Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 Arja Juvonen ammattikuva
Vuosi: 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008

19.01.2018 Vanhusten huutokauppaa minikilpailutuksella



Minikilpailutuksessa hoivaalan yrittäjät osallistuvat vanhuspalvelujen ostajan eli maakunnan tai kunnan järjestämään tarjouskilpailuun, jossa halvimman palvelun tarjoaja voittaa kilpailun ja saa hoitaakseen palvelut. Muun muassa tästä aiheesta puhuin tämän aamun Huomenta Suomen lähetyksessä, jossa aiheena oli vanhustenhoito.

Minikilpailutusta järjestetään myös yksittäisen vanhushoivapaikan hankinnassa. Kun vanhus tarvitsee ympärivuorokautisen hoivapaikan, hänet kilpailutetaan kisassa, johon valitaan muutama yritys, jotka sitten reaaliajassa päivittyvien ja antamiensa tarjousten perusteella kilpailevat vanhuksesta. Hintaa poljetaan alas, kunnes minihinta saavuttaa pisteensä.

Tämä on järkyttävä suuntaus ja soteuudistuksessa tämä suunta on se, jolla säästöt haetaan. Ei ole muuta tietä, säästöt syntyvät ja ne nyhdetään nöyryyttävästi vanhusten hoidon, mutta myös arvon, alasajolla.

Vanhukset huutokaupataan kuin huutolaiset tai tavara ikään, mutta erona perinteiseen huutokauppaan on se, että kun yleensä huutokaupassa korkein tarjous voittaa niin tässä voittaakin alhaisin tarjous.
Se hoivaalan palvelutuottaja, joka on valmis polkemaan myös omat palveluhintansa jo entisestään alemmas, on voittaja.

On päivän selvää, mitä tapahtuu. Ei ole uutinen tai yllätys, että tilaaja voittaa ja saaja häviää. Alehinnoin ei voi järjestää hyvää, laadukasta ja turvallista vanhustenhoitoa. Tämä pudottaa myös pienet hoivaalan pk yritykset pois markkinoilta, sillä eivät he voi tuottaa palvelua pilkkahintaan ja lähteä polkemaan hintojaan. Mistä he oikein ryhtyvät tinkimään? Ruoasta, hoitotarvikkeista vai hoitajista? Voiko esimerkiksi 70 euron vuorokausihinnalla tuottaja järjestää vanhuksen hyvän ja laadukkaan ympärivuorokautisen hoivapaikan ja hoidon, kertokaa se pk yritys, joka kykenee.

Suuret toimijat ryntäävät sitten ostamaan nämä pienet hoivaalan yritykset ja pienhoivayrittäjyyden markkinat on näin tuhottu. Hoivaalan pienyrittäjyys ajetaan alas ja samalla naisvaltaiselle yrittäjyydelle näytetään kaapin paikka. Moni hoivaalan pienyritys on juuri naisyrittäjän ylläpitämää. Puhelimet soivat tiuhaan - isot toimijat tekevät ostotarjouksiaan ja sotemarkkinat vallataan heidän haltuunsa.

Ongelmia on runsaasti myös kotihoidossa, sillä laitospaikat ajetaan alas ja huonokuntoiset vanhukset kärvistelevät kodeissaan oman onnensa nojassa hoitajan käydessä harvakseltaan ja kiireellä. Pitkien etäisyyksien Suomessa ja esimerkiksi maaseudulla tämä on arkea. Espoossa tapahtunut kotihoidossa olleen vanhuksen menehtyminen yksin kodissaan on hirveä uutinen ja ravistelee samalla koko hoivakenttää.

Tämäkö oli se satavuotias Suomi, jota niin hehkutettiin. Tämä on järkyttävä Suomi. Perussuomalaiset vaativat nyt heti otetta ja ryhtiä vanhustenhoitoon. Kriisikokous pystyyn, hallitus.






10.01.2018 Huudan ministeriä, oikeuskansleria, työnantajia, päättäjiä, liittoja ja kolmikantaa ratkaisemaan hoitajien hätätilanteen Meilahden sairaalassa



Tilanne Helsingin Meilahden sairaalassa on kriittinen. Kun leikkaussalissa työskentelevät hoitajat sanovat, että he eivät enää jaksa, on aika puuttua asiaan (Hs 10.1.2018 Meilahdessa tehdään Suomen vaativammat leikkaukset, mutta nyt hoitajat eivät enää jaksa)

Hoitajien ääni on kuultava ja huudankin nyt paitsi hoitajana myös päättäjänä asiasta vastaavaa ministeriä, oikeuskansleria (periaatteelliset ja laajakantoiset kysymykset), liittoja, työnantajia, meitä kaikkia päättäjiä ja kolmikantaa esiin kommentoimaan ja ottamaan kantaa tähän vakavaan tilanteeseen, mutta myös ratkaisemaan tämän hoitajien hätätilanteen Helsingin Meilahden sairaalassa. Tilanne ei ole uusi eikä yllättävä. Miksi nämä viestit hoitotyön kentältä ja hoitajilta saavat vain jatkua ilman että niihin puututaan? Tarvitsemmeko aina sen oman tai läheisen kokemuksen "maata paareilla matkalla leikkuriin ja tosielämän teho-osastolle", ennen kuin olemme valmiita muutoksiin. Nämä hoitajat ovat kirurgin oikea käsi ja tarvitsevat huomion ja heidän hätähuutoonsa on vastattava heti.

Leikkausosaston hoitajat ovat jo keväällä kirjoittaneet kirjeen johdolle, jossa he ovat kertoneet työolojen vaikeudesta. Kohtuuttomia ja pitkiä työputkia, jatkuvaa varallaoloa ja epäsäännöllisiä työaikoja ilman kunnollista vapaata palautua raskaan työn aiheuttamasta väsymyksestä. Lisäksi tulevat esille myös palkkaukseen liittyvät epäkohdat: osaavan, koulutetun ja työhönsä sitoutuneen leikkaussalihoitajan palkka ei vastaa työn vaatimuksia.

Meilahden johto on todennut, että hoitajien viesti otetaan vakavasti, mutta toimet tilanteen parantamiseksi ovat hitaita. Miksi ihmeessä? Johdon tehtävä on varmistaa potilasturvallisuuden varmistaminen sairaalassa. Sairaalan on ryhdyttävä hakemaan ja houkuttelemaan tosissaan henkilöstöä ja ryhdyttävä myös perehdyttämään sitä järjestelmällisesti. Koulutukseen ja perehdytykseen on saatava lisää resursseja ja henkilöstön määrää on lisättävä. On totta, että erikoisalojen osaaminen tulee vain pitkällisellä harjoittelulla ja siksikin perehdyttäminen on tärkeää. Myös alan opiskelijoiden huomioiminen harjoittelun ohessa on tärkeää ja tehohoidossa ja leikkauspuolella hyvin pärjäävät ja taitavat opiskelijat tulisi yrittää saada innostumaan suuren sairaalan työpaikoista. Työn ohessa on tarjottava asuntoja ja muita mahdollisia etuja jäädä pääkaupunkiseudulle työskentelemään. Erityisen tärkeä on palkkaus ja on syytä ryhtyä maksamaan näissä tilanteissa työntekijöille reiluja ylimääräisiä ikä- kokemus- osaamis- ja varallaololisiä.





09.01.2018 KELA myöntää, että paperittomia ei tilastoida - PS esitti eduskunnassa paperittomien rekisteröintiä vihreiden ja KD:n kannattamana



Iltasanomat uutisoi eilen voimaan astuneesta lainmuutoksesta, jonka perusteella valtio alkaa maksaa kunnille korvausta Suomessa laittomasti oleskelevien kiireellisistä sosiaalipalveluista (Antti Honkamaa: Laittomasti maassa oleskeleville tukia IS 9.1.18) Korvauksiin on valtion budjetissa varattu rahaa 5.3 miljoonaa euroa. Korvausten maksaja on Kela.

Artikkelissa mainittiin myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa esittämäni vastalause, jossa perussuomalaiset kritisoi lakiesitystä liittyen muun muassa sen tuomiin vetovoimatekijöihin jäädä maahan laittomasti.

Artikkelissa Kelan Marja-Leena Valkonen kertoi, että Kelan mukaan ei ole mahdollista laskea, paljonko paperittomat ovat saaneet tukea maksusitoumuksella lääkkeisiin tai elintarvikkeisiin, sillä paperittomia ei pysty erottelemaan muista asiakkaista tilastoinnin tietoaineistoissa.

On epäkohta, että paperitonta ei voida identifioida vaan hän voi esiintyä vailla henkilöllisyyttä. Henkilö voi hakea useaan otteeseen palveluja ja käyttää näin väärin hyväkseen yhteiskuntaa. Näin myös todelliset laittomasti maassa oleskelevien paperittomien sosiaalipalvelujen kustannukset jäävät selvittämättä.

Perussuomalaiset nostivat tämän epäkohdan esiin eduskunnassa lain käsittelyn yhteydessä ja esitimme lausumaa, jotta laittomasti maassa olevat palvelujen piiriin hakeutuvat paperittomat rekisteröidään, jotta heidän henkilöllisyytensä voidaan varmistaa.

Lausuma sai taakseen myös 14 vihreiden ja 4 kristillisdemokraattien kansanedustajaa. Perussuomalaisten tekemä politiikka on ollut järkiperusteista, asiallista ja viisasta politiikkaa ja ehdottoman merkittävää aikoina, jolloin maassamme oleskelee laittomasti tuhansia paperittomia henkilöitä. Haluamme tietää kustannukset ja niitä hakeneet henkilöt.

Perussuomalaiset esittivät lakiin myös muita lausumia , jotka nekin kaikki saivat kannatusta vihreiltä ja KD:ltä. Pidän tätä erittäin hyvänä asiana. Se kertoo, että puoluerajat ylittäen on mahdollista toimia näissäkin asioissa yhteistyössä. Olemme edenneet rakentavasti ja sellaisilla lausumilla, että niiden sisältö on asiapohjaista ja merkittävää meille kaikille suomalaisille. Asioista pitää pystyä puhumaan avoimesti ja niiden oikeilla nimillä. Se, että haluaa faktoja ja perusteellista pohjaa asioille ei ole huonoa toimintaa kansanedustajilta.

Hallitus on rakentanut nyt sellaisen mekanismin laittomasti maassamme oleskeleville ja jo kielteisen päätöksen oleskelulleen saaneille henkilöille, että oksat pois. Ei ole kenenkään etu, että kielteisen päätöksen saaneet ja näin myös laittomasti maassa oleskelevat jäävät Suomeen.

Lausumamme 4 kpl lain yhteydessä olivat kaikkiaan seuraavat:

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimiin rekisteröidäkseen kiireellisiin ja välttämättömiin sosiaalipalveluihin hakeutuvat laittomasti maassa oleskelevat henkilöt, jotta heidän henkilöllisyytensä voidaan varmistaa,

Eduskunta edellyttää, että laittomasti maassa oleskelevien kiireellisten ja välttämättömien sosiaalipalvelujen kustannuksia seurataan erittäin tarkasti.

Eduskunta edellyttää, että hallituksen esittämät lakimuutokset eivät toimi vetovoimatekijöinä laittomasti maassa oleskeleville vaan sen sijaan kannustavat laittomasti maassa oleskelevia poistumaan maasta kielteisen turvapaikkapäätöksen sekä kiireelliset sekä välttämättömät sosiaalipalvelut saatuaan.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy selvittämään, miten kiireelliset ja välttämättömät sosiaalipalvelut järjestetään ja kustannetaan muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa ja tuo tämän tiedon eduskunnalle


Lähetetty iPadista



09.01.2018 SAK:n uutisointi irtisanomisten vähenemisestä harhaanjohtava ja yksisilmäinen - kosiskelee hallitusta YT- tilastojen kautta



SAK:n eilinen uutisointi irtisanomisten vähenemisestä on erittäin harhaanjohtava(Irtisanomiset vähentyneet 2017 uutiset 8.1.2018).

Miksi ihmeessä SAK uutisoi asiaa näin kepeästi ja yksisilmäisesti? Näyttää sille, että SAK on ryhtynyt kosiskelemaan hallitusta YT- tilastojen kautta.

Uutinen on harhaanjohtava, eikä kerro todellista tilannetta työntekijöistä tehtävistä säästöistä, irtisanomisista, jotka tapahtuvat pakotetulla ja hiljaisella sopimisella, sillä muuta vaihtoehtoa irtisanomisuhan alla olevalla ja nurkkaansa ajetulla työntekijällä ei irtisanomistilanteessa ole.

Suomeen on tullut tapa, jossa työnantajat ja erityisesti suuret yhtiöt, eivät enää irtisano ihmisiä vaan tarjoavat ns. paketteja. Tämä tarkoittaa yhdessä sovittua työsuhteen purkua, jossa työnantaja ilmoittaa yt-neuvottelujen päättyneen. Säästöjä on löytynyt neuvottelujen aikana ja tyytyväisenä voimme ilmoittaa, että yhtään henkilöä ei tulla irtisanomaan. Todellisuudessa yhtiön henkilöstömäärä on voinut pienentyä esimerkiksi 10% näiden edellämainittujen pakettiratkaisujen avulla, luottamusmiehenä itsekin aikoinaan toiminut Juvonen muistuttaa.
Käytännössä henkilöstöllä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin allekirjoittaa tarjottu sopimus. Pakettiratkaisussa saa yleensä muutaman extrakuukauden korvauksen irtisanomisajan palkalle. Jos ei tuona aikana löydä uutta työtä joutuu työttömyystilastoihin. Työnantajien näin toimiessa normaalit yt-irtisanomislakien takaisinotto velvollisuudet eivät myöskään sido yhtiöitä, sillä työntekijä on sopimuksen tehtyään "itse vapaaehtoisesti irtisanoutunut".

Työsopimuslain mukaan työnantajalla on työntekijän takaisinottovelvollisuus tietyin edellytyksin. Kun työntekijä on irtisanottu taloudellisista ja/tai tuotannollisista syistä tai yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä, työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä, mikäli työnantaja tarvitsee uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisin tehtäviin neljän kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä.

Jokainen voimme miettiä, ketkä työntekijät joutuvat tyypillisimmin tällaisen sopimusmenettelyllä tehdyn hienovaraisen irtisanomisen piiriin - kyllä siellä on paljon juurikin ikääntyneitä työntekijöitä.





08.01.2018 Aktiivimalli on esimerkkitapaus epäonnistuneesta lakihankkeesta



Hallituksen aktiivimalli laki on esimerkkitapaus erittäin epäonnistuneesti läpiviedystä lakihankkeesta. Huono suoritus ja siksikin perussuomalaiet vastustivat aktiivimalli lakiesitystä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa loppuun saakka.

Aktiivimallin perumisesta tehty kansalaisaloite herättää nyt hallitusväen kansanedustajia jälkiviisauteen, mikä toki on erittäin tervetullutta, mutta jokseenkin myös surkuhupaisaa. Viimeksi asiaan otti kantaa hallituspuolue keskustan Antti Kaikkonen, joka myönsi, että työttömät eivät saa joutua kohtuuttomiin tilanteisiin, jos heillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta osoittaa uudistuksen mukaista aktiivisuutta ( IL 3.1.18).

Tietoa aktiivimallin epäkohdista on ollut saatavana riittävästi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli asiaa tiiviisti. Tuntuu surkuhupaisalta ja jopa eduskunnan resurssien haaskaukselta, että hallitus ei puuttunut aktiivimallin epäkohtiin ajoissa vaan uhmakkaasti ajoi asian loppuun saakka. Aktiivimalli keskusteluissa ja asiantuntija kuulemisissa tuli selkeästi ilmi asiaan liittyvät epäkohdat työllistymiseen ja aktivointiin liittyvissä kysymyksissä. Laki olisi pitänyt viimeistään perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen vetää pois. Perussuomalaiset esittivät lain hylkäämistä niin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuin myös täysistunnossa.

Perustusvaliokunta lausui, että työttömillä ei erilaisista yksilöllisistä syistä ole yrityksistään huolimatta välttämättä mahdollista täyttää lain tarkoittamaa aktiivisuusvaatimusta ja että ehdotusta ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana. Myös työ- ja tasaarvovaliokunta lausui, että aktiivisuuden määritelmää tulee tarkentaa. Se myös korosti, että aktiivimallin toimeenpano ja toteuttaminen ovat hallinnollisesti raskaita.

TE toimistot eivät pysty järjestämään kaikille toimenpiteitä ja palveluiden saatavuudessa on isoja alueellisia eroja. Tästä tulee myös viestiä jatkuvasti ainakin itselleni.

Hallitus puolustelee esitystä sillä, että siihen liitetyllä lausumalla on tarkoitus seurata lain tilannetta tulevassa. Lausumat ovat loppujen lopuksi välillä kevyitä ilmauksia ja niiden toteutumista voidaan joutua odottamaan vuosikausia. Lausuman varaan ei voi jättää työttömän asiaa.

Ja mitä tulee kokoomuksen edustaja Juhana Vartiaisen ajatteluun siitä, että työttömän tulisi olla valmis muuttamaan työn perässä kuin sormia napsauttamalla on todettava, että koti ja perhe eivät ole niin vain liikuteltavissa, sillä ne eivät kulje pyörillä. Eikö työttömällä ihmisellä ole nykyhallituksen mielestä oikeutta edes kodin ja perheen pysyväisyyteen?

Kansalaisaloite aktiivimallin kumoamisesta saapuu eduskuntaan ja uskon vahvasti sen voimaan. Hallitus ei ymmärtänyt ajatella aktiivimalli-esityksensä varjopuolia saati sitten mahdollisen kansalaisaloitteen voimaa tässä asiassa. Nytpähän näkevät.






03.01.2018 Veikkolan jätevesipumppaamon vuoto vakava asia - automaatiotekniikka valvomaan oman onnensa nojassa seisovia laitoksia



Toivottavasti Veikkolan vesipumppaamon jätevesivuotojen vuoksi tehdään perusteelliset selvitykset. Pidän Veikkolan tapahtumaa vakavana, sillä luontoon valuneet jätevedet ovat aina uhka luonnolle ja ihmisille.

Kirkkonummen veden Veikkolan jätevedenpuhdistamosta valui pumppaamon takaiskuventtiilin repeytymisen vuoksi luontoon 160 000 litraa jätevettä, eikä vuodosta ollut tullut kaukohälytystä tai ilmoitusta. Kirkkonummen veden mukaan tällaiseen tilanteeseen ei ole kyetty varautumaan etukäteen. (Hs 3.1.18)

On erittäin huolestuttavaa, jos laitosten huoltovarmuudessa on tällaisia aukkoja. Jos tällainen laitos on ns. oman onnensa nojassa tai toimii etälaitoksena, on automaatiotekniikan ja valvonnan oltava ehdottomasti kunnossa ja hälytyksen kautta on apua saatava paikalle.

Länsiväylä lehti kertoo myös, että kyseiseltä pumppaamolta on ollut ennenkin vuotoja (2.1.18).

Kyseessä on toki resurssien budjetointi ja se, että millä tavalla säästöt kohdentuvat eri asioihin. Nyt on syytä selvittää perusteellisesti, että miten laitteistot saadaan luotettaviksi. Huoltovarmuus ja erilaisten laitosten turvallisuus on tärkeää oli sitten kyse ympäristö- tai muuhun turvallisuuteen, liittyvistä asioista.

Hankintalaki on sekin mainittava tässä asiayhteydessä. Se myös sallii sen, että laatu ratkaisee ja se saa olla myös hankinnassa ykköskriteeri. Tosin tässä sitten joudutaan pohtimaan ne realistiset seikat eli mitä ollaan mistäkin valmiita maksamaan. Pelkkä tahto ei ikävä kyllä riitä parantamaan luotettavuutta ja turvallisuutta vaan tarvitaan myös resursseja eli riittävästi budjetoitua rahaa. Puheet asiakasmaksujen nostamisesta saavat yleensä ihmisten niskavillat pystyyn. Niin ei kuitenkaan tarvitsisi tapahtua. Maksujen mahdollisella nostolla on aina hyvä jarrutella päätöksiä. Kuntalaisten ja veronmaksajien, sekä heidän lähitienoonsa, turvallisuus ja terveys on kuitenkin ykkönen. Se tulee aina muistaa.

Lähetetty iPhonesta



 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi