Arja Juvonen - Espoon kaupunginvaltuutettu

ESPOON KAUPUNGINVALTUUTETTU 2021 -

Espoon kaupunginvaltuuston 3.vpj (2023, 2024, 2025)

Kaupunginhallituksen jäsen 2021 - 2023
Vammaisneuvoston jäsen, kaupunginhallituksen edustaja 2021 - 2023
Liikuntalautakunnan varajäsen, kaupunginhallituksen edustaja 2021 - 2023
Tila- ja asuntojaoston jäsen 2021 - 2023
Paikkajakotoimikunnan jäsen 2021 - 2023

Länsi-Uudenmaan soteseurantaryhmän jäsen 2021
Uudenmaan maakuntahallituksen 2.varapuheenjohtaja 2021 - 2023
Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu 2022 -
Länsi-Uudenmaan aluehallituksen jäsen 2022 -

HOK- EDUSTAJISTO, jäsen vuodesta 2008
Hok - Elannon hallintoneuvoston jäsen 2019 - 2021
Hok -Elannon nimeämistoimikunnan jäsen 2022, 2023, 2024
Hok -Elannon hallintoneuvoston jäsen 2025 -

PERUSSUOMALAISET NAISET
Perussuomalaiset Naiset ryn hallituksen jäsen 2017 - 2021
Uudenmaan PerusNaiset ry pj 2017 - 2021
Tehyn valtuutettu 2021 -

Luottamustoimia vuodelta 2006 - alkaen

Espoon kaupunginvaltuutettu vuodesta 2009 -
Espoon kaupunginvaltuuston 2. Varapuheenjohtaja 2014 - 2015
Espoon kaupunginhallituksen jäsen 2011-2012, 2013 - 2014, 2020 - 2021, 2021 -
Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsen 2013- 2017
Uudenmaan maakuntavaltuuston varajäsen 2017 - 2021
Konsernijaoston varajäsen 2013 - 2014
Tila- ja asuntojaoston varajäsen 2013 - 2014
HUS-valtuuston varajäsen 2013 - 2017
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen 2009 - 2010
Elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsen 2009 -2012
Yksilöjaosto kaupunginhallituksen valvoja 2011 - 2012
Tilajaosto kaupunginhallituksen valvoja 2011 - 2012
Kaupunginhallituksen edustaja vammaisneuvostossa 2020 - 2021, 2021 -
Kaupunginhallituksen varaedustaja liikuntalautakunta 2021 -
Hyvinvoiva Espoo - ohjaustyöryhmän puheenjohtaja 2017 - 2021
Tila - ja asuntojaoston jäsen 2021 -
Paikkajakotoimikunta 2021 -

Länsi-Uudenmaan soteseurantaryhmän jäsen 2021 -
Uudenmaan maakuntahallituksen 2.varapuheenjohtaja 2021 -

Aluevaltuustovaalien vaaliteemojani

Soteasioissa kokemus on valttia. Hoitoalan tuntemus ja työkokemus on avainasemassa. Sotehommat oppii ja ymmärtää tekemällä.

1. Ihmisen on päästävä lääkärille, silloin kun sen tarve on.
2. Vanhusten on saatava hyvää hoitoa ja arvokasta kohtekua.
3. Suomea ja sen kansaa on hoidettava hyvin.

Kuntavaaliteemojani

2025
Puolustetaan yhdessä:

Vakaata taloutta - verorahoille vastinetta!
*Välittämistä - koulurauhaa lapsille ja kesätöitä nuorille!
•Työpaikkoja -yrittäjämyönteisiä otteita!
•Turvallisuutta - arjen turvallisuus on varautumista kaikkeen!

*Terveydenhuoltoa - lääkärille päästävä!
* Vanhustenhoitoa - hyvä hoito on oikeus!
* Omaishoitajia - omaishoidontukea ei saa leikata!
*Vastaanottopalveluja - ei vain digiä!
*Hoitohenkilöstöä - meidän hoitajamme ovat kultaa!

Hyvä espoolainen,

Olen ehdolla kevään kunta- ja aluevaaleissa Espoossa. Olen hoitanut nykyiset luottamustehtäväni tunnollisesti. Olen osallistunut kokouksiin, pitänyt puheenvuoroja ja tehnyt vuosien aikoina monia valtuustotoimia . Olen ollut usein kuntalaisten tavattavissa toritapahtumissa. Kiitos, että olen saanut toimia näissä tehtävissä!

Tässä muutama valtuustotoimi mainittuna

Nuorten kesätyö ja Espoon kesäsetelin ikäraja - Ikärajaa laskettiin 14 vuotta
Omaishoitajat - Omaishoitajille myönnettiin maksuttomat uintivuorot
Maastopyöräreitit ja Keskuspuisto - Reittejä kehitetään ja puiston opaskyltit uusitaan
Katujen nopea kunnostus valokuidun asentamisen jälkeen - Valvontaa ja sanktioita korostetaan ja vaikutetaan tulevaan lainsäädäntöön
Turvallisuuden lisääminen ja rikollisuuden ja katujengiytymisen ennaltaehkäisy - jätetty 02/25

2021

Vakaa talous ja työllisyys
Velkaantuminen taitettava!
Luodaan työpaikkoja- nähdään yrittäjä.

Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut
Hyvää vanhustenhoitoa!
Jokainen potilasvahinko on liikaa.

Omaishoidon tukeminen
Arjen auttajalle arvostusta!
Omaishoitajan vapaapäivät toteuduttava.

Perheiden jaksaminen arjessa
Tukiverkkoa ruuhkavuosiin!
Äiti ei saa jäädä yksin, työ ei saa viedä isää.

Lasten ja nuorten tulevaisuus
Hyvä lapsuus!
Nuorille koulutusta ja työkokemusta.

Syrjäytymisen ennaltaehkäisy
Ketään ei saa kiusata!
Yhdessä voimme vaikuttaa.

Inhimillisyyden lisääminen päätöksentekoon
Nähdään ihminen!
Ollaan ihmisiä toinen toisillemme.

Reilun politiikan pelisääntöjen lisääminen.
Avoin päätöksenteko.

ALUEVALTUUSTO
LÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE

VALTUUSTOALOITTEET ja VALTUUSTOKYSYMYKSET

24.2.2025 Aluevaltuustokysymys

Potilasturvallisuus on tekoja, mutta myös luottamusta siitä, että potilas on hyvissä, varmoissa ja osaavissa käsissä. Hoidon laatua toki kehitetään myös hyvinvointialueellamme monin eri tavoin. Toimintatapoja yhtenäistetään, henkilökunnan osaamista päivitetään ja sattuneista vahingoista ja vaaratapahtumista opitaan. Valvontalain tultua voimaan vuonna 2024, aiemmin terveydenhuoltolain edellyttämä potilasturvallisuusstrategia korvattiin omavalvontaohjelmalla. Ohjelman painopisteitä ja seurantakohteita ovat palvelujen saatavuus, henkilöstö, laatu ja turvallisuus, asiakaskokemus ja yhdenvertaisuus. Omavalvontaohjelman seurantaraportti on julkista tietoa ja nähtävillä LUVN:in sivuilla.

Hoitoalalla työskentelevien kielitaidossa havaitut puutteet ja ongelmatilanteet nousivat esiin Suomen lähi- ja perushoitajaliiton tekemässä tuoreessa kyselyssä. Hoitajajärjestö toteaa, että potilaan hoidossa kielitaito on avain kommunikoinnin onnistumiseen. SuPerin jäsenilleen suorittamassa kyselyssä selvisi, että työpaikoilla vallitsee huoli sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden että vieraskielisten hoitajien oikeusturvan toteutumisesta. (Superliitto 8.1.2025.)

Potilaan kuunteleminen, hoidon raportointi ja jatkuvuus ja tiedon siirtäminen eteenpäin suullisesti ja kirjallisesti vaatii ymmärrystä ja osaamista. Keskeistä on, että hoitohenkilöstö tuntee tehtävänsä ja osaa toimia erilaisissa tilanteissa ilman kielimuuria. On tärkeää, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kiinnitetään myös näihin asioihin huomiota, jotta potilasturvallisuus ja työntekijöiden oikeusturva säilyy.

On tärkeää, että työnantaja tukee henkilöstöä riittävän kielitaidon saamisessa, oppimisessa ja ylläpidossa. Kun työnantaja kuuntelee ja ymmärtää henkilöstönsä erilaisia tarpeita, syntyy välittävä, vahva ja turvallinen työskentelykulttuuri, joka on myös avain laadukkaaseen hoitoon ja potilasturvallisuuteen.

Tällä valtuustokysymyksellä kysymme

Miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Omavalvontaohjelmassa huomioidaan hoitoalan työntekijöiden kielitaitoon liittyvät asiat potilasturvallisuuden näkökulmasta?

Miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tukee henkilöstönsä mahdollisuutta osallistua kielitaitokoulutukseen?

Miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella seurataan hoitohenkilöstön ja potilaiden oikeusturvan toteutumista tilanteissa, joissa hoitohenkilön tai potilaan välisessä kommunikoinnissa ja kielitaidossa havaitaan mahdollisia puutteita eli ns. kielimuuri?

24.2.2025 Aluevaltuustoaloite kuulotutkimuksiin pääsyn sujuvoittamisesta ja kuulolaitteen saamisen nopeuttamisesta

Kaikkien kuulo heikkenee ikääntyessä. Jo yli 50-vuotiailla havaitaan selvää kuulon heikkenemistä. Joka viidennellä 70-vuotiaalla ja useammalla kuin joka kolmannella 80-vuotiaalla on ihmisten välistä keskustelua vaikeuttava kuulovika. Ikäkuulo on yhdistelmä perinnöllisten tekijöiden sekä elämän aikana saatujen melu- ja muiden vaurioiden aiheuttamaa rappeutumista sisäkorvassa, kuulohermossa ja aivoissa. Ikäkuulon taustalla olevat perinnölliset tekijät ovat todennäköisesti merkittävämpiä kuin ympäristötekijät. Kuulon aleneminen onkin hyvin yksilöllistä. Myös sukupuolten välillä on eroja. Miehet kuulevat yleensä naisia paremmin matalat äänet, naiset puolestaan miehiä paremmin korkeat äänet.

Kuulo heikkenee vähitellen ja henkilö ei välttämättä itse huomaa sitä. Henkilö saattaa kuitenkin huomaamattaan ryhtyä välttelemään sosiaalisia tilanteita, sillä heikko kuulo vaikeuttaa kommunikaatiota.

Hoitamaton kuulo vaatii kuitenkin huomiota ja hoitoa. Jos kuuloaivokuori ei saa virikkeitä äänistä, muutkin aivojen osat saattavat rappeutua nopeammin. Tutkimustiedon mukaan yksi korkeista muistisairauden riskeistä on kuulon ja näön heikkeneminen.

Ruotsin Karoliinisen instituutin sekä Itä-Suomen yliopioston geriatrian professori Miia Kivipelto on tutkija, jonka kehittämä elintapaohjelma voi tutkitusti ehkäistä muistihäiriöiden syntyä. Kivipelto kiteyttää Fingerin opit -ohjelman viiteen osa-alueeseen, joista yksi on kuulon ja näön alue. Niiden heikkeneminen on nykytiedon mukaan selvä riskitekijä muistisairauden syntymiselle ja etenemiselle. Tulokset julkistettiin vuonna 2015 arvostetussa lääketieteen julkaisussa The Lancet. Hoitamaton kuulovika vaikuttaa myös itsetuntoon alentavasti, aiheuttaa vaaratilanteita ja jopa masennusta. (Helsingin Sanomat 19.2.2025.)

Kuulokojeiden ja muiden apuvälineiden avulla voidaan helpottaa huonon kuulon aiheuttamia hankaluuksia. On tärkeää, että kuulonalenemasta kärsivä pääsee myös nopeasti vaadittaviin kuulotutkimuksiin ja saa itselleen kuulokojeen käyttöönsä. Nämä prosessit kestävät kuitenkin usein hyvin pitkään. Kuulokoje kuuluu korvattaviin apulaitteisiin ja sen tulee olla kuntalaiselle mahdollinen julkisen sektorin kautta.

Kuulokojeen saamisen tulee olla sujuvaa, eikä henkilön tulisi joutua odottamaan kauan. Tällä aloitteella esitetään, että kuulonaleneman hoitoprosessia sujuvoitetaan ja potilaille mahdollistetaan nopeasti apu kuulolaitteen saamiseksi.

Aluevaltuustoaloite 19.4.2022

Tällä valtuustoaloitteella esitämme, että Länsi-Uudenmaan alueen kuntien sosiaali- ja potilasasiamiesten ja vammaisasiamiesten antamat vuosittaiset selvitykset tuodaan jatkossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle tiedoksi. Vastaanottajana voi olla aluehallitus/ aluevaltuusto tai/ja lautakunta.

Länsi-Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja vammaispalvelujen asiakkaiden oikeuksien sekä aseman seuranta on tärkeää hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä. Vain kuntiin jäävä tieto ei välttämättä edistä hyvinvointialueen palvelujen kehittämistä.

Hyvinvointialueelle tuotu tieto asiakkaiden kohtaamista tilanteista sekä palveluissa havaituista epäkohdista on tärkeää. Myös asiamiesten esiin nostamat kehittämis- ja korjausehdotukset ovat tärkeitä. Näin mahdollistetaan myös toiminnan kehittäminen ja havaitut huomiot saadaan nostettua esiin.

Aloitteen tausta

Sosiaali- ja potilasasiamiesten tehtävänä on tukea asiakkaan ja potilaan oikeuksien toteutumista. Heillä on lainsäädäntöön perustuva velvollisuus seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa. Sosiaaliasiamiehellä on lain edellyttämä velvollisuus antaa vuosittain selvitys kunnanhallitukselle.

Usein sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävä on kunnissa yhdistetty samalle henkilölle ja selvitys annetaan molemmista tehtävänkuvista yhdessä.

Selvitysten kautta tuodaan esiin niitä syitä ja tilanteita, joissa oikeudet eivät ole yhteydenottojen perusteella kaikilta osilta toteutuneet.

Sosiaaliasiamies on riippumaton toimija, jonka tehtävä ja asema perustuvat lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).
Lain 24 §:n mukaan sosiaaliasiamiehen tehtävänä on:
1) neuvoa asiakasta asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa
2) neuvoa ja avustaa asiakasta muistutuksessa
3) tiedottaa asiakkaan oikeuksista
4) toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä
5) seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kun-
nanhallitukselle
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamies voi olla kahden tai useamman kunnan yhteinen.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1993) määrittelee potilasasiamiestoiminnan lakisääteiseksi toiminnaksi siten, että jokaiselle terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Potilasasiamiehellä tulee olla riippumaton asema organisaatiossa eikä hänen tule osallistua potilaan hoitoon.

Potilasasiamiehen tehtävät potilaslain 11§:n mukaan:
1) neuvoa potilaita potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa
2) avustaa potilasta 10 §:n 1 ja 3 momentin tarkoitetussa asioissa
3) tiedottaa potilaan oikeuksista
4) toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Vammaisasiamiehen tehtävä ei ole lakisääteinen, joten toimenkuvaa ja tehtäviä ei ole määritelty lainsäädännössä. Painotukset tehtävissä ovat paikkakuntakohtaisia.

Vammaisasiamiehen tehtävänä on edistää vammaisten ja liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena kaupunkilaisena.

Vammaisasiamies neuvoo kuntalaisia vammaisuuteen liittyvissä asioissa ja avun hankinnassa. Vammaisasiamies esittää mahdollisia kehittämisideoita ja tuo tietoa havaitsemistaan epäkohdista.

Vammaisasiamiehen selvitys kokoaa yhteen tietoa ja tilastoja asiakkaiden ja kuntalaisten yhteydenotoista ja palautteista.

Espoossa,
19.4.2022

Arja Juvonen (ps)
aluevaltuutettu

VALTUUSTOKYSYMYKSET

VALTUUSTOTOIMET 2024 - 2025

VALTUUSTOKYSYMYKSET

Valtuustokysymys 24.2.2025
Turvallisuus, väkivalta- ja huumerikollisuuden ja katujengiytymisen ennaltaehkäisy

Espoon Suvelan Kirstinmäessä tapahtui 5.12.2024 ampumistapaus, jonka uhri menehtyi. Poliisi tutkii tapausta henkirikoksena. Myös Espoon Karakalliossa maaliskuussa 2023 tapahtui ammuskelu. Tapahtumat ovat järkyttäneet alueiden asukkaita.

Huumerikollisuus, ryöstöt ja erilaiset väkivaltateot ovat vakavaa rikollisuutta, jota tapahtuu myös Espoossa. Huumausaineita on kaupiteltu kouluissa ja huumekauppaa pyörittävät jo 14- vuotiaat. Komisario Hannu Väänänen toteaa, että Espoossa tarvittaisiin ennaltaehkäisevää päihdetyötä tekeviä koulupoliiseja. (Länsiväylä 12.2.2023)

Tulli uutisoi myös paljastaneensa laajan huumeiden salakuljetusorganisaation Espoossa. (Helsingin Sanomat 19.12.2024)

Länsi-Uudenmaan poliisi tiedotti, että Espoossa on tapahtunut lukuisia varkauksia eri rakennusliikkeiden pakettiautoihin, joista on varastettu työkaluja tuhansien eurojen arvosta. (Yle 15.1.2025) Myymälävarkauksia tapahtuu myös rautakauppoihin, kertoo K-Rauta Espoon Merituulen kauppias Petri Lappalainen. Varkaudet ovat ammattimaisia ja niitä tehdään rakennusalan toimijoiden kohteisiin. (Länsiväylä 25.1.2025)

Myös espoolaisiin ruokakauppoihin on tehty aseellisia ryöstöjä. (Nuorisojoukko tehtaili Alepa-ryöstöjä, Länsiväylä 14.8.2024)

Hyvä kaupunkisuunnittelu tukee asukkaiden turvallisuutta eri asuinalueilla. Kuntalaiset tietävät oman alueensa tilanteen ja heitä tulisi myös osallistaa ja ottaa mukaan kaupunkiturvallisuuden kehittämiseen. Myös viestinnällä on merkitystä ja kaupungin tulisikin kertoa kuntalaisille turvallisuuteen liittyvistä teemoista ja kehittämiskohteista. ”Fiksun kaupungin määritelmä” - liittyy kestävän kehityksen periaatteisiin. ”Fiksu kaupunki”- ajattelu liittyy monille alueille: liikenne, teknologia, energia, eläminen, ympäristö, kansalaiset, talous, hallinto ja kaupungin turvallisuus. (Nieminen Siiri: Tiedonkulku ja tunnelma- asukkaiden näkemyksiä kaupunkiturvallisuudesta. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Kanditaattitutkielma. Tampereen yliopisto 2022.)

Asuinalueella tapahtuvat turvattomuuden kokemukset vaikuttavat hyvinvointiin, asuinviihtyvyyteen ja asuinalueen imagoon. Turvattomuutta voi aiheuttaa niin pelko väkivaltarikollisuudesta kuin myös riittämätön yleisten alueiden valaistus.

Helsingin ja Länsi-.Uudenmaan poliisilaitokset ovat tutkineet katujengeihin liittyvää väkivaltarikosten kokonaisuutta. Epäiltynä on ollut espoolaisen ja helsinkiläisen miesten muodostama ryhmä. Markku Heinikari Helsingin poliisilaitokselta toteaa artikkelissa, että katujengit ovat nuorten miesten muodostamia ryhmiä, joilla on omat nimet ja selkeä ryhmäidentiteetti. Jengit leimautuvat vahvasti tiettyihin kaupunginosiin. (HS 8.2.2022)

Länsi- ja Itäuudenmaan poliisilaitokset ovat arvioineet, että pääkaupunkiseudulla vaikuttaa 10 katujengiä. Komisario Hannu Väänänen Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta toteaa, että osalla katujengien jäsenistä on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Katujengien ja niiden jäsenten välillä on ollut väkivaltaisuuksia, joissa on käytetty myös ampuma-aseita yleisillä paikoilla. Katujengit voivat olla näin myös vaarallisia ulkopuolisille. Syrjäytyminen yhteiskunnasta, näköalattomuus ja rikoskierteeseen joutuminen ovat arvioitu syiksi katujengiin päätymisessä. Taloudellisen hyödyn ja muiden silmissä arvostuksen saaminen on arvioitu vetovoimatekijäksi, joka vaikuttaa nuoren pyrkimykseen päästä katujengiin. Katujengien päähenkilöiden ikä on noin 20 vuotta, mutta vaikutuspiirissä on myös alaikäisiä. (9.1.2022 Länsiväylä)

Me allekirjoittaneet kysymme tällä valtuustokysymyksellä seuraavaa:

Miten ja millä toimilla Espoo ylläpitää kaupungin ja sen kaikenikäisten asukkaiden turvallisuutta ja ennaltaehkäisee erilaisia rikollisilmiöitä?

Miten Espoossa ennaltaehkäistään huume- ja väkivaltarikollisuutta ja tulisiko Espoossa käynnistää nuorisorikollisuutta ennaltaehkäisevä erityinen koulupoliisi - toimintamalli?

Miten Espoossa ennaltaehkäistään katujengiytymistä?

19.8.2024

Valtuustokysymys valokuituverkon asentamisen ja kaivuutyön jälkeen tapahtuvan katujen-, pyörä- ja jalkakäytävien ja nurmikkoalueiden ennallistamisen ja korjaustyön keskeneräisyydestä ja viipymisestä Espoossa

Espoon katuja on viime kuukausien aikana avattu valokuituverkon rakentamista varten. Kun valokuituyhtiö on saanut työnsä tehtyä, on jäljelle jäänyt katujen avaamisesta aiheutuneet rikotut asvaltit, hiekkakasat ja railot.

Kaivuutöiden jälkeen katujen ja kadunvarsien ennallistaminen, siistiminen ja asvaltointi on monin paikoin jäänyt tekemättä tai se on viipynyt kohtuuttoman pitkään. Kaduissa olevat montut ja railot ovat vaarallisia kaduilla liikkuville, mutta ne voivat aiheuttaa myös kulkuvälineiden ja renkaiden rikkoutumisia. Mullokselle jääneet nurmikkoalueet hiekkakasoineen eivät myöskään ole kaivuutöiden jälkeen miellyttäviä katseltavia.

Tilanne on ollut monille espoolaisille epämukava ja herättänyt kysymyksiä siitä, miten Espoo ohjeistaa, valvoo ja velvoittaa valokuitua rakentavia yhtiöitä toimimaan kotikaupungissamme sekä miten se sanktioi niitä valokuituyhtiöitä, jotka eivät hoida valokuidun asennustöiden jälkeen ennallistamista huolellisesti.

Valokuitutyöt ovat herättäneet laajaa keskustelua tänä kesänä myös valtakunnallisesti. Rakennustöissä havaitut ongelmat näyttävät olevan samankaltaisia: katujen jatkuva avaaminen, epäselvät kaivuuluvat, katujen kunnostamatta jättäminen kaivuutyön jälkeen, asvaltoinnin viipyminen, huolimaton jälkityö, puutteet maisemoinnissa, kulkuvälineille aiheutuneet vahingot, erilaiset vaaratilanteet rikkinäisten katujen johdosta kadulla liikkujille, yhteydensaannin vaikeus operoivaan valokuituyhtiöön ja asukkaiden tiedottamiseen liittyvät puutteet.

Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010594428.html) uutisoi Helsingin kaupungin tekemästä rikosilmoituksesta katujen jatkuvasta avaamisesta. Helsingin kaupungin mukaan osa valokuitua rakentavista yrityksistä ei noudata lupamääräyksiä ja työn laatu on huonoa (2.8.2024).

Kuluttaja-sivustolla (https://kuluttaja.fi/fi/artikkeli/valok ) kerrotaan, että valokuitufirmoille sataa somessa vihaista palautetta. Kuluttajat ovat ilmoittaneet muun muassa harhaanjohtavasta markkinoinnista ja hankkeiden venymisestä (12.8.2024).

Satakunnan Kansa (https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000010596477.html ) uutisoi pientareiden vaihtelevasta kunnosta valokuitukaapeleiden asennuksen jälkeen (31.7.2024).

Yle uutisoi (https://yle.fi/a/74-20101558?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp), että valokuitutyömaiden jälkiä peitettiin ala-arvoisella mullalla eri puolilla Lappeenrantaa. Ennallistamiseen käytetystä mullasta löytyi metallia, lasinsiruja, pitkiä keppejä ja paljon käpyjä. Ruohon sijasta mullasta on alkanut kasvaa rikkaruohoja (26.7.2024).

Toimiva nettiyhteys on tärkeä ja valokuitu varmistaa nopean nettiyhteyden. Olisikin toivottavaa, että valokuidun asentaminen Espoossa tapahtuisi kuntalaisia ja heidän toiveitaan kuunnellen ja katujen korjaustyöt saatettaisiin mahdollisimman nopeasti kuntoon valokuidun asentamisen jälkeen.

Tällä valtuustokysymyksellä kysymme:

Miten Espoo ohjeistaa, valvoo ja velvoittaa valokuitua rakentavia yhtiöitä toimimaan Espoossa ja miten se sanktioi niitä valokuituyhtiöitä, jotka eivät hoida valokuidun asennustöiden jälkeen katujen, kävely- ja pyöräteiden ja ympäristön ennallistamista huolellisesti ja ripeästi?

VASTAUS VALTUUSTOKYSYMYKSEEN 18.11.2024

Valtuustokysymyksessä tiedustellaan, miten Espoo ohjeistaa, valvoo ja velvoittaa valokuitua rakentavia yhtiöitä toimimaan Espoossa ja miten se sanktioi niitä valokuituyhtiöitä, jotka eivät hoida valokuidun asennustöiden jälkeen katujen, kävely- ja pyöräteiden ja ympäristön ennallistamista huolellisesti ja ripeästi.
 
Vastaus valtuustokysymykseen
Teleoperaattoreilla oikeus sijoittaa kaapeleita yleiselle alueelle
Teleyrityksillä on lakiperusteinen oikeus sijoittaa kaapeleita ja vähäisiä laitteita toisen maalle. Sijoitus tulee myöntää kaikille lupaa hakeville teleyrityksille, koska mm. EU direktiivien mukaan televerkkojen kilpailua ei rajoiteta. Kunnan tehtäväksi jää valvoa edellyttämiensä ehtojen mukaista toteutusta alku- ja loppukatselmuksessa. Vastuu työmaiden toteutuksesta on hankkeeseen ryhtyneellä. Kunnalla ei siis ole työnjohdollista roolia, vaan vastuu töiden suorittamisesta ja työmaavalvonnasta on aina hankkeeseen ryhtyneellä (päätoteuttaja).
 
Kunnan velvollisuus ohjata ja yhteen sovittaa kadulla tehtäviä töitä on osa kunnalle kuuluvaa kadunpitovelvollisuutta (MRL 84 §). Kadulla tehtävien töiden yhteensovittaminen koskee katualuetta sekä sen ylä- ja alapuolisia johtoja, laitteita ja rakenteita. Vastaavan kaltainen koordinointitehtävä on asetettu kunnalle viestintämarkkinalain 110 §:ssä. Kunnossapitolain 14a § mukaan työstä vastaavan on tehtävä kadulla ja muilla yleisillä alueilla tehtävästä työstä ilmoitus kunnalle.
 
Espoon noudattaa pääkaupunkiseudun yhteisiä ohjeita ja määräyksiä
Espoo ohjeistaa yleisillä alueilla toimijoita PKS-kuntien yhteisen "Yleisten alueiden käyttö, tilapäiset liikennejärjestelyt ja katutyöt 2024" mukaisesti.
 
Julkaisu päivitetään vuosittain ja on lupaehtona yleisillä alueilla suoritettavissa töissä.
 
Yleisillä alueilla toimijoita koulutetaan pääkaupunkiseudun yhteisessä PKS-katutyöt-koulutuksessa 500-600 toimijaa vuosittain. Voimassa olevia pätevyyksiä on 3 390 henkilöllä turvalliseen ja ohjeiden mukaiseen työskentelyyn yleisillä alueilla. Kaiken kaikkiaan kurssi- ja tenttisuorituksia löytyy 7448 henkilöltä. Pätevyys on voimassa 5 vuotta kerrallaan ja yhteistä koulutusta on järjestetty nyt yli 18 vuotta. Koulutuksesta on tämän vuoden huhtikuusta alkaen ollut tarjolla valtakunnallinen verkkokoulutus SKTY:n johdolla ja Traficom:in avustuksella.
 
PKS-katutyökortti täytyy olla vähintään yhdellä työmaalla työskentelevällä, lisäksi kaivutyöstä vastaavalla henkilöllä täytyy olla voimassa oleva Väyläviraston hyväksymä Tieturva 1 tai 2-kortti tai PKS katutyöt-koulutus. PKS-katutyö pätevyydellä edistetään turvallista sekä lupamääräysten mukaista työskentelyä yleisillä alueilla.
 
Uusi ohjaava taksatarkistus sekä lupaehtojen vastainen toiminta
Maankäyttö- ja rakennuslain sekä kadun ja eräiden yleisten alueidenkunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaisista "Yleisten alueiden käytöstä veloitettavat maksut ja taksat Espoossa" päivitettiin kaivuutyötä suorittavien toimijoiden ohjaamiseksi enemmän passiivi-infran eli ennakkoputkien käyttöön ja useamman toimijan yhteiskaivutoteutuksiin sekä katualueiden nopeampaan ennallistamiseen. Espoon tekninen lautakunta hyväksyi taksatarkistuksen 24.04.2024 ja se tuli voimaan 01.06.2024.
 
Taksaa tarkistettiin kaivutöiden alueenkäyttömaksun osalta samalle tasolle muiden PKS-kuntien (Helsinki, Kauniainen, Vantaa) kanssa nykyistä hintakehitystä vastaavaksi. Alueenkäyttömaksuihin lisättiin uusi maksuluokka kaivutöille, joiden pinta-ala ylittää 240 m2 toimijoiden ohjaamiseksi pienempiin, nopeammin valmistuviin kaivualueisiin.
 
Lisäksi kaivuluvan alueenkäyttömaksut veloitetaan kaksinkertaisina, kun kaivaminen kohdistuu kadun tai muun yleisen alueen sellaiseen rakennettuun osaan, jossa on voimassa rakentamisen yhteydessä annettu urakkasopimuksen mukainen takuuaika. Lisäksi taksaa huojennettiin puolittamalla alueenkäyttömaksut yhteiskaivukohteissa sekä alentamalla passiivi-infran ennakkoputkien käyttöoikeusmaksua toimijoiden ohjaamiseksi passiivi-infran ennakkoputkien käyttöön ja useamman toimijan yhteiskaivutoteutuksiin.
 
Yleisellä alueella tehtävien töiden lupaehtojen laiminlyönnistä veloitetaan laiminlyöntimaksu, jonka suuruus on 500 €. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä jokaisesta rikkeestä erikseen. Laiminlyöntimaksuun sisältyy yksi valvontakäynti. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä uudelleen, jos laiminlyöntiä ei korjata tai se toistuu. Jos kohde vaatii ylimääräisiä tarkastuskäyntejä, niin niistä peritään erillinen maksu 70,00 € / kerta.
 
Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntitapauksessa (luvattomasti aloitetusta työstä) peritään kaksinkertainen maksu sekä alueenkäyttömaksusta että ilmoituksen käsittely- ja valvontamaksusta.
 
Näiden korotettujen maksujen lisäksi toimijalta peritään vielä laiminlyöntimaksu 500 €.
 
Ennen kuitubuumin alkua laiminlyöntimaksuja annettiin kymmenkunta kappaletta vuodessa. Annettujen laiminlyöntimaksujen määrä on noussut viimevuodesta alkaen yli sataan huomautusmaksuun.
 
Järeimpänä toimena Espoo on yhdessä Helsingin kaupungin kanssa jättänyt vuonna 2023 operaattorin toimista poliisille rikosilmoituksen, jonka käsittely on vielä kesken.
 
Kaivutöiden katselmukset ja valvonta
Kunnossapitolain 14a §:ään otettu säännös kunnalle ilmoittamisesta ennen kuin kadulla ja yleisellä alueella voidaan ryhtyä töihin, on välttämätön, jotta kunta on ajan-tasaisesti selvillä kadulla tehtävistä töistä. Kadulla tehtävien töiden yhteensovittamisen tarkoituksena on varmistaa se, että kaikki yhdyskunnan ja kiinteistöjen toiminnan kannalta oleelliset verkostot ja laitteet voidaan sijoittaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Samalla pyritään huolehtimaan siitä, että kaivutöiden yhteydessä ei vahingoiteta alueella ennestään olevia johtoja, laitteita tai katurakenteita.
 
Valvontaviranomaisen alaiset viranhaltijat suorittavat käytännön valvontaa. Heillä on mahdollisuus ohjein ja neuvoin sekä kehotuksin puuttua niin kunnossa- ja puhtaanpidossa havaittuihin laiminlyönteihin, kun opastaa kadulla ja muilla yleisellä alueilla tehtäviä töitä. Heillä ja poliisilla on myös kunnossapitolain 16§:n 4 mom. mukainen oikeus välittömän hallintopakon käyttämiseen turvallisuudelle aiheutuvan välittömän vaaran poistamiseksi. Poliisi valvoo, ettei kunnossa- ja puhtaanapitovelvoitteen laiminlyönnistä aiheudu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle (kunnossapitolaki 16 § 4 mom.).
 
Yleisen alueen lupia käsittelee ja valvoo Espoon kaupunkitekniikan keskuksen infrapalveluiden alueiden käytön hallintayksikössä neljä (4) katumestaria, kolme (3) kunnossapitovalvojaa sekä vastaava puistotarkastaja. Näin sesonkiaikana lupajärjestelmään tulee uusia lupahakemuksia yli kaksikymmentä (20) päivässä. Lupamäärät ovat olleet jatkuvassa nousussa (nousua 23 %) viimeisen viiden vuoden aikana. Poikkeuksena oli vuosi 2023, jolloin yksittäisten lupien määrä laski, mutta työkohteiden neliömäärät ja samalla laskutus kasvoivat voimakkaasti. Valvontahenkilöstön määrä on viime vuosina pysynyt samana.
 
Valokuitukaapelien asennuksia teetättää Espoon alueella tällä hetkellä jo kahdeksan yritystä: Valokuitunen Oy, Elisa Oyj, DNA Oy, Telia Finland Oyj, Clobal Connect Oy, Täyskuitu Etelä-Suomi Oy, Espoo Tietotekniikkaa ja Cable Crew Oy.
 
Ilmoitusmenettelyn mukaisia (ts. kaivuuluvallisia) aktiivisia valokuituoperaattorien työmaita on tällä hetkellä yhteensä noin 394 kpl, joista vuonna 2023 aloitettuja, laajoja ja pitkäkestoisia lupia n. 80 kpl. Urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita työmailla on myös useita.
 
Kunnan tehtäväksi jää valvoa edellyttämiensä lupaehtojen mukaista toteutusta alku- ja loppukatselmuksissa. Työnaikaista valvontaa tehdään lupakohteiden alku- ja loppukatselmusten ohessa resurssien mukaan.
 
Kuituverkon rakentamistöistä tullut palaute koskee pääasiassa kaivuutöiden viimeistelyä eli katu- ja viheralueiden ennallistamista. Työt otetaan Espoon kaupungin puolesta vastaan, kun kohteet on toteutettu lupaehtojen mukaisesti. Loppukatselmuksia onkin jouduttu hylkäämään kohteiden vastaanottoa ja pitämään useampia loppukatselmuksia viimeistelytöiden ja muiden puutteiden takia.
 
Kaivutöihin liittyvät palautteet tarkistetaan kohteessa ja välitetään luvan saajalle toimenpiteitä varten. Lisäksi ongelmakohteita käydään läpi operaattorien kanssa palavereissa.
 
Erityisesti viimeistelytöitä (mm. asfaltit, nurmet) on havaittu tehtävän paikoin kovin hitaasti, ja Espoon kaupunkiympäristön asiakaspalveluun onkin tullut valtava määrä palautteita. Töiden valmistumista ei helpota se, että kohteiden viimeistelytöihin liittyvää asfaltointia joutuu töiden suuren määrän takia odottamaan yli 2 kk.
 
Kunnat aloittaneet yhteistyön valokuituasennuksien ongelmien hallintaan
Espoossa (ja myös muissa kunnissa) käydään keskustelua siitä, miten kunta pystyisi parantamaan valokuitufirmojen toiminnan toteutusta.
 
Tärkeimmäksi asiaksi koetaan, että valokuitukaapelitöiden viimeistely pitäisi saada tehtyä nykyistä nopeammin sekä huolellisemmin valmiiksi. Kuntalaisilta saadun palautteen perusteella työt valmistuvat paikoin nopeasti, mutta toisissa paikoissa viimeistelytöiden valmistumista joutuu odottamaan kohtuuttoman kauan.
 
Ongelman ollessa valtakunnallinen, kunnat ovat aloittaneet yhteistyön asian tiimoilta. Valokuitutöiden yhteistyöryhmään on jo ilmoittautunut yli kymmenen kuntaa, joka kertoo ongelman laajuudesta ja vakavuudesta.
 
Kuluva tuleva syksy näyttää, kuinka hyvin tarkastetun taksan ohjaus toimii. Kuntayhteistyön kautta otetaan tarvittaessa käyttöön uusia toimintamalleja - Espoon uusi taksamalli onkin toiminut herätteenä muillekin kunnille tehdä samansisältöisiä muutoksia yleisillä alueilla suoritettavien töiden taksoitukseen.
 
Ongelma vaatisi lakimuutosta, jolla kunnat saisivat vaikuttaa enemmän kaivutöiden toteutukseen ja määrään hallinnoimillaan alueilla.
 
Lakimuutokset ovat olleet laajasti kommentoitavana kuntasektorilla. Kunnat ovat kommenteissaan painottaneet muutoksia, jotta kunnilla olisi parempia mahdollisuuksia koordinoida katutöitä niin, että haitat voidaan minimoida.
 
 

VALTUUSTOALOITTEET

Valtuustoaloite maastopyöräilyreittien lisäämisestä ja keskuspuiston opastaulujen uusimisesta Espoossa

Tällä valtuustoaloitteella esitetään, että Espoo kartoittaa alueellisten maastopyöräilyreittien monipuolisuutta ja riittävyyttä sekä ryhtyy tarvittaessa toimiin lisätäkseen niitä. Aloitteella esitetään myös selvitettäväksi Bike Park -tyylisen maastopyöräpuiston mahdollisuutta Espoossa. Lisäksi ehdotetaan, että Keskuspuiston opastaululut uusitaan niiden kuluneiden merkintöjen vuoksi ja samalla niihin lisätään maastopyöräilyreitille opastavat merkinnät.

Maastopyöräily on suosittu harrastus- ja urheilulaji ja sitä harrastetaan monissa eri ikäryhmissä. Sähkökäyttöiset maastopyörät ovat myös entisestään lisänneet ja innostaneet harrastajia lajin pariin. Maastopyöräily kehittää sen harrastajaa monipuolisesti. Harrastajat liikkuvat metsäisillä poluilla, jossa luonto ja maasto tulevat lähelle ja tutuksi. Suomesta löytyy myös vain pyöräilyyn tarkoitettuja maastopyöräilykeskuksia, kuten esimerkiksi Bike Park Meri-Teijossa, jossa on neljä vaativuudeltaan eritasoista rataa. Maastopyöräpuistot ovat myös kansainvälisesti kasvava trendi.

Maastopyöräily on fyysinen laji, joka lisää harrastajansa voimaa, kestävyyttä, nopeutta, tasapainoa ja teknistä osaamista. Maastopyöräily ja pyöräily ylipäänsä, on myös yhä enemmän turistien mielenkiinnon kohteena ja suomalainen bikeland.fi-nettisivusto esitteleekin laajasti Suomen pyöräilyreittejä ja pyöräilytapahtumia etelästä pohjoiseen. Sivuston tarkoituksena on lisätä maamme tunnettavuutta pyöräilymaana.

Espoo on kehittänyt erilaisia liikuntamahdollisuuksia kiitettävästi ja Espoon Keskuspuisto tarjoaa jokaiselle jotakin: talvella hiihtoladut ovat hyvin hoidetut ja kesäisin pyörä- ja lenkkimaastot houkuttelevat liikkumaan. Maastopyöräilijät saapuvat Keskuspuistoon kevättalvella, sillä siellä sijaitsee neljä kilometriä pitkä maastopyörärata. Toinen rata on Espoon Oittaalla (1,3,km) ja Reitti 2000 (110 km) kulkee neljän Uudenmaan kunnan alueella. Alueellisesti maastopyöräilyyn tarkoitettuja reittejä voidaan todeta kuitenkin olevan vähän.

Maastopyöräilyyn liittyvä nettisivusto fillarifoorumi.fi on alan harrastajien käytössä aktiivisesti ja sivustolla jaetaan kokemuksia harrastuksesta ja reiteistä. Huolta on kannettu muun muassa siitä, että jos maastopyöräreitti risteää hiihtoladun tai kävelypolun kanssa, lisää se kaikkien turvattomuutta ja voi johtaa maastopyöräilyn rajoittamiseen. Siksikin on tärkeää, että reitit suunnitellaan niin turvallisuus kuin kestävän kehitystkin huomioiden. Kun reitit ovat virallisia ja selkeästi osoitettuja ja niitä on riittävästi erilaisiin tarpeisiin, voidaan onnettomuusriskiä ja kohtaamisia muiden reitillä liikkuvien kesken välttää. Uusien maastopyöräreittien suunnittelussa on huomioitava toki myös luontoarvot ja reitit on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna luontoa ja sen ekosysteemiä.

Jotta maastopyöräilyä voisi harrastaa monipuolisesti, tulisi käytössä olla reittejä niin vasta-alkajille kuin myös jo taitaville ja uusia maastohaasteita etsiville alan harrastajille. Eritasoiset reitit kannustavat ja rohkaisevat maastopyöräilijöitä lajin pariin ja houkuttelevat myös turisteja tutustumaan Espooseen. Maastopyöräilyreittien saavutettavuus on myös tärkeää esimerkiksi nuorille.

Pyöräily on ympäristöystävällinen tapa liikkua luonnossa ja se kannustaa aktiiviseen elämäntapaan. Liikunta lisää hyvinvointia ja ennaltaehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

Uudenmaan virkistysalueyhdistys on kuntien yhteinen maakunnallinen toimija, jonka toiminta-ajatuksena on luoda puitteet hyvinvointia lisääville luonnossa liikkumisen kokemuksille. Yhdistyksen artikkelissa kerrotaan, että maastopyöräilyn harrastajamäärä on noussut: 25–44 -vuotiaista miehistä liki joka 5. maastopyöräilee, ja koko väestöstä osuus on 12%. Suomessa on noin 0,6 miljoonaa maastopyöräilijää ja heillä on yhteensä noin 10 miljoonaa maastopyöräilyn harrastuskertaa vuodessa. Lajin kasvuvauhti viimeisten 10 vuoden aikana tarkoittaa, että Suomeen on tullut 1 500 uutta maastopyöräilyn harrastajaa joka ikinen kuukausi. ( https://uuvi.fi/fi/ulkoilun-tavat-ja-lajit-muuttuvat/ artikkeli 20.4.2023 Anne Rautiainen)

VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN

Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ym. 26.2.2024 jättämään valtuustoaloitteeseen maastopyöräilyreittien kartoittamisesta ja mahdollisesta lisäämisestä ja keskuspuiston opastaulujen uusimisesta Espoossa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
 
Käsittely 
 
 
Päätös
 
 
Selostus 
Arja Juvonen sekä 19 muuta valtuutettua ovat 26.2.2024 jättäneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Espoon tulisi kartoittaa alueellisten maastopyöräilyreittien monipuolisuutta ja riittävyyttä sekä ryhtyy tarvittaessa toimiin lisätäkseen niitä. Aloitteella esitetään myös selvitettäväksi Bike Park -tyylisen maastopyöräpuiston mahdollisuutta. Lisäksi ehdotetaan, että Keskuspuiston opastaulut uusitaan niiden kuluneiden merkintöjen vuoksi ja samalla niihin lisätään maastopyöräilyreitille opastavat merkinnät.
 
Valtuustoaloitteessa todetaan seuraavasti:
 
Maastopyöräily on suosittu harrastus- ja urheilulaji ja sitä harrastetaan monissa eri ikäryhmissä. Sähkökäyttöiset maastopyörät ovat myös entisestään lisänneet ja innostaneet harrastajia lajin pariin. Maastopyöräily kehittää sen harrastajaa monipuolisesti. Harrastajat liikkuvat metsäisillä poluilla, jossa luonto ja maasto tulevat lähelle ja tutuksi. Suomesta löytyy myös vain pyöräilyyn tarkoitettuja maastopyöräilykeskuksia, kuten esimerkiksi Bike Park Meri-Teijossa, jossa on neljä vaativuudeltaan eritasoista rataa. Maastopyöräpuistot ovat myös kansainvälisesti kasvava trendi. Maastopyöräily on fyysinen laji, joka lisää harrastajansa voimaa, kestävyyttä, nopeutta, tasapainoa ja teknistä osaamista.
 
Vastaus aloitteeseen:
 
Espoossa on kaksi merkittyä maastopyöräreittiä. EKP4,2 on keskuspuiston alueelle sijoittuva reitti, jota on pyritty pitämään myös talviajettavassa kunnossa. Toinen n. 2,5 km mittainen rakennettu ja opastettu reitti on Oittaan ulkoilualueella. Uudenmaan Virkistysaluealueyhdistys (UUVI) on ottanut vastuun Reitti2000 kehittämisestä, jossa tavoitteena on saada yhtenäinen maastopyöräreitti Luontokeskus Haltiasta Oittaalle asti. Reitin suunnittelu ja toteutus tapahtuu UUVIn ohjauksessa.
 
Kuten aloitteessakin mainitaan, maastopyöräily on suosittu harrastus- ja urheilulaji ja sitä harrastetaan monissa eri ikäryhmissä. Tunnistettu on myös turistien kasvava kiinnostus maastopyöräilyä kohtaan. Espoossa on aloitettu suunnittelutyö Keskuspuiston maastopyöräilyolosuhteiden kehittämiseksi. Suunnittelua tulee ohjaamaan kaupungin eri hallintokunnista koostuva työryhmä, joka koostuu eri alojen asiantuntijoista suunnittelun, kaavoituksen, geotekniikan, luonnonsuojelun ja liikunnan osalta. Rakentamisaikatauluun vaikuttaa suunnitellun ja päätöksentekoprosessin pituus. Uusien maastopyöräreittien suunnittelussa huomioidaan aina myös luontoarvot sekä reittien turvallisuus. Myös eri käyttäjäryhmät pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman laajasti. Opasteiden toteutus tulee sisältymään reittien rakentamiseen.
 
Suunnitelmien tueksi on haettu parhaita käytäntöjä ja toimintatapoja olemassa olevista pyöräilykeskuksista. Monipuolisia ja helposti saavutettavia maastopyöräilyolosuhteita on näissä pystytty toteuttamaan tiiviiseenkin kaupunkiympäristöön kohtuullisin kustannuksin. Toteuttamisen kustannuksiin ja niihin kuluvaan aikaan vaikuttavat tietenkin rakennettavien olosuhteiden taso. Korkeatasoisesti toteutetut ja hyvin opastetut pyöräilyolosuhteet palvelevat espoolaisten lisäksi myös matkailun vetovoimatekijänä, jolloin myös pyöräilyyn liittyvien oheispalveluiden pitää olla laadukkaita ja kattavia.
 
Maastopyöräilyn suosion kasvu ja sen tuomat terveyshyödyt ovat merkittäviä tekijöitä, jotka puoltavat reittien kehittämistä ja lisäämistä.

VALTUUSTOTOIMET 2022

VALTUUSTOKYSYMYKSET

22.8.2022
Valtuustokysymys sähköpotkulautojen parkkeeraamiseen liittyvistä vaaratilanteista ja sähköpotkulautojen aiheuttamien vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä

Sähköpotkulaudat ovat ilmestyneet myös Espoon katukuvaan ja niitä käytetään paljon.
Sähköpotkulaudalla saa ajaa siellä missä polkupyörälläkin eli pyörätiellä, tien pientareella ja kadulla.

Ongelmaksi on muodostunut sähköpotkulautojen parkkeeraaminen silloin, kun ajoaika päättyy. Myös sähköpotkulautojen aiheuttamat yllättävät muut vaaratilanteet ovat nousseet esiin kuntalaisten yhteydenotoissa. Näitä on olleet nopeus, holtittomat ohitustilanteet ja sähköpotkulautojen käyttö jalkakäytävillä.

Tieliikennelain mukaan sähköpotkulautailija on tienkäyttäjä, jonka on noudatettava polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Laki sähköpotkulautojen pysäköinnistä on selkeä, mutta sitä ei aina noudateta. Tästä seuraa vaaratilanteita, kun sähköpotkulautoja on parkkeerattu keskelle kulkureittiä tukkimaan kulkuväylää. Niitä on ollut myös poikittain kulkureitille kaatuneina.

Sähköpotkulautojen pysäköinti lainvastaisesti altistaa pyöräilijät ja kävelijät yllättäviin vaaratilanteisiin. Myös apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai rollaattoria, käyttävät ovat olleet yhteydessä ja kertoneet kulkuväylällä esteiksi muodostuneista sähköpotkulaudoista. Espoossa liikkuu myös näkövammaisia, joille este kulkuväylällä voi olla kohtalokas.
Tieliikennelain 12 pykälän mukaan tielle ei saa panna eikä jättää mitään, mikä voi vaarantaa tai haitata liikennettä.

Lain mukaan sähköpotkulaudan saa pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle samoin edellytyksin kuin polkupyörän tai moponkin.
Sähköpotkulauta on pysäköitävä jalkakäytävän ja pyörätien suuntaisesti ja mahdollisimman lähelle näiden reunaa.
Laitetta ei saa pysäköidä jalkakäytävän tai pyörätien keskelle tukkeeksi, eikä muutenkaan siten, että siitä aiheutuu vaaraa turvallisuudelle tai haittaa liikenteelle. (Erityisasiantuntija Marjo Immonen liikenne- ja viestintävirasto Traficomista 27.7.2022 Kaleva.)

Sähköpotkulaudan pysäköinti tieliikennelain vastaisesti voi olla pysäköintivirhe tai liikennerikos. Virheellisestä pysäköinnistä poliisi ja kunnallinen pysäköinninvalvonta voivat myös määrätä pysäköintivirhemaksun. Sähköpotkulaudat tulee pysäköidä tien oikealle puolelle, mutta taajamassa on mahdollista pysäyttää ja pysäköidä tien vasemmalle puolelle myös kaksisuuntaiselle tielle, jos pysäköinti ei vaaranna eikä haittaa liikennettä (Poliisitarkastaja Tuomo Katajisto poliisihallitus, 27.7.2022 Kaleva).

Liikenneturva on tehnyt kyselyjä sähköpotkulautailuun liittyen. Keväällä 2021 lähes 70 prosenttia vastanneista koki, että sähköpotkulaudat heikentävät jalankulkijoiden turvallisuutta. Lähes joka neljäs oli joutunut vaaratilanteeseen sähköpotkulaudan takia. Esiin nousi muun muassa liikenteen ennakoinnin vaikeutuminen ja sähköpotkulaudan nopeus ja äänettömyys vaaratilanteiden aiheuttajana. (Kantar TNS Oy kevät 2021.)

Loppuvuonna 2021 tehdyssä kyselyssä selvisi, että suomalaiset suhtautuivat tuomitsevasti jalkakäytävällä sähköpotkulautailuun. Erittäin tai melko vakavana liikennerikkomuksena aikuisen jalkakäytävällä sähköpotkulautailua piti 47 prosenttia vastanneista. Lieväksi rikkomuksen mielsi vain 22 prosenttia. (Kantar TNS Oy.)

Tällä valtuustokysymyksellä kysymme

Miten Espoossa aiotaan puuttua sähköpotkulautojen aiheuttamiin erilaisiin vaaratilanteisiin liittyen sähköpotkulautojen parkkeeraamiseen?
Miten Espoossa ennaltaehkäistään sähköpotkulautojen aiheuttamia muita vaaratilanteita liikenteessä?

VALTUUSTOTOIMET 2021

VALTUUSTOTOIMENI VUONNA 2020 ja 2019

VALTUUSTOALOITTEET

8.6.2020
Valtuusto-aloite kesäsetelin käytön laajentamisesta koskemaan myös kotitalouksia sekä Espoon kannustaminen myös muihin nuorten työllisyyttä lisääviin toimiin

Espoon kaupunki maksaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa espoolaisen nuoren töihin kesäsetelillä 1.5. - 30.9. välisenä aikana. Työpäiviä on oltava vähintään 10 ja työtunteja vähintään 50, joko yhtäjaksoisesti tai useammassa jaksossa tehtynä. Työnantajana ei voi toimia yksityistalous, perhe tai yksityinen henkilö.
Kesäseteli kannustaa yrityksiä palkkaamaan nuoria kesätöihin. Kesätyöt vahvistaa nuorten työelämätaitoja ja tarjoaa positiivista kuvaa työelämästä. Kesätyö tuo nuorelle myös sitä tärkeintä, omaa rahaa.

Covid -19 eli koronavirusepidemia, on iskenyt yhteiskuntaamme laaja-alaisesti ja jäätävästi. Yllättävä koronakriisi on aiheuttanut yrityksissä lomautuksia ja irtisanomisia. Tilanne on vaikuttanut myös espoolaisten nuorten kesätyömarkkinoiden heikentymiseen jopa pysähtymiseen. Kesätöitä ei ole ja jo sovittuja kesätöitä on peruttu.

Nuorten kesäseteli on rajattu Espoossa siten, että sen voi käyttää vain yrityksessä. Tässä olisikin korjaamisen paikka. Käytön laajentamista jatkossa kotitalouksiin olisi syytä pohtia, sillä monilla kotitalouksilla olisi potentiaalia, kantokykyä ja tahtoa palkata nuoria kesätöihin. Kesätyötä löytyy kotitalouksien piha- ja puutarhatöistä, kodinhoitotöistä tai vaikkapa ikääntyneen henkilön avustavista tehtävistä.

Muun muassa Kajaanissa käytössä olevalla kesäsetelillä peruskoulusta päässeen nuoren työnantajana voi toimia myös kotitalous. Uudellamaalla Järvenpäässä käytössä olevaa kesätyöllistämistukea voi hakea työnantaja, joka on Suomessa rekisteröitynyt yritys, säätiö, yhdistys tai kotitalous. Kesätyöllistämistukea voidaan myöntää järvenpääläisen 15–18 -vuotiaan nuoren palkkaamiseen, jolloin palkan tulee olla vähintään kunkin ammattialan työehtosopimuksen mukainen. Mikäli alalla ei ole työehtosopimusta, on maksettavan palkan oltava kohtuullinen.

Tällä valtuustoaloitteella ehdotan,

että Espoo ryhtyy toimenpiteisiin nuorten kesäsetelin hyödyntämisen mahdollistamiseksi myös kotitalouksissa ja että Espoossa kehitetään myös muita nuorten kesätöitä ja nuorten työllisyyttä lisääviä toimia.

Arja Juvonen
kaupunginvaltuutettu (peruss)
8.6. 2020 Espoossa

VALTUUSTOTOIVOMUKSET

7.12. 2020
1. Espoo seuraa nuorten kesäsetelien määrän riittävyyttä ja selvittää tarvittaessa niiden lisäämisen mahdollisuutta.
2. Espoon kaupunki seuraa tarkasti henkilöstönsä jaksamista koronakriisin keskellä ja tekee kaikkensa tukeakseen henkilöstön jaksamista.

VALTUUSTOKYSYMYKSET

Suolistosyöpien seulonta 18.11. 2019

Aikooko Espoo osallistua myös suolistosyövän seulontoihin?
- Miten Espoo voisi edistää yleistä syöpätietoisuuttaja syövän ennaltaehkäisyyn liittyviä asioita?
- Millaiset ovat Espoon tilastot syöpäsairauksissa ja syöpäseulontojen
vaikuttavuudessa? Osallistuvatko espoolaiset seulontoihin?
(esimerkiksi kohdunkaulansyövän -ja rintasyövänseulonta)

Valtuustotoivomukset kysymykseen liittyen 24.2. 2020

1. Espoo selvittää, miten se voi viedä Espoossa eteenpäin Agenda 2030 ohjelman tavoitetta 3, joka liittyy kaikenikäisten hyvinvoinnin edistämiseen, sekä sen alatavoitetta 3. 4, joka liittyy tarttumattomien tautien muun muassa syöpätautien ennaltaehkäisyyn.
2. Espoo selvittää, olisiko suolistosyövän seulontojen aloittaminen perusteltua Espoossa.
3. Espoo huomioi syöpätautien ennaltaehkäisyssä viimeisintä tutkimustietoa.

Valtuusto toivoo,

VALTUUSTOTOIMENI VUOSI 2018

VALTUUSTOTOIVOMUKSET

23.4. 2018 Hyväksytty valtuustotoivomus liittyen valtuustokysymykseeni (21.1. 3018) vanhustenhoidosta nyt ja tulevaisuudessa
Kysymykseen annettu vastaus on hyvä ja realistinen.

Valtuusto toivoo, että Espoossa seurataan kotihoidon laatua sekä kotihoidossa olevien potilaiden kotiuttamisprosessia säännöllisesti.

että selvitetään Espoon kotihoidon työntekijöiden sekä sijaisten kuvallisen henkilökortin tai muun sellaisen tunnistamista helpottavan nimikyltin tarve.

että kotihoidon henkilöstön kykyä kommunikoida suomeksi tai ruotsiksi kotihoidon asiakkaan kanssa tuetaan mahdollisuuksien mukaan.

että Espoossa huomioidaan kotona asuvien yli 75 vuotiaiden määrän lisääntyminen ja valmistaudutaan kotihoidon kysynnän mahdolliseen kasvuun oikea-aikaisesti.

19.3. 2018
1. Valtuusto toivoo, että länsimetron jatkeen rakentamistyön etenemisestä sekä erityisesti mahdollisten riskien sekä rakentamistyössä ilmaantuvien viivytysten tai kustannusten muuttumisesta tiedotetaan selkeästi ja oikea-aikaisesti valtuutetuille.

2. Valtuusto toivoo
Toivoo, että Espoossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että Länsimetron jatkeen rakentamiseen liittyvissä kilpailuttamisissa ja ostoissa huomioidaan laatu ja erityinen ostoorganisaatio osaaminen.

3. Valtuusto toivoo
Että Länsimetron jatkeen etenemisestä tiedotetaan kuntalaisia oikea-aikaisesti.

26.2. 2018
Valtuusto toivoo, että sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän vieraskielisen henkilöstön kielitaito osaamiseen ja kielitaidon lisä -ja täydennyskoulutukseen kiinnitetään erityistä huomiota.

22.1. 2018
Valtuusto toivoo, että Espoossa kiinnitetään huomiota tyttöjen ja naisten ympärileikkausta ennaltaehkäisyyn neuvonnalla ja valistuksella ja huolehditaan siitä, että sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n toimintaohjelma tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ennaltaehkäisemiseksi on käytössä myös Espoossa.

VALTUUSTOKYSYMYKSET 2018

22.1. 2018
Länsimetron ongelmat ja niiden ratkaisu

Miten matkustajamäärät ja metron kattavuus on Espoossa laskettu ja miten on mahdollista, että tieto asukas- ja matkustajamäärien tulevasta kehityksestä Matinkylän alueella on arvioitu niin väärin?

Miten Espoo aikoo toimia, että joukkoliikenteen sujuvuus ja oikea-aikuisuus turvataan ja kuntalaisten joukkoliikenne toimii?

Miten Espoo turvaa esteettömän ja sujuvan liikkumisen jokaiselle kuntalaiselle metroasemilla, mutta myös kaikessa joukkoliikenteessä ruuhkaisen aikaan?

Miten metroasemien turvallisuudesta on huolehdittu ruuhkahuippujen aikaan?

22.1. 2018
Vanhusten kotihoidon tilanne Espoossa nyt ja tulevaisuudessa

Miten Espoossa turvataan ikääntyneiden riittävä kotihoidon resurssi tulevaisuudessa?
Mihin perustuvat laskelmat, että yhä useampi yli 75 vuotias espoolainen asuisi omassa kodissaan, mutta pärjäisi kuitenkin kodissaan ilman säännöllisen kotihoidon tarvetta?
Mitkä ovat kotihoidon haasteet tällä hetkellä ja mikä on keskimääräinen aika, jonka kotihoitokäynti kestää?
Onko Espoossa tarvetta ryhtyä laatimaan kotihoitoon omaa ja erillistä hoitajamitoitusta tai hoidon tarpeen mittarointia, jolla kotihoidon resurssit kohdentuisi todellisen hoidon tarpeen tai hoidettavien määrän mukaan?
Miten Espoossa kannustetaan omaishoitajia omaishoitoon ja perhehoitajia perhehoidon järjestämiseen?

VALTUUSTOTOIMENI VALTUUSTOKAUDELLA 2013 - 2017

Valtuustotoivomukseni 2016 - 2017

27.2. 2017 valtuustotoivomus liittyen Espoon turvallisuusohjelmaan

Espoossa erilaisilla toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan siihen, että lasten, vanhusten, vammaisten ja aikuisväestön kanssa työskentelevien ammattiryhmien koulutusohjelmiin sisältyisi väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen.

23.1.2017 valtuustotoivomus liittyen Espoon hyvinvointiraporttiin 2015 - 2016

Espoossa kiinnitetään erityistä huomiota ikääntyneiden yksinäisyyteen ja turvallisuuteen ja kehitetään toimintamalleja yksinäisyyden ennalta ehkäisyyn ja turvallisuuden lisäämiseen.


17.10.2016 valtuustotoivomukset liittyen valtuustokysymykseeni Konttirakentamisen eli konttitalojen mahdollisuus yhtenä asunnottomuuden ja asuntopulan ratkaisukeinona

1. Espoossa tulee kiinnittää huomiota kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen.
2. Espoo suhtautuu myönteisesti ja innovatiivisesti uusiin ja erilaisiin asumisratkaisuihin.

22.8.2016 valtuustossa hyväksytty lisäysesitykseni Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi 2016 - 2021

Lisäysesitys perustuu siihen, että omaishoitajien oikeus maksuttomaan uimiseen ja liikuntaan astui voimaan vuoden 2016 alussa. Asia on lähtöisin tekemästäni valtuustoaloitteesta vuodelta 2011. Vanhustenhoidon kertomuksessa mainitaan ikäihmisten plus68 Sporttikortti ja sen mukanaan tuoma mahdollisuus ottaa mukaan myös uintiystävä. Omaishoitajiin liittyvä maksuton uima- ja liikuntakortti on jäänyt täysin pois kertomuksesta, vaikka se on siellä mielestäni oltava myös mainittuna. Kävimme pitkän keskustelun valtuustossa siitä, että miksi omaishoitajien asia on jäänyt pois tästä kertomuksesta. Asiaan ei saatu muuta vastausta kuin että "kaikkea ei voida mainita". Lisäysesitykseni hyväksyttiin kuitenkin yksimielisesti. Kyseessä on aloitteestani lähtenyt asia, joka saatiin nyt päätökseen. Sitkeä työ palkitaan.

Sivulle 9, osioon liikunta

Espoon kaupunki tarjoaa maksutonta liikuntaa uimahalleissa ja kuntosaleilla niille espoolaisille omaishoitajille, joilla on voimassa oleva omaishoidon sopimus ja joiden hoidettavana on espoolainen henkilö. Tällä halutaan tukea monipuolisesti omaishoitajien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista jaksamista.

23.5.2016 valtuustotoivomus liittyen Arviointikertomukseen 2015.

Esitin, että Arviointikertomukseen 2015 lisätään myös maininta omaishoitajille voimaan astuneesta maksuttomasta uinti- ja liikuntaetuudesta.

Perustelut toiveelleni: Arviointikertomus mainitsee, että ikäihmisten plus68 Sporttikortin rinnalle on tuotu ns. uintiystävä, jolla on maksuton oikeus uimaan ns. uintiystävä sporttikortin omistajan kanssa. Tämä on astunut voimaan 2016 vuoden alussa. Arviointikertomus jättää mainitsematta, että samaan aikaan voimaan astui myös espoolaisille omaishoitajille tarkoitettu omaishoitajien sporttikortti, joka sallii maksuttomat uinti- ja liikuntakäynnit kaikille niille espoolaisille omaishoitajille, joilla on voimassa oleva omaishoidonsopimus. Tämä asia on lähtöisin tekemästäni valtuustoaloitteesta vuonna 2011. Valitettavasti tätä toivomusten ei kuitenkaan haluttu kirjata Arviointikertomukseen. Miksi- ei minulle selvinnyt.

Tein siis toisen valtuustotoivomuksen, jossa esitin, että tämä omaishoitajien saavuttama etu kirjataan kaupunginhallituksen seurantaraporttiin. Valtuustotoivomus hyväksyttiin. Oli kuitenkin harmi huomata jälkeenpäin, että sitä ei sitten kuitenkaan koskaan liitetty seurantaraporttiin.
Minusta on outoa, että kaupunki ei halua tiedottaa ja "mainostaa" sitä, että se on edelläkävijänä tuonut omaishoitajille tällaisen lisäedun.

Toivomukseni kuului:
Valtuusto toivoo, että omaishoitajien oikeus maksuttomaan uima- ja kuntosaliharjoitteluun tuodaan esiin seurantaraportissa.

25.4.2016 valtuustotoivomukseni liittyen valtuustokysymykseeni Hankintain soveltamiseen Espoossa

1. Espoon Harmaan talouden toimintaohjeistus päivitetään ja Espoossa kiinnitetään erityistä huomiota harmaan talouden torjuntaan.
2. Hankintalain uudistuksen 2016 sisällöstä ohjeistetaan kaupungin sisällä hankinnoista vastaavia monipuolisesti ja laajasti.
3. Hankintojen valintakriteereistä hinnan lisäksi myös laadulliset kriteerit huomioidaan jatkossakin hyvin.
4. Hankintasopimuksiin lisätään tehokkaat irtisanomis- purku- ja sanktiolausekkeet, jotta laiminlyönteihin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti.

18.4.2016 valtuustotoivomukseni liittyen aloitteeseen Hiljaisten tilojen turvaamiseksi Espoon kirjastossa

1. Hiljaisten tilojen käyttöä ja toimivuutta seurataan ja kirjastojen järjestyshäiriöihin puututaan oikea-aikaisesti.
2. Nuorisotilojen riittävyyttä arvioidaan kaupungissa säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdytään toimiin uusien nuorisotilojen käyttöönottamiseksi.

Valtuustoaloitteeni 2016

18.4.2016 Hiljaisten tilojen turvaamiseksi Espoon kirjastoissa

Aloitteessa esitän, että Espoon kirjastoihin turvataan hiljaiset tilat ja varmistetaan rauhalliset opiskelumahdollisuudet. Aloitteessa todetaan, että kirjastojen muuttuminen on johtanut siihen, että joitakin perinteisiä asioita on kirjastoista poistunut. Tällainen on esimerkiksi ns. "hiljainen huone" tai lehtisali, jotka ovat kuitenkin olleet tärkeitä joillekin kuntalaisille. Rauhallista paikkaa on vaikea löytää ja ylioppilaskirjoitusten alla esimerkiksi tarve näille tiloille on suuri.

Aloitteen vastauksessa kerrotaan, että elokuussa 2016 avattavaan Iso Omenan Palvelutorille tulee 127 neliötä kokonaan hiljaista tilaa.

Valtuustokysymys 2015
13.4.2015 Hankintalain soveltaminen Espoossa

Valtuustotoivomukset 2014

8.9.2014
Asia 7
Kohta 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi
24 Vanhusten palvelut

Valtuusto toivoo, että Espoossa kehitetään edelleen hyvää saattohoitoa ja potilailla on mahdollisuus edelleen saada saattohoitoa myös Terhokodissa.

Asia 6
Kohta 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi
24 Vanhusten palvelut

Valtuusto toivoo, että omaishoitoa kehitetään Espoossa siten, että se olisi mahdollista yhä useammalle omaishoitajalle.

Asia 6
Kohta 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi
24 Vanhustenpalvelut

Valtuusto toivoo, että vanhusten palvelujen henkilöstömäärän riittävyyttä seurataan siten, että riittävä henkilöstömitoitus toteutuu vanhustenhoiva yksiköissä ja kotihoidossa.

Asia 6
Kohta 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi
27 Perhe-ja vammaispalvelut

Valtuusto toivoo, että vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun toimintaohjeen ja sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun toimintaohjeen mukaan Espoossa huomioidaan myös vakiotaksin käyttöoikeuden mahdollisuus niille henkilöille, joille se asiakkaan vamman tai sairauden vuoksi olisi perusteltua.

24.3.2014
Talouden tasapainotus- ja sopeutustoimet Espoossa

1. Laitoshoitoa korvaamaan avo- eli kotihoitoon kohdennetaan riittävät resurssit, jotta kotihoidon taso on laadukasta ja inhimillistä.
2. Valtuusto toivoo, etää kotihoitoa tukevien lyhytaikaishoitopaikkojen määrää ja riittävyyttä seurataan.
3. Valtuusto tivoo, että kotona asuville espoolaisille muistisairaille tarjotaan mahdollisuus ohjattuun päivätoimintaan, mikäli asiakas ja hänen omaisensa niin toivovat.
4. Valtuusto toivoo, että muistipalvelukeskuksen päivätoiminnan käynnistymisen jälkeen sen toiminnan volyymia ja riittävyyttä arvioidaan säännöllisin väliajoin.

8.9.2014 Valtuustokysymys 2014

Hoitajamitoitus Espoossa
Vanhustenhoidon hoitajamitoitukset ja uudet toimintaprosessit

Vanhuspalvelulain toimeenpanoa selkeyttämään ja tukemaan laaditut laatusuositukset sisältävät ikääntyneiden henkilöiden hoitoon liittyviä ohjeistuksia ja suosituksia. Ikääntyneiden hoidon laadun parantamisen edellytykseksi laatusuosituksissa määritellään muun muassa henkilöstön määrää eli hoitajamitoitusta.

Laatusuosituksessa esitetään henkilöstön vähimmäismääräksi tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa 0,5 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Mikäli terveyskeskusten vuodeosastoilla on pitkäaikaishoidossa asiakkaita, joiden hoidon tarve on perusteltu lääketieteellisesti tai turvallisen hoidon varmistamiseksi, vähimmäismitoitus on 0,60 - 0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden.

Laatusuosituksessa esitetty henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista hoitoon osallistuvan henkilöstön mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla.

Espoon Seurantaraportti 1/2014 selvityksen mukaan vanhusten palvelujen toimintamenoista jäänee käyttämättä noin 2,6 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen osuus on noin 1,5 miljoonaa euroa ja ulkoisten ja sisäisten palvelujen ostojen noin 1,6 milj. euroa. Alituksesta 0,5 milj. euroa käytetään avustusten ja vuokrien ylitykseen.

Henkilöstömenojen säästöjä perustellaan vanhusten palveluissa tapahtuneilla merkittävillä muutoksilla. Toimintaprosesseja on uudistettu ja asiakkaiden palvelupolkua on sujuvoitettu, jotta kuntalaiset voivat asua turvallisesti kotona.

Vanhustenhoidon yksi keskeisin tekijä on riittävä hoitohenkilöstön määrä. Kotihoidon lisääntyessä entisestään myös kotihoidon henkilöstömitoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.



Edellä olevan perusteella kysymme tällä valtuustokysymyksellä

1. Mikä on Espoossa toteutunut vanhustenhoidon hoitajamitoitus?

a) Tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa
b) Vuodeosastolla tai pitkäaikaishoivassa
c) Kotihoidossa
d) Ostopalveluissa

2. Millaisia uusia toimintaprosesseja Espoossa on kehitetty turvaamaan vanhuksen kotona asumista?

8.12.14 VALTUUSTO
Valtuustokysymykseen annettu vastaus http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2014313602-6.PDF

Valtuusto hyväksyi seuraavat esittämäni toivomukset:
1. Kotihoidon hoitajamäärä sekä asiakasmäärä ja hoitajan köytettävissä oleva hoitotyöhön käytetty aika/asiakas selvitetään ja tuodsan tiedoksi valtuustolle
2. Kotihoidon henkilöstömäärää seurataan ja huolehditaan siitä, että henkilöstöä on riittävästi palvelujen tarpeeseen ja hoidettavien lukumäärään nähden
3. Hoitohenkilöstön jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota laitos- ja kotisairaanhoidossa Espoossa
4. Omaishoitajien jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota Espoossa





Arja Juvonen (ps/sit)

VALTUUSTOKYSYMYKSET 2013

REUMAPOTILAIDEN HOITO ESPOOSSA ( Jätetty 15.10.2012, käsitelty valtuustossa 21.1.2013)
Espoo lopetti yhteistyön Helsingin ympäristökuntien reumatoimiston (HYRT) kanssa vuonna 2009. Sen myötä osa espoolaisista reumapotilaista siirtyi perusterveydenhuollon piiriin. Reumapotilaat ovat kertomuksissaan tuoneet esiin tilanteita, joissa reuman hoito ei ole heidän mielestään ollut hyvää. Potilaat ovat tuoneet esiin tilanteita, joissa he ovat tunteneet jääneensä paitsi asiantuntevaa neuvontaa, hoitoa tai ohjausta. Eteen on tullut mm. tilanteita, joissa potilas itse on joutunut ohjeistamaan höntä hoitanutta lääkäriä mm. reumaan tarkoitetun lääkeinjektion pistämisessä.

Kuinka reumapotilaan hoidon työnjako jakautuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä?
Kuinka reumahoito toteutuu Espoossa?
Onko reumaosaajia riittävästi?

Valtuustokysymys käsiteltiin 21.1.2013 valtuustossa. Paljastui, että Espoossa aloitetaan Reumakeskus pilottihanke, joka toimii Tapiolan terveysasemalla. Onko pilotin resurssit riittävät, jää nähtäväksi. Tähän liittyen esitin valtuustotoivomuksen, joka hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti.

VALTUUSTOALOITTEET 2013

ROLLAATTORILLA MATKUSTAVAN VAPAA MATKUSTUSOIKEUS (jätetty 15.10.2012, käsitelty valtuustossa 18.3.2013)
Pääkaupunkiseudulla äidit lastenvaunuineen ovat oikeutettuja matkustamaan ilmaiseksi julkisen liikenteen kulkuvälineissä.
Väestön ikääntyessä yhä useampi ikääntynyt matkustaa myös julkisilla kulkuvälineillä päivittäin. Liikkeellä ovat myös liikuntarajoitteiset apuvälineiden mm. rollaattoreiden kanssa. Rollaattorilla liikkuminen on hidasta ja rollaattorin tuen tarve usein jatkuvaa ja tärkeää.

Julkisissa liikennevälineissä vaaratilanteita syntyy usein silloin, kun keskiovesta kyytiin noussut rollaattorin kanssa matkustava joutuu jättämään apuvälineensä ja kulkemaan liikkuvassa bussissa maksamaan matkansa bussin etuosaan.Tämä on kohtuutonta ja aiheuttaa lukuisia vaaratilanteita ja riskejä jo ennestään vaikeasti liikkuvalle.

On hienoa, että myös liikuntarajoitteiset ja apuvälineillä kulkevat matkustavat. Liikkuminen on kuntoa ylläpitävää niin henkisesti, fyysisesti kuin myös sosiaalisesti.

Esitänkin tällä aloitteella, että rollaattorilla liikkuvat voisivat matkustaa lastenvaunujen kanssa liikkuvien tapaan ilmaiseksi Espoon julkisessa liikenteessä. Näin heidän ei tarvitsisi siirtyä maksamaan matkaansa liikkuvassa kulkuvälineessä altistaen itseään mahdollisille vaaratapaturmille. Ajatuksen voi myös laajentaa neuvotelujen myötä koskemaan koko pääkaupunkiseutua.

KESÄSETELIEN MYÖNTÄMISEN LAAJENTAMINEN 15- vuotiaille (eli 15, 16 ja 17 vuotiaille)
Aloitteessa ehdotan, että kesäsetelin myöntämisperusteita muutetaan siten, että setelin saavat myös ne, jotka ovat 15 vuotiaita, mutta täyttävät 16 vasta seuraavan vuoden puolella. Nykykäytännössä setelin saa vain se 15 vuotias, joka kuluvana vuotena täyttää 16. Esitän, että myöntämisperusteina ei käytettäisi syntymävuotta vaan ikää.

VALTUUSTOTOIVOMUKSET 2013

21.1.2013 Valtuusto toivoo, että Reumakeskus pilotin toimivuudesta ja tuloksista tuodaan säännöllisesti tietoja Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnalle.

18.03.2013
Valtuustoaloitteeseen vapaan matkustusoikeuden myöntämisestä rollaattorilla jättämäni valtuustotoivomus:
Valtuusto toivoo, että kaupunginhallituksen konsernijaosto lausunnossaan HSL:lle kiinnittää huomiota ja esittää hyväksyttäväksi rollaattorilla sekä muilla apuvälineillä liikkuvien matkustajien ilmaisen matkustusoikeuden lisäämistä alennusryhmiinsä.

EDELLISEN VALTUUSTOKAUDEN VALTUUSTOTOIMET 2009 -2012

Espoon kaupunginvaltuutettu 2009 -2012
Kaupunginhallitus 2011 - 2012
Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 2009 - 2012
Espoonkruunu Oy hallitus 2009 - 2012
Sosiaali- ja terveyslautakunta 2009 - 2010

KUNTAVAALITEEMOJANI 2008 ja 2012

VANHUSTENHOITO
Vanhuslaki velvoittavaksi, ei suosittelevaksi. Lain astuttua voimaan sen toteutumista Espoossa seurattava.
Hyvä ja arvokas vanhuus on jokaisen oikeus.

OMAISHOITO
Omaishoitajan jaksamista tuettava.
Arjen auttajalle arvostusta.

TERVEYDENHUOLTO
Jokaiselle on löydyttävä lääkäri ja hoitaja.
Laadukkaat julkisen puolen terveyspalvelut taattava.

POTILASTURVALLISUUS
Potilasvahinkojen ennaltaehkäisy osaksi jokaista terveydenhuollon toimijaa.
Jokainen potilasvahinko on liikaa.

TYÖIKÄISTEN JAKSAMINEN
Tukiverkkoa ruuhkavuosiin.
Äiti ei saa jäädä yksin, työ ei saa viedä isää.

LAPSET JA NUORET
Katse mielenterveysongelmiin.
Nuorille koulutusta ja työtä.

VASTUUTA VELANOTTOON
Järkeä investointeihin ja hankkeisiin.
Ei rakenneta omaa Kreikkaa Espooseen.

VALTUUSTOALOITTEET

23.2.2009 Potilasturvallisuus teema ja potilasturvallisuuskulttuuri osaksi Espoo Strategiaa (pdf) >>
13.9.2010 Resursseja päiväkotien ja koulujen päätäi- ja kihomato epidemioiden ennaltaehkäisyyn, torjuntaan ja hoitamiseen (pdf) >>
13.9.2011 Ilmaiset Sporttikortit espoolaisille omaishoitajille

23.4.2012  Valvojan viran / toimen perustaminen ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarjoavien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden valvontaan Espooseen
 
Espoon pitkäaikaishoidon asumispalvelujen henkilöstön tekemän valvonnan päätehtävänä on yhdessä palveluntuottajien kanssa turvata asumispalveluissa asuville espoolaisille inhimillinen ja hyvä vanhuus.
Espoon sosiaali-