >>

07.01.2022 Juvonen: Hoitoalalla on osattava kotimainen kielitaito työperainen maahanmuutto ei ole vastaus hoitajapulaan/ Lisätietoa >>

Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060,

, www.eduskunta.fi

19.12.2022 Hallitus vain lisää juuri sellaista maahanmuuttoa, joka lisää ongelmia kuten katuväkivaltaa ja seksuaalirikollisuutta

19.12.2022 Purra esitti epäluottamusta: Suomalaiset ovat kyllästyneet haittamaahanmuuton ongelmiin, mutta hallitus ei edelleenkään kehtaa myöntää nuoriso- ja katurikollisuuden juurisyitä

15.12.2022 KK sairaaloiden päivystyskriisin ratkaisemisesta ja päivystystoiminnan jatkuvuuden turvaamisesta hyvinvointialueilla 1.1. 2023 jälkeen sekä hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyydestä/

15.12.2022 Päivystyskriisi riistäytynyt käsistä ja potilasturvallisuus vaarantunut valtakunnallisesti - Kaikki ideat ja rahat käyttöön saada kriisi ratkaistua

14.12.2022 TIEDOTE 14.12.2022 julkaisuvapaa Kirjoitettu perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pohjalta vuoden 2023 talousarvion yleiskeskustelussa 14.12.2022, ed. Kankaanniemi Perussuomalaisten Kankaanniemi: Sadat tuhannet ajautuvat köyhyysrajan alapuolelle, mut

11.12.2022 Toimiva öljykattila/maakaasujärjestelmä poisheittämisen sijaan varalähteeksi

11.12.2022

08.12.2022 VÄLIKYSYMYS nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin

08.12.2022 Oppositiolta välikysymys: Hallitus epäonnistunut turvaamaan kadut – nuoriso- ja katujengirikollisuuteen puututtava muun muassa maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikan keinoin

07.12.2022 Perussuomalaiset välikysymyskeskustelussa eduskunnassa: Suomessa on kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole koettu

05.12.2022

30.11.2022 Vaihtoehtobudjetissa laitetaan menot tärkeysjärjestykseen

30.11.2022 Puheeni eduskunnassa tiistaina 29.11. laittomasti maassa oleskelevien terveyspalvelujen laajentamisesta - mukana hylkäysesitys

30.11.2022 Perussuomalaiset: laittomasti maassa oleskeleville ei tule maksaa toimeentulotukea – kokoomus kannatti valiokunnassa, mutta ei salissa

30.11.2022 Hylkäysesityksemme ja vastalause laittomasti maassa oleskelevien kiireettömien terveyspalvelujen laajentamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa

30.11.2022 Vastalauseemme toimeentulolakiin Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa

30.11.2022 Vastalauseemme ja pykälämuutos esityksemme liittyen lääkelakiin Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa

30.11.2022 Vastalauseemme Kela- korvausten leikkaamiseen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa

30.11.2022 Perussuomalaiset: Suomen ei tule hyväksyä Euroopan komission ennallistamisasetusta missään muodossa

25.11.2022 Laittomasti maassa oleskeleville ei tule maksaa toimeentulotukea

24.11.2022 Perussuomalaisilta välikysymys: katuväkivalta räjähtänyt käsiin, hallitus ei halua puhua juurisyystä eli haitallisesta maahanmuutosta

17.11.2022 Vanhuksille oma kaista päivystyksiin ja terveyskeskusten vuodeosastot takaisin

11.11.2022 Hoitotakuulaki eduskunnassa - sotevaliokunnan perussuomalaiset esittivät terapiatakuuta lakiin

09.11.2022 Hallitus luovuttaa EU:lle päätösvallan kansalaisten omaisuudesta: ”Näinhän teidän vihreä siirtymänne muutenkin toimii!”

04.11.2022 Paperittomille oikeus kiireettömään hoitoon - Vihervasemmiston tekemä lainsäädäntö on pöyristyttävää, mutta kepukin vielä!

26.10.2022 Puheenvuoro - kirjoitukseni Länsiväylä kaupunkilehdessä 21.10.2022

21.10.2022 Muistisairaan elämä on arvokasta - turvallisuus on tärkeää

21.10.2022 Hoitotakuu ei toteudu lasten sydänleikkauksissa – tehohoidon kriisin ratkaisu vaatii välittömiä toimenpiteitä

11.10.2022 Sosiaali- ja terveysministeriö toimii ilman strategiaa ja aiheuttaa kaaosta - Huoltovarmuuskeskuksen puututtava peliin

08.10.2022 Kolumni Kaupunkisanomiin 7.10.2022

07.10.2022 Kirjallinen kysymys saattohoidon parantamiseen liittyvistä lainsäädännön muutoksista

06.10.2022 Vaikuttaja vieras kirjoitukseni Muma lehdessä: Yhteiskunnassa tarvitaan edelleen toimia elinsiirron saaneen ja hänen läheisensä tukemiseen

05.10.2022 Sopu hoitoalalle helpotus - terveydenhuolto on huoltovarmuustekijä ja ammattitaitoinen suomalainen hoitaja kova tekijä

28.09.2022 Perussuomalaiset: Suomessa tuhansien hoitajien vaje, krooninen terveyspalveluiden kriisi ja hyvinvointialueilta rahat jo loppu – hallitus on parantamassa vain laittomasti maassa olevien palveluita

22.09.2022 PS kyselytunnilla: suomalaisten kanta on selvä – itäraja kiinni

19.09.2022 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Oikeus kielsi myös kotihoidon lakon – eduskunnan enemmistö halusi silti näyttää hoitajille kaapin paikan

19.09.2022 Puheeni potilasturvallisuus ”pakkolakiin” sisältää lain hylkäysesityksen

16.09.2022 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Potilasturvallisuus ratkaistaan riittävällä rahoituksella, ei pakkolailla

07.09.2022 Lakialoitteeni: Saattohoito subjektiiviseksi oikeudeksi - kirjattava terveydenhuoltolakiin

07.09.2022 Lakialoitteeni: Läheistään saattohoitavalle erityishoitorahaa

31.08.2022 Lukiolaisten ja muiden opiskelijoiden opintotarjottimelle hoiva-avustajan opintokursseja - annetaan reippaille nuorille mahdollisuuksia työskennellä vanhustenhoivan alalla lain sallimin puittein

27.08.2022 Lamaa kohti menossa

24.08.2022 Itku ei auta markkinoilla - tositoimiin siitä!

22.08.2022 Olen jättänyt eduskunnassa keskustelualoitteen kriisiytyneestä sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tilanteesta sekä henkilöstömitoituksen siirtymäajankohtaan liittyvistä asioista.

22.08.2022 Tiedote: Hoitajamitoituksen toteutuminen munattu kuhnailulla ja kitsastelulla - hoitajamitoituksen peruminen tuotava eduskunnan laajaan keskusteluun kaikkien puolueiden kesken

17.08.2022 Valtuustokysymys Espoon valtuustoon sähköpotkulautojen parkkeeraamiseen liittyvistä vaaratilanteista ja sähköpotkulautojen aiheuttamien vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä

12.08.2022 Jätin tänään kirjallisen kysymyksen hallituksen toimista sotehenkilöstön saatavuuteen, riittävyyteen ja henkilöstömitoituksen voimaantuloon sekä tartuntatautautilain 48a pykälän poistamiseen liittyen

10.08.2022 Hoitajamitoitus romuttuu - hallituksen suurin puhallus ja aprillipila toteutumassa

04.08.2022 Kirjallinen kysymys ministerille: Apotissa havaituista epäkohdista ja ongelmista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kuulemisesta ja mahdollisuudesta työskennellä potilaslähtöisesti

02.08.2022 Suorittavilta terveydenhuollon työntekijöiltä byrokratia pois - Lääkärit ja hoitajat nääntyvät Apotin edessä

01.07.2022 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Kuntien ruokapalveluita koskeva sote-uudistuksen ”valuvika” ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä

30.06.2022 TIEDOTE: Perussuomalaiset sai pitkäaikaiset vaatimuksensa läpi: Rajavartiolakia korjattiin hallintovaliokunnassa

28.06.2022 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hallitus mahdollistaa hoitajamitoituksen kiertämisen, panttaa vanhuksen oikeutta hoivapaikkaan eikä tuo resursseja kotihoitoon

27.06.2022 Perussuomalaisilta vastalause valmiuslakiin: ”Emme voi hyväksyä pykäliä, joilla suomalaisten perusoikeuksia heikennettäisiin, koska rajaa ei ole pystytty sulkemaan välineellistetyltä massasiirtolaisuudelta”

16.06.2022 Perussuomalaiset saivat vaatimuksensa läpi valiokunnassa: koko itäraja voitava sulkea poikkeustilanteessa

02.06.2022 Terapiatakuun saattaminen lakiin tärkeää - toimenpidealoitteeni liitettiin hoitotakuu lakiesityksen yhteyteen

26.05.2022 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hoitotakuuta koskeva esitys on pelkkä silmänkääntötemppu

21.05.2022

20.05.2022 Puheeni eduskunnan Nato keskustelussa 16.5.2022

16.05.2022 Ulkomailta haetun hoitajan kohtalo: entistäkin enemmän alipalkattu hoitaja

07.05.2022 Suolistosyövän seulonta laajenee - lakialoitteeni meni näin läpi

05.05.2022 Kriittisten sote-tietojärjestelmien toimivuus on keskeinen osa huoltovarmuutta

28.04.2022 Ps kyselytunnilla: Perussuomalaiset vaati vaikuttavia rajaturvallisuuslakeja - hallitus ei suostu keskeyttämään turvapaikanhakuoikeutta edes Venäjän hybridivaikuttamisen estämiseksi

21.04.2022 Kyselytunnilla esittämäni ps eduskuntaryhmän kysymykset liittyen hoitajien palkkoihin, pakkolakiin ja potilasturvallisuuteen

11.04.2022 Esitykseni läpi Espoon kaupunginvaltuustossa: Vammaisasiamiehen selvitys etenee valtuuston käsittelyyn

05.04.2022 Kehysriihessä hoitotakuulakiin 95 miljoonaa - laki ei voi toteutua, sillä hallitukselta puuttuu sotehenkilöstö

04.04.2022 Ei pakkolakia vaan palkkaa

11.03.2022 Vauhtia, draaman kaarta ja rauhaa

03.02.2022 Hallitus haluaa ratkaista hoitajapulan kouluttamalla karkoituspäätöksen saaneita kolmansien maiden henkilöitä hoito- ja hoivaalalle

10.01.2022 Tein 20.4.2020 kantelun oikeusasiamiehelle liittyen vanhustenhoidon tilanteeseen kotonaepidemian aikana: Koronaan sairastuneiden vanhusten hoidon laatu hoivakodeissa

07.01.2022 Perussuomalaiset: Terveyskeskuspalveluautot täydentämään sotea – ”Ratkaisu kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa lähipalvelua ei ole saatavilla”

07.01.2022 Juvonen Lintilälle: Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin – myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee koronatukikierroksen

07.01.2022 Juvonen: Hoitoalalla on osattava kotimainen kielitaito työperainen maahanmuutto ei ole vastaus hoitajapulaan/