Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 
Vuosi: 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008

16.02.2021 Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa täysistunnossa 16.2.



Perussuomalaiset esitti, ettei hallituksella nauti eduskunnan luottamusta


Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio piti ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa tänään. Perussuomalaiset jätti viime viikolla välikysymyksen EU:n niin sanotusta elpymisrahastosta. Perussuomalaisten mukaan välikysymyksellä nostetaan keskusteluun EU:n taloudellisen ja moraalisen rappion lisäksi Suomen itsenäisyyden tilanne.

- Perussuomalaisille Suomi ei ole kaupan, emmekä me luovu taloudellisesta suvereniteetistamme vain muutaman brysseliläisen hanhenmaksapalleron tähden, Tavio aloitti.

Suuria summia lähtenyt ennenkin – kiitoksena komissaaripesti

Tavion mukaan kyseessä on ilmastonmuutosrahasto, jota markkinoidaan koronaelvytyksenä, ja joka ei ratkaise Etelä-Euroopan maiden taloudellisia ongelmia, jotka ovat olleet olemassa jo kauan ennen koronakriisiä.

- Käsillä olevassa tilanteessa ei voi olla muistelematta miten Sdp:n Jutta Urpilainen valtiovarainministerinä myönsi eurokriisiin lainatakauksia ja esiintyi täällä kotimaassaan täti tiukkana. Ja niin Urpilaisen tie vain johti EU-komissaarin pestiin. Aika suuria summia veronmaksajien rahaa lähti liikkeelle myös ennen kokoomuksen Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin komissaarinpestejä, Tavio huomautti.

Kertaluontoisuus ei pidä paikkaansa

Olemme jälleen kerran tilanteessa, jossa EU-mieliset päättäjät hokevat kuin mantraa, että kyseessä on vain väliaikainen kertaratkaisu. Miettikää, että yli kymmenen vuotta sitten Matti Vanhanen kertoi pääministerinä täällä, miten Kreikan tuet ovat vain kertaratkaisu. Ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin Vanhanen jatkaa yhä sen selvittämistä, että ovatko nämä vain kertaratkaisu! Eivät ne näytä kertaluonteisiksi jääneen, vaikka niin olisi kuinka monta kertaa ministerinaitiosta esitetty, Tavio totesi.

- Elpymisrahasto ei ole kertaluonteinen eikä väliaikainen. Se luo vuosikymmeniksi voimassa olevan mallin, jota on helppo soveltaa uudelleen, kun toiminnan rahoittamisesta velaksi on jo aikaisemmin sovittu.

Paketti rikkoo EU:n omia sääntöjä

EU:n elpymispaketti rikkoo perussuomalaisten mukaan EU:n omia perustamissopimuksia, jotka eivät salli toiminnan rahoittamista yhteisvelalla. Tähän asti korostettu no bail-out -periaate rikotaan, jos hallituksen tavoite toteutuu ja Suomi ottaa muiden velkoja vastattavakseen. Perussuomalainen linja on, että jokaisen maan tulisi vastata omista veloistaan.

- Tahdon tässä nostaa esiin vakavan kysymyksen, mikä on EU:n oikeusvaltioperiaatteen taso jos omia lakeja ei tarvitse noudattaa silloin jos valtaapitävät niin tahtovat. EU näyttääkin brittien lähdön jälkeen Saksan johdolla siirtyvän kertaheitolla oikeusvaltiosta vahvimman oikeuteen. Saksa ja Ranskahan ovat vallanneet koko Euroopan ja suorastaan määräävät meitä, vaikkakin tekevät sen sivistyneesti pöydissä, joissa pienempien maiden johtajat istuvat kiltisti nöyryytettävänä ja sitten tulevat kotimaihinsa hokemaan, että Suomikin oli mukana päättämässä. Kansakuntana meidän olisi syytä huolestua, että olemme Brysselin eliitin talutusnuorassa.

Tavio huomautti, että EU:n perustamissopimukset ovat kuin EU:n perustuslaki, niiden asettamissa rajoissa on pitänyt toimia.

- Perussopimusten noudattamista ei kuitenkaan EU:ssa etukäteisvalvota, kuten Suomessa jossa perustuslakivaliokunta tekee ennakkovalvontaa sille, että säädettävät lait eivät riko perustuslakia. EU-tuomioistuin voi arvioida perussopimuksia, mutta elpymisvälineenkin kohdalla tämä tapahtuisi vasta jälkikäteen, tilanteessa, jossa rahat on jo ehditty jakaa.

Oikeudellinen arviointi on ulkoistettu

Hallitusta ei Tavion mukaan kuitenkaan näytä haittaavan se, että nyt mennään tilanteeseen, jossa EU:n itse sallitaan rikkovan omia perussopimuksiaan, jos valtaapitävä EU-eliitti vain tahtoo.

- Hallitus on ohittanut oikeudelliset kysymykset ulkoistamalla arvioinnin neuvoston oikeuspalvelulle. On huolestuttava oikeudellinen suunta, että kasvottomille EU:n byrokraateille onkin nyt tavallaan uskottu perustamissopimusten ylin lainvalvontavalta koko Euroopassa. On kuitenkin syytä ymmärtää, että EU:n oikeuspalvelut ajavat ensisijassa suurten jäsenvaltioiden intressejä ja EU:n institutionaalista etua.

- Perussopimusten tulkinta politisoitui, mutta varokaa Suomen perustuslain politisoitumista siinä samalla. Perustuslakivaliokunta on antanut elpymispaketista yhden historian tärkeimmistä lausunnoistaan. Perustuslakivaliokunta ei ole lausunut elvytyspaketin neuvottelujen jälkeen asiasta. Pääministeri Marin olisikin kesällä neuvotteluissa pitänyt ilmoittaa, että Suomen tulee ensin saada perustuslakivaliokunnan hyväksyntä, ennen kuin hän voi sitouttaa Suomea sopimukseen. Marin ei kuitenkaan tehnyt näin, eikä hän ole ollut lainkaan huolissaan uuden tulonsiirtounionin perustuslainmukaisuudesta.

Ryhmäkurilla painostetaan hallitusedustajia

Tulevat äänestykset ovat historiallisia. Kansanedustajien tekemät päätökset näyttävät, tahdotaanko Suomen olevan EU:n pohjoisin osavaltio vai itsenäinen kansakunta. Perussuomalaiset pitävät huolestuttavana, että hallituspuolueet käyttävät jopa ryhmäkuria painostaessaan kansanedustajiaan äänestämään Suomen itsemääräämisoikeutta vastaan ja tulonsiirtojen aloittamisen puolesta.

”Hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta”

- Marinin hallitus hyväksyi elpymispaketin, joka vaarantaa Suomen budjettisuvereniteetin tavalla, josta ei ole enää paluuta. Samalla hallitus antoi siunauksensa pysyville tulonsiirroille ja vastuuttomalle taloudenhoidolle. Tästä syystä esitämme, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.





12.02.2021 Kirjallinen kysymys Oulun yliopistollisen sairaalan anestesiahenkilöstön puutokset sekä hoitoalan vetovoimaisuutta, henkilöstön jaksamista ja lääkäreiden ja hoitajien erityisosaamisen riittävyyttä tukevat toimet



Oulun yliopistollinen sairaala on ilmoittanut sulkevansa osan leikkaussaleistaan huhtikuun loppuun saakka. (Helsingin Sanomat, 11.2. 2021). Syynä tähän on anestesialääkäreiden - ja hoitajien henkilöstöpula, mutta myös henkilöstön väsyminen. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tilanne on pahentunut voimaan astuneen anestesialääkäreiden työaikalain muuttuessa. Lain mukaan yövuoroon tulevat anestesialääkärit eivät voi olla enää töissä edellistä päivää. Sen on kerrottu aiheuttavan Oulun yliopistollisessa sairaalassa joka päivä neljän lääkärin puutokseen.
Anestesiahoitajien puutoksia on syntynyt lisääntyneistä sairauslomista. Uusien sijaisten rekrytoinnissa on ollut vaikeutta, mikä erityisosaamista vaativalla alalla on ymmärrettävää.
Koronakriisi on aiheuttanut kiireellisen tarpeen tehohoitajista. Oulussa anestesiahenkilöstöä siirrettiin opiskelemaan vaativaa koronapotilaan tehohoitoa. Tilanne Oulussa on erittäin vakava, eikä sitä saa ohittaa. Sitä ei myöskään saa perustella pelkästään koronakriisiin vedoten, vaikka se toki on vaikuttanut asiaan. Juuret henkilöstö- ja sijaispulaan, väsymykseen, sairauslomiin, hoitoalalta pois lähtemiseen ja alan vetovoimaisuuden laskuun ovat syvällä. Ne ovat vain odottaneet sitä hetkeä, kun kamelin selkä katkeaa.
Hoitoalalla on paljon korjattavaa. Palkka-, opiskelu- ja työvoimapolitiikka kaipaa ravistelua. Palkan on vastattava osaamista ja se kertoo suoraan alan arvostuksen. Hoitohenkilöstölle maksettava ns. koronalisä on tarpeen. Koulutuspolkuja tulee sujuvoittaa ja työpaikkakoulutukseen kohdennettava resursseja. Opiskelupaikkoja on lisättävä ennakoiden tulevaan. Leikkaussalihoitajista on ollut ennenkin pulaa Suomessa. Vuonna 2019 äkillinen hoitajapula sulki Meilahden tornisairaalan neljä leikkaussalia. (Helsingin Sanomat, 4.11. 2019).
Hoitohenkilöstön työvuorojen suunnittelu siten, että ne ovat tekijälleen mieluisia ja sopivia, on tärkeää. Alalla on aina niitä, jotka kokevat halukkuutta vaikkapa vain yövuoroihin tai aamuvuoroihin. Onko alalla mahdollista kuunnella hoitajan mielipidettä?
Työaikalaki on tehty suojelemaan työntekijää, mikä on tärkeää. Oulussa tilanne on aiheuttanut sen, että henkilöstöä puuttuu. Lakia laadittaessa ei ole huomioitu sitä, että miten henkilöstövaje korjataan. Asiassa ollaan myöhässä.
Säteilyturvakeskuksen tekemän selvityksen mukaan myös terveydenhuollon kuvantamisyksiköitä vaivaa resurssivaje. Selvityksen mukaan pulaa on eniten radiologeista, sairaalafyysikoista ja röntgenhoitajista. (STUK, 2020).
Hallitus tekee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, mutta on unohtanut sen tärkeimmän. Riittävän ja osaavan henkilöstön.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo reagoida Oulun yliopistollisessa sairaalassa paljastuneeseen vakavaan anestesialääkäri- ja henkilöstöpulaan? Mitä hallitus tekee, jotta hoitoalan vetovoimaisuus säilyy ja erityisosaamista vaativaa hoitohenkilöstöä ja lääkäreitä saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeeseen? Miten hallitus vastaa suomalaisen hoitohenkilöstön väsymiseen ja venymiseen koronakriisin keskellä? Aikooko hallitus huomioida hoitohenkilöstölle erityistä koronalisää?



11.02.2021 PS kyselytunnilla: turpeen verokorotukset peruttava, toimenpidealoite jätetty – keskustalta ei tukea



PS kyselytunnilla: turpeen verokorotukset peruttava, toimenpidealoite jätetty – keskustalta ei tukea


Perussuomalaiset syytti hallitusta suullisella kyselytunnilla hallitusta turvetuotannon alasajosta. Monet alan yritykset ovat lopettaneet tai lopettamassa, ja perussuomalaisten mukaan hallituksen ”ilmastopolitiikalla” syntyy korvaamattomia vahinkoja.

- Hyvä hallitus, te koitatte painaa tätä villaisella, mutta kyse ei ole mistään pikkujutusta. Alan parissa toimii jopa 500 yritystä ja se työllistää tuhansia.
- Huoltovarmuus kyykkää vaarallisesti teidän intohimoisten ja kiilusilmäisten ilmastotavoitteidenne edessä. Tuntuu, ettei vihallenne suomalaista turveteollisuutta kohtaan ole mitään rajoja. Vihervasemmistolta tämän jotenkin ymmärtää, mutta miten keskusta vielä voi olla tällaisessa mukana? perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas ihmetteli.

Hallituksen toimilla ei ilmastovaikutusta

Peltokangas totesi, että hallituksen ilmastoperustelut ovat asiassa roskaa, kun nyt suomalaista turvetta korvataan nyt mm. venäläisellä hakkeella ja turpeella.

- Te viette työpaikat ja tuotannon venäjälle, aiheutatte konkursseja ja tuhoatte huoltovarmuuden vain oman agendanne takia, sillä ilmastovaikutus on nolla tai jopa negatiivinen!
- Mitä järkeä tässä on, arvoisa hallitus? Peltokangas kysyi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) myönsi, että tilanne turvetuotannossa on vakava, ja että ala on erittäin kovassa tiputuksessa monestakin syystä. Lintilä kuitenkin totesi, että keskeinen syy tähän päästökauppahinnan nousu.

Perussuomalaisilta toimenpidealoite

Peltokankaan mukaan perustelut ovat selityksiä, jotka eivät auta vallitsevaan ongelmaan.

- Jos teillä olisi halua parantaa suomalaisen asemaa, te peruisitte veroruoskintanne turvealaa kohtaan, Peltokangas huomautti.

Perussuomalaiset edustajat ovat jättäneet tänään toimenpidealoitteen turpeen veronkorotusten perumiseksi ja turpeen uusiutuvaksi julistamiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa turve-energiaa tuetaan uusiutuvan energian sähkösertifikaattien muodossa.

- Arvoisa hallitus ja varsinkin keskusta. Miksi kumarratte myrkyn vihreää agendaa teollisuutemme, maa- ja metsätaloutemme ja energia huoltovarmuutemme tuhoksi?

Ei lupauksia verohelpotuksista

Lintilä totesi, että päästökauppamenettely ei olisi erilainen, vaikka turve luokiteltaisiin uusiutuvaksi energiaksi ja jatkoi, että verojen osuus on pienempi kuin päästökauppahinnan. Verotusta Lintilä ei luvannut muuttaa.




10.02.2021 Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja liike nyt jättivät välikysymyksen Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin



VÄLIKYSYMYS
Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin
Eduskunnalle

Pääministeri hyväksyi 21.7.2020 vastaisena yönä EU:n yhteisen ja suurelta osin yhteisvastuullisen elpymispaketin. Paketti on ristiriidassa EU:n perussopimuksen 123, 125 ja 310 artiklojen kanssa. Hallitus on valmis syventämään EU:n luonnetta tulonsiirto-, velka- ja verounionina ja panemaan Suomen veronmaksajat mittavan laskun maksajaksi.

Jos elpymispaketti hyväksytään, EU muuttuu aivan toisenlaiseksi kuin se järjestö, johon Suomi liittyi vuoden 1995 alussa.

Suomi on ollut käytännössä koko 25-vuotisen jäsenyytensä ajan nettomaksaja. Tämä ei riitä, vaan hallitus haluaa lisätä Suomen rahoitusta muille jäsenmaille kerralla noin neljä miljardia euroa. Tätä ei paketin kytkeminen monivuotiseen rahoituskehykseen muuksi muuta.

Heinäkuisena viikonloppuna Hollannin pääministeri Mark Rutte taisteli tukipakettia vastaan yhtenä ns. nuukan nelikon maana. Miksi? Hollannilla ei ole lainkaan saatavia Italian pankeista. Saksa ja Ranska ajoivat pakettia, koska niiden pankeilla on valtavat saatavat Italian horjuvista pankeista.

Ilman lahjuspakettia Italia olisi todennäköisesti jo kaatumassa. Saksan ja Ranskan luottotappiot realisoituisivat. Ne olisivat joutuneet pääomittamaan maidensa pankkeja. Se olisi ollut katastrofaalinen poliittinen tappio kotimaissaan.

Pääministeri Marin ei liittynyt ns. nuukaan nelikkoon, vaan kuittasi Suomelle esitetyn 6,6 miljardin euron laskun. Näin hallitus sitoi suomalaiset aina toiseen ja kolmanteen sukupolveen mittaviin velkavastuisiin vieraiden maiden puolesta.

Hallitus väittää miljardipakettia kertaluonteiseksi. Tätä ei Suomen valistunut kansa usko eikä ole syytäkään.

Euroopan keskuspankin nykyinen johtaja Christine Lagarde kehotti jo lokakuussa EU-maita harkitsemaan elpymisrahaston muuttamista pysyväksi. EKP:n edellinen johtaja ja Italian todennäköisesti tuleva pääministeri Mario Draghi kertoi kannattajilleen euroalueen yhteisen budjetin perustamisen olevan hänen tärkeimpiä tavoitteitaan.

Italia saa tästä 750 miljardin euron paketista noin 200 miljardia euroa. Uskooko hallitus, että Italia selviää yli 2600 miljardin euron velkataakastaan? Ei selviä. Parhaassa tapauksessa se saa jatkaa holtitonta talouspolitiikkaansa muutaman vuoden. Sitten se joutuu toteamaan, että rahat loppuvat ja vaatii uutta tukipakettia. Jos vauraammat jäsenmaat eivät siihen suostu, se uhkaa kaataa pankit ja euron. Mitä sitten? Suomi on selkä seinää vasten. Iso lasku tai vähintään euron, ehkä EU:nkin, kaatuminen.

Tällaiseen kierteeseen Marinin hallitus on valmis suomalaiset veronmaksajat sitomaan sen lisäksi, että hallitus on ottamassa viime ja tänä vuonna yhteensä reilusti yli 30 miljardia euroa uutta velkaa.
Tukipaketti ei ole Suomen etu. Ulkomaankauppamme osuus Välimeren maiden kanssa on yhteensä noin 5%. Vaikka menettäisimme sen kokonaan, ei taloutemme siitä juurikaan kärsisi. Tukipaketti hyödyttää kilpailijamaitamme meidän tappioksemme.

Suomen etu on elvyttää omaa talouttaan ja suomalaisia yrityksiä. Niin tulee tehdä jokaisen jäsenmaan. Tätä edellyttää EU:n perussopimus, jossa kielletään yhteinen velka. Kun koronakriisi joskus helpottaa, meille on ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa toimivat yritykset ovat iskussa nopeasti kasvavilla globaaleilla markkinoilla.

Tukipaketti rahoitetaan velalla. Suomen osuus velasta on 6,5 miljardia euroa. Lisäksi Suomen veronmaksajille hallitus on sälyttämässä samansuuruiset vastuut siltä varalta, että jokin jäsenmaa ei kykene tai halua maksaa velkaosuuttaan. Suomen välitön kokonaisvastuu on siten yhteensä 13 miljardia euroa. Suomikin on vastuussa yhteisvelasta jonkun maan maksukyvyttömyystilanteessa. Perustuslakivaliokunta on todennut lausunnossaan, että vastuun tarkkaa osuutta ja riskisyyttä on mahdoton arvioida, koska se pitkän kestoajan vuoksi johtuu useista tulevaisuuteen sijoittuvista epävarmoista tapahtumista.”

Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt Suomen vastuiden tarkkarajaisuutta. Kun Suomen vastuut elpymisrahastosta kasvoivat hurjiksi, ratkaisuksi keksittiin verotusoikeuden myöntäminen EU:lle. Suomen vastuut näennäisesti pienenevät, kun niitä kasvatetaan toisaalla.

Asiantuntijakuulemisissa on kannettu vakavaa huolta eri jäsenmaille, erityisesti Välimeren ja itäisten jäsenmaiden varojen käytön valvonnasta. Väärinkäytöksien riski on niissä tunnetusti suuri. Nyt ne saavat nopeasti valtavan suuren rahamäärän. Komissiolla ei ole kykyä valvoa varojen käyttöä. Massiivisen valvontakomission perustaminen EU:hun maksaa ja johtaa monenlaisiin ongelmiin.

Eräät nettosaajamaat aikovat käyttää omasta budjetistaan tukipaketin avulla vapautuvia varojaan kasvavassa määrin mm. veronkevennyksiin, kansalaispalkkaan ja eläkeiän alentamisiin. Näitä tosiasiassa Marinin hallitus rahoittaa samanaikaisesti, kun omassa maassa työttömyys, ahdistus ja suoranainen hätä kasvaa.

Esitämme vaihtoehdoksi sen, että kukin jäsenmaa ottaa itse ja omalla vastuullaan markkinoilta lainaa tarvitsemansa määrän. Nythän sitä saa. EU:n komissio koordinoi varojen käyttöä siltä osin kuin katsotaan olevan perusteltua elvyttää yhdessä eurooppalaisia sisämarkkinoita.

Nyt EU-komissio jopa tarkoin määrää miten saamme näitä omia rahojamme käyttää. Niistä on käytettävä vähintään 37 prosenttia ilmastohankkeisiin ja 20 prosenttia digitalisaatioon.

Ilmastoinnostuksessaan Marinin hallitus on päättänyt käyttää rahoista vähintään 50 prosenttia ilmastotoimiin. Valiokunnissa ei ole käynyt ilmi, että tuo kohdennus juurikaan elvyttäisi Suomen elinkeinoelämää ja kansantaloutta.

EU asetti hiilineutraalisuustavoitteen vuodeksi 2050. Ruotsin tavoite on vuosi 2045. Marinin hallitus haluaa Suomen hiilineutraaliksi jo vuonna 2035. Tämä johtaa vanhentuvan teknologian käyttöönottoon ja tulee kalliiksi veronmaksajille. Edes ilmasto ei kiitä tästä intoilusta. Esimerkiksi turpeen alasajo johtaa lisääntyvään tuontihakkeen käyttöön energiantuotannossa.

Asiantuntijat ovat varoittaneet siitä, että hallitus antaa muille, mm. Ruotsille 10 vuoden etulyöntiaseman ilmastopolitiikallaan. Tämä on järjetöntä.

EU putosi jo pari vuosikymmentä sitten digitaalisesta kehityksestä täysin. Amerikkalaiset suuryhtiöt, kuten Google, Microsoft, Amazon, Apple ja Facebook ovat vallanneet koko maailman ja Euroopan. Kiina on kisassa mukana ja se käyttää taloutensa elvytykseen Yhdysvaltojen tavoin Eurooppaa enemmän. EU:n panostukset jäävät kauas näistä kilpailijoista. Ja vaikka puhutaan EU-solidaarisuudesta, niin on huomattava, että esimerkiksi Saksa kyllä elvyttää omaa talouttaan itsenäisesti sadoilla miljardeilla. Myös Suomea hyödyttäisi ennen kaikkea itsenäinen elvytys, mutta nyt elvytämme oman maamme sijasta muita.

Osana kokonaispakettia on oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Sen ehdot sulkevat pois mm. tuhansien turvealan yrittäjien konkurssien estämisen ja työttömiksi hallituksen turvepolitiikan johdosta joutuvien maaseudun yrittäjien pelastamisen.

Kannatamme tervettä, avointa kansainvälisyyttä ja eurooppalaista vapaakauppaa, mutta emme hyväksy tulonsiirto-, velka- ja verounionia, jota Marinin hallitus Saksan ja Ranskan asettamilla ehdoilla rakentaa.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Miksi Suomi hyväksyy, että EU saa rikkoa perussopimuksiaan muodostamalla niistä uuden oikeudellisen tulkinnan?

Miksi Suomi on hyväksynyt paketin, jossa Suomi on nettomaksajan roolissa ja maksaa paketista enemmän kuin saa takaisin?

Miksi hallitus jakaa ensin rahat kestävän kasvun ohjelmallaan, ja vasta sen jälkeen pohtii, miten omien varojen esityksellä kerättäisiin rahat ohjelmaan?

Miksi hallitus ei ole muodostanut selkeää kantaa EU:n taloudellisen liittovaltion synnyttämiseen ja ilmaissut, mihin asti Suomi on valmis venymään yhteisvastuiden ja tulonsiirtojen tiellä?

Aikooko hallitus tehdä kattavan selvityksen EU:n elpymispaketin vaikutuksista Suomeen?

Miksi hallitus sivuuttaa taloustutkijoiden ja asiantuntijoiden esittämän kritiikin? Eikö hallitus luota suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiin?

Mihin hallitus perustaa näkemyksensä, jonka mukaan hallitus väittää paketin olevan vain kertaluontoinen?

Elvytysrahaa ei jaeta suoraan koronapandemian talousvaikutuksien perusteella, vaan jakoperusteissa painotetaan jäsenmaiden taloustilannetta jo ennen koronakriisiä. Miksi hallitus silti väittää, että elvytyspaketti on tarkoitettu ainoastaan koronasta aiheutuneisiin vahinkoihin?

Onko hallituksen linja, että EU:ta tai euroaluetta on hyväksyttävää muuttaa kohti taloudellista liittovaltiota, jossa Suomen rooli on toimia muiden maiden velkojen takaajana ja tulonsiirtojen maksajana?

Aiemmin moni poliitikko on kertonut, että mikäli EU olisi muuttumassa taloudelliseksi liittovaltioksi, Suomen osallistumisesta siihen pitäisi järjestää kansanäänestys. Jos nyt ei hallituksen mielestä ole kansanäänestyksen paikka, koska se sitten olisi?

Helsingissä 10.02.2021




09.02.2021 Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro pääministerin ilmoitukseen hallituksen politiikasta 2021



Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro pääministerin ilmoitukseen hallituksen politiikasta 2021
täysistunnossa 9.2.2021, ed. Ville Tavio


Hallituksen politiikalla verotus kiristyy, velka ja menot kasvavat, ostovoima ja kilpailukyky heikkenevät


Viime vuosikymmeninä harjoitettu politiikka on vienyt Suomea väärään suuntaan. Paisuvan EU-liittovaltion jaloissa on opittu elämään velaksi.

Valtiovarainministeriön tuoreen raportin mukaan Suomi on jäänyt taloudessa jälkeen muista Pohjoismaista. Suomessa julkinen velkaantuminen jatkaa arvion mukaan kasvuaan koronakriisin jälkeenkin, samalla kun taas monien verrokkimaiden julkinen talous paranee.

Haitallinen maahanmuutto ei paranna tilannetta

Suomen kansantalouden pelastusta on haettu maahanmuutosta. Suomen maahanmuuttopolitiikka ei kuitenkaan perustu korkeasti koulutettuihin asiantuntijoihin. Se perustuu kouluttamattomien ja kielitaidottomien kehitysmaalaisten houkutteluun eri vetovoimatekijöin.

Konsepti Suomesta koko maailman sosiaalitoimistona ja hyväntekijänä on täysin epäonnistunut, mutta vihervasemmisto apupuolueineen jatkaa Suomen kansallisvaltiota tuhoavalla tiellä ideologisista syistään.

Perussuomalainen kasvu perustuu kotimaisuuden suosimiseen

Uutena villityksenä on liioiteltu toivo siitä, että ilmastonmuutoksen varjolla Suomeen synnytetään valtava uusi vientimarkkina. Totuus kuitenkin on, että tuokin uusi markkina tulee olemaan kansainvälisesti hyvin kilpailtu ja suomalaisten teknologiatuotteiden vienti vaatii nykyistä parempaa kilpailukykyä.

Perussuomalaiset näkevät, että Suomen talouskasvua on pikaisesti ryhdyttävä parantamaan kilpailukykyä kasvattamalla ja kotimaisuutta korostamalla. Perussuomalaiset uskovat, että myös kevään kuntavaaleissa on pitkälti kyse siitä, mitkä puolueet asettavat politiikassaan Suomen etusijalle.

Kotikaupunkiini Turkuun tilattiin hiljattain Torin pinnan kivetys kiinalaista kiveä. Vaikka siis kotimaistakin oli saatavilla. Vastaavasti Turun ja Helsingin seudulle hankittiin kiinalaisia sähköbusseja, samaan aikaan kun suomalainen bussitehdas lopetti tuotantonsa Lahdessa. Valitettavasti näitä esimerkkejä on Suomi täynnä. Tulevaisuuden näkymät parantuvat huomattavasti, kun perussuomalaisella politiikalla asetamme Suomen etusijalle ja alamme panostaa kotimaisuuteen.

Kasvava verorasite kurittaa – työllä ei tule toimeen

Suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen on pidettävä yllä näinä vaikeina aikoina. Jatkuva velkaantuminen ja perustarpeiden kustannusten kohottaminen eivät vala uskoa valoisaan tulevaisuuteen. Ihmisiä on nyt kannustettava työntekoon ja yrittäjyyteen. Oman työn tuloksilla pitää voida hankkia kunnollinen asunto ja ajoneuvo, ilman että joutuu elämään jatkuvassa epävarmuudessa ja pelossa siitä, mitä veroja ja maksuja vihervasemmisto seuraavaksi keksii.

Viime elokuussa voimaan astunut bensiinin ja dieselin valmisteveronkorotus oli kovempi kuin kertaakaan aiemmin tällä vuosituhannella. Kasvava verotus haittaa teollista kilpailukykyämme. Kasvavat logistiikkakustannukset ajavat tuotantoa pois Suomessa. Esimerkiksi Suomelle tärkeä metsäteollisuus kärsii suoraan Marinin hallituksen veronkorotuksista.

Ainaisten veronkorotusten sijaan kuntien ja valtion tuhlailu on saatava aisoihin. Julkisen rahankäytön lisääminen ei ole kestävä tie elvyttää taloutta, vaan parempana keinona olisivat veronkevennykset. Työntekijöiden, eläkeläisten ja yrittäjien ostovoiman kasvattaminen luo hyvinvointia, kilpailukykyä ja uusia työpaikkoja.

Suomalaiset pakotetaan antamaan lahjoituksia muille EU-maille

Euroopan Unionin kanssa Suomi on nyt suuressa tienhaarassa. Meidän on pakko määritellä Suomen itsenäisyyden suhde EU:hun. Jos emme sitä itse tee, tekevät muut sen puolestamme, kuten EU:ssa on ollut tähänkin asti. Olemme kotimaassammekin jo niin pitkällä, että liittovaltion kannattajat ovat valmiita pakottamaan suomalaiset veronmaksajat tekemään lahjoituksia muille kriisimaille.

Suomen kansa ei hyväksyisi tulonsiirtounionia, mutta hallitus pelkää kansaa eikä uskalla järjestää EU:n tukipaketista kansanäänestystä.

Perussuomalaiset eivät hyväksy EU-politiikan varjolla tapahtuvaa veronmaksajien ryöstöä.






05.02.2021 Juvosen vaatimus kystinen fibroosi sairauden lääkkeiden korvattavuudesta toteutui - uuden sukupolven lääkkeitä saatava pian potilaille käyttöön Suomessa



Tiedote 5.2. 2021

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen on huojentunut siitä, että Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta hyväksyi torstaina 4.2.2021 korvattavuushakemukset neljälle uudelle lääkkeelle kystisen fibroosin hoitoon. Juvonen nosti epäkohdan lääkkeiden korvaamattomuudesta esiin kirjallisessa kysymyksessään vuosi sitten 6. 2. 2020.

Päätös tuo kystistä fibroosia (CF) sairastavien hoitoo merkittäviä parannuksia. Tulen myös jatkossa tekemään kaikkeni uuden sukupolven lääkkeiden saamiseksi suomalaisten käyttöön. Esimerkkinä muun muassa syöpälääkkeet, Juvonen kertoo.

Nuo ihmiset olivat hyvin yksin sairautensa ja asiansa kanssa. Kun kuulee pienen lapsen vanhemman hädän, on pakko toimia. Kysyin hallitukselta, että mitä se aikoo tehdä, jotta harvinaisia sairauksia sairastavat ihmiset saavat käyttöönsä uuden sukupolven lääkkeitä ja aikooko hallitus edistää kystistä fibroosia sairastavien henkilöiden mahdollisuutta saada markkinoille tulevia uusia lääkkeitä käyttöönsä lääkekorvattavuuden keinoin. Hilan päätös lääkkeiden korvattavuuteen oli aluksi kielteinen, mutta se on nyt muuttunut, Juvonen kertoo.

Kystinen fibroosi on vakava, etenevä, synnynnäinen ja parantumaton monielinsairaus, jota sairastaa Suomessa noin sata henkilöä. Elimistöön kertyvän sitkeän liman vuoksi erityisesti keuhkojen toiminta heikentyy asteittain. Suomessa on tähän mennessä tehty keuhkonsiirtoja 18 CF-sairastavalle. Tälläkin hetkellä Suomessa useampi CF-sairastava odottaa elinsiirtojonossa. Hintalautakunnan päätöksen myötä Suomessa voidaan jatkossa korvata hoito Kalydeco, Kaftrio, Orkambi ja Symkevi -nimisillä lääkkeillä.

Uusimman ja tehokkaimman Kaftrio-lääkkeen avulla CF-sairastavien terveydentila, kunto, työkyky ja elämänlaatu ovat kohonneet merkittävästi. CF-sairastavien eliniän odote on tähän asti ollut huomattavasti muuta väestöä lyhyempi, noin 40 vuotta, mutta Kaftrion on arvioitu pidentävän elinikää yli 20 vuodella merkittävästi terveempänä, kerrotaan CF- yhdistyksen tiedotteessa asiasta 4.2. 2021.


Lisätiedot
Arja Juvonen
Kansanedustaja, ps
050-5311108




11.01.2021 Vanhustyö blogini: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella ikääntyneiden mielen hyvinvointiin ja mielenterveyspalveluihin liittyvät asiat kuntoon



Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella ikääntyneiden mielen hyvinvointiin ja mielenterveyspalveluihin liittyvät asiat kuntoon
 
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, soteuudistuksen, tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Uudistuksella halutaan myös turvata ammattitaitoisen työvoiman saatavuus sosiaali- ja terveyspalveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua.
Soteuudistuksen viimeisin malli on esitelty tänä syksynä toimijoille ja päättäjille ja siihen on saatu myös laajasti lausuntopalautetta. Lausuntopalaute on käsitelty lainsäädännön arviointineuvostossa.  Lopullinen sotelakien kokonaisuus saapuu eduskuntaan, kun siihen on tehty lausuntopalautteissa esitettyjä muutoksia.  (Soteuudistus.fi 2020.)
Soteuudistusta on tehty Suomessa vuosia, mutta sen valmiiksi saattaminen on kohdannut matkan varrella lukuisia vastoinkäymisiä. Edellinen uudistusmalli kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, sillä sen ei nähty turvaavan kansalaisille tasa-arvoisia oikeuksia terveydenhoidon palveluihin.

Ongelmia aiheutti myös uudistuksen riittämätön rahoituspohja sekä epävarmuus sen säästötavoitteesta. Uudistuksella haettiin kolmen miljardin kustannussäästöjä. Lopullisen iskun soteuudistukselle antoi kuitenkin julkisuuteen nousseet uutiset vakavista vanhustenhoidon laiminlyönneistä joidenkin yksityisten hoivayhtiöiden ylläpitämissä hoivapaikoissa. (Tolkki 2019.)
 
Sotelta odotetaan paljon

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä tavoitteena on myös perustason palvelujen vahvistaminen ja painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön. Peruspalveluja kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. Suomeen on tarkoitus perustaa laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, joista henkilö saa tarvitsemansa avun nopeasti ja yhdellä yhteydenotolla. (Soteuudistus.fi 2020.)

Soteuudistukseen sisältyy myös tavoite kiireettömän hoidon hoitotakuusta, jolla potilaalle taataan oikeus päästä terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle seitsemän päivän sisällä hoidontarpeen arvioinnista. Kiireellisissä tilanteissa potilaan pääsy myös päivystykseen turvataan. (Soteuudistus.fi 2020.)

Tavoite nopeaan avun saantiin on haasteellinen, sillä esimerkiksi mielenterveyspalvelujen piiriin pääsyssä on ollut Suomessa vaikeuksia. Mielenterveyspalvelujen kipukohtia on tällä hetkellä heikko saatavuus perusterveydenhuollossa ja varhaisten toimien puute. Kun hoitoon pääsy viivästyy, niin ongelmat monimutkaistuvat. On siis ensiarvoisen tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluja kehitettäessä parannamme myös mielenterveys palvelujen saatavuutta. (MIELI Suomen mielenterveys ry 2020.)
 
Mielenterveyspalvelut kuuluvat kaikille

Suomen Psykologiliitto on todennut kannanotossaan, että aikuisten ja ikäihmisten psykososiaalisen tuen saatavuudessa on Suomessa puutteita. Liitto on vaatinut, että jokaisella kansalaisella tulee olla oikeus päästä psykologin arvioon, tutkimukseen ja hoitoon. Liitto on esittänyt mallia mielenterveyspalvelujen kehittämiselle.
Mallissa palvelu- ja hoitoketjut kulkevat saumattomasti moniammatillisen tiimin kautta mahdolliseen erikoissairaanhoitoon tai Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Hoidon tarve arvioidaan heti suoravastaanotolla sotekeskuksessa ja psykologille on päästävä suoraan ajanvarauksella. Hoito tulee aloittaa kuukauden kuluessa tarpeen toteamisesta ja samalla on huomioitava myös tarvittavat sosiaalihuollon palvelut, kolmannen sektorin toiminnot ja koko perheen hyvinvoinnista huolehtiminen. Sujuvan palvelu- ja hoitoketjun turvaaminen on potilaille merkittävää, mutta sillä saadaan myös yhteiskunnallisia säästöjä. (Suomen Psykologiliitto 2020.)
Suomen Psykologiliiton esitys on tärkeä kannanotto, sillä edellisen, ja sittemmin myös kaatuneen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lakitekstiin ei ollut kirjattu sotekeskuksissa toimivia psykologeja eikä mielenterveyspalveluja. Tämä herätti suurta pelkoa palvelujen saatavuudesta. (Mustonen 2018.)

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on valmistellut mielenterveysstrategian, jonka tarkoituksena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus vuoteen 2030 asti. Strategia kulkee soteuudistuksen rinnalla ja sen odotetaan vastaavan niihin hätähuutoihin, joita mielenterveyspalvelujen saatavuudesta on Suomessa kuultu pitkään. (Vorma ym. 2020.)
Mielenterveysstrategiaan on liitetty myös yhteiskunnallisesti tärkeä Itsemurhien ennaltaehkäisyohjelma. Itsemurhien ennaltaehkäisyyn on kohdennettava resursseja ja ikääntyneiden kohdalla tilanne vaatii erityistä huomiota. Vuonna 2018 yli 65-vuotiaiden itsemurhien määrä oli 203. Itsemurhia tehtiin kaiken kaikkiaan tuolloin 810. (Tilastokeskus.)
 
Ikäihmisten mielen hyvinvoinnista on huolehdittava

Ikääntyneiden elämäntilanteen huomioiminen ja heidän äänensä kuuleminen on tärkeää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tehtäessä ja erilaisia palveluja kehitettäessä. Esteettömät ja uudenlaiset asumismuodot luovat yhteisöllisyyttä ja vähentävät yksinäisyyden tunnetta. Kun kohtaa ikäpolvensa ja samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, syntyy kokemuksellista vuorovaikutusta.
Erilaisten palvelujen säilyminen helposti tavoitettavina kuten puhelimitse tai kasvotusten on huomioitava. Sähköistyvän ja digitalisoituneen maailman keskellä on ymmärrettävä myös niiden ihmisten tarpeet, jotka jäävät internetin ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee olla jokaisen tavoitettavissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)

Ihmiset ikääntyvät ja kokevat vanhuutensa eri tavalla. Jokaisen ikääntyneen oman ja henkilökohtaisen kokonaisvaltaisen tilanteen huomioiminen on tärkeää. Moni ikääntynyt henkilö toimii omaishoitajana läheiselleen ja omaishoitajan tehtävä voi olla hyvinkin haasteellinen ja vaativa. Omaishoitajan mahdollisuus päästä niin halutessaan jaksamista ja mielen hyvinvointia tukevien palvelujen piiriin on turvattava.
Ikääntyneissä on paljon puolisonsa tai muun läheisensä menettäneitä henkilöitä, ja kriiseistä ja menetyksistä selviämiseen on saatava apua. Ikääntyneiden sairauksien ja kiputilojen hoidon turvaaminen ja huomioiminen jo perusterveydenhuollossa on tärkeää ja sillä on mielen hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.

Perusterveydenhuollon on kyettävä tarjoamaan vastaanottoaikoja lääkärille sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyön rinnalla näiden palvelukokonaisuuksien vahvistavaa työtä on ryhdyttävä tekemään heti ja palveluja on saatava ihmisille jo ennen uudistuksen voimaantuloa.
 
Terapiatakuu mielenterveyspalveluiden kehittämisen tukena

Valtakunnallisen huomion saanut kansalaisaloite Terapiatakuusta tarttui vuonna 2019 mielenterveyspalvelujen saatavuudessa havaittuihin ongelmiin. Sen allekirjoitti yli 50 000 kansalaista ja se on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Aloitteessa esitetään, että varhaista apua mielenterveysongelmiin tulisi saada nopeammin. (Malinen 2019.)
Aloite on kannatettava ja on tärkeää, että se huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja, resursseja ja toimintamalleja kehitettäessä. Mielenterveyspalvelut kuuluvat kaikenikäisille, myös ikääntyneille.
 
Arkisilla asioilla suuri vaikutus ikääntyneen jaksamisen kannalta

Ikäihmisten mielenterveyspalveluista puhuttaessa myös kohdennetulla etsivätyöllä on merkitystä. Tätä monet kunnat ja seurakunnat ovatkin tehneet erityisesti ajankohtaisen koronavirusepidemian aikana. (Mielenterveyspooli 2020.)
Ikääntyneiden yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteen ennaltaehkäisemisessä keskusteluapu, juttutuokiot, kaupassakäynti- ja asiointiapu voivat olla merkittäviä asioita, joilla ikääntyneen arkipäivää voidaan piristää ja kotona pärjäämistä edistää. Kun mielenterveyttä tukevien toimenpiteiden kehittämiseen ja ennen kaikkea ideoimiseen tartutaan varhain, voidaan sillä saada myös yhteiskunnalle tärkeitä kustannussäästöjä. Kun ikääntynyt voi hyvin, hänen palvelutarpeensa vähenee. Ikääntyneiden inhimillisen kärsimyksen ja yksinäisyyden tunteen ennaltaehkäisyssä mielen hyvinvointia vahvistavilla toimilla voi siis olla suurta merkitystä.
Kustannustehokkuus on päivän sana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tehtäessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ikääntyneiden mielenterveyttä tukevien palvelukokonaisuuksien kehittämisessä ei tulisi kuitenkaan säästää. Mielenterveyspalvelut on turvattava, ne on saatava toimiviksi ja niitä on tarjottava myös ikääntyneille.
 
 
Lähteet
Malinen, Johanna: Terapiatakuu-kansalaisaloite keräsi 50 000 nimeä ja etenee eduskuntaan – kaikille halutaan nopea pääsy mielenterveysapuun. Osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-10883277  . Viitattu 24.11. 2020. 
Mielenterveyspooli: Mielenterveyden vahvistaminen koronakriisin exit- ja jälleenrakennustyössä, 13.5.2020. Osoitteessa: https://mielenterveyspooli.fi/mielenterveyden-vahvistaminen-koronakriisin-exit-ja-jalleenrakennustyossa/. Viitattu 20.11.2020.
MIELI Suomen mielenterveys ry: MIELI ry:n lausunto sote- ja maakuntauudistuksen esitysluonnoksesta, 24.9.2020. Osoitteessa: https://mieli.fi/fi/mieli-ryn-lausunto-sote-ja-maakuntauudistuksen-esitysluonnoksesta. Viitattu: 7.12.2020.
Mustonen, Kari: Ministeri Saarikko luottaa mielenterveyspalvelut maakuntien soteosaamisen vastuulle, 8.5.2018. Osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-10196053. Viitattu 15.11.2020.
Sosiaali- ja terveysministeriö: Mielenterveysstrategia 2020–2030. Osoitteessa: https://stm.fi/mielenterveyslinjaukset. Viitattu 22.11.2020.
Soteuudistus: Palvelujen kehittäminen. Osoitteessa: https://soteuudistus.fi/palvelujen-kehittaminen. Viitattu 10.11.2020.
Soteuudistus: Usein kysytyt kysymykset uudistuksesta. Osoitteessa: https://soteuudistus.fi/ukk. Viitattu 20.11.2020.
Suomen Psykologiliitto: Psykologiliitto vaatii: Psykologin hoito kaikkien ulottuville, 14.11.2020. Osoitteessa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/psykologiliitto-vaatii-psykologin-hoito-kaikkien-ulottuville?publisherId=69817770&releaseId=69893970. Viitattu 15.11.2020.
Tilastokeskus. Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Itsemurhat. https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ter__ksyyt/statfin_ksyyt_pxt_11by.px/table/tableViewLayout1/. Viitattu 20.11.2020.
Tolkki, Kristiina: Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi. Osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-10679274 . Viitattu 20.11.2020.
Vorma, Helena; Rotko, Tuulia; Larivaara, Meri; Kosloff, Anu: Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020-2030, 11.2.2020. Osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162053. Viitattu 24.11.2020.
 
 
           




 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi