21.08.2024 KIRJALLINEN KYSYMYS Valokuituverkon asentamisen ja kaivuutyön jälkeen tapahtuvan katujen-, pyörä- ja jalkakäytävien ja nurmikkoalueiden ennallistamisen ja korjaustyön keskeneräisyydestä ja viipymisestä

Valokuitutyöt ovat herättäneet laajaa keskustelua tänä kesänä valtakunnallisesti. Rakennustöissä havaitut ongelmat näyttävät olevan samankaltaisia: katujen jatkuva avaaminen, epäselvät kaivuuluvat, katujen kunnostamatta jättäminen kaivuutyön jälkeen, asvaltoinnin viipyminen, huolimaton jälkityö, puutteet maisemoinnissa, kulkuvälineille aiheutuneet vahingot, erilaiset vaaratilanteet rikkinäisten katujen johdosta kadulla liikkujille, yhteydensaannin vaikeus operoivaan valokuituyhtiöön ja asukkaiden tiedottamiseen liittyvät puutteet.

Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010594428.html) uutisoi Helsingin kaupungin tekemästä rikosilmoituksesta katujen jatkuvasta avaamisesta. Helsingin kaupungin mukaan osa valokuitua rakentavista yrityksistä ei noudata lupamääräyksiä ja työn laatu on huonoa (2.8.2024).

Kuluttaja-sivustolla (https://kuluttaja.fi/fi/artikkeli/valok ) kerrotaan, että valokuitufirmoille sataa somessa vihaista palautetta. Kuluttajat ovat ilmoittaneet muun muassa harhaanjohtavasta markkinoinnista ja hankkeiden venymisestä (12.8.2024).

Satakunnan Kansa (https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000010596477.html ) uutisoi pientareiden vaihtelevasta kunnosta valokuitukaapeleiden asennuksen jälkeen (31.7.2024).

Yle uutisoi (https://yle.fi/a/74-20101558?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp), että valokuitutyömaiden jälkiä peitettiin ala-arvoisella mullalla eri puolilla Lappeenrantaa. Ennallistamiseen käytetystä mullasta löytyi metallia, lasinsiruja, pitkiä keppejä ja paljon käpyjä. Ruohon sijasta mullasta on alkanut kasvaa rikkaruohoja (26.7.2024).

Savon Sanomat uutisoi, että valokuituasennuksia on tehty Kuopiossa kolmen valokuituyhtiön toimesta. Tämä on tarkoittanut monia kaivuutöitä peräkkäin samoille alueille. Valokuitua on joutunut odottamaan kohtuuttomia aikoja, jopa puolitoista vuotta. Valokuituyritys ei ole myöskään kyennyt antamaan tietoa valmistumisajasta (Savon Sanomat 13.8.2024).
Myös Espoon katuja on viime kuukausien aikana avattu valokuituverkon rakentamista varten. Kun valokuituyhtiö on saanut työnsä tehtyä, on jäljelle jäänyt katujen avaamisesta aiheutuneet rikotut asvaltit, hiekkakasat ja railot.

Kaivuutöiden jälkeen katujen ja kadunvarsien ennallistaminen, siistiminen ja asvaltointi on monin paikoin jäänyt tekemättä tai se on viipynyt kohtuuttoman pitkään. Kaduissa olevat montut ja railot ovat vaarallisia kaduilla liikkuville, mutta ne voivat aiheuttaa myös kulkuvälineiden ja renkaiden rikkoutumisia. Mullokselle jääneet nurmikkoalueet hiekkakasoineen eivät myöskään ole kaivuutöiden jälkeen miellyttäviä katseltavia.

Tilanne on ollut monille kuntalaisille epämukava ja herättänyt kysymyksiä siitä, miten valokuituyhtiöiden toimintaa ohjeistetaan, valvotaan ja velvoitetaan. On myös kysytty, mitä sanktioita niille valokuituyhtiöille voidaan asettaa, jotka eivät hoida valokuidun asennustöiden jälkeen ennallistamista huolellisesti.

Toimiva nettiyhteys on tärkeä ja valokuitu varmistaa nopean nettiyhteyden. Olisikin toivottavaa, että valokuidun asentaminen tapahtuisi kuntalaisia ja heidän toiveitaan kuunnellen ja katujen korjaustyöt saatettaisiin mahdollisimman nopeasti kuntoon valokuidun asentamisen jälkeen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän/esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus ohjeistaa, valvoo ja velvoittaa valokuitua rakentavia yhtiöitä toimimaan ja miten se sanktioi niitä valokuituyhtiöitä, jotka eivät hoida valokuidun asennustöiden jälkeen katujen, kävely- ja pyöräteiden ja ympäristön ennallistamista huolellisesti ja ripeästi?

17.06.2024 KIRJALLINEN KYSYMYS ja ministerin vastaus: Vakuutusyhtiöiden vaikuttavuudesta, tapaturmakorvauskäytännöistä ikääntyneiden kohdalla, lääkärinvalasta ja kansalaisten luottamuksen lisäämisestä vakuutuslääkäritoimintaan

Mikäli ikääntyneelle (esimerkiksi yli 50-vuotiaalle) vakuutetulle sattuu tapaturma, vakuutusyhtiö saattaa perustella hylkäämisperusteissaan korvauksen tyssäämisen vakuutetun ikään liittyvillä rappeuma- tai lihasten heikkenemisperusteilla. Vakuutusyhtiöt perustelevat kielteisiä korvauspäätöksiään toteamalla tämän tapaturmasta johtuvan vaurion olevan objektiivisesti katsottuna yleinen rappeumasairauden ilmentymä ja väittävät usein, ettei syy-yhteyttä tapaturmaan täten ole ja potilaan korvausvaade hylätään.

Tapaturma on ennalta äkkiarvaamatta ja hyvin usein ulkopuolisesta tekijästä aiheutunut tapahtuma. Vakuutetulla ei välttämättä ole ollut aiemmin mitään erityistä sairautta, jota hän olisi havainnut. Mikäli vakuutusyhtiöt vetoavat päätöksissään ikään liittyviin rappeuma- tai heikkenemisperusteisiin ja ikään liittyvään normaaliin lihasvoiman ja lihasten heikkenemiseen, herää kysymys, miksi vakuutetulta peritään täysi vakuutusmaksu, vaikka korvauksen piiriä selvästi rajataan. Tapaukset, joissa iän perusteella evätään tapaturmista johtuvien vammojen korvaaminen, herättävät myös kysymyksen mahdollisesta ikärasismista.

Petteri Orpon hallitusohjelmassa otetaan kantaa ikäsyrjintään ja liikkumattomuuden ongelmaan ja kannustetaan suomalaisia liikkumaan. Liikkumattomuus tuo yhteiskunnalle kustannuksia, jotka näkyvät kasvavina sote-kustannuksina ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisenä. Liikkumattomuudella on yhteyksiä monien eri sairauksien syntyyn.

Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan ikäsyrjinnästä, liikkumattomuudesta ja liikkumiseen kannustamisesta seuraavasti:

"Hallitus torjuu ikäsyrjintää ja poistaa iäkkäämpien henkilöiden työllistymisen ja työllistämisen esteitä."

"Hallitus korostaa liikunnan lisäämisen merkitystä osana työhyvinvointia. Hallitus laajentaa kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntaseteleiden käyttöä ja luo uusia tapoja lisätä työntekijöiden liikkumista työhyvinvoinnin parantamiseksi."

"Hallituksen tavoitteena on mm. että kaiken ikäiset suomalaiset liikkuvat enemmän."

"Suomalaisten liikkuminen on vähentynyt jo vuosikymmeniä. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden määrässä sekä toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset tarkoittavat, että väestön työ- ja toimintakyvyn tulevaisuudesta on huolehdittava. Suomalaisten liikkumattomuus maksaa arvioiden mukaan 3,2 miljardia euroa vuodessa."

"Hallitus vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön välistä yhteistyötä. Tavoitteena on esimerkiksi kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan laajempi hyödyntäminen ennaltaehkäisevässä sosiaali- ja terveydenhuollossa."

Hallitusohjelman kirjausten tahtotila ja vakuutusyhtiöiden tapa ratkaista ikääntyneille vakuutetuille sattuneita tapaturmia esimerkiksi kävellessä ja ulkoillessa ovat jokseenkin ristiriidassa keskenään. Kun ikääntynyt kaatuu vapaa-ajalla kävellessään, vakuutusyhtiö ei välttämättä korvaakaan vakuutetulle sattuneen tapaturman kustannuksia. Pahimmillaan vakuutetun hoidon saatavuus pitkittyy, mutta vakuutetun maksamat vakuutusrahat ovat menneet täysin hukkaan.

Vakuutusyhtiöiden omien asiantuntijalääkäreiden on varsin usein todettu kumoavan potilasta hoitaneiden lääkärien lausunnot täydellisesti hylkäämällä korvaushakemuksen tai eläkehakemuksen ilman laajempia perusteluja ja potilasta lainkaan edes henkilökohtaisesti tapaamatta. Päivätyössä omassa virassaan lääkärit noudattavat lääkärintodistuksia kirjoittaessaan ja sairauksia todetessaan lääkärinvalaa, joten lääkäri sitoutuu tällöin noudattamaan lääkärin eettisiä sääntöjä toisin kuin nykyisen käytännön mukaan vakuutusyhtiöiden omat asiantuntijalääkärit.

Lääkärin etiikka on osa länsimaista humanistista kulttuuriperintöä, joka on ihmisarvon tunnustamista ja ihmisrakkautta, toisen kunnioittamista ja uskoa ihmiseen ja hänen mahdollisuuksiinsa, hyvyyden ja totuuden tavoittelemista. Lääkärinvala kuuluu näin: "Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimissani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen." Vaikka potilasta hoitavan lääkärin rooli eroaakin vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin roolista, vakuutetut pohtivat usein, toteutuuko edellä mainittu Suomessa vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreiden vakuutuspäätöksissä, kun he eivät käsittele potilaan lääkärintodistuksia ja korvaushakemuksia valaan perustuen toimiessaan vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreinä.

Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusyhtiöiden toimintatapojen selkeyttämiseksi tapaturmavahinkojen vakuutuskorvausten osalta, jotta ikäsyrjintää ei esiinny ja vakuutusyhtiöt eivät kierrä omalta osaltaan tapaturmakorvausvastuutaan,
miten hallitus aikoo vahvistaa kansalaisten luottamusta vakuutuslääkäritoimintaan,
mikä on hallituksen kanta vakuutuslääkärien mahdollisuuteen käsitellä potilaan lääkärintodistuksia ja korvaushakemuksia lääkärinvalaan perustumatta heidän toimiessaan vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreinä ja
miten hallitus seuraa vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntöjä ja vaikuttavuutta Suomessa?
Helsingissä 17.6.2024
Arja Juvonen ps

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 242/2024 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen vakuutusyhtiöiden vaikuttavuu-
desta, tapaturmakorvauskäytännöistä ikääntyneiden kohdalla, lääkä-
rinvalasta ja kansalaisten luottamuksen lisäämisestä vakuutuslääkäri-
toimintaan
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toi-
mittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan
kirjallisen kysymyksen KK 242/2024 vp:
Mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusyhtiöiden toimintatapojen selkeyttämiseksi tapaturma-
vahinkojen vakuutuskorvausten osalta, jotta ikäsyrjintää ei esiinny ja vakuutusyhtiöt eivät
kierrä omalta osaltaan tapaturmakorvausvastuutaan,
miten hallitus aikoo vahvistaa kansalaisten luottamusta vakuutuslääkäritoimintaan,
mikä on hallituksen kanta vakuutuslääkärien mahdollisuuteen käsitellä potilaan lääkärinto-
distuksia ja korvaushakemuksia lääkärinvalaan perustumatta heidän toimiessaan vakuutus-
yhtiöiden asiantuntijalääkäreinä ja
miten hallitus seuraa vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntöjä ja vaikuttavuutta Suomessa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriössä on kehitetty vakuutuslääkäritoimintaa vuodesta 2013 lähtien ja
vakuutuslääkäritoiminnan kehittämisen neuvottelukunta on toiminut vuodesta 2018 lähtien.
1.5.2024 alkaen vakuutuslääkäritoiminnan kehittämisen neuvottelukunnalle on asetettu jatko-
kausi 30.4.2027 asti. Neuvottelukunnan tehtävänä on jatkaa vakuutuslääkäritoiminnan kehittä-
mistyötä. Samalla työn tavoitteena on lisätä vakuutuslääkäritoiminnan ja koko sosiaalivakuutus-
järjestelmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä kansalaisten luottamusta siihen.
Sosiaali- ja terveysministeriön aiemmissa vakuutuslääkäreitä koskeneissa hankkeissa on selvi-
tetty ja kehitetty muun muassa korvauspäätösten perusteluja, viestintää, eri tahojen yhteistyötä
sekä muutoksenhakua.
Vuonna 2019 toteutettiin terveydenhuoltolain muutos, jolla yliopistosairaaloille säädettiin velvol-
lisuus antaa lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja tuomioistuimille erilliskorvausta vastaan.
Muutoksen tarkoituksena on parantaa muutoksenhakijoiden oikeusturvaa, kun tuomioistuimet
saavat osapuolista riippumattomia asiantuntijalausuntoja vakuutuslääketieteellisissä kysymyk-
sissä. Vuoden 2020 aikana parannettiin kansalaisten vakuutuslääkäritoimintaa koskevaa tiedon-
saantia, kun aiempi vakuutuskorvaukset.fi -sivusto otettiin osaksi sosiaali- ja terveysministeriön
verkkosivuja. Samalla aiempaa sisältöä ajanmukaistettiin ja sivujen tavoitettavuutta hakukonei-
den kautta parannettiin.
Edellisellä hallituskaudella muutettiin työtapaturma- ja ammattitautilakia, työeläkelakeja sekä
Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Lakeihin lisättiin säännökset siitä, millä tavalla vakuutus-
laitosten asiantuntijalääkäreiden edellytetään ottavan kantaa laitosten käsiteltäviksi toimitettuihin
lääketieteellisiin selvityksiin. Vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin on jatkossa vahvistettava kan-
nanottonsa vahvistamislausumalla.
Kuluvalla hallituskaudella vakuutuslääkäritoiminnan kehittämisessä tulee ottaa huomioon päämi-
nisteri Orpon hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus selvittää vakuutuslääkäreiden ja
hoitavien lääkäreiden osuutta ja yhteistyön kehittämisen tarpeita potilaiden etuuksien paremmaksi
ja oikeudenmukaisemmaksi toteutumiseksi puoliväliriiheen mennessä.
Lähtökohtana on, että lääkärinlausunnossa on sairauksien diagnooseille asianmukaisiin tutkimuk-
siin pohjautuvat perusteet ja kuvaus asiakkaan saamasta hoidosta. Terveydenhuollossa työsken-
televä, hoitava lääkäri laatii lausunnon hakijan terveydentilasta. Vakuutuslääkäri arvioi hakemuk-
sen ja hoitavan lääkärin antamien tietojen perusteella, onko etuuden tai korvauksen myöntämi-
selle lääketieteelliset ja lainsäädännön sekä vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaiset perusteet.
Vakuutuslääkäri arvioi myös muun muassa syy-seuraussuhdetta vahinkovakuutuksessa. Lääkä-
rinvala sitoo myös vakuutuslääkäreitä.
Vapaaehtoiset vakuutukset perustuvat vakuutusyhtiön ja asiakkaan väliseen sopimukseen ja luot-
tamussuhteeseen. Yksityistapaturmavakuutus on vapaaehtoinen vakuutus. Vakuutussopimus-
suhde on yksityisoikeudellinen oikeussuhde, jonka osapuolet voivat itse määrittää sen sisällön.
Vakuutussopimussuhteita koskeva lainsäädäntö on kuitenkin pääosin vakuutetun suojaksi pakot-
tavaa. Vakuutussopimuksesta seuraavien oikeuksien ja velvollisuuksien toimeenpano kuuluu
yleisille tuomioistuimille. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa vakuutetun on lisäksi mahdollista tur-
vautua tuomioistuimen ulkopuolisiin riidanratkaisuelimiin. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
(FINE) neuvoo asiakkaita ja selvittää tarvittaessa asiakkaan puolesta ongelmatilannetta vakuu-
tuksenantajan kanssa. Tarvittaessa asian voivat käsitellä Vakuutuslautakunta tai kuluttajariitalau-
takunta, jotka antavat ratkaisusuosituksia vakuutusasioissa. Muutoksenhaku näihin riidanratkai-
suelimiin on vakuutetulle maksutonta. Jos vakuutusyhtiö ei noudata ratkaisusuositusta, korvaus-
päätöstä koskeva riita ratkaistaan viime kädessä yleisessä tuomioistuimessa.
Vakuutusyhtiöiden toimintaa valvoo Finanssivalvonta ja kuluttaja-asiamies, kun vakuutettu on
kuluttaja. Finanssivalvonnan tavoitteena on varmistaa, että valvottavien menettelytavat ovat asi-
anmukaisia ja että asiakkaille annettava informaatio on laadultaan hyvää. Kuluttaja-asiamiehen
tehtävänä on osaltaan valvoa vakuutuspalvelujen markkinointia ja sopimusehtojen kohtuulli-
suutta. Kuluttaja-asiamies voi viime kädessä uhkasakon uhalla velvoittaa vakuutusyhtiön muut-
tamaan lainvastaista toimintaansa.
Helsingissä 26.6.2024
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen

06.06.2024 Eu:n elpymisrahoja ikääntyneiden asumispalvelujen ilmastointeihin - vanhukset läkähtyvät helteellä kuumuuteen

EU-vaaliehdokas, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) esittää, että Suomen tulisi hakea ja käyttää Euroopan unionin tukia sekä elpymisrahastosta saatuja rahoja vanhusten asumispalvelujen ja kotien ilmastoinnin ja viilennyksen kuntoon laittamiseen. Helleaaltojen aikaan vanhusten hoivayksiköt, sairaalat ja kodit ovat hengenvaarallisia ja vanhukset läkähtyvät kuumuuteen, Juvonen muistuttaa.

THL on selvittänyt, , että kesällä 2018 helleaalto aiheutti lähes 400 ylimääräistä kuolemaa ja riskiryhmässä ovat juurikin ikääntyneet, sillä ikääntyessä lämmönsääntelyn kyky heikkenee ja elimistö kuivuu helpommin. Kuumuus pahentaa myös muiden sairauksien oireita.

Italiassa koronaajan elpymisvälineen rahoja on valunut italialaisten kotien remontteihin. Italian hallitus on linjannut, että ”Superbonus 110” avustuksella mahdollistetaan italialaisten talojen remontit ilmaiseksi. Raha tulee elpymispaketin varoista ja italialaiset ovatkin anoneet avustusta runsaasti. Rahalla on vaihdettu ikkunoita, parannettu energiatehokkuutta ja asennettu aurinkopaneeleja ja lämmityslaitteita.

Korona ajan elpymispaketti lappasi suomalaisten rahoja Eurooppaan ja tätä perusteltiin sillä, että se edistää rakenteellisia uudistuksia, jotta Eurooppa pärjää maailmanlaajuisessa kilpailussa. Sen sanottiin olevan vastaus ennakoimattomaan kriisiin ja ehkäisevän yksittäisten maiden velkakriisin laajenemista. Sitä perusteltiin solidaarisuudella, jota ilman Euroopan unionin yhtenäisyys ja olemassaolo tulisi haastetuksi. Suomen maksuosuus elpymisvälineestä on noin 7,2 miljardia euroa, mutta takaisin saamme vain noin 2,6 miljardia euroa. Perussuomalaiset vastustivat Eun elpymispakettia, jonka käyttötarkoitukset olivat jo silloin epäselviä. Kun italialaiset laittavat suomalaisten antamat rahat omiin remontteihinsa, mekin voimme siis tehdä samoin. Myös EU- tukia on ryhdyttävä hakemaan sairaaloiden ja ikääntyneiden hoivayksikköjen ilmastointien kuntoon laittamiseen. Vanhuksemme tarvitsevat viilennystä kesähelteiden kuumuuteen, Juvonen vaatii.

17.05.2024 Olen ehdolla EU- vaaleissa 2024 : Tästä klikkaamalla voit katsoa esittelyni

Lisätietoa >>

26.04.2024 Tiedote 26.4. 2024: Terveysturvallisuus myös teemaksi eurovaaleissa - antibioottiresistenssi uhka myös Suomelle

On pään työntämistä pensaaseen, mikäli ei ymmärrä terveydelle vaarallisten uhkien leviämistä Euroopassa. Aion pitää tätä teemaa yllä jatkossakin kaikkialla, sosiaali- ja terveydenhuollon taustan omaava Juvonen sanoo.

Antibioottiresistenssin on todettu olevan ilmastonmuutostakin suurempi uhka maailmalle. Euroopan tautivirasto ECDC on todennut, että tilanne Etelä-ja Itä -Euroopassa on Pohjois-Eurooppaa huonompi. On arvioitu, että vuonna 2019 antibiooteille resistensseille bakteereille kuoli maailmassa viisi miljoonaa ihmistä. EU:n alueella antibioottiresistenssi aiheuttaa noin 35 000 ylimääräistä kuolemaa ja Suomessa noin 90 vuosittain. Antibiooteille resistenssit bakteerit ovat näkymätön vihollinen, joita vastaan taistellaan kaikissa maailman sairaaloissa, mutta niiden taittamiseksi on toimittava koko Euroopan tasolla. Syöpähoidot ja leikkaukset jäävät myös toteutumatta, mikäli infektioita ei saada torjuttua ja hoidettua.

Eurooppa on käynyt viime vuosina oppikoulun koronapandemian kanssa. Toimintamallit olivat hukassa ja Euroopassa paljastui haasteita esimerkiksi rokotteiden saatavuudessa ja lääkehuoltovarmuudessa. Suomen huoltovarmuusvarastoista löytyi vanhentuneita hoitotarvikkeita. Euroopassa on syytä ryhtyä nopeasti varustautumaan omavaraisuuteen lääkkeissä ja Pohjoimaiden tulisi laatia tarkat suunnitelmat myös harvinaisten sairauksien lääkkeiden riittävyydestä yllättävissä tilanteissa. Pohjoismainen yhteistyö on äärettömän tärkeää myös antibioottiresistenssin torjunnassa, Juvonen sanoo.