Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 
Vuosi: 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008

12.09.2017 Olen viikonloppuna tavattavissa pohjoisessa sekä etelässä: Nahkiaismarkkinoilla Simossa, sekä Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla



Lauantaina 16.9. Klo 12 - Simo Nahkiaismarkkinat
Sunnuntaina 17.9. Klo 12 - 14 Vantaa Korson maalaismarkkinat

Tule juttusille!



09.09.2017 Olen tavattavissa Lapissa 9.-10.9. Tule juttusille!



La 9.9.
Kemijärvi klo 11.00-13.00 K-Supermarket Kauppapaikka
Salla klo 14.00-16.00 S-market Erätuli

Su 10.10.
Savukoski klo 9.30-11.00 K-market Heinäjärvi
Pelkosenniemi klo 13.15-14.45 Tori Sodankyläntie 7, 98500 Pelkosenniemi





26.08.2017 Viikonloppuna olen tavattavissa Kirkkonummella, Vihdissä, Tervolassa ja Rovaniemellä



Olen tavattavissa 26. - 27.8. - tule juttusille!

Lauantaina Uudellamaalla Kirkkonummella klo 10 - 11 ja Vihdissä klo 12 - 13.

Lauantai iltana Lapissa Rovaniemellä Lordi aukiolla klo 18 - 19 ja sunnuntaina klo 15.30 - 16.30.

Sunnuntaina klo 10 - 13.30 Tervolassa Louella. Paikalla myös PS PerusNaiset ja Lapin piirin porukkaa.



21.08.2017 Paperittomat ja laittomasti maassa olevat rekisteriin ja heidän sosiaali- ja terveyspalveluiden "avoin piikki" selvitettävä



Tiedote 21.8. 2017

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii hallitukselta selvitystä siitä, kuinka paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja annetaan ns. paperittomille eli laittomasti maassa oleville ulkomaalaisille. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen "avoin piikki " paperittomille henkilöille tulee selvittää.

Turun järkyttävä tapahtuma on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen henkilön tekemä. Mikäli henkilö ei saa lupaa maassa oleskeluun eikä suostu vapaaehtoisesti palautettavaksi, hän saattaa kadota vastaanottokeskuksesta ja jäädä laittomasti Suomeen. Me emme tiedä todellisia lukuja kadonneista henkilöistä. Suomen turvallisuustilannetta on nyt niin järkkynyt, että on aika selvittää kaikki mahdolliset asiat, jotka liittyvät myös laittomasti maassa oleskeleviin henkilöihin. Mitään kasvualustaa muun muassa rikollisuudelle tai viharikoksille ei tule Suomessa sallia. Jopa sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg on todennut, että jos paperittomat jäävät tänne, he etsivät rikollisia teitä toimia (16.5.2016 MTVn haastattelu).

Sosiaali ja terveysministeriö on lähettänyt kuntiin ohjeistukset laittomasti maassaolevien oikeuksista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lista on kattava ja perustuu mm.terveydenhuoltolakiin. Ilman kotikuntaa maassa oleskelevilla on oikeus terveydenhuoltolain 50 §:n mukaiseen kiireelliseen hoitoon. Pykälän mukaan kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Myös synnytyksen katsotaan kuuluvan kiireelliseen hoitoon. Kiireellistä hoitoa on myös esimerkiksi yleisvaarallisen tartuntataudin kuten tuberkuloosin leviämisen ehkäisemiseksi annettava hoito sekä raskaana olevan hiv-positiivisen naisen hoito syntyvän lapsen tartunnan estämiseksi.

Laittomasti maassa olevalla on oikeus palveluihin, mutta mitään ns. rekisteriä ei palveluiden käyttäjistä ole. Sosiaali- ja terveysvaliokunta linjasi erillisellä lausumalla ns. Tartuntatautilakia käsitellessään, että vuoden 2018 aikana selvitetään ulkomaalaisten palvelujen saaneiden kattava rekisteröinti. Tähän kuuluvat juuri paperittomat ja laittomasti maassa oleskelevat. Valiokunta linjasi myös, että hoidon kustannuksia selvitetään. Lain mukaan kustannukset kuuluvat potilaalle, mutta maksaja on kuitenkin tyypillisesti Suomen valtio.

Oikeusministeri Antti Häkkänen on esittänyt oikeusturvaselvitystä liittyen turvapaikanhakijoihin. Selvityksessä olisi nyt ehdottomasti otettava kantaa myös paperittomien ja laittomasti maassa oleskelevien sosiaali- ja terveyspalveluihin ja heidän rekisteröintiin. Viranomaisten tulee saada tieto paperittomista ja maassa laittomasti oleskelevista henkilöistä. Se on koko Suomen etu, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050-5311108



17.08.2017 Olen tavattavissa loppuviikosta Helsinki, Mikkeli, Haapajärvi ja Nivala



Olen tavattavissa seuraavasti

17.8. torstaina
Helsinki
Keskustellaan Sotesta
Vuosaaren lukio, Vuosaarentie 7, Helsinki
Helsingin perussuomalaiset ja keskustelua vetää Tuula Salo ps/hki

18.8. perjantaina
Mikkeli
Mikkelin Kalamarkkinat
Mikkelin satama PS teltalla klo 12 - 14

19.8. lauantaina
Haapajärvi ja Nivala
Haapajärven tori klo 12 - 14.30
Nivala, K- supermarket Nivala klo 15 - 17






08.08.2017 Valtiovarainministeri Orpon tänään budjetissa mainitsema "lapsen edun kannalta tehtävät päätökset" avattava ja listattava



Valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi budjetti tiedotustilaisuudessa, että perhevapaauudistus tullaan käsittelemaan, sekä lapsen edun kannalta voidaan tehdä myös muita tärkeitä päätöksiä. Orpon mainitsemat "lapsen edun kannalta tehtävät päätökset" tulisi nyt avata ja listata.

Lapsilisien indeksijäädytykset ja lapsilisien leikkaukset edesauttavat lapsiperheiden köyhtymistä ja osuvat lapseen. Hallituksen tulee vastata siihen, että milloin indeksijäädytykset puretaan vai jatkuuko lapsiperheiden kyykyttäminen tältä osin edelleen. Lasten ja nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi on lisääntynyt, eikä ratkaisua sen vakavan ongelman taittamiseen löydy. Perheneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toimivuus ja resurssit ovat puutteellisia varsinkin suurissa kaupungeissa, joissa odotusajat palveluiden piiriin ovat kohtuuttoman pitkät- tämäkin osuu lapseen.

Koulut alkavat tällä viikolla ja uuden opetussuunnitelman käyttöönotto laajenee. Kouluihin tulee ns.tutor-opettajia tukemaan opetussuunnitelman käyttöönotossa. Miten on taasen koulunkäyntiavustajien laita? Tuleeko heitä olemaan kouluissa tukemassa niitä, joita uudistus eniten koskee eli lapsia, oppilaita? Oppilaan siirtyminen ala-asteelta yläasteelle vaatisi myös enemmän huomiota. Koulunkäyntiavustajia tulisi olla myös yläasteella tukemassa niitä nuoria ja koululuokkia, joissa tarvetta havaitaan.

Orpon mainitsemat "lapsen edun kannalta tehtävät päätökset" liittyvät tiukasti lainsäädännön päivittämiseen. Hallituksen tulee tehdä päätöksiä, jotka lähettävät selkeän singnaalin siitä, että myös lasten suojeleminen suomalaisessa yhteiskunnassa on ensiarvoista, tärkeää ja puolustettavaa.
Tyttöjen silpominen eli ympärileikkauksen kriminalisointi on ehdottoman kannatettavaa, mutta myös lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikkoja on tiukennettava.

Rangaistusasteikkoa on kovennettava, siten, että lapsiin kohdistuvissa rikoksissa ei tunneta ehdollisia rangaistuksia. Olen tehnyt aiheesta lakialoitteita niin viime kuin tälläkin eduskuntakaudella ja viimeisin odottaa parastaikaa hallituksen hyllyllä käsittelyä. Toivon, että oikeusministeri Antti Häkkänen ottaa asiaan kantaa ja kertoo, miten hallitus aikoo asiassa edetä.




13.07.2017



Olen tavattavissa tänään torstaina 13.7 klo 12 eteenpäin Porin torilla Suomi Areenassa puolueiden tapaamispisteessä. Tule tapaamaan!



11.07.2017 Ilkka Kanervalle: Asevelvollisuutta voidaan laajentaa vasta siten, kun asevelvollisiin liittyvät nykylainsäädännön epäkohdat on korjattu



Tiedote 11.7.2017

Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) esitti Porin Suomi Areenassa naisia asevelvollisuuden piiriin (Iltalehti 11.7.).

- On tärkeää, että Suomi pitää huolta puolustuksestaan ja pyrkii ottamaan kaikki voimavarat käyttöön. On kuitenkin vastuutonta tehdä avauksia asevelvollisuuden lakisääteisyyden laajentamisesta niin kauan kuin lakisääteisen asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, kertausharjoitusten tai vapaaehtoisen asevelvollisuuden suorittavien henkilöiden tämän hetkistä ontuvaa vakuutusturvaa ei laiteta kuntoon. Suomen valtio asettaa tällä hetkellä lakisääteistä asevelvollisuutta (varusmiehet, sivarit, kertaavat, naiset) suorittavat ja kriisinhallinnassa eli rauhanturvaajana vapaaehtoisesti toimivat täysin eriarvoiseen asemaan, Juvonen muistuttaa.

- Jos kriisinhallinnassa eli rauhanturvaajana toimiva loukkaantuu tai vammautuu ja saa ns. pysyvän haitan, palvelussairauden tai menehtyy, hän tai hänen edunsaajansa on vuoden 2017 voimaan astuneen lain mukaan oikeutettu erityiskorvauksiin. Puhumme jopa satojentuhansien eurojen korvauksista. Heillä on myös oikeus psyykkiseen tukeen traumaattisten tilanteiden jälkeen. Vastaavaa turva puuttuu lakisääteistä asevelvollisuutta eli armeijaa käyvältä henkilöltä, Juvonen muistuttaa.

- Vuoden 2017 alussa voimaanastunut laki on tärkeä ja tukee ja turvaa kriisinhallinnassa toimivien tilannetta, mutta jättää kuitenkin ulkopuolelle suomalaista armeijaa käyvät henkilöt. Heillä ei ole vastaavaa lain suojaa. He ovat nuoria ja elämänsä alussa olevia ihmisiä ja armeijassa tapahtunut tapaturma vaikuttaa yleensä koko loppuelämään. Varusmiehen menehtyessä asevelvollisuutta suorittaessaan voimme vain kuvitella sitä tuskan ja epätoivon määrää, mitä sellainen viesti mennessään vie nuorukaisen perheelle. Valtion on laitettava nämä asiat kuntoon ja saatettava armeijaa käyvien vakuutusturva samalle viivalle kriisinhallinnassa toimivien kanssa, Juvonen vaatii.

- Olen tehnyt asian korjaavan lakialoitteen, joka sai 118 kansanedustajan allekirjoituksen. Aloite käsiteltiin eduskunnan täysistunnossa juuri ennen kesälomia ja se lähti lausunnolle ministeriöön. Asevelvollisuutta voidaan laajentaa vasta sitten, kun korvauskäytännöt ovat asianmukaiset, yhdenvertaiset ja oikeudenmukaiset, Juvonen toteaa.

- Kannanotot asevelvollisuuden puolesta ovat lisääntyneet tänä vuonna Suomessa. Myös presidentti Sauli Niinistö korosti kansallisena veteraanipäivänä asevelvollisuuden merkitystä kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa Lahdessa. Niinistö korosti mm pakollisen asevelvollisuuden tärkeyttä ja nosti puheessaan esiin Lähi-Idän ja Ukrainan tilanteet, sekä terrorismin pelon kasvun Pohjoismaissa (Helsingin Sanomat 28.4.2017 Presidentti korosti asevelvollisuutta).

- Omaa maata pitää puolustaa, mutta myös sen puolustajia. Varusmiehiä koskettava lain epäkohta on oikaistava ja heidän vakuutusturvansa korjattava. Toivon, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) antaisivat tälle asialle tukensa. Pyydän myös kunnioittaen, että myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistö huomioisi tämän voimassaolevaan epäkohdan ja kannustaisi hallitusta ryhtymään korjaaviin toimiin, Juvonen esittää.

Lisätiedot
Arja Juvonen (ps)
Kansanedustaja
050- 5311108

JK.
Tuhoisin onnettomuus sattui 14.6.1991 Taipalsaaressa, jossa miehistönkuljetus ajoneuvo upposi järveen ja seitsemän varusmiestä menehtyi. Viimeisimmät puolustusvoimissa tapahtuneet kuolemaan johtaneet onnettomuudet taisteluammunnoissa ovat: 2005 varusmies menehtyi Rovajärvellä raskaan kranaatinheittimen ammuksen räjähtäessä, ja sen lisäksi loukkaantui vakavasti viisi varusmiestä; 2001 reserviläinen menehtyi Niinisalossa kranaattikonekivääriturmassa; 1999varusmies menehtyi taisteluammunnoissa käsiaseen luotiin Niinisalossa; 1994 varusmies menehtyikäsiaseammunnoissa Nurmeksessa; 2015 Syndalenissa varusmies menehtyi taisteluharjoituksessa pimeän aikana toisen varusmiehen luotiin ja 2016 Säkylässä varusmies menehtyi harjoituksissajäätyään sotilasajoneuvon alle.




29.06.2017 Kiire ja pakkoyhtiöittäminen olisivat vaarantaneet potilasturvallisuuden



Perussuomalaiset sotesta: Kiire ja pakkoyhtiöittäminen olisivat vaarantaneet potilasturvallisuuden

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen kommentoivat perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoa.
Leena Meri kommentoi sote-lausuntoa:
- Valinnanmahdollisuuksien lisääminen on sinänsä hyvä asia, mutta ei voitu lähteä siitä, että estetään julkista tahoa tuottamasta sosiaali- ja terveyspalveluita. Näin olisi tapahtunut, jos sote olisi siirretty yksityisille palveluntarjoajille. Kysymys on merkittävistä perusoikeuksista.
- Julkisen vallan käytön on säilyttävä viranomaisilla. On hienoa, että pakkoyhtiöittäminen ja julkisen vallan oman palvelutuotannon kielto poistetaan. Maakuntien on voitava tuottaa palveluita. Jatkovalmisteluiden lähtökohdaksi on otettava palveluiden turvaaminen.
- Lisäksi aikataulun on oltava realistinen. Ei voi olla niin, että oletetaan palveluiden korjautuvan itsestään ”sitten joskus”. Palveluiden on oltava kunnossa ensimmäisestä päivästä lähtien. Kysymys on peruspalveluista, joiden piirissä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Ajatellaan lastensuojelua, päihdeongelmaisia, kehitysvammaisia. Tämä ei saa olla ”tehdään mitä sattuu ja korjataan sitten”-uudistus.

Varoittavana esimerkkinä epäonnistunut toimeentulotukiuudistus
Meri suhteuttaa sotea uudistukseen, jossa perustoimeentulon maksatus siirrettiin Kelalle. Syntynyt sotku esti tukien maksatuksen ja vaaransi tuensaajien toimeentulon.
- Uudistus oli hyvin pieni, ja meille kansanedustajille vakuutettiin asioiden olevan kunnossa. Käyntiinlähdössä epäonnistuttiin pahasti.
- Soten valiokuntakuulemisissa perustuslaki- ja sosiaalioikeuden asiantuntijat varoittivat katastrofista. Heidän mukaansa katastrofi olisi ollut hyvinkin mahdollinen, jos sotea oltaisiin yritetty toteuttaa sellaisenaan ja annetussa erittäin kiireellisessä aikataulussa.

Kenen vaatimus pakkoyhtiöittäminen oli?
Miksi sitten uudistusta puskettiin läpi tällä tavoin?
- Tämä on hyvä kysymys. Professorit ovat valiokunnan kuulemisissa tuoneet huoliaan esille. Heidän esittämiään huolia ei otettu ministeriössä vakavasti. Sote on Suomen historian suurimpia uudistuksia. Miksi eduskuntaan on tuotu lainsäädäntöä tipoittain? Professoreita on juoksutettu eduskunnassa moneen kertaan. He ovat lukeneet tuhansia sivuja materiaalia, ja kaikkia prosessiin osallistuneita on hoputettu.
Leena Meren mukaan pakkoyhtiöittäminen piti sisällään erittäin vaarallisen sudenkuopan.
- Kyse on valinnanvapauslain pakkoyhtiöittämisestä. Mikäli ehdotettu valinnanvapausmalli olisi toteutettu yhtiöittämisvelvollisuuden keinoin, asia olisi ilmeisesti tulkittu EU-oikeudessa siten, että kilpailuoikeudelliset ja investointisuojasopimusoikeudelliset asiat tulisivat sovellettavaksi. Tämä olisi saattanut merkinnyt suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita koskevan päätösvallan olennaista kaventumista.
- Kuinka hallituksen ministerit ovat voineet olla tällaista tukemassa? Asiasta ei ole koskaan keskusteltu perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. Tämä on hyvin erikoista. Perussuomalaiset ovat aina olleet sitä mieltä, että lisää toimivaltaa ei saa luovuttaa EU:lle.

Arja Juvonen huomauttaa, että yhtiöittämispakkoa on myyty eduskuntaryhmälle vetoamalla EU:sta tulleisiin määräyksiin.
- Asiaa on myyty eduskuntaryhmässä meille jälleen kerran sillä, että EU edellyttää pakkoyhtiöittämistä. Samoin toimittiin hallintarekisteriasiassa - ettemme voisi EU:lle mitään. Myöhemmin kävi ilmi, että ei asia olekaan näin. Ei EU edellytä tällaista. Mutta tällaisin keinoin asiaa on puskettu eteenpäin.
Leena Meri muistuttaa, että valiokunnan lausunnossa oli mainittu yhtiöittämisvelvollisuudesta seuraavasti: ”..ei johdu perustuslaista tai EU-oikeudesta vaan kansalliseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan suomessa käyttöön otettavasta järjestelmästä.”
Arja Juvonen huomauttaa, että torstain sote-tiedotustilaisuus päättyi mielenkiintoisesti:
Ylen toimittaja kysyi infotilaisuuden päätteeksi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintieltä (vas.), että mistä yhtiöittämisvelvollisuus tuli. Hän vastasi: ”Tämä on poliittinen asia. Asiaa pitää kysyä hallitukselta.” Samalla hän mainitsi, että hallituksen vastuuhenkilö näissä asioissa on STM:n kansliapäällikkö. Kansliapäällikkönä toimii tällä hetkellä Päivi Sillanaukee. Hänen puoluetaustansa on kokoomus.

Kiire olisi vaarantanut sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonnan
- Koko ajan on ollut kiire. Mutta virkamiehet eivät ehdi laadukasta lainsäädäntöä tällaisessa kiireessä. Valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita ei ole kuultu riittävästi, eikä heidän huoliaan ole otettu huomioon. Jäljet johtavat sylttytehtaalle, Juvonen toteaa.
- Odotettavissa olivat kriisi ja kaaos sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tämä olisi näkynyt erityisesti sosiaalipalveluissa ja vaikuttanut muun muassa potilasturvallisuuden heikkenemiseen. Jos yksityistämisen takia olisi vaarannettu sosiaali- ja terveyspalvelut, olisi kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisessa ollut myös vakavia ongelmia. Myös veronmaksajille aiheutuvat kustannukset olisivat kasvaneet merkittävästi, Juvonen lopettaa.


Lisätiedot:
Leena Meri
050 513 2330

Arja Juvonen
050 531 1108




27.06.2017 Palaan perussuomalaisten eduskuntaryhmään tekemään töitä entistäkin tiiviimmin



Tiedote 27.6.2017

Kansanedustaja Arja Juvonen palaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi. Juvonen on Uudenmaan kansanedustaja, kotoisin Espoosta ja syntyjään Savosta Siilinjärveltä.

- Kuluneen kahden viikon aikana olen saanut selvyyden sille, että haluan jatkaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenenä. Päätökseen on vaikuttanut keskustelut jäsenistön, kenttäväen, äänestäjien ja perussuomalaisen eduskuntaryhmän jäsenten kanssa. Perussuomalaisten puolue on minulle ennallaan, enkä näe ristiriitaa puolueen ja oman poliittisen agendani kanssa. Soten epävakaa tilanne tällä hetkellä korostaa entisestään sitä, että yhteisten asioiden eteen on meidän kaikkien tehtävä töitä entistäkin tiiviimmin. Siihen työhön haluan myös itse palata.

- Kuluneen kahden viikon "välitilan" aikana olen myös selvittänyt itselleni puoluekokouksen ja siitä seuranneen eduskuntaryhmän ja puolueen hajoamisen taustoja. Puoluekokouksen valinnat olivat viesti jäsenistöltä, jäsenäänestys on demokratiaa ja ja sitä kun kunnioitettava.

- Oma varapuheenjohtajaehdokkuuteni oli hyvä kokemus ja kiersin laajasti Suomea puoli vuotta. Sain toiseksi eniten ääniä vaalissa ja se kertoo siitä, että jäsenet kokivat asiat joita nostin esiin tärkeiksi. Näitä olivat mm. perussuomalainen perhevapaamalli, vammais- ja vanhuspoliittinen ohjelma, selkosote, idea- ja aloitepankki ja puolueen tiedotustoiminnan kehittäminen. Solmin monia kontakteja ja olen ollut yhteydessä koko ajan perussuomalaisiin jäseniin, joita kohtasin. Ilman kentällä taustajoukoissa seisovia puolueen jäseniä ei meitäkään täällä eduskunnassa olisi. Olin lupautunut tukemaan joukkoja maakuntavaaleissa, mutta nyt näyttää sille, että maakuntavaalit tulevat siirtymään tulevaisuuteen. Näihin vaaleihin haluan tulevaisuudessa viedä myös oman puolueeni siten, että keihään kärki lähipalveluissa, potilasturvallisuudesta, toimivissa ict hankkeissa ja ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta sosiaali- ja terveyspalveluissa ympäri Suomen toteutuu. Elämää on myös muualla kuin vain pääkaupunkiseudulla. Maakuntavaaleissa valitaan paljon vartijoita ja niihin vaaleihin tulee lähteä myös sillä ajatuksella.

- Ratkaisuuni on vaikuttanut myös vahvasti periaate - omia pitää puolustaa ja omia ei jätetä. Toivon, että palaaminen omieni joukkoon kertoo myös tuon sydämen sanomani kaikille. Toivon, että saan mahdollisuuden entistäkin vahvemmin olla tukemassa omia joukkoja ja olla mukana tekemässä hyvää ja rakentavaa politiikkaa. Olen ollut 10 vuotta perussuomalaisen puolueen jäsen ja se ei lähde minusta pois.

Päätökseeni palata vaikutti myös hyvät ja syvälliset keskustelut isäni ja äitini kanssa Siilinjärvellä juhannuksena. Ilman heidän tukeaan en olisi tässä. Isä ja äiti ovat kasvatuksellaan antaneet minulle arvopohjan, jonka keskiössä on toisen ihmisen kunnioittaminen. Perussuomalainen eduskuntaryhmä on tiivistynyt nyt entisestään. Ilmassa on yhdessä tekemisen meininkiä toinen toistamme kunnioittaen. Suomi 100 vuoden hengessä lähdemme eteenpäin- Yhdessä.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311108






17.06.2017 Toimimattomat tietojärjestelmät uhka potilasturvallisuudelle - Kangasalan tapaus esimerkkinä - kuntoon ennen Sotea



Tiedote 17.6.2017

Kansanedustaja Arja Juvonen sanoo, että toimimattomat, päivitettävät ja yhteenpelaamattomat tietojärjestelmät ovat yksi suuri uhka lisääntyville potilasvahingoille ja asia tulisi laittaa välittömästi kuntoon jo ennen soteuudistusta. Juvonen nostaa esiin juuri uutisoidun Kangasalassa kotihoidossa tapahtuneen tilanteen, jossa vanhus oli jäänyt kolmeksi päiväksi ilman kotihoidon käyntejä, koska tieto hoidontarpeessa ei ollut välittynyt eteenpäin (IL 17.6, Aamulehti 15.6.17).

- Lehtitiedon mukaan hoitaja oli jo ryhtynyt kirjaamaan tietojärjestelmään vanhuksen hoidontarvetta, mutta aloitettu työ oli keskeytynyt toisen työtehtävän vuoksi. Jos kirjaukset tehdään jälkikäteen muualta kuin potilaan kotona, tällaisen keskeytyksen voi aiheuttaa vaikkapa toisen potilaan kutsuun vastaaminen. Jos kirjaus tehdään potilaan kotona, kirjaaminen voi keskeytyä kun hoidettava vanhus pyytää vielä lisäapua. Näissä hetkissä, kuin yhtä ja samaa hoitajaa viedään kiireesti uuteen tehtävään, vaanii inhimillisen virheen vaara ja unohdus. Hoitaja valitsee aina ihmisen tietokoneen sijaan ja tekee hänelle annettua työtehtävää auttaminen edellä, Juvonen muistuttaa.

-Tietojärjestelmiä tulee kehittää ihan jo tässä arkipäivän tietojenhallinnassa siten, että tiedon kirjaamisen keskeytyminen tietojärjestelmään havaitaan heti. Tietokoneelta tai tietojenkäsittelyohjelmasta ei tulisi päästä kirjautumaan ulos ennen kuin kirjaus on tehty loppuun, tietojenkäsittelyjä ei tulisi päästä jatkamaan ennen kirjauksen tallentamista ja/tai ohjelman tulisi tallentaa tieto automaattisesti ja tietokonetta ei tulisi voida sulkea ennen kuin kirjaukset on saatettu loppuun. Ohjelma voisi myös itse ilmoittaa vaikka äänimerkillä siitä, että tiedonkäsittelyn on kesken.

-Kotihoito on kiireistä ja hoitajan niskassa on lukuisia työtehtäviä. Hoitajilta vaaditaan monia käsiä ja jalkoja, vikkeliä työtapoja, nopeutta siirtyä paikasta toiseen ja hyvää organisointikykyä. Kesäaikaan tilanteet kärjistyvät, kun kesäsijaiset ottavat paikkansa ja työn ohessa perehtyvät asioihin. Tietotekniikka ja sen päivittäminen kesken potilaan hoitamisen on haastavaa ja aikaavievää, mutta sen puolen on myös pelattava potilaan hoidon jatkumisen turvaamiseksi.

-Inhimillisiä virheitä on hyvin vaikea ennaltaehkäistä, sillä niitä aina tapahtuu ja ne ovat hyvin ikäviä. Hoitajien työkiireet ja työmäärä lisää inhimillisten virheiden uhkaa ja siksikin on tärkeää, että hoitajien työolot huomioidaan myös sotessa kriittisesti. Toinen on tietojärjestelmät ja niiden toimivuus. Koneet on otettava haltuun. Kritiikkini toimimattomia tietojärjestelmiä kohtaan ei ole mitään uutta. Esitin sitä jo viime oppositiokaudella. Tietojärjestelmät kylläkin maksavat- se on loputon kaivo, johon uppoaa tolkuttomasti varsinkin jos tehdään puolivaloilla ja vain vähän kerrassaan. Ne on laitettava kerralla kuntoon.


Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311108



17.06.2017 Lakialoite jätetty - 118 kansanedustajaa allekirjoitti - Lakialoitteeni tavoite on parantaa lakisääteistä asevelvollisuutta (varusmiehet ja siviilipalvelus), vapaaehtoista naisten asepalvelusta ja vapaaehtoista maanpuolustusta suorittavien tilannetta sot



LAKIALOITE
laiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain muuttamisesta
Huom! Aloite on saanut yli 100 kansanedustajan allekirjoitusta ja se on valmis jätettäväksi eduskunnalle.
Eduskunnalle
Lakialoitteella on tarkoitus korjata sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain epäkohtia, joiden voidaan nähdä asettavan lain henkilöllisen soveltamisalan sääntelykohteet heikompaan asemaan korvauskäytännön kattavuudessa kuin kriisinhallintaoperaatioissa palvelevat sotilas- ja siviilihenkilöt. Näitä sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain tarkoittamia henkilöitä ovat henkilöt, jotka: suorittavat asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaista asevelvollisuutta, suorittavat siviilipalveluslain (1446/2007) mukaista siviilipalvelusta, suorittavat naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista asepalvelusta, ovat puolustusvoimien järjestämässä sotilasvirkaan johtavassa koulutuksessa, eivätkä ole sotilasvirassa, ovat rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 25 §:ssä tarkoitetussa rajavartiolaitoksen virkaan johtavassa koulutuksessa, sekä osallistuvat vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 35 §:ssä mainittuihin toimintoihin.

Lakialoitteessa ehdotetaan lisättäväksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettuun lakiin (1521/2016) säännökset lisäkorvauksesta pysyvästä haitasta sekä kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta lain tarkoittamille henkilöille (lakialoitteen edellisessä kappaleessa mainitut), saman sisältöisenä, kuin niistä säädetään tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetussa laissa (1522/2016).

Sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain säätäminen on osa voimassa olevan sotilastapaturmia koskevan lainsäädännön uudistamista. Laki korvasi aiemmin voimassa olleen sotilastapaturmalain (1211/1990). Samassa yhteydessä säädetty tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annettu laki koskee sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan että siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia henkilöitä. Uusi sotilastapaturmaa ja palvelussairauden korvaamista koskeva laki ei parhaalla tavalla toteuta sotilastapaturmia koskevan lainsäädännön uudistamisen tavoitetta oikeantasoisesta turvasta palveluksesta aiheutuvien tapaturmien ja sairauksien varalta. (PuVL 9/2016 vp s. 2 – HE 225/2016 vp s. 12).

Sotilastapaturmaa ja palvelussairauden korvaamista koskevassa laissa ei ole vastaavia säännöksiä lisäkorvauksesta pysyvästä haitasta tai kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta kuin laissa tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä. Tämä asettaa aseellista, aseetonta ja siviilipalvelusta suorittavat heikompaan asemaan kuin kriisinhallintatehtäviin osallistuvat. Sotilaiden kohtelulle eri tavalla riippuen siitä, ovatko he suorittamassa lakisääteistä velvollisuuttaan vai osallistumassa kriisinhallintatehtävään, ei ole perusteita.

Varusmiespalvelus sekä kertausharjoitukset ovat fyysisesti raskaita ja vaarallisia tilanteita, joissa mahdollisuus pysyvään haittaan on mahdollinen samalla tavalla kuin kriisinhallintatehtävissäkin. Kuluneen vuoden aikana sattuneet kuolemantapaukset ja tapaturmat osoittavat, että myös varusmies- ja reserviläisharjoituksissa kuolemaan johtavan onnettomuuden mahdollisuus on todellinen. Kriisinhallintatoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, kun taas varusmiehet suorittavat lakisääteistä velvollisuuttaan. (PuVL 9/2016 vp s. 4).

Tuhoisin onnettomuus sattui 14.6.1991 Taipalsaaressa, jossa miehistönkuljetus ajoneuvo upposi järveen ja seitsemän varusmiestä menehtyi. Viimeisimmät puolustusvoimissa tapahtuneet kuolemaan johtaneet onnettomuudet taisteluammunnoissa ovat: 2005 varusmies menehtyi Rovajärvellä raskaan kranaatinheittimen ammuksen räjähtäessä, ja sen lisäksi loukkaantui vakavasti viisi varusmiestä; 2001 reserviläinen menehtyi Niinisalossa kranaattikonekivääriturmassa; 1999 varusmies menehtyi taisteluammunnoissa käsiaseen luotiin Niinisalossa; 1994 varusmies menehtyi käsiaseammunnoissa Nurmeksessa; 2015 Syndalenissa varusmies menehtyi taisteluharjoituksessa pimeän aikana toisen varusmiehen luotiin ja 2016 Säkylässä varusmies menehtyi harjoituksissa jäätyään sotilasajoneuvon alle.

Edellä mainituin perusteluin pykälät pysyvästä haitasta tai kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta pitäisi ottaa myös lakiin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta. Lakimuutokselle on myös virallisluontoinen vaikuttava toimintavelvoite. Sotilastapaturmalain käsittelyssä (StVM 41/2016 vp ─ HE 225/2016 vp) eduskunta hyväksyi lausuman, jossa sosiaali- ja terveysministeriön edellytetään selvittävän sotilastapaturman ja palvelusairauden korvaamisesta annetun lain sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain toimivuutta ja antavan siitä eduskunnalle selvityksen ja mahdolliset esitykset lainsäädännön muuttamisen tarpeista vuoden 2018 loppuun mennessä. (StVM 41/2016 vp, s. 21).

Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen

Laki
sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain (1521/2016), uusi 9 a §, uusi 9 b §, seuraavasti:

​​​​​​9 a §
Lisäkorvaus pysyvästä haitasta

Vahinkotapahtuman aiheuttamasta vammasta ja sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta maksetaan lisäkorvaus 1 §:n 1 momentin 1-6 kohdassa tarkoitetulle vahingoittuneelle. Haitan suuruus määritetään työtapaturma- ja ammattitautilain 83—85 §:n mukaisesti. Haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena 210000 euroa ja osittaisesta pysyvästä haitasta kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä korvausmäärästä kuin haittaluokka osoittaa.
Jos haittaluokka nousee vamman tai sairauden pahenemisen vuoksi vähintään yhdellä, muutetaan lisäkorvauksen määrää haittaluokan muutosta vastaavasti.


​​​​​​9 b §
Kuolemantapauksen johdosta maksettava lisäkorvaus

Edellä 1 §:n 1 momentin 1-6 kohdassa tarkoitetun vahingoittuneen edunsaajalle maksetaan lisäkorvaus, jos vahingoittunut on kuollut tämän lain nojalla korvatun vamman tai sairauden seurauksena kolmen vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta. Lisäkorvauksen määrä on 200 000 euroa ja se maksetaan määrätylle edunsaajalle. Edunsaajamääräys ja sen muutokset on tehtävä kirjallisesti Valtiokonttorille.
Jos edunsaajaksi määrätty kuolee ennen tässä pykälässä korvattavaksi säädettyä vahinkotapahtumaa, noudatetaan, mitä vakuutussopimuslain (543/1994) 49 §:ssä säädetään. Jos edunsaajaa ei ole määrätty, sekä edunsaajamääräyksen tulkinnassa muutoin, noudatetaan, mitä vakuutussopimuslain 50 §:ssä säädetään.
Lisäksi jokaiselle edunjättäjän alle 18-vuotiaalle lapselle maksetaan lisäkorvaus, jonka määrä on 20 prosenttia 1 momentissa tarkoitetun korvauksen määrästä. Edunjättäjän lapsena pidetään myös aviopuolison lasta, jonka huoltaja mainittu aviopuoliso on, sekä avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, johon nähden edunjättäjän elatusvelvollisuus on sopimuksella tai oikeuden päätöksellä vahvistettu.



Tämä laki tulee voimaan * päivänä *kuuta 20**.

Helsingissä 27.4.2017
Arja Juvonen /ps















​​​​​​

​​



06.06.2017 Tietoa SOTEsta - lue tästä muistioni



Sotemuistio

Mikä on sote-uudistus?

Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille 1.1.2019.

Annetut hallituksen esitykset:

Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 15/2017 vp)

Esityksen pääasiallisesta sisällöstä:

- Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki.
- Esityksen mukaan Suomeen muodostetaan 18 maakuntaa. Maakunnat olisivat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Uudet maakunnat olisivat alueeltaan nykyisiä maakuntia vastaavia eräin yksittäisiä kuntia koskevin poikkeuksin. Maakuntien ylin päättävä toimielin olisi vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Maakunnat hoitaisivat niille laissa säädettäviä tehtäviä.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavalla lailla siirrettäisiin kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu perustettaville maakunnille. Lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäisi kuntien tehtäväksi, minkä lisäksi maakuntien pitäisi myös omassa toiminnassaan huolehtia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen yhteistyön ja tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen varmistamiseksi muodostettaisiin viisi yhteistyöaluetta.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantoa monipuolistetaan siten, että maakunnan omilla sekä yksityisillä ja kolmannen sektorin palvelun tuottajilla on tasapuoliset toimintaedellytykset tuottaa kaikkia markkinoilla olevia palveluja.
- Valtion mahdollisuutta ohjata maakuntien vastuulle kuuluvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ehdotetaan samalla vahvistettavaksi. Valtioneuvosto vahvistaisi joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollolle.
- Maakuntien toiminta rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla.
- Rahoitusvastuun siirtyessä kunnilta valtiolle, on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran.
- Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy ehdotuksen mukaan maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirien ja kehitysvammaisten erityishuoltopiirien kuntayhtymät ja maakuntien liitot sekä niiden omaisuus, vastuut ja velvoitteet siirtyvät maakunnille. Lisäksi kunnista siirtyisi maakunnille sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämiseen liittyvä irtain omaisuus. Omaisuussiirroista ei suoritettaisi korvausta kunnille eikä kuntayhtymille.
- Maakunnille perustetaan kolme valtakunnallista palvelukeskusta. Ne vastaavat maakuntien toimitilapalveluista, henkilöstö- ja taloushallinnosta sekä tietohallinto- ja tietojärjestelmäpalveluista.
- Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tavoitteena on myös vähentää julkisen talouden kestävyysvajetta.

Linkki hallituksen esitykseen:

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170015.pdf







Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 47/2017 vp)

- Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lain tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palvelun tuottaja ja parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua.
- Esityksen mukaan asiakkaan valinnanvapaudella tarkoitettaisiin asiakkaan oikeutta valita palveluntuottaja ja tämän toimipiste sekä palveluja antavat ammattihenkilöt tai ammattihenkilöiden moniammatillinen ryhmä. Asiakkaan valinnanvapaus koostuisi suoran valinnan palveluista, maakunnan liikelaitoksen valinnasta sekä asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla saatavista palveluista.
- Valinnanvapausjärjestelmään kuuluvien palveluntuottajien tulisi olla sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta annetun lain mukaisessa rekisterissä ja olla liittyneinä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa tarkoitettuihin valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin. Lisäksi laissa säädettäisiin yleisesti valinnanvapausjärjestelmään kuuluvia palvelun tuottajia koskevista velvollisuuksista sekä vastuista.
- Maakunta tekisi sopimukset suoran valinnan palvelun tuottajien kanssa ja päättäisi palvelun tuottajille maksettavista korvauksista laissa säädettyjen rahoitusperiaatteiden perusteella. Lisäksi maakunta pitäisi julkista luetteloa tuottajista ja valvoisi tuottajia.
- Asiakkaan valinnanvapauden toteuttamiseksi olisi valtakunnalliset valinnanvapauden tiedonhallintapalvelut, joita kaikkien laissa tarkoitettujen palvelun tuottajien olisi käytettävä.

Linkki hallituksen esitykseen:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_47+2017.pdf






Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (HE 52/2017 vp)

- Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Samalla voimassa oleva yksityisistä sosiaalipalveluista annettu laki ja yksityisestä terveydenhuollosta annettu laki kumottaisiin.
- Esityksen tarkoituksena on varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävän asiakkaan ja potilaan asiakas- ja potilasturvallisuus, varmistaa laadultaan hyvät palvelut sekä edistää palvelun tuottajan ja viranomaisten välistä yhteistyötä.
- Laissa säädettäisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä ja valvonnasta. Lakia ei sovellettaisi palvelujen vastikkeettomaan eikä satunnaiseen tuottamiseen.
- Palvelun tuottajan käsitettä käytettäisiin kuvaamaan kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavia tahoja niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta.
- Palvelun tuottajan olisi turvattava palvelujen laatu, asiakaskeskeisyys, turvallisuus ja asianmukaisuus sekä valvottava niiden toteutumista.
- Palvelun tuottajilla tulisi olla omavalvontasuunnitelma, joka kattaisi kaikki palvelun tuottajan tarjoamat palvelut ja joiden toteuttamisesta palvelun tuottaja ja vastuuhenkilö olisivat vastuussa.
- Voimassa olevan yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön mukaisen lupa- ja ilmoitusmenettelyn sijasta toiminnan aloittaminen edellyttäisi, että sekä palvelun tuottaja että palveluyksikkö olisi rekisteröity sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajien rekisteriin ja että rekisteröinnistä olisi annettu päätös. Rekisteröintimenettely koskisi myös julkisia palveluntuottajia.
- Rekisteri- ja valvontaviranomaisina toimisivat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirastot.

Linkki hallituksen esitykseen:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_52+2017.pdf


Sote-uudistus tarvitaan, koska:

- väestö ikääntyy ja tarvitsee monenlaista, nykyistä yksilöllisempiä palveluja
- ihmiset eivät saa yhdenvertaisesti palveluja
- sosiaali- ja terveyspalveluissa on tehottomia toimintatapoja
- Suomen taloustilanne on vaikea ja julkinen sektori velkaantuu

Valinnanvapaus
Hallitus esittää asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä osana sote- ja maakuntauudistusta. Hallitus antoi esityksen valinnanvapauden lainsäädännöstä eduskunnalle 9. toukokuuta.
Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja. Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja säätiöt. Asiakasmaksut olisivat samat kaikilla palveluntarjoajilla.
Valinnanvapauden laajentamisen tarkoituksena on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluntuottajia. Tavoitteena on, että asiakas pääsisi nopeammin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle ja muihin palveluihin.

Rahoitus

Hallituksen linjausten mukaisesti kunnilla ei ole jatkossa merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, vaan rahoitusvastuu siirtyy valtiolle. Sen myötä uudistetaan verotusta ja kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Lisäksi tarkoitus on yksinkertaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitusjärjestelmä.

Koko kuntatalouden tasolla kuntien tuloja on tarkoitus alentaa saman verran kuin kunnilta siirtyy tehtäviä. Uudistus toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti siten, että työn verotus ei kiristy eikä kokonaisveroaste nouse.
Maakuntien rahoituslailla on tarkoitus säätää valtion rahoituksesta maakunnille. Maakuntien väliset erot ja rahoitustarpeet huomioidaan valtion rahoituksessa. Näin varmistetaan kunkin maakunnan riittävät edellytykset järjestää palveluja asukkailleen. Maakunta päättää itsenäisesti rahoituksensa käytöstä.
Nykytilanteen ongelmia ja ratkaisu:

- Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus kerätään useasta lähteestä ja kohdennetaan palveluihin monen eri rahoittajan kautta.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen nykymalli on johtanut siihen, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa eivätkä saa palveluja tasaveroisesti. Päätöksenteko voi olla hajanaista, eivätkä palvelut aina ole tehokkaasti ja vaikuttavasti järjestettyjä.
- Tämän ratkaisemiseksi STM:ssä on valmisteluryhmä asiakkaan valinnanvapauden ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamiseen liittyvän lainsäädännön valmistelua ja vaikutusarviointeja varten.
- Monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta laaditaan hallituksen esitys vuoden 2017 aikana.

Lisätietoja:

http://alueuudistus.fi/rahoitus


Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle?

- Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toimiva kokonaisuus. Jonoja on nykyistä vähemmän, kun palvelut ja hoitopolut ovat sujuvia. Pääset nopeammin lääkäriin ja muihin palveluihin.
- Asiakkaana voit valita nykyistä laajemmin, mistä hankit sosiaali- ja terveyspalvelut. Voit valita maakunnan yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön palvelun valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Asiakasmaksu on kaikissa sama.
- Tarvittaessa saa tukea sosiaali- ja terveyspalvelujen valintaan verkkopalvelusta, neuvontapuhelimesta tai palveluohjaajalta.
- Toimipisteisä tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja täydennetään uudenlaisilla lähipalveluilla: digitaalisia palveluja ja neuvontaa, kotiin tuotavia palveluja, liikkuvia palveluja.

Lisätietoja:

http://alueuudistus.fi/mika-on-sote-uudistus


Sote-uudistus hallituksen kärkihankkeena
Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvää palvelujen muutos- ja kehittämistyötä tehdään myös viidessä hallituksen kärkihankkeessa. Kärkihankkeilla halutaan
- parantaa iäkkäille, omais- ja perhehoitajille, lapsille ja perheille sekä osatyökykyisille tarkoitettuja palveluja
- yhdistää palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi ja
- edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta.
Sosiaali- ja terveysministeriön sivuille on koottu tietoja ministeriössä meneillään olevista lainsäädäntöhankkeista ja kehittämishankkeista ja ohjelmista sekä työryhmien, neuvottelukuntien ja lautakuntien työskentelystä.
Lisätietoja:
http://stm.fi/hankkeet

Usein kysyttyä: sote-uudistus
Sosiaali- ja terveysministeriön sivuille on koottu usein kysyttyä -välilehdelle sote-uudistusta koskevia kysymyksiä ja vastaukset näihin.
Kysymykset, joihin sivustolta löytyy vastaukset ovat:
- Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon nykymallilla ei voida jatkaa?
- Mihin uudistuksella pyritään?
- Miten uudistukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa?
- Millainen on sote-uudistuksen aikataulu?
- Katoavatko lähipalvelut, kuten terveyskeskukset?
- Miten toteutuu julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kilpailu?
- Lopetetaanko sairaaloita?
- Millaisissa kokonaisuuksissa terveydenhuolto järjestetään muissa maissa?
- Miten sosiaalihuolto voidaan integroida yhteen terveydenhuollon kanssa?
- Vähentääkö sote-uudistus palveluiden kustannuksia?
- Mitä tapahtuu kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle?
- Mitä ovat kielelliset oikeudet?
Lisätietoja:
http://stm.fi/sote-uudistus/ukk

Sote-vaikutusarvioinnissa arviointineuvosto katsoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujen rekisteröintiä ja valvontaa koskevan lakiesitysluonnoksen vaikutusarvioissa on tarkennettavaa (Valtioneuvoston viestintäosasto 5.5.2017 12.38, Uutinen 24/2017)
Arviointineuvosto katsoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien toimintaedellytyksiä, rekisteröintiä ja valvontaa koskevassa lakiesitysluonnoksessa on tunnistettu toimenpiteiden keskeisiä vaikutusalueita ja esitetty sekä laadullisia että määrällisiä arvioita lakiesityksen vaikutuksista. Lainsäädännön arviointineuvosto kuitenkin katsoo, että lakiesitysluonnosta tulisi täydentää etenkin hallinnollisen taakan jakautumista ja potilasturvallisuutta koskevien vaikutusarvioiden osalta.
Linkki arviointineuvoston lausuntoon:
http://vnk.fi/documents/10616/2913095/Lausunto+sotepalvelujen+tuottamisesta+5.5.2017/d5f2b930-9402-4504-94ea-89659f6ff5c1?version=1.0

Valinnanvapautta koskevan lakiesityksen valmistelusta – valtaosa lausunnonantajista katsoi valinnanvapauden laajentamisen edistävän asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia (Sosiaali- ja terveysministeriö 24.4.2017 15.45, Uutinen)
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa: Valtaosa lausunnonantajista katsoo valinnanvapauden laajentamisen edistävän asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia, mutta lakiesityksessä nähdään runsaasti muokkaustarpeita.
Linkkejä:
Lausuntoyhteenveto sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapausvapauslainsäädännöksi:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79779
Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista:
http://stm.fi/documents/1271139/4275707/Kuvaajat+valinnanvapauslausunnoista+2017-4-4.pdf/eb4961d8-be76-4c6d-9cdb-18c4d281d88a

Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi valtioneuvoston hankerekisterissä:
http://valtioneuvosto.fi/hanke?selectedProjectId=25001
Valinnanvapautta koskevan hallituksen esityksen muutokset ja toimeenpanoaikataulu:
http://stm.fi/documents/1271139/4275707/Valinnanvapautta+koskevan+hallituksen+esityksen+muutokset+ja+toimeenpanoaikataulu_KORJATTU_v2.pdf/756a16e2-e750-4418-9ce1-e4ff0d47cf00

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun etenemistä voi seurata osoitteessa:

http://alueuudistus.fi/etusivu

Lisätietoja:

Arja Juvonen
Kansanedustaja
09 432 3060
+358 505311108
arja.juvonen@eduskunta.fi




26.04.2017 Perhevapaiden uudistus ei jäänyt hallituksessa panttivangiksi vaan järjen ääni vapautti sen



Tiedote 26.4.2017
Ps Juvonen vastaa Touko Aallolle (vihr), perhevapaiden uudistus ei jäänyt hallituksessa panttivangiksi vaan järjen ääni vapautti sen

Perussuomalaisten kansanedustaja ja sosiaali ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen on erittäin tyytyväinen, että hallituksen kehysriihessä ei kajottu perheille elintärkeään kotihoidontukeen, vaan päätäntävalta lapsen hoitomuodon valinnasta jää edelleen perheen itsensä päätettäväksi. Juvonen ei allekirjoita Touko Aallon (vihr)tiedotteen kommenttia (Iltalehdessä 26.4.2017), että perhevapaiden uudistus jäi hallituksessa perussuomalaisten panttivangiksi vaan sanoo sen sijaan, että perussuomalaisten ja perheiden järjen ääni vapautti perhevapaiden uudistamisen.

- Puheet kotihoidontuen pakkojakamisesta ja korvamerkitsemisestä ovat saaneet niitä asian ytimessä olevia eli lapsiperheitä pelon valtaan. Olen saanut lukuisia yhteydenottoja, joissa on kysytty mitä tapahtuu. Perheet haluavat kyllä loppupeleissä ihan itse päättää, miten he käyttävät perhevapaansa ja kuka jää hoitamaan lasta kotiin. Vihreät puhuvat tasa-arvosta, mutta päättäisivät itse perheiden puolesta. He olisivat korvamerkitsemässä perhevapaita vanhempien kesken. Mitä ihmeen tasa-arvoa on pakottaminen? Tätä perheiden ääntä, joka on myös järjen ääni, olisi myös vihreiden hyvä kuunnella. Toki voimme miettiä, miten voisimme tukea perheitä, mutta pakottamalla se ei onnistu, Juvonen sanoo.

- Perheiden ääni, järjen ääni, on kuultu hallituksessa. Vanhemmat päättävät myös jatkossa itse, miten lapsen hoidon järjestävät. Perheitä ei ohjata pakolla eikä käskyttämällä. Perheet pystyvät itse ratkomaan perheen sisäisiä asioita ja erityisen herkkään elämänjaksoon liittyviä asioita on myös yhteiskunnassa kunnioitettava. Lapsen ja lasten syntymät ovat juuri näitä hetkiä ja on hienoa, että perhe- ja lapsiasioita tärkeinä pitävät perussuomalaiset saivat kehysriihessä selvennettyä tämän asian erityisesti, Juvonen iloitsee.

- Toivottavasti myös puheen sävy perhevapaista muuttuisi jatkossa entistäkin positiivisemmaksi. Nyt puhe on ollut lähinnä sellaista, että vanhemmuus ja perhevapaa on kuin "kannustinloukku", johon vanhemmiksi tulleet putoavat. Että vanhemmuuden myötä työpaikat jäävät saavuttamatta ja eläke kertymättä. Kyllä vanhemmuuteen ja lapsiin tulee voida olla varaa Suomessa. Meidän on tehtävä sellainen yhteiskunta, että on varaa. Esimerkiksi hallituksen päätös alentaa varhaiskasvatusmaksuja on juuri tällainen yksi askel vähävaraisille perheille, Juvonen kiittää.

- Emme saa vieraantua lapsiperheiden arjesta vaan vuoropuhelua perheiden kanssa on käytävä myös tulevaisuudessa aktiivisesti. Perheet ovat erilaisia ja tilanteet muuttuvat. Työajat on mullistuksessa, on etätyötä, päivätyötä, vuorotyötä ja yötyötä. Miten varhaiskasvatus vastaa muuttuviin työoloihin? Löytyykö vuorotyötä tekevän perheen lapselle hoitopaikkaa. Varhaiskasvatuksen monet haasteet on nähtävä ja niihin keskityttävä, työn ja perheen yhteensovittamisen tulisi olla keskiössä, Juvonen muistuttaa.

- Se kysymys esimerkiksi, että miten saamme isät jäämään äidin sijaan hoitovapaalle lapsen kanssa ei ratkea pakolla, käskemällä eikä määräten. Kyseessä on asia, johon vastauksia voisi hakea vaikkapa joukkoistamalla, jossa perheet itse voisivat kertoa ja ottaa kantaa siihen, mitkä kannustimet tukisivat perheitä parhaiten vanhemmuuden jakamisessa, mutta myös työn ja perheen yhteensovittamisessa. Kysytään perheiltä, he ovat omien asioidensa ja tilanteidensa asiantuntijoita. Kysytään heiltä ja kuullaan heitä, Juvonen kannustaa.

Lisätiedot
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311108

JK
Joukkoistamalla on kysytty mm. Oikeusministeriön sivuilla asunto-osakkeen omistajilta asuntotosakeyhtiölainsäädännössä havaituista puutteista/ kehitysehdotuksista vuonna 2013 - 2014, muitakin esimerkkejä löytyy. Työpaikoilla kehittäminen, uudistukset. Mielipiteet yms.voidaan kerätä joukkoistamalla.





26.04.2017



Tiedote 26.4.2017
Ps Juvonen vastaa Touko Aallolle (vihr), perhevapaiden uudistus ei jäänyt hallituksessa panttivangiksi vaan järjen ääni vapautti sen

Perussuomalaisten kansanedustaja ja sosiaali ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen on erittäin tyytyväinen, että hallituksen kehysriihessä ei kajottu perheille elintärkeään kotihoidontukeen, vaan päätäntävalta lapsen hoitomuodon valinnasta jää edelleen perheen itsensä päätettäväksi. Juvonen ei allekirjoita Touko Aallon (vihr)tiedotteen kommenttia (Iltalehdessä 26.4.2017), että perhevapaiden uudistus jäi hallituksessa perussuomalaisten panttivangiksi vaan sanoo sen sijaan, että perussuomalaisten ja perheiden järjen ääni vapautti perhevapaiden uudistamisen.

- Puheet kotihoidontuen pakkojakamisesta ja korvamerkitsemisestä ovat saaneet niitä asian ytimessä olevia eli lapsiperheitä pelon valtaan. Olen saanut lukuisia yhteydenottoja, joissa on kysytty mitä tapahtuu. Perheet haluavat kyllä loppupeleissä ihan itse päättää, miten he käyttävät perhevapaansa ja kuka jää hoitamaan lasta kotiin. Vihreät puhuvat tasa-arvosta, mutta päättäisivät itse perheiden puolesta. He olisivat korvamerkitsemässä perhevapaita vanhempien kesken. Mitä ihmeen tasa-arvoa on pakottaminen? Tätä perheiden ääntä, joka on myös järjen ääni, olisi myös vihreiden hyvä kuunnella. Toki voimme miettiä, miten voisimme tukea perheitä, mutta pakottamalla se ei onnistu, Juvonen sanoo.

- Perheiden ääni, järjen ääni, on kuultu hallituksessa. Vanhemmat päättävät myös jatkossa itse, miten lapsen hoidon järjestävät. Perheitä ei ohjata pakolla eikä käskyttämällä. Perheet pystyvät itse ratkomaan perheen sisäisiä asioita ja erityisen herkkään elämänjaksoon liittyviä asioita on myös yhteiskunnassa kunnioitettava. Lapsen ja lasten syntymät ovat juuri näitä hetkiä ja on hienoa, että perhe- ja lapsiasioita tärkeinä pitävät perussuomalaiset saivat kehysriihessä selvennettyä tämän asian erityisesti, Juvonen iloitsee.

- Toivottavasti myös puheen sävy perhevapaista muuttuisi jatkossa entistäkin positiivisemmaksi. Nyt puhe on ollut lähinnä sellaista, että vanhemmuus ja perhevapaa on kuin "kannustinloukku", johon vanhemmiksi tulleet putoavat. Että vanhemmuuden myötä työpaikat jäävät saavuttamatta ja eläke kertymättä. Kyllä vanhemmuuteen ja lapsiin tulee voida olla varaa Suomessa. Meidän on tehtävä sellainen yhteiskunta, että on varaa. Esimerkiksi hallituksen päätös alentaa varhaiskasvatusmaksuja on juuri tällainen yksi askel vähävaraisille perheille, Juvonen kiittää.

- Emme saa vieraantua lapsiperheiden arjesta vaan vuoropuhelua perheiden kanssa on käytävä myös tulevaisuudessa aktiivisesti. Perheet ovat erilaisia ja tilanteet muuttuvat. Työajat on mullistuksessa, on etätyötä, päivätyötä, vuorotyötä ja yötyötä. Miten varhaiskasvatus vastaa muuttuviin työoloihin? Löytyykö vuorotyötä tekevän perheen lapselle hoitopaikkaa. Varhaiskasvatuksen monet haasteet on nähtävä ja niihin keskityttävä, työn ja perheen yhteensovittamisen tulisi olla keskiössä, Juvonen muistuttaa.

- Se kysymys esimerkiksi, että miten saamme isät jäämään äidin sijaan hoitovapaalle lapsen kanssa ei ratkea pakolla, käskemällä eikä määräten. Kyseessä on asia, johon vastauksia voisi hakea vaikkapa joukkoistamalla, jossa perheet itse voisivat kertoa ja ottaa kantaa siihen, mitkä kannustimet tukisivat perheitä parhaiten vanhemmuuden jakamisessa, mutta myös työn ja perheen yhteensovittamisessa. Kysytään perheiltä, he ovat omien asioidensa ja tilanteidensa asiantuntijoita. Kysytään heiltä ja kuullaan heitä, Juvonen kannustaa.

Lisätiedot
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311108

JK
Joukkoistamalla on kysytty mm. Oikeusministeriön sivuilla asunto-osakkeen omistajilta asuntotosakeyhtiölainsäädännössä havaituista puutteista/ kehitysehdotuksista vuonna 2013 - 2014, muitakin esimerkkejä löytyy. Työpaikoilla kehittäminen, uudistukset. Mielipiteet yms.voidaan kerätä joukkoistamalla.





10.04.2017



Lämmin kiitos kaikille minua kuntavaaleissa äänestäneille. Työskentely Espoon kaupunginvaltuustossa jatkuu. Hyvää kevättä kaikille!



08.04.2017 Olen tavattavissa lauantaina seuraavasti



Lauantaina 8.4.
Olen tavattavissa seuraavasti
Siuntio klo 10
Kirkkonummi Prisman edusta klo 11.15
Espoo Lippulaiva klo 14
Espoo Iso Omena klo 16

Menneet tapahtumat:

Perjantaina 7.4.
Olen tavattavissa Helsingissä seuraavasti:
Narinkkatori klo 11 - 12 ja Kolmensepänpatsas klo 15 - 16.
Hei Sinä näillä kulmilla liikkuva: Oletpa sitten etelästä tai pohjoisesta, Helsingistä tai Espoosta, Uudeltamaalta tai Savosta, pysähdy juttelemaan!

Lauantaina 8.4.
Olen tavattavissa Siuntion torilla klo 10 - 11

Menneet tapahtumat:
Maanantaina 3.4.
Olen tavattavissa Espoossa Suvelan ostarilla klo 14 alkaen ja klo 18 Espoon Entressen kirjastossa vaalipaneelissa. Tule juttelemaan, jos liikut kulmilla! Paikalla myös muita kuntavaaliehdokkaita 🌞

Menneet tapahtumat:
Perjantaina 31.3.
Olen tavattavissa Karkkilan torilla klo 11.30, Espoossa Iso Omenassa klo 14 - 15 ja Espoontorilla klo 16 - 18.

Lauantaina 1.4.
Olen tavattavissa Porvoon torilla klo 10 - 11, Mäntsälän torilla klo 11.30 - 12.30 ja Espoon Lippulaivassa klo 14 - 16.

Sunnuntaina 2.4.
Olen tavattavissa Hakaniemen maalaismarkkinoilla klo 10 - 11 ja Iso Omenassa klo 14 - 16.

28.3. ESPOO
Klo 15 - 17 Kuntavaalipaneeli Paremman vanhuuden puolesta, Puistokartano, Merikansantie 2c- talo, Espoo, juontajana Vappu Taipale

29.3. HELSINKI, Narinkkatori klo 15.15 - 16.00
31.3. KARKKILA, Tori klo 11 - 12
31.3. ESPOO, Iso Omena klo 14 - 16
2.4. HELSINKI, Hakaniemen maalaismarkkinat klo 11 - 12
2.4. ESPOO, Iso Omena klo 13 - 15
3.4. ESPOO, Suvelan ostari klo 13 - 15
3.4. ESPOO, Entresse vaalipaneeli klo 18



Menneet tapahtumat
27.3. SATAKUNTA
Kankaanpää, tori klo 10 - 12
Säkylä, tori, klo 14 - 15
Eura, K - market Visio klo 16 - 17

26.3. RAASEPORI, Karjaan kävelykatu klo 10 -11
26.3. ESPOO, Karakallio klo 12.30 -

25.3. JANAKKALA, TUULOS JA LAHTI
Turenki, Turengin tori klo 10 - 11
Tuulos, Kauppakeskus Tuulonen klo 12.00 - 12.30
Lahti, S - market Metsäkangas klo 13.15 - 13.45
Lahti, S- market Hennala klo 14 - 14. 30

17.3. Espoontori klo 15 - 17 ulkona
18.3. Jyväskylä, kävelykatu klo 10 - 11.30
Laukaa, Lievestuoreen tori klo 12 - 13.15
Toivakka, K - Market Perälä klo 13.30 - 15
19.3. Joensuun markkinat klo 13 - 15
20.3. Tuusniemi, Kellari - pub klo 10.45 - 11.15
Lapinlahti, kunnantalo klo 14 - 14.30
Siilinjärvi, kunnantalo klo 15.45 - 17.00
22.3. Vaalipaneeli Espoo, Viherlaakson koulu klo 18.30
23.3. Espoo, Tapiola, Heikintori 13 - 15
24.3. Espoo, Iso Omena klo 14 - 16



24.02.2017 Tässä kooste Kansalaisinfossa järjestämästäni tilaisuudesta Tarvitaanko Suomeen saattohoitolakia



https://www.suomenuutiset.fi/arja-juvonen-saattohoitoon-pitaa-oma-laki/

Lisätietoa >>



21.02.2017 Tervetuloa Kansalaisinfoon keskiviikkona 22.2. klo 17



TARVITAANKO SUOMEEN SAATTOHOITOLAKIA?
Keskiviikkona 22.2. klo 17- 19.30
Kansalaisinfo (Arkadiank.3)


Avauspuheenvuoro
Pirkko Mattila, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvä hoito, lempeä kuolema
Timo Airaksinen
Filosofian professori, emeritus

Kuolema ja kärsimyksen lievitys
Juha Hänninen
Terhokodin ylilääkäri

Kuolevan hyvä hoito - yhteinen vastuumme
Tapio Pajunen
Yhteisvastuukeräyksen johtaja

Tarvitaanko Suomeen saattohoitolakia - hoitajan ja kansanedustajan näkemyksiä
Arja Juvonen, kansanedustaja (ps), geronomi (AMK)

Keskustelua

Miten toivoisit itseäsi hoidettavan?
Tilaisuuden päätteeksi laaditaan yhdessä Hyvän saattohoidon ABC, joka välitetään Sosiaali- ja terveysministeriöön tiedoksi


Kahvitarjoilu klo. 16.30

Lämpimästi tervetuloa!

Arja Juvonen, kansanedustaja (ps)
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä




25.01.2017 Tarvittiin sana eutanasia, jotta saattohoitokeskustelun sokka irtosi



Eutanasia kansalaisaloite on merkittävä teko. Ilman eutanasia aloitetta emme keskustelisi juuri nyt hyvästä ja oikea-aikaisesta saattohoidosta ja sitä parantavista toimista. Monet aiheeseen liittyneet eri toimijoiden, päättäjien ja kansalaisten kannanotot ovat liittyneet saattohoidon parantamiseen, ei itse eutanasiaan.

Yli 50 000 kansalaisen allekirjoittama eutanasia aloite ansaitsee Suomi 100- keskustelunavaus - maininnan. Tarvittiin sana eutanasia, jotta saattohoitokeskustelun sokka irtosi. Se oli toki löysällä jo viime vuonna kirkon yhteisvastuu keräyksen aikana, jolla kerättiin varoja saattohoitokoulutuksen parantamiseen. Samalla jätettiin myös kansalaisaloite, jolla esitettiin saattohoitolainsäädännön aikaansaattamista. Aloite ei kuitenkaan saanut taakseen tarpeeksi kannattajia, eikä siis koskaan päätynyt eduskunnan käsittelyyn. Mutta nyt on toisin. Tarvittiin sana eutanasia ja joukko asialleen uskoutuneita aloitteentekijöitä. Ihmiset tulivat aloitteen mukana.

Saattohoidon parantamiseen tähtäävät toimet on asetettava eutanasia kansalaisaloitteen rinnalle. Vaikka eutanasia aloite ei sellaisenaan etenisi eduskunnassa, on parannuksia saattohoitoon kuitenkin tehtävä.

Tulisiko Suomessa olla oma erillinen saattohoitolainsäädäntö, jolla saattohoitoa ohjataan. Mielestäni ehdottomasti. Erityisen tärkeää tämä teema on myös sote- uudistuksen rinnalla, jonka yhtenä tarkoituksena on juuri yhdenvertaistaa palveluja. Olenkin uusinut viime eduskuntakaudella jo kertaalleen esittämäni toimenpidealoitteen saattohoitolainsäädännön valmistelutyön aloittamisesta. Tällä kertaa kerään siihen myös kansanedustaja kollegoiden allekirjoituksia eduskunnan palattua istuntotauolta eli ensi viikolla.

Lainsäädännöllä tulisi mielestäni määritellä mm. saattohoidon laatu, yhdenvertaisuus, subjektiivisuus, potilaan valinnan mahdollisuus miten ja missä toivoo saavansa hoitoa, saattohoitopaikkojen määrä sekä mm. hoitohenkilöstön koulutus ja osaaminen.

Myös ohjeet hoitotahdosta, sen sisällöstä, merkityksestä ja juridisuudesta tulisi avata kansalaisille. Että sillä hetkellä kun on tarve, niin potilaan hoitotahto on kunnossa: siinä on lain vaatimat allekirjoitukset, tarvittavat todistajat ja hoitotahto myös löytyy.

Saattohoidon osaavia ja ymmärtäviä toimijoita on kuultava. Tällaisia ovat mm. Terhokodin ja Pirkanmaan saattohoitokodin osaajat. Haluan kuulla myös arkkiatri Risto Pelkosta, sekä monia muita osaajia. Aihe on laaja, jonka myötä myös ymmärryksen on laajennuttava. Monella.




11.01.2017 Kansanedustajat kouluissa- jalkaudun tapaamaan hoitoalan opiskelijoita Espooseen, Kirkkonummelle ja Helsinkiin



Tiedote 11.1.2017

Eduskunta avaa Suomi 100-juhlavuoden kansanedustajat kouluissa –tapahtumalla, jossa kansanedustajat vierailevat kouluissa 16.–27.1.2017. Teemaviikko on virallinen osa Suomi 100 –ohjelmaa. Tapahtuman ja koko juhlavuoden teemana on Yhdessä. Tapahtuman avaa eduskunnan puhemies Maria Lohela. Tapahtuman aikana kansanedustajat vierailevat yli 450 koulussa ympäri Suomen.

Uudenmaan kansanedustaja Arja Juvonen (ps) vierailee sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksissa ja ammattiopistoissa muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Kirkkonummella. Hän toivoo pääsevänsä keskustelemaan opiskelijoiden kanssa hoitotyön arjen haasteista ja siitä, miten opiskelijat näkevät oman alansa tilanteen. Juvonen toivoo kuulevansa myös terveysteknologiaan liittyvistä asioista ja opiskelijoiden kokemuksia aiheeseen.

-Olen tehnyt työurani hoitajana sekä Helsingin kaupungilla että Espoossa. Vuosiin on mahtunut se aika, kun ei ollut potilaiden nostolaitteita eikä ergonomisia apuvälineitä, ei geriatrisia pyörätuoleja. Rollaattorit oli tehty puusta. Hoitoalan kehitys ja teknologia on ollut valtavaa, nyt on älylattioita jotka tunnistavat kaatumisen, epilepsia kohtauksen tunnistavia patjoja ja ergonomisia vuoteita, jotka ovat liikuteltavissa potilaan tarpeen mukaan. Terveysteknologia kehittyy huimaa vauhtia, mutta ihminen tarvitsee silti edelleen hoitajan käsiä. Siihen tarpeeseen meidän on vastattava ja sitä päättäjät eivät saa unohtaa.

-Odotan vierailuja hoitoalan opiskelijoiden luona innolla. He ovat tulevaisuuden tekijöitä ja hoitoala on heille avoinna moneen suuntaan. Hoitoala on hyvä ala, vuosikymmeniä hoitotyötä tehnyt Arja Juvonen toteaa.

Juvonen on koulutukseltaan perushoitaja ja geronomi(amk)





 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi