Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 
Vuosi: 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008

11.01.2021 Vanhustyö blogini: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella ikääntyneiden mielen hyvinvointiin ja mielenterveyspalveluihin liittyvät asiat kuntoon



Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella ikääntyneiden mielen hyvinvointiin ja mielenterveyspalveluihin liittyvät asiat kuntoon
 
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, soteuudistuksen, tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Uudistuksella halutaan myös turvata ammattitaitoisen työvoiman saatavuus sosiaali- ja terveyspalveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua.
Soteuudistuksen viimeisin malli on esitelty tänä syksynä toimijoille ja päättäjille ja siihen on saatu myös laajasti lausuntopalautetta. Lausuntopalaute on käsitelty lainsäädännön arviointineuvostossa.  Lopullinen sotelakien kokonaisuus saapuu eduskuntaan, kun siihen on tehty lausuntopalautteissa esitettyjä muutoksia.  (Soteuudistus.fi 2020.)
Soteuudistusta on tehty Suomessa vuosia, mutta sen valmiiksi saattaminen on kohdannut matkan varrella lukuisia vastoinkäymisiä. Edellinen uudistusmalli kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, sillä sen ei nähty turvaavan kansalaisille tasa-arvoisia oikeuksia terveydenhoidon palveluihin.

Ongelmia aiheutti myös uudistuksen riittämätön rahoituspohja sekä epävarmuus sen säästötavoitteesta. Uudistuksella haettiin kolmen miljardin kustannussäästöjä. Lopullisen iskun soteuudistukselle antoi kuitenkin julkisuuteen nousseet uutiset vakavista vanhustenhoidon laiminlyönneistä joidenkin yksityisten hoivayhtiöiden ylläpitämissä hoivapaikoissa. (Tolkki 2019.)
 
Sotelta odotetaan paljon

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä tavoitteena on myös perustason palvelujen vahvistaminen ja painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön. Peruspalveluja kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. Suomeen on tarkoitus perustaa laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, joista henkilö saa tarvitsemansa avun nopeasti ja yhdellä yhteydenotolla. (Soteuudistus.fi 2020.)

Soteuudistukseen sisältyy myös tavoite kiireettömän hoidon hoitotakuusta, jolla potilaalle taataan oikeus päästä terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle seitsemän päivän sisällä hoidontarpeen arvioinnista. Kiireellisissä tilanteissa potilaan pääsy myös päivystykseen turvataan. (Soteuudistus.fi 2020.)

Tavoite nopeaan avun saantiin on haasteellinen, sillä esimerkiksi mielenterveyspalvelujen piiriin pääsyssä on ollut Suomessa vaikeuksia. Mielenterveyspalvelujen kipukohtia on tällä hetkellä heikko saatavuus perusterveydenhuollossa ja varhaisten toimien puute. Kun hoitoon pääsy viivästyy, niin ongelmat monimutkaistuvat. On siis ensiarvoisen tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluja kehitettäessä parannamme myös mielenterveys palvelujen saatavuutta. (MIELI Suomen mielenterveys ry 2020.)
 
Mielenterveyspalvelut kuuluvat kaikille

Suomen Psykologiliitto on todennut kannanotossaan, että aikuisten ja ikäihmisten psykososiaalisen tuen saatavuudessa on Suomessa puutteita. Liitto on vaatinut, että jokaisella kansalaisella tulee olla oikeus päästä psykologin arvioon, tutkimukseen ja hoitoon. Liitto on esittänyt mallia mielenterveyspalvelujen kehittämiselle.
Mallissa palvelu- ja hoitoketjut kulkevat saumattomasti moniammatillisen tiimin kautta mahdolliseen erikoissairaanhoitoon tai Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Hoidon tarve arvioidaan heti suoravastaanotolla sotekeskuksessa ja psykologille on päästävä suoraan ajanvarauksella. Hoito tulee aloittaa kuukauden kuluessa tarpeen toteamisesta ja samalla on huomioitava myös tarvittavat sosiaalihuollon palvelut, kolmannen sektorin toiminnot ja koko perheen hyvinvoinnista huolehtiminen. Sujuvan palvelu- ja hoitoketjun turvaaminen on potilaille merkittävää, mutta sillä saadaan myös yhteiskunnallisia säästöjä. (Suomen Psykologiliitto 2020.)
Suomen Psykologiliiton esitys on tärkeä kannanotto, sillä edellisen, ja sittemmin myös kaatuneen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lakitekstiin ei ollut kirjattu sotekeskuksissa toimivia psykologeja eikä mielenterveyspalveluja. Tämä herätti suurta pelkoa palvelujen saatavuudesta. (Mustonen 2018.)

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on valmistellut mielenterveysstrategian, jonka tarkoituksena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus vuoteen 2030 asti. Strategia kulkee soteuudistuksen rinnalla ja sen odotetaan vastaavan niihin hätähuutoihin, joita mielenterveyspalvelujen saatavuudesta on Suomessa kuultu pitkään. (Vorma ym. 2020.)
Mielenterveysstrategiaan on liitetty myös yhteiskunnallisesti tärkeä Itsemurhien ennaltaehkäisyohjelma. Itsemurhien ennaltaehkäisyyn on kohdennettava resursseja ja ikääntyneiden kohdalla tilanne vaatii erityistä huomiota. Vuonna 2018 yli 65-vuotiaiden itsemurhien määrä oli 203. Itsemurhia tehtiin kaiken kaikkiaan tuolloin 810. (Tilastokeskus.)
 
Ikäihmisten mielen hyvinvoinnista on huolehdittava

Ikääntyneiden elämäntilanteen huomioiminen ja heidän äänensä kuuleminen on tärkeää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tehtäessä ja erilaisia palveluja kehitettäessä. Esteettömät ja uudenlaiset asumismuodot luovat yhteisöllisyyttä ja vähentävät yksinäisyyden tunnetta. Kun kohtaa ikäpolvensa ja samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, syntyy kokemuksellista vuorovaikutusta.
Erilaisten palvelujen säilyminen helposti tavoitettavina kuten puhelimitse tai kasvotusten on huomioitava. Sähköistyvän ja digitalisoituneen maailman keskellä on ymmärrettävä myös niiden ihmisten tarpeet, jotka jäävät internetin ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee olla jokaisen tavoitettavissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)

Ihmiset ikääntyvät ja kokevat vanhuutensa eri tavalla. Jokaisen ikääntyneen oman ja henkilökohtaisen kokonaisvaltaisen tilanteen huomioiminen on tärkeää. Moni ikääntynyt henkilö toimii omaishoitajana läheiselleen ja omaishoitajan tehtävä voi olla hyvinkin haasteellinen ja vaativa. Omaishoitajan mahdollisuus päästä niin halutessaan jaksamista ja mielen hyvinvointia tukevien palvelujen piiriin on turvattava.
Ikääntyneissä on paljon puolisonsa tai muun läheisensä menettäneitä henkilöitä, ja kriiseistä ja menetyksistä selviämiseen on saatava apua. Ikääntyneiden sairauksien ja kiputilojen hoidon turvaaminen ja huomioiminen jo perusterveydenhuollossa on tärkeää ja sillä on mielen hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.

Perusterveydenhuollon on kyettävä tarjoamaan vastaanottoaikoja lääkärille sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyön rinnalla näiden palvelukokonaisuuksien vahvistavaa työtä on ryhdyttävä tekemään heti ja palveluja on saatava ihmisille jo ennen uudistuksen voimaantuloa.
 
Terapiatakuu mielenterveyspalveluiden kehittämisen tukena

Valtakunnallisen huomion saanut kansalaisaloite Terapiatakuusta tarttui vuonna 2019 mielenterveyspalvelujen saatavuudessa havaittuihin ongelmiin. Sen allekirjoitti yli 50 000 kansalaista ja se on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Aloitteessa esitetään, että varhaista apua mielenterveysongelmiin tulisi saada nopeammin. (Malinen 2019.)
Aloite on kannatettava ja on tärkeää, että se huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja, resursseja ja toimintamalleja kehitettäessä. Mielenterveyspalvelut kuuluvat kaikenikäisille, myös ikääntyneille.
 
Arkisilla asioilla suuri vaikutus ikääntyneen jaksamisen kannalta

Ikäihmisten mielenterveyspalveluista puhuttaessa myös kohdennetulla etsivätyöllä on merkitystä. Tätä monet kunnat ja seurakunnat ovatkin tehneet erityisesti ajankohtaisen koronavirusepidemian aikana. (Mielenterveyspooli 2020.)
Ikääntyneiden yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteen ennaltaehkäisemisessä keskusteluapu, juttutuokiot, kaupassakäynti- ja asiointiapu voivat olla merkittäviä asioita, joilla ikääntyneen arkipäivää voidaan piristää ja kotona pärjäämistä edistää. Kun mielenterveyttä tukevien toimenpiteiden kehittämiseen ja ennen kaikkea ideoimiseen tartutaan varhain, voidaan sillä saada myös yhteiskunnalle tärkeitä kustannussäästöjä. Kun ikääntynyt voi hyvin, hänen palvelutarpeensa vähenee. Ikääntyneiden inhimillisen kärsimyksen ja yksinäisyyden tunteen ennaltaehkäisyssä mielen hyvinvointia vahvistavilla toimilla voi siis olla suurta merkitystä.
Kustannustehokkuus on päivän sana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tehtäessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ikääntyneiden mielenterveyttä tukevien palvelukokonaisuuksien kehittämisessä ei tulisi kuitenkaan säästää. Mielenterveyspalvelut on turvattava, ne on saatava toimiviksi ja niitä on tarjottava myös ikääntyneille.
 
 
Lähteet
Malinen, Johanna: Terapiatakuu-kansalaisaloite keräsi 50 000 nimeä ja etenee eduskuntaan – kaikille halutaan nopea pääsy mielenterveysapuun. Osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-10883277  . Viitattu 24.11. 2020. 
Mielenterveyspooli: Mielenterveyden vahvistaminen koronakriisin exit- ja jälleenrakennustyössä, 13.5.2020. Osoitteessa: https://mielenterveyspooli.fi/mielenterveyden-vahvistaminen-koronakriisin-exit-ja-jalleenrakennustyossa/. Viitattu 20.11.2020.
MIELI Suomen mielenterveys ry: MIELI ry:n lausunto sote- ja maakuntauudistuksen esitysluonnoksesta, 24.9.2020. Osoitteessa: https://mieli.fi/fi/mieli-ryn-lausunto-sote-ja-maakuntauudistuksen-esitysluonnoksesta. Viitattu: 7.12.2020.
Mustonen, Kari: Ministeri Saarikko luottaa mielenterveyspalvelut maakuntien soteosaamisen vastuulle, 8.5.2018. Osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-10196053. Viitattu 15.11.2020.
Sosiaali- ja terveysministeriö: Mielenterveysstrategia 2020–2030. Osoitteessa: https://stm.fi/mielenterveyslinjaukset. Viitattu 22.11.2020.
Soteuudistus: Palvelujen kehittäminen. Osoitteessa: https://soteuudistus.fi/palvelujen-kehittaminen. Viitattu 10.11.2020.
Soteuudistus: Usein kysytyt kysymykset uudistuksesta. Osoitteessa: https://soteuudistus.fi/ukk. Viitattu 20.11.2020.
Suomen Psykologiliitto: Psykologiliitto vaatii: Psykologin hoito kaikkien ulottuville, 14.11.2020. Osoitteessa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/psykologiliitto-vaatii-psykologin-hoito-kaikkien-ulottuville?publisherId=69817770&releaseId=69893970. Viitattu 15.11.2020.
Tilastokeskus. Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Itsemurhat. https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ter__ksyyt/statfin_ksyyt_pxt_11by.px/table/tableViewLayout1/. Viitattu 20.11.2020.
Tolkki, Kristiina: Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi. Osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-10679274 . Viitattu 20.11.2020.
Vorma, Helena; Rotko, Tuulia; Larivaara, Meri; Kosloff, Anu: Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020-2030, 11.2.2020. Osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162053. Viitattu 24.11.2020.
 
 
           




 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi