|
|
 
| |  Vuosi: 2025 - 2024 - 2023 - 2022 - 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 200809.11.2017 Saattohoitolaki tarvitaan ja eutanasia aloite saa myös minulta ymmärrystä Tiedote 9.11.2017Kansanedustaja Arja Juvonen(ps) vaatii Suomeen saattohoitolakia. Juvonen on tehnyt asiasta lakialoitteen lokakuussa 2017. Juvosen mielestä lain säätäminen on ehdotonta. Lakialoitteella esitetään mm. että saattohoidosta tulee jokaisen kansalaisen oikeus ja hoidon tulee olla hyvää ja inhimillistä. Lakialoitteella esitetään, että potilaalla on oikeus valita saattohoitopaikka, turvataan saattohoitopotilaan ja hänen omaisensa kuuleminen ja toiveet, ammattitaitoiset henkilöstöresurssit eli hoitajat ja lääkärit, psykologinen ja hengellinen tuki, potilaan hoitotahto ja sen kunnioittaminen sekä potilaan oikeus saattohoitosuunnitelmaan. Suomessa on käytävä myös syvä ja perusteellinen keskustelu siitä, että kuinka paljon meillä on tilanteita, joissa paraskaan saattohoito ei auta kuolevaa potilasta hänen sairauden ja kipujen keskellä. Tästä on tehtävä myös virallisen selvitys ja tutkimus. On kuultava kuolevaa potilasta, hänen omaistaan ja hoitohenkilöstöä. Emme saa sulkea silmiämme siltä, että on olemassa tapauksia, että vahvinkaan kipulääkitys ei ole riittävää. Lisäksi myös sedaatiossa, jossa elämän loppu metreillä kuolevan potilaan tilaa helpotetaan nukuttamalla voi olla ongelmia. Potilas voi herätä kipuihin kesken sedaation ja silloin tapahtuu sedaation ns. ei toivottu vaikutus. Pitäisi nukkua ja olla seesteinen ja kivuton, mutta se ei toteudu. Suomessa ei puhuta asioista niiden oikeilla nimillä. Kipukatastrofista ei puhu kukaan, vaikka se on olemassa oleva termi kuolevan potilaan hoitotilanteissa. Se on tila, jossa kuoleva kohtaa hyvin kovaa ja äkillistä kipua ja se liittyy esimerkiksi syöpäpotilaita luustometastaaseihin, jotka murtavat esimerkiksi selkärangan kuoleman lähestyessä. Kuolevan potilaan kivun lievityksessä on meillä paljon vielä ymmärrettävää, tiedettävää ja tehtävää, Juvonen sanoo. Eutanasia kansalaisaloite on tänään kuultavana eduskunnassa, jossa vahvasti on noussut esiin myös kuolevan potilaan kipu ja sen hallinta. Kivunhoidon ratkaisemiseen on tehtävä kaikki mahdollinen. Eutanasia aloite on täysin ymmärrettävä, sillä on hyvin vahva sanoma ja sen tulee avata meidän kaikkien silmät ja korvat myös kivunhoitoon liittyen. Juvosen lakialoite on tulossa eduskunnan lähetekeskusteluun lähiaikoina. Arja Juvonen(ps) Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
| | | | 18.10.2017 Väitöskirjan sanoma kuultava - uunituore laatusuositus vaatii korjaukset - hoitajalle hoitajan tehtävät Päivi Lavanderin (Ttm) väitöskirjan (Oulun yliopisto) sanoma siitä, että valtaosa hoitajien työajasta kuuluu muuhun kuin potilaan välittömään hoitoon on erittäin tärkeää kuultavaa ja se tulisi ottaa myös sillä vakavuudella.On ikävää, että tätä viestiä ei kuitenkaan kuulla. Vanhustenhoidon Laatusuositus on päivitetty kesällä ja mitä siellä lukeekaan. Välitön asiakastyö on avattu suurella ikkunalla ja siihen luetaan mm. kodin ja yksikön ulkopuoliset aktiviteetit, ulkoilu, kaupassa käynti ja asiointi. Myös kirjaaminen ja puhelimessa puhuminen - tai muu tekninen yhteys asiakkaan kanssa luetaan välittömään asiakastyöhön. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitajamitoitukseen luetaan henkilöt, jotka joutuvat jopa poistumaan työyksiköstä asiakkaiden eli vanhusten läheltä kesken kiireisen työpäivän. Yksikön vahvuuten luettava normihoitaja ei voi poistua yksiköstä vaikkapa ulkoilemaan tai kauppaan vanhuksen kanssa. Siihen tehtävään on oltava täysin oma ja ylimääräinen henkilö. Ihmisen hoitaminen on niin helppo määritellä paperilla, mutta lähdepäs tekemään sitä konkreettisesti paikanpäälle ja sinne sairasvuoteen viereen. Kyllä siellä ne turhat luulot ja hienot suunnitelmat karisevat. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa on erittäin vakava valuvika, joka tulee aiheuttamaan vanhustenhoidon kentällä huomattavaa painetta, hoidon ja hoivan kiirettä, sekä epävarmoja toimintatapoja. Ministeriön on avattava välittömän asiakastyön määritelmät uudelleen eli uunituore Vanhustenhoidon laatusuositus tulee palauttaa takaisin ministeriöön korjauskierrokselle. | | | | 23.09.2017 Kaksi kirjallista kysymystä: Kikyneuvottelut järjestäytymättömillä työpaikoilla ja Kikyn täytäntöönpano ja sen vaikutukset julkiselle taloudelle ja työntekijöille 1. Kirjallinen kysymys Kilpailukykysopimusneuvottelut järjestäytymättömillä työpaikoilla, niihin ohjeistaminen ja niissä onnistuminen ja henkilöstön kuuleminen Eduskunnan puhemiehelle Kilpailukykysopimus eli Kiky on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimus, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisten työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Kilpailukykysopimuksessa on määräyksiä työ- ja virkaehtosopimuksista, sosiaalivakuutuksesta, muutosturvasta ja työterveyshuollosta sekä paikallisesta sopimisesta. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset yrityksiin perustuvat Kikyn perusteella tehtyihin lainsäädännön muutoksiin sekä työehtosopimuksiin, joilla on toteutettu kilpailukykysopimuksen määräyksiä alakohtaisesti. Työntekijöitä koskeva konkreettinen muutos on ollut muun muassa työajan pidentäminen 24 tunnilla vuodessa sekä työntekijän lomarahojen leikkaaminen. Kilpailukykysopimuksia neuvoteltaessa järjestäytymättömissä yrityksissä nousi esiin sopimuksen neuvotteluoikeuteen liittyvät asiat. Ongelmaksi nousi kysymys, että kuka oli oikeutettu neuvottelemaan henkilöstön puolesta. Työehtosopimukset eli tessit rajaavat neuvotteluoikeuden tarkasti luottamusmiehelle tai luottamushenkilöille. Jos yritykset ovat järjestäytymättömiä, heillä voikin olla valittuna luottamusvaltuutettu, jolla ei ole selkeää oikeutta neuvotella asioista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus ohjeisti eri neuvotteluosapuolia kilpailukykyneuvotteluista? Miten neuvottelut onnistuivat järjestäytymättömillä työpaikoilla, keitä niihin osallistui ja tuliko henkilöstön edustus kuulluksi? 2. Kirjallinen kysymys Kilpailukykysopimuksen täytäntöönpano yrityksissä, sen vaikutukset julkiselle taloudelle ja työntekijälle, sekä kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomien ongelmien huomioiminen yrityksissä Kilpailukykysopimus eli kiky on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimus, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisten työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Kiky on herättänyt paljon keskustelua ja sen vaikutuksia on käyty paljon läpi eri työpaikoilla. Työntekijää konkreettisesti koskettavaa työajan pidennystä on lähdetty toteuttamaan työpaikoilla eri tavalla. Työaikaa pidennettiin 24 tuntia/ vuosi, mikä on noin kolmen työpäivän verran. Myös lomarahojen leikkaaminen on noussut usein keskusteluissa esiin. Kikyn työaikaan liittyvän muutoksen käyttöönotossa on eroja. Ne työntekijät, joilla on kellokortti se on käytössä. Suoritettavaa työaikaa on lisätty 2 tuntia/ kuukausi. Kaikilla työpaikoilla ei ole kuitenkaan kellokorttijärjestelmää. Kikyyn kohdistuva kritiikki on näkynyt työpaikoilla ja muun muassa Jyväskylän Rautpohjassa toimivan Valmetin tehtaan 370 metallityöntekijää ilmoittivat tällä viikolla vuorokauden lakosta (Keskisuomalainen 22.9.2017). Syiksi he ovat ilmoittaneet muun muassa muutokset työajoissa ja kiky-sopimuksen aiheuttamat ongelmat. Miten hallitus näkee kilpailukykysopimuksen onnistuneen tavoitteessaan ja kuinka paljon se on luonut työpaikkoja? Miten sopimuksen tuoma 24 tunnin lisätyöaika/ vuosi käytetään yrityksissä? Miten hallitus huomioi sopimuksen mukanaan tuomat ongelmat työpaikoilla ja millaisia vaikutuksia sopimuksella on ollut julkiseen talouskasvuun sekä yksittäiseen työntekijään? Kirjoita perustelut tämän päälle tai alapuolelle] Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka paljon kilpailukykysopimus on luonut työpaikkoja ja paljonko niitä arvioidaan syntyvän kaikkiaan? Miten kilpailukykysopimuksen tuoma 24 tunnin lisätyöaika/ vuosi käytetään yrityksissä? Miten hallitus huomioi Kikyn mukanaan tuomat ongelmat työpaikoilla? Miten talouskasvu on noussut kilpailukykysopimuksen myötä ja miten se on taasen laskenut yksittäisen työntekijän kannalta? | | | | 14.09.2017 Kirjallinen kysymys sähköistymiseen ja digitalisointiin liittyvistä terveyshaitoista ja ongelmista sekä niiden ennaltaehkäisystä Eduskunnan puhemiehelle Kirjallinen kysymys sähköistymiseen ja digitalisointiin liittyvistä terveyshaitoista ja ongelmista sekä niiden ennaltaehkäisystäSähköinen ja digitaalinen oppimisympäristö on koulu- ja opiskelumaailmassa yleistynyt arkipäiväiseksi. Peruskouluissa ja lukioissa digitaaliset tehtävät, sähköiset kirjat ja erilaiset oppimisympäristöt kuten Office 356, Googledrive ja Googleclassroom kuuluvat opiskelijoiden päivään. Lukiossa myös matematiikan opiskelussa tarvittava laskin on sähköisessä ympäristössä. Myös ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen etenee ja tänä syksynä 2017 kirjoitukset järjestetään Suomessa jo kolmatta kertaa osittain digitaalisessa muodossa. Digitaalisesti suoritettavien oppiaineiden määrä ylioppilaskirjoituksissa laajenee ensi kevään ja syksyn aikana lisää ja viimeiseksi sähköistyy matematiikka keväällä 2019. Sähköinen oppimisympäristö herättää kysymyksiä. Toisaalta se on nopea tapa toimia, toisaalta sitä on kritisoitu oppimisen ja sen aiheuttamien haittavaikutusten takia. Kaikkia haittavaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta opiskelijat itse ovat ottaneet kantaa sähköiseen oppimisympäristöön runsaasti tämän syksyn aikana muun muassa yleisökirjoituksissa (mm. Helsingin Sanomat), sekä kertoneet henkilökohtaisesti sähköiseen oppimiseen liittyvistä ongelmista erilaisissa keskusteluissa. Haittavaikutuksiksi on kerrottu jatkuvasta tietokonenäytön katselemisesta johtuva päänsärky, erilaiset silmäoireet sekä niska- ja hartiakipu. Myös oppimistuloksissa on kerrottu olevan ongelmia, sillä kynällä muistiinpanot kirjoittamalla oppilaat ovat kertoneet oppivansa paremmin. Monet opiskelijat ovat kertoneet kaipaavansa perinteisiä oppikirjoja, joiden lukeminen on heistä helpompaa ja miellyttävämpää ja vähemmän silmiä rasittavaa kuin tietokonenäytöltä luettuna. Vielä joku aika sitten lapsille ja nuorille suositeltava ns. ruutuaika oli kaksi tuntia. Sen rinnalle suositeltiin kaksi tuntia ulkoilua ja liikuntaa. Tänä päivänä lapsi ja nuori viettää tietokoneen, tabletin tai muun mobiililaitteen äärellä paljon enemmän aikaa, eikä suosituksista enää puhuta missään. Lukiossa oppitunti on 75 minuuttia ja keskimäärin jo ns. helpossa koulupäivässä on neljä oppituntia. Jos jokaisessa oppiaineessa on ns. sähköinen oppikirja niin oppilas viettää sähköisessä oppimisympäristössä jo ajallisesti viisi tuntia. Sen päälle tulevat kotitehtävät, jotka nekin suoritetaan sähköisesti ja niiden parissa voi vierähtää tunteja. Opiskelijan pelkästään opiskelusta johtuva ns. ruutuaika voi olla pahimmillaan jopa kymmenen tuntia vuorokaudessa. Myös työpaikoilla digitaalisuus ja sähköinen maailma on arkipäivää. Myös työntekijät kertovat sähköistymiseen liittyvistä haasteista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus tekee sähköistymiseen ja digitaalisuuteen liittyvien terveyshaittojen löytämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi? Miten hallitus huolehtii siitä, että sähköinen ja digitaalinen oppimisympäristö tukee koululaisen ja opiskelijan hyvinvointia? Millaisia suosituksia hallitus antaa oppilaitoksille sähköistymiseen ja digitaalisuuteen liittyen? Miten hallituksessa huomioidaan ne koululaiset, opiskelijat ja työntekijät, joille sähköistyminen ja digitaalisuus tuottaa terveyshaittoja tai muita ongelmia? | | | | 08.09.2017 Vanhusten kotihoidon henkilöstöä vakinaistettava ja loma-rahojen leikkaaminen peruttava Hallituksen kärkihanke ”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa" ei ole onnistunut vanhusten kotihoidon parantamisessa, vaan vanhusten kotihoidon tilanne on ajautumassa kriisiin.Palautetta tulee vanhuksilta kuin myös heidän omaisiltaan. Palaute vahvistaa THLn tekemän Vanhuspalvelujen seurantatutkimuksen lopputuleman, jossa todetaan, että kotihoidon henkilöstöä on vähennetty, vaikka samaan aikaan asiakasmäärät ovat kasvaneet. Tutkimuksen mukaan kotihoidossa oli seurantaviikolla päivittäin keskimäärin 3000 asiakasta enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Kotihoidon työntekijöiden määrä oli silti vähentynyt yli 400 henkilöllä. Potilasturvallisuus on heikentynyt. Hoitajia on vähennetty ja vakituisen työsuhteen sijaan hoitajille tarjotaan lyhyitä työsuhteita ja keikkatyötä. Tämä on suuri virhe, sillä henkilöstöä tulisi päin vastoin lisätä, houkutella ja sitouttaa kotihoidon kentälle. Tämä onnistuisi vakinaistamalla vanhustenhuollon henkilöstöä. Se on ensimmäinen avain hyvään, pysyvään ja hoidon jatkuvuuden turvaavaan vanhustenhoitoon. Vanhustenhoidon työntekijöiden, kuten hoitoalan yleensä, palkkaus on sekin edelleen ala-arvoista. Näiden työntekijöiden henkilöiden kurjuuttaminen ja liki nöyryyttäminen esimerkiksi loma-rahojen leikkaamisen myötä oli kurja näytelmä ja se on luonut hoitajiin toivottomuuden tunnetta. Kun hallitus luo nyt positiivista talouden näkymää, sen tulisi valon kajossa nähdä myös nämä pienipalkkaiset työntekijät. Loma-rahojen leikkaamisen jatkaminen on peruttava. Sote ja valinnanvapaus ovat valmisteilla, mutta kansalaisten ajatusten ytimessä on kuitenkin monimutkaisista sotekeskuksista tai palvelukirjosta huolimatta vain perusasiat. Vanhustenhoito on yksi niistä ja tämä viesti tulee kansalaisilta suoraan minulle ympäri Suomea kansanedustajana kiertäessä. Myös hallituksen tulisi tavata ja kuulla heitä. | | | | 21.08.2017 Turun terroriteko järkyttää - Naisen äänen tulee kuulua, ei vaieta Turussa tapahtunut silmitön väkivaltateko järkyttää. Sanat eivät riitä kertomaan sitä tuskaa, jota tunnen sielussani. Lämmin osanotto Turussa tapahtuneen väkivaltateon uhrien omaisille ja läheisille.Marokkolaistaustaisen 18-vuotiaan miehen epäilty tekemä veitsi-isku perjantai-iltapäivää viettävän toriväen kimppuun on käsittämätön. Kymmentä ihmistä haavoittanutta ja heistä kahden hengen vaatinutta iskua on nyt ryhdytty analysoimaan, ja poliisi jatkaa tutkintaa tapahtumien, iskusta epäillyn henkilön sekä mahdollisten taustahenkilöiden kohdalta. Tekoa tutkitaan mahdollisena terroritekona. Puukkoisku kohdistui kahdeksaan naiseen ja molemmat kuolonuhrit ovat naisia. Miehistä loukkaantui kaksi puukotuksen naisuhreja auttamaan mennyttä. Tutkintalinjassa on lehdistöstä saatujen tietojen mukaan otettu kanta, että kyseessä on tarkoituksellinen isku juuri naisia kohtaan. Nuorin iskussa haavoittunut oli 15-vuotias ja vanhin, yksi iskussa menehtyneistä, 67-vuotias. Toinen iskussa menehtyneistä oli lehdistön tietojen mukaan 31-vuotias nainen. Epäilty puukottaja valikoi siis nopeasti ja selkeästi kaikenikäisiä naisia uhreikseen. Naisiin kohdistuva väkivalta on asia, josta puhutaan kaikkialla maailmassa. Sen kitkemiseksi on tehty lukuisia toimia niin Suomessa kuin EU:n alueella. Kaikki EU-maat ovat myös erikseen allekirjoittaneet Istanbulin yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäiseminen ja torjuminen. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on maailman johtava naisten ja tyttöjen puolestapuhuja. Järjestö toteaa, että joka kolmas nainen maailmassa joutuu väkivallan kohteeksi ja naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ei tunne maantieteellisiä, uskonnollisia tai kulttuurisia eroja. Väkivaltaa on toki kaikkialla ja tapaukset ovat erilaisia, mutta uskonnon ja kulttuuritaustat ovat juurikin usein syynä siihen, että nainen on alistetussa asemassa, eikä hänellä ole päätäntävaltaa omiin asioihinsa saati vartaloonsa. Tyttöjen ja naisten silpominen, ympärileikkaus, on yksi tällaisista väkivallan muodoista, joka myös täyttää Suomessa rikoslain mukaisen törkeän pahoinpitelyn määritelmän. Länsimaiseen kulttuuriin kuuluu tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ja mikäli Suomessa asuu, on tähän kulttuuriin sopeuduttava ja sitouduttava. Suomessa asuvan maahanmuuttajataustaisten naisen ei tule pelätä kunniaväkivaltaa tai pakkoavioliitoa, Suomessa kasvavan maahanmuuttajataustaisten lapsen ei tule pelätä sitä, että hänet lähetetään kotiseuduilleen silvottavaksi. Turussa tapahtunutta tekoa tutkitaan terroritekona. Teon taustan perusteellinen selvittäminen äärettömän tärkeää. Onko kysymyksessä yksittäisen henkilön mielenterveysongelmat ja sattumanvarainen tapahtuma vai onko tekijä halunnut ilmaista teollaan myös länsimaisen naisen asemaan liittyvää vihaa? Vai onko teko selitettävissä yksiselitteisesti terroriteoksi kaikessa karmeudessaan: me iskemme teidän naisiin ja lapsiin ja näytämme, että me kykenemme. Suomalaiset ovat järkyttyneitä ja vaativat vastauksia kysymyksiin. Naisena ja äitinä kannan huolta siitä, millaiseen maailmaan lapsemme kasvavat. Minua ei tahdo rauhoittaa lauseet, että pelkoon ei ole aihetta tai että Suomi on edelleen turvallinen maa. Lintukoto Suomi ei ole enää entisensä, eikä pelon tunteen vähättelylle ole sijaa. Meidän on oltava realisteja ja ryhdyttävä vaatimaan hallitukselta todellisia toimia viharikosten ja terrorismin ennaltaehkäisyyn. Perussuomalaisena naisena haluan viedä eteenpäin väkivallattoman Suomen sanomaa ja tehdä kaikkeni, että naisten ja tyttöjen asema on myös tulevaisuudessa Suomessa turvattu. Meidän tulee voida kävellä kadulla pelkäämättä. Naisiin kohdistuvat seksuaalirikokset ja hyväksikäyttö, viharikoset ja alistaminen, ympärileikkaus ja silpominen ovat asioita, joita maassamme ei tule sallia. Nämä ovat myös asioita, jotka myös Suomeen pyrkiville ulkomaalaisille, olivatpa he sitten pakolaisia tai turvapaikanhakijoita, on kerrottava. Suomessa vallitsee naisten tasa-arvo ja koskemattomuus ja sitä on myös kunnioitettava ja siihen on suostuttava. Suomessa, mutta myös maailmalla, naisen äänen tulee kuulua, ei vaieta.
| | | | 11.08.2017 Kirjallinen kysymys tyttöjen ja naisten ympärileikkauksista Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisten ulkoisten sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla (Lastensuojelun käsikirja, THL). Suomessa suhtaudutaan kielteisesti tyttöjen ympärileikkaukseen. Tyttöjen ympärileikkausta pidetään lapsen ihmisoikeuksia loukkaavana. YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta. Sopimukseen sitoutuneilla valtioilla on velvollisuus toimia lapsille vahingollisten perinteisten tapojen poistamiseksi. Lainsäätäjä on puuttunut ongelmaan myös siinä, että vastuu tytön ympärileikkausasian puheeksi ottamisesta ja ennaltaehkäisystä on kaikilla lapsiperheiden kanssa työskentelevillä. Samaten, mikäli herää epäily, että tytön ympärileikkausta suunnitellaan, täyttyy lastensuojelulain 25 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluun. Lastensuojeluilmoitus tehdään myös, mikäli havaitaan tai epäillään, että ympärileikkaus on jo tehty. Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus täyttää pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön. Suomessa poliisi tutkii silpomista pahoinpitelynä tai törkeänä pahoinpitelynä. Törkeästä pahoinpitelystä on kysymys, jos pahoinpitelyssä aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, 1) aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, 2) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla tai 3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. (Rikoslain 21:6). Asia on saanut huomiota myös julkisessa keskustelussa poliittisella tasolla. Viime aikoina mm. perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on ottanut kantaa asiaan. Saarikko on todennut, että naisten ympärileikkausten kieltäminen Suomessa olisi vahva viesti. (https://www.aamulehti.fi/kotimaa/ministeri-tahtoo-kieltaa-naisten-ymparileikkaukset-suomessa-minusta-se-olisi-vahva-viesti-200299168/ ) Tyttöjen ympärileikkaukseen liittyy myös muita painavia kysymyksiä. Näitä ovat esimerkiksi: tiedonvälitys maahantulijoille, onko tiedottaminen yleensä riittävä keino, tyttöjen kohtalot niissä tapauksissa, joissa heidät on lähetetty lähtömaahan silvottavaksi, samoin kuin ympärileikkausten määrä sekä valvontajärjestelmien tehokkuus. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä toimia hallitus aikoo tehdä tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisemiseksi Suomessa? Onko Suomen koulu- ja terveydenhuollolla riittävästi resursseja ja osaamista tunnistaa ongelmaa? Miten hallitus tiedottaa Suomeen saapuvia maahanmuuttajia siitä, että emme salli asiaa? Helsingissä 11.8.2017 Arja Juvonen /ps | | | | 17.06.2017 Lakialoitteeni varusmiesten tilanteen parantamisesta sotilastapaturman osuessa kohdalle edennyt eduskunnan käsittelyyn - 118 kansanedustajaa Olen jättänyt lakialoitteen liittyen sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain muuttamisesta. Aloite on kerännyt 118 kansanedustajan allekirjoituksen. Aloitteella on tarkoitus korjata lainsäädännössä oleva epäkohta, joka jättää lakisääteistä asevelvollisuutta suorittavat varusmiehet, vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat naiset, siviilipalvelushenkilöt ja kertausharjoituksissa olevat henkilöt huonompaan asemaan kuin kriisinhallinnassa toimivat (rauhanturvaajat) heidän kohdatessaan palvelusta suorittaessa pysyvän haitan tai kuolemantapauksen. Lain mukaan kriisinhallinnassa toiminut tai hänen edunsaajansa on oikeutettu tällaisten tilanteiden tapahtuessa erityiskorvauksiin, mutta esimerkiksi varusmiehet eivät. Tilanne asettaa aseellista, aseetonta ja siviilipalvelusta suorittavat heikompaan asemaan kuin kriisinhallintatehtäviin osallistuvat. Sotilaiden kohtelulle eri tavalla riippuen siitä, ovatko he suorittamassa lakisääteistä velvollisuuttaan vai osallistumassa kriisinhallintatehtävään, ei ole mielestäni perusteita. Vuonna 2001 reserviläinen menehtyi Niinisalossa kranaattikonekivääriturmassa, v. 2005 varusmies menehtyi Rovajärvellä raskaan kranaatinheittimen ammuksen räjähtäessä, v. 2015 varusmies menehtyi Syndalenissa taisteluharjoituksissa pimeän aikaan ja v. 2016 varusmies menehtyi Säkylässä harjoituksissa jäätyään sotilasajoneuvon alle. Nämä tapahtumat ovat jättäneet syvät haavat eikä näitä tapahtumia saa unohtaa. Lisäksi on erilaisia sotilastapaturmia, joita tapahtuu varusmiespalveluksessa. Lainsäädäntöä on kehitettävä tältä osin ja tällaiset tapaukset on saatettava korvausten piiriin. Jatkan eteenpäin politiikassa tällä samalla poliittisella tielläni ja agendalla. Ihminen on se tärkein ja epäkohtia korjaava politiikka päämääränä. Kun yhteiskunnassa on ongelmia on meidän päättäjien tehtävä kaikkemme niiden ratkaisemiseksi. LAKIALOITE Lakialoitteella on tarkoitus korjata sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain epäkohtia, joiden voidaan nähdä asettavan lain henkilöllisen soveltamisalan sääntelykohteet heikompaan asemaan korvauskäytännön kattavuudessa kuin kriisinhallintaoperaatioissa palvelevat sotilas- ja siviilihenkilöt. Näitä sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain tarkoittamia henkilöitä ovat henkilöt, jotka: suorittavat asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaista asevelvollisuutta, suorittavat siviilipalveluslain (1446/2007) mukaista siviilipalvelusta, suorittavat naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista asepalvelusta, ovat puolustusvoimien järjestämässä sotilasvirkaan johtavassa koulutuksessa, eivätkä ole sotilasvirassa, ovat rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 25 §:ssä tarkoitetussa rajavartiolaitoksen virkaan johtavassa koulutuksessa, sekä osallistuvat vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 35 §:ssä mainittuihin toimintoihin. Lakialoitteessa ehdotetaan lisättäväksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettuun lakiin (1521/2016) säännökset lisäkorvauksesta pysyvästä haitasta sekä kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta lain tarkoittamille henkilöille (lakialoitteen edellisessä kappaleessa mainitut), saman sisältöisenä, kuin niistä säädetään tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetussa laissa (1522/2016). Sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain säätäminen on osa voimassa olevan sotilastapaturmia koskevan lainsäädännön uudistamista. Laki korvasi aiemmin voimassa olleen sotilastapaturmalain (1211/1990). Samassa yhteydessä säädetty tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annettu laki koskee sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan että siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia henkilöitä. Uusi sotilastapaturmaa ja palvelussairauden korvaamista koskeva laki ei parhaalla tavalla toteuta sotilastapaturmia koskevan lainsäädännön uudistamisen tavoitetta oikeantasoisesta turvasta palveluksesta aiheutuvien tapaturmien ja sairauksien varalta. (PuVL 9/2016 vp s. 2 – HE 225/2016 vp s. 12). Sotilastapaturmaa ja palvelussairauden korvaamista koskevassa laissa ei ole vastaavia säännöksiä lisäkorvauksesta pysyvästä haitasta tai kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta kuin laissa tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä. Tämä asettaa aseellista, aseetonta ja siviilipalvelusta suorittavat heikompaan asemaan kuin kriisinhallintatehtäviin osallistuvat. Sotilaiden kohtelulle eri tavalla riippuen siitä, ovatko he suorittamassa lakisääteistä velvollisuuttaan vai osallistumassa kriisinhallintatehtävään, ei ole perusteita. Varusmiespalvelus sekä kertausharjoitukset ovat fyysisesti raskaita ja vaarallisia tilanteita, joissa mahdollisuus pysyvään haittaan on mahdollinen samalla tavalla kuin kriisinhallintatehtävissäkin. Kuluneen vuoden aikana sattuneet kuolemantapaukset ja tapaturmat osoittavat, että myös varusmies- ja reserviläisharjoituksissa kuolemaan johtavan onnettomuuden mahdollisuus on todellinen. Kriisinhallintatoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, kun taas varusmiehet suorittavat lakisääteistä velvollisuuttaan. (PuVL 9/2016 vp s. 4). Tuhoisin onnettomuus sattui 14.6.1991 Taipalsaaressa, jossa miehistönkuljetus ajoneuvo upposi järveen ja seitsemän varusmiestä menehtyi. Viimeisimmät puolustusvoimissa tapahtuneet kuolemaan johtaneet onnettomuudet taisteluammunnoissa ovat: 2005 varusmies menehtyi Rovajärvellä raskaan kranaatinheittimen ammuksen räjähtäessä, ja sen lisäksi loukkaantui vakavasti viisi varusmiestä; 2001 reserviläinen menehtyi Niinisalossa kranaattikonekivääriturmassa; 1999 varusmies menehtyi taisteluammunnoissa käsiaseen luotiin Niinisalossa; 1994 varusmies menehtyi käsiaseammunnoissa Nurmeksessa; 2015 Syndalenissa varusmies menehtyi taisteluharjoituksessa pimeän aikana toisen varusmiehen luotiin ja 2016 Säkylässä varusmies menehtyi harjoituksissa jäätyään sotilasajoneuvon alle. Edellä mainituin perusteluin pykälät pysyvästä haitasta tai kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta pitäisi ottaa myös lakiin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta. Lakimuutokselle on myös virallisluontoinen vaikuttava toimintavelvoite. Sotilastapaturmalain käsittelyssä (StVM 41/2016 vp ─ HE 225/2016 vp) eduskunta hyväksyi lausuman, jossa sosiaali- ja terveysministeriön edellytetään selvittävän sotilastapaturman ja palvelusairauden korvaamisesta annetun lain sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain toimivuutta ja antavan siitä eduskunnalle selvityksen ja mahdolliset esitykset lainsäädännön muuttamisen tarpeista vuoden 2018 loppuun mennessä. (StVM 41/2016 vp, s. 21). Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen Laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain (1521/2016), uusi 9 a §, uusi 9 b §, seuraavasti: 9 a § Lisäkorvaus pysyvästä haitasta Vahinkotapahtuman aiheuttamasta vammasta ja sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta maksetaan lisäkorvaus 1 §:n 1 momentin 1-6 kohdassa tarkoitetulle vahingoittuneelle. Haitan suuruus määritetään työtapaturma- ja ammattitautilain 83—85 §:n mukaisesti. Haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena 210000 euroa ja osittaisesta pysyvästä haitasta kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä korvausmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. Jos haittaluokka nousee vamman tai sairauden pahenemisen vuoksi vähintään yhdellä, muutetaan lisäkorvauksen määrää haittaluokan muutosta vastaavasti. 9 b § Kuolemantapauksen johdosta maksettava lisäkorvaus Edellä 1 §:n 1 momentin 1-6 kohdassa tarkoitetun vahingoittuneen edunsaajalle maksetaan lisäkorvaus, jos vahingoittunut on kuollut tämän lain nojalla korvatun vamman tai sairauden seurauksena kolmen vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta. Lisäkorvauksen määrä on 200 000 euroa ja se maksetaan määrätylle edunsaajalle. Edunsaajamääräys ja sen muutokset on tehtävä kirjallisesti Valtiokonttorille. Jos edunsaajaksi määrätty kuolee ennen tässä pykälässä korvattavaksi säädettyä vahinkotapahtumaa, noudatetaan, mitä vakuutussopimuslain (543/1994) 49 §:ssä säädetään. Jos edunsaajaa ei ole määrätty, sekä edunsaajamääräyksen tulkinnassa muutoin, noudatetaan, mitä vakuutussopimuslain 50 §:ssä säädetään. Lisäksi jokaiselle edunjättäjän alle 18-vuotiaalle lapselle maksetaan lisäkorvaus, jonka määrä on 20 prosenttia 1 momentissa tarkoitetun korvauksen määrästä. Edunjättäjän lapsena pidetään myös aviopuolison lasta, jonka huoltaja mainittu aviopuoliso on, sekä avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, johon nähden edunjättäjän elatusvelvollisuus on sopimuksella tai oikeuden päätöksellä vahvistettu. Tämä laki tulee voimaan * päivänä *kuuta 20**. Helsingissä 27.4.2017 Arja Juvonen /ps | | | | 06.06.2017 PS Peukalonjälkiä hallituksessa - mitä on saatu aikaan ja milloin ovat astuneet voimaan - lue tästä muistioni PERUSSUOMALAISTEN PEUKALONJÄLKIÄ HALLITUKSESSA PIENITULOISTEN ASIALLA • Pienituloisten perheiden päivähoitomaksuja laskettiin 1.8.2016 alkaen • Perustulokokeilu vuonna 2017-2018, kokeiluun 2 000 suomalaista Voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017 ja olemaan voimassa 31 päivään joulukuuta 2018. • Yle-vero poistui 300 000 pienituloisimmalta Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa. • Lex Lindström: 5 000 yli 5 vuotta työttömänä ollutta yli 60-vuotiasta suomalaista pääsee eläkkeelle (kertaluontoinen) Lait voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2017. • Takuueläke nousee Lait voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. • Työttömyyden hoitoon lisää rahaa ja paljon uusia keinoja (työttömyyskorvauksen käyttö palkkatukeen, starttirahaan ja liikkumisavustukseen) 20.10.2016 lakiesitys eduskuntaan. Näitä koskevat säännökset voimassa vuosina 2017-2018. • Nollatuntisopimuksiin tulossa reilut pelisäännöt Tulossa HUOLEHDITAAN IHMISTEN HYVINVOINNISTA • Koululaisille taataan tunti liikuntaa päivässä On hallitusohjelman mukainen tavoite. • Sotaveteraaneille 40 miljoonan arvosta lisäapua mm. kotipalveluihin Valtion vuoden 2017 tulo- ja menoarviossa. • Kaikille omaishoitajille vähintään kaksi lakisääteistä vapaapäivää kuussa Lait voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016 • Omaishoitajille säännölliset terveystarkastukset Lait voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016 • Sosiaali- ja terveysuudistuksessa lähipalvelut turvataan Tulossa. KOHTUUS KUNNIAAN • Puoluetukia on leikattu jo kahdesti Perussuomalaisten ensimmäisen hallitusvuoden aikana. • Ministereitä vähennettiin ja heidän palkkojaan laskettiin 7 prosenttia Tasavallan presidentti nimitti perjantaina 29. toukokuuta 2015 Suomeen 74. hallituksen. • Perussuomalaiset esti ylimääräisen puoluetuen uusia maakuntavaaleja varten Puoluetukea ei nostettu maakuntavaaleja varten. • Valtionyhtiöiden johtajien palkkiot, bonukset ja erokorvaukset joutuvat kovaan leikkuriin Päätös tästä on tehty viime vuoden budjettineuvotteluissa. MAKSUJA MAKSUKYVYN MUKAAN • Rikkaimpien verotus kiristynyt, ns. solidaarisuusveron piiriin suurempi joukko hyvätuloisia Vuodesta 2016 alkaen. • Pääomatuloveroa on nostettu Vuonna 2016 • Yrittäjien ALV-käytäntö järkeistetään, maksut verottajalle vasta kun yrittäjällä saamiset tilillä 1 päivänä tammikuuta 2017. • Hallituksen esittämä 5 prosentin yrittäjävähennys hyödyttää erityisesti pienyrittäjiä Vuoden 2017 alusta JÄRKIRATKAISUJA • Maavoimien materiaalihankintoihin lisää rahaa, Suomen puolustusta kehitetään jälleen Koko vaalikauden aikana rahoitusta tullaan lisäämään. • Poliisien määrän vähentäminen pysäytetty Poliisien määrän vähentäminen pysäytetään ja määrä vakiinnutetaan noin 7000 poliisimieheen vuoden 2020 loppuun mennessä. • Teiden korjaamiseen 600 miljoonaa euroa 100 milj. v. 2016, 200 milj. vuodelle 2017 ja loput v. 2018. • Autoveroa laskettiin, valtiolle lisätuloja jo 60 miljoonaa euroa Autovero laskee vuosina 2016 – 2019 neljässä samansuuruisessa vaiheessa. • 515 miljoonan veronkevennykset palkansaajille hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksen ansiosta (ns. kiky) Allekirjoitettiin Kesärannassa 14.6.2016 • Tuulivoimatukia leikataan ja demarien kolminkertaistama kaivosten sähkövero muun teollisuuden tasolle Tuulivoimatuki on jo ajettu alas, ja se näkyy vuosina 2019 – 2021. Kaivosten sähköveroon on tehty muutos tällä vaalikaudella. • Raskaalle teollisuudelle päästökauppakompensaatiota Laki voimaan vuoden 2017 alussa. • Veropakolaisuus Portugaliin päättyy 7.11.2016 • Kohtuuton jätevesiasetus kumottiin Kumottiin joulukuussa 2016. • Kuntatyöntekijöiden viiden vuoden irtisanomissuoja kuntaliitostilanteissa pois Vuonna 2017 voimaan tulevissa liitoksissa irtisanomissuojaa ei lain perusteella enää synny. • Kielikokeilu, muita kieliä ruotsin sijaan Alkaa vuonna 2017. • Kauppojen aukioloajat vapautettiin Kumoava laki tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. • Alkoholisääntelyn keventäminen Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2017. • Hallitus ei myönnä Guggenheimille rahaa • Kotihoidontuki säilyy ja sitä ei leikata • Eläkeläisten asumistukia ei leikata • Taksiliikenne säilyy luvanvaraisena • Europan ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukukausimaksut Syksystä 2017 lähtien. MAAHANMUUTTO JA KEHITYSAPU • Kehitysapuun raju leikkaus ja päästökauppatulojen ja kehitysavun välinen kytky pois • Perheenyhdistämistä vaikeutettu merkittävästi, 2 600 euron nettotuloraja nelihenkisen perheen yhdistämiselle Tällä vaalikaudella asetettu erilaisia lisäedellytyksiä. • Oleskelulupaa ei saa enää humanitäärisen suojelun perusteella Laki muuttui 16.5.2016. • Kaikki oleskeluluvat määräaikaisia • Afganistanin kanssa palautussopimus Syksy 2016 • Lisäksi hallituksella on 80-kohtainen toimenpideohjelma maahanmuuton suitsemiseksi, joka on lähes kokonaan perussuomalaisten kynästä Lisätietoja: Arja Juvonen kansanedustaja 09 432 3060 +358 505311108 arja.juvonen@eduskunta.fiPEUKALONJÄLJISTÄ LISÄÄ - Mitä muuta? Pienituloisten asialla Perustulokokeilu vuonna 2017-2018, kokeiluun 2 000 suomalaista Perustulokokeilu toteutettaisiin vuosina 2017 ja 2018. Kokeiluun valituille Kansaneläkelaitos maksaisi kokeilun aikana perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Perustulo olisi saajalleen verovapaata tuloa, eivätkä sen määrää vähentäisi perustulon saajan muut tulot. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017 ja olemaan voimassa 31 päivään joulukuuta 2018. Esityksen tavoitteena on toteuttaa perustulokokeilu, jonka perusteella voidaan arvioida, voidaanko perustulon avulla uudistaa sosiaaliturvaa siten, että erityisesti työn tekemiseen liittyvät kannustinloukut vähenisivät. Takuueläke nousee Hallituksen esityksestä. Esityksessä ehdotetaan takuueläkkeestä annettua lakia muutettavaksi siten, että takuueläkkeen määrää korotettaisiin 23 eurolla. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Takuueläkkeen tarkoituksena on turvata Suomessa asuvan eläkkeensaajan toimeentuloa maksamalla hänelle valtion varoista eläkettä, jos hänen eläkkeensä eivät muutoin riitä kohtuulliseen toimeentuloon. Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut eläkkeet, joita eläkkeensaaja saa Suomesta ja ulkomailta. Täyden takuueläkkeen saavat vain ne, joilla ei ole mitään muita eläkkeitä. Muut eläkkeet vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä. Ehdotuksen mukaan takuueläkkeeseen tehtäisiin 23 euron suuruinen korotus vuonna 2016. Korotuksen myötä takuueläkemenot nousisivat arviolta noin 30 miljoonaa euroa ja olisivat 192 miljoonaa euroa vuonna 2016. Ehdotuksen mukaan vuoden 2016 alusta alkaen ei myönnettäisi enää uusia ruokavaliokorvauksia ja jo myönnettyjen ruokavaliokorvausten maksaminen lakkautettaisiin. Ruokavaliokorvauksen saajia on tällä hetkellä noin 34 000 ja vuonna 2014 ruokavaliokorvausta maksettiin yhteensä noin 9,4 miljoonaa euroa. Muutos pienentäisi valtion vammaisetuusmenoja noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Ehdotetusta takuueläkkeen korotuksesta ei aiheutuisi ylimääräisiä toimeenpanokustannuksia Kansaneläkelaitokselle. Ruokavaliokorvauksen poistaminen säästäisi vähäisessä määrin Kelan toimeenpanokustannuksia sekä lisäksi terveydenhuollon kustannuksia siltä osin kuin asiakkaille ei olisi tarpeen tehdä toimenpiteitä tai laatia lääkärinlausuntoa ruokavaliokorvauksen hakemiseen. Sotaveteraaneille 40 miljoonan arvosta lisäapua mm. kotipalveluihin Eduskunta hyväksyi joulun alla valtion vuoden 2017 tulo- ja menoarvion eli budjetin. Budjettikäsittelyn yhteydessä kiitollista on 40 miljoonan euron lisäpanostuksesta sotaveteraanien hyväksi ja itsenäisyytemme 100-vuotiaan taipaleen kunniaksi. Raha osoitetaan maksuttomien kotiin vietävien palvelujen järjestämiseksi. Lisäksi sotainvalidien haitta-asterajaa alennetaan. Täten 10 % haitta-asteen sotainvalidit pääsevät maksuttomien kotipalvelujen piiriin. Jatkossa myös kuntien tulee olla aktiivinen kuntoutuspalvelujen tiedottamisessa. Sosiaali- ja terveysuudistuksessa lähipalvelut turvataan Perussuomalaisten lähtökohtana sote -uudistuksessa on, että lähi- ja peruspalvelut turvataan kansalaisille. Pyrimme jatkossa huolehtimaan myös siitä, että ns. kermankuorintaa ei tapahdu. Tämä tarkoittaa sitä, että suuret toimijat eivät pysty määrittelemään liiaksi asiakkaan ja potilaan valinnanvapautta. Kokonaisuutena pyritään siihen, että Suomessa toimii paremmin yhteen sovitetut palvelut. Huolehditaan ihmisten hyvinvoinnista Yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät pääsevät eläkkeelle Lex Lindström: 5 000 yli 5 vuotta työttömänä ollutta yli 60-vuotiasta suomalaista pääsee eläkkeelle (kertaluontoinen) • Inhimillinen ratkaisu Eläketukilain muutos (hallituksen esityksestä) Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi eläketukilaki. Ennen 1 päivää syyskuuta 1956 syntyneet pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat olleet lähes yhtäjaksoisesti viisi vuotta työttöminä 1 päivän syyskuuta 2010 ja 31 päivän elokuuta 2016 välisenä aikana, saisivat 1 päivästä kesäkuuta 2017 työmarkkinatuen sijasta oikeuden eläketukeen. Eläketuki vastaisi määrältään takuueläkettä. Eläketukea maksettaisiin vanhuuseläkkeelle siirtymiseen tai 65 vuoden iän täyttämiseen saakka. Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että eläketuen saajalla olisi oikeus kansaneläkelain mukaiseen lapsikorotukseen, eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa säädettyyn asumistukeen sekä vammaisetuuksista annetun lain mukaiseen eläkettä saavan hoitotukeen. Esitykseen sisältyy lisäksi ehdotus tuloverolain muuttamisesta siten, että verotuksessa eläketukeen sovellettaisiin eläkettä koskevia säännöksiä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2017. Omaishoitajien asema paranee • Kaikille omaishoitajille vähintään kaksi lakisääteistä vapaapäivää kuussa • Omaishoitajille säännölliset terveystarkastukset Lain muutokset ja voimaantulo (hallituksen esityksestä) Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omaishoidon tuesta annettua lakia. Omaishoitajien oikeutta vapaaseen laajennettaisiin siten, että kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla olisi oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen olisi jatkossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Esityksen mukaan lakiin lisättäisiin kunnalle myös velvollisuus järjestää omaishoitajalle tarvittaessa valmennusta ja koulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolakia. Lakiin lisättäisiin säännökset omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaista sekä kunnan velvollisuudesta järjestää vapaan aikainen tarkoituksenmukainen sijaishoito. Lisäksi lakiin tehtäisiin perhehoitoa koskeva tekninen korjaus. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia muutettaisiin siten, että sosiaalihuoltolain nojalla omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaan ajaksi järjestettävistä palveluista perittäisiin asiakasmaksu samoin perustein kuin omaishoitajan vapaan aikaisissa palveluissa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016. JÄRKIRATKAISUJA 515 miljoonan veronkevennykset palkansaajille hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksen ansiosta (ns. kiky) Kilpailukykysopimus vauhdittaa Suomen kilpailukyvyn paranemista, ilmenee tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportista. Toimikunta laskee, että yksikkötyökustannukset alenevat Suomessa tänä ja ensi vuonna yhteensä prosentilla, kun ne euroalueella nousevat 2,5 prosenttia. Suhteessa Saksaan kilpailukyky paranee jopa seitsemän prosenttia vuosina 2013–2018, totesi toimikuntaan kuuluva SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta. (Keskisuomalainen 3.2.2017). Tuulivoimatukia leikataan ja demarien kolminkertaistama kaivosten sähkövero muun teollisuuden tasolle Käytännössä istuva hallitus on lopettanut tuulivoimatuen käytöt. Tämä näkyy vasta hallituskauden lopussa vuoden 2020 tienoilla. Ennen kuin uusia tukia myönnetään, Perussuomalaiset haluavat selvittää terveysvaikutukset sektorilla. Jatkossa hallitus kaavailee tarjouskilpailuun perustuvia ns. teknologianeutraalia tuotantotukea, eli ei enää tukia kannattamattomille hankkeille. MAAHANMUUTTO JA KEHITYSAPU Kehitysapuun raju leikkaus ja päästökauppatulojen ja kehitysavun välinen kytky pois. Perussuomalaisten kehitysapumäärärahoihin on saatu huomattava leikkaus aikaiseksi. Leikkaukset kohdistuvat vuosille 2016 – 2020. Perussuomalaiset olisivat halunneet esittää vieläkin rajumpaa leikkausta ja ottaa käyttöön oman mallinsa kehitysyhteistyöstä. Perussuomalaisten mallissa ihmiset lahjoittaisivat vapaaehtoisesti rahaa kehitysapuun. Lisätietoja: Arja Juvonen kansanedustaja 09 432 3060 +358 505311108 arja.juvonen@eduskunta.fi | | | | 30.05.2017 Perussuomalaiset ei ole vain yhden asian liike Tässä teesejä perussuomalaisten puolueen varapuheenjohtajuutta tavoitellessani. Perussuomalaisten puolue ei voi olla vain yhden asian liike vaan sosiaali- ja terveyspolitiikka ja arjen asiat on pidettävä myös tiukasti mukana. Ne asiat puhuttavat perussuomalaista äänestäjäkuntaa ja kansalaisia turuilla ja toreilla ja niihin on kyettävä vastaamaan. Suomen ikääntymispommi, terveydenhuollon kysymykset, arkipäivän jaksaminen ja työelämänhaasteet, perheiden ruuhkavuodet, päivähoitokysymykset, suomalaisen saattohoidon kuntoon laittaminen. Kenttä on nostettava keskiöön ja jäsenistöä arvostettava ja sen keskelle mentävä. Olen kiertänyt kansanedustajana koko ajan politiikassa toimiessani myös vaalipiirini Uudenmaan ulkopuolella. Mielestäni kansanedustajalla on koko Suomi rajana. Puolueen puheenjohtajistolla vastuu kentästä on vieläkin suurempi. Eilen olin Lapin ps piirin kevätkokouksessa Rovaniemellä, jossa vastaanotto oli odotettu ja koin, että se innosti myös jäseniä uuteen kauteen kunnallispolitiikassa. Tänään menen Pieksämäelle. Paitsi kiertää, kenttää tulee myös tiedottaa. Se on ollut puolueessamme tällä hetkellä ontuvaa. Muunmuuassa sotesta ei ole tarpeeksi tietoa ja siksi kentälle on vietävä esimerkiksi selkosote. Tavoittelen kesäkun puoluekokouksessa 2. tai 3. varapuheenjohtajuutta. Minulla on ollut 10 vuotta perussuomalaisten puoluekirja takataskussa. En ole koskaan ollut minkään muun puolueen jäsen. On aika nostaa puoluekirja nyt takataskusta etutaskuun ja lähteä omalta osaltaan mukaan kehittämään puolueen linjaa. Haluan, että puolueemme edustaa myös arkipäivän asioita- haluan naisia enemmän mukaan puolueeseemme. Naiset rakentavat yhteiskuntaa ja puolueen tulee puhua myös heidän kieltään ja vastata heidän kysymyksiin. Turvallinen, hyvä ja menestyvä Suomi on meidän jokaisen asia ja se kuuluu meille kaikille. Minä olin rohkea lähtiessäni tavoittelemaan sosiaalipoliittisilla arvoilla ja asiakysymyksillä puolueen varapuheenjohtajuutta. Ole sinäkin rohkea ja tule mukaan! Näistä asioista puhutaan kentällä - perussuomalaiset ei voi olla eikä se saa myöskään jäädä vain yhden asian liikkeeksi. Lähetetty iPadista
| | | | 12.05.2017 Kyberhyökkäys ja tekniikan kaataminen mahdollista myös Suomessa Tiedote 12.5.2017Kyber- ja tekniikkaturvallisuus Suomen sairaaloissa Kansanedustaja Arja Juvonen(ps) nosti huhtikuussa eduskunnassa käydyssä turvallisuusselonteko keskustelussa esiin uhan, joka toteutui tänään konkreettisesti Iso Britanniassa, mutta joka on mahdollista myös Suomessa. Juuri tulleen uutisen mukaan (mm Helsingin Sanomat 12.5.17 klo 19.15) Iso Britanniassa on käynnissä laajamittainen kyberhyökkäys maan sairaaloita vastaan. Ajatus siitä, että sairaalat ovat kaiken pahan ajattelun takana ja että sairaala on hyökkäysvapaata aluetta on nyt historiaa, Juvonen toteaa. - Kaikki laitteet jotka on liitetty internettiin ovat alttiita hyökkäyksille ilman asianmukaisia suojauksia. Jos tietoturvat eivät ole kunnossa on ulkopuolisen mahdollista tehdä kyberhyökkäys ja ottaa kaikki omaan hallintaan. Paitsi tietoverkkoihin myös kiinteistöautomaatioon murtautumalla on mahdollista saada aikaan totaalinen kaaos. Toiminta lamaantuu, puhelimet ja tietoliikennejärjestelmät eivät toimi, sähkönjakelu katkeaa. Sairaalan saattaminen täysin pimeäksi niin tietoliikenteen kuin myös sähkönjakelun osalta on kauhukuva ja katastrofi. Se on kuitenkin mahdollista tehdä, jos joku onnistuu pääsemään käsiksi ohjausjärjestelmiin. Silloin kyseessä on tilanne, jossa voidaan myös menettää ihmishenkiä ja potilasturvallisuus vaarantuu. Hoitolaitteet, koneet ja monitorit lakkaavat toimimasta, leikkaukset keskeytyvät. Laitteiden vaatima paineilma ja imu, mittalaitteet, valtava erilainen määrä tekniikkaa kaatuu, Juvonen sanoo. -Suomessa tulee nyt heti selvittää ja kartoittaa kaikkien tärkeiden rakennusten tietoturvat. Sairaalat ovat juuri näitä, mutta toki myös muu tärkeä voimalainfra. Onko asiat kunnossa? Myös uutta infraa rakennettaessa on huolehdittava siitä, että tietoturva hankintoja tehdessä asiaan panostetaan kunnolla resursseja, jotta saadaan ensiluokkaista ja laadukasta tietoturvaa. Jos kilpailutus johtaa siihen, että halvin voittaa ja valitaan ja rakennetaan halvimmat mahdolliset ratkaisut niin luvassa voi olla ongelmia, Juvonen toteaa. Arja Juvonen Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunta 050-5311108
| | | | 28.04.2017 Perhevapaiden uudistus ei jäänyt hallituksessa panttivangiksi vaan järjen ääni vapautti sen Olen erittäin tyytyväinen, että hallituksen kehysriihessä ei kajottu perheille elintärkeään kotihoidontukeen, vaan päätäntävalta lapsen hoitomuodon valinnasta jää edelleen perheen itsensä päätettäväksi. En allekirjoita Touko Aallon (vihr)tiedotteen kommenttia (Iltalehdessä 26.4.2017), että perhevapaiden uudistus jäi hallituksessa perussuomalaisten panttivangiksi vaan sanoo sen sijaan, että perussuomalaisten ja perheiden järjen ääni vapautti perhevapaiden uudistamisen. Puheet kotihoidontuen pakkojakamisesta ja korvamerkitsemisestä ovat saaneet niitä asian ytimessä olevia eli lapsiperheitä pelon valtaan. Olen saanut lukuisia yhteydenottoja, joissa on kysytty mitä tapahtuu. Perheet haluavat kyllä loppupeleissä ihan itse päättää, miten he käyttävät perhevapaansa ja kuka jää hoitamaan lasta kotiin. Vihreät puhuvat tasa-arvosta, mutta päättäisivät itse perheiden puolesta. He olisivat korvamerkitsemässä perhevapaita vanhempien kesken. Mitä ihmeen tasa-arvoa on pakottaminen? Tätä perheiden ääntä, joka on myös järjen ääni, olisi myös vihreiden hyvä kuunnella. Toki voimme miettiä, miten voisimme tukea perheitä, mutta pakottamalla se ei onnistu. Perheiden ääni, järjen ääni, on kuultu hallituksessa. Vanhemmat päättävät myös jatkossa itse, miten lapsen hoidon järjestävät. Perheitä ei ohjata pakolla eikä käskyttämällä. Perheet pystyvät itse ratkomaan perheen sisäisiä asioita ja erityisen herkkään elämänjaksoon liittyviä asioita on myös yhteiskunnassa kunnioitettava. Lapsen ja lasten syntymät ovat juuri näitä hetkiä ja on hienoa, että perhe- ja lapsiasioita tärkeinä pitävät perussuomalaiset saivat kehysriihessä selvennettyä tämän asian erityisesti. Toivottavasti myös puheen sävy perhevapaista muuttuisi jatkossa entistäkin positiivisemmaksi. Nyt puhe on ollut lähinnä sellaista, että vanhemmuus ja perhevapaa on kuin "kannustinloukku", johon vanhemmiksi tulleet putoavat. Että vanhemmuuden myötä työpaikat jäävät saavuttamatta ja eläke kertymättä. Kyllä vanhemmuuteen ja lapsiin tulee voida olla varaa Suomessa. Meidän on tehtävä sellainen yhteiskunta, että on varaa. Esimerkiksi hallituksen päätös alentaa varhaiskasvatusmaksuja on juuri tällainen yksi askel vähävaraisille perheille. Emme saa vieraantua lapsiperheiden arjesta vaan vuoropuhelua perheiden kanssa on käytävä myös tulevaisuudessa aktiivisesti. Perheet ovat erilaisia ja tilanteet muuttuvat. Työajat on mullistuksessa, on etätyötä, päivätyötä, vuorotyötä ja yötyötä. Miten varhaiskasvatus vastaa muuttuviin työoloihin? Löytyykö vuorotyötä tekevän perheen lapselle hoitopaikkaa. Varhaiskasvatuksen monet haasteet on nähtävä ja niihin keskityttävä, työn ja perheen yhteensovittamisen tulisi olla keskiössä. Se kysymys esimerkiksi, että miten saamme isät jäämään äidin sijaan hoitovapaalle lapsen kanssa ei ratkea pakolla, käskemällä eikä määräten. Kyseessä on asia, johon vastauksia voisi hakea vaikkapa joukkoistamalla, jossa perheet itse voisivat kertoa ja ottaa kantaa siihen, mitkä kannustimet tukisivat perheitä parhaiten vanhemmuuden jakamisessa, mutta myös työn ja perheen yhteensovittamisessa. Kysytään perheiltä, he ovat omien asioidensa ja tilanteidensa asiantuntijoita. Kysytään heiltä ja kuullaan heitä, Juvonen kannustaa. JK Joukkoistamalla on kysytty mm. Oikeusministeriön sivuilla asunto-osakkeen omistajilta asuntotosakeyhtiölainsäädännössä havaituista puutteista/ kehitysehdotuksista vuonna 2013 - 2014, muitakin esimerkkejä löytyy. Työpaikoilla kehittäminen, uudistukset. Mielipiteet yms.voidaan kerätä joukkoistamalla. | | | | 16.04.2017 Tiedote: Suurnaisten liputuspäivät eivät saa perustua vain vapaaehtoisuuteen Tiedote 16.4. 2017Kansanedustaja Arja Juvonen iloitsee, että hänen ehdotuksensa lisätä suomalaisten suurnaisten liputuspäiviä saa kannatusta sisäministeriöstä ja sisäministeri Paula Risikolta. Juvonen esitti ehdotuksensa Minna Canthin eli tasaarvon päivänä viime maaliskuussa. - Sisäministerö ja sisäministeri Paula Risikko tarttuivat ehdotukseeni lisätä suomalaisten suurnaisten liputuspäiviä. Risikko on juuri ehdottanut, että Suomi 100 vuoden kunniaksi tänä vuonna voisi liputtaa myös muille kuin virallisen liputuspäivän omaaville. Hän nosti esiin suurnaisen, taiteilija Helena Schjerfbeckin, Juvonen kertoo. - Risikon ehdotus on hyvä ensiaskel ja siitä kiitos, mutta valitettavasti ei kuitenkaan riittävä. Tuntuu absurdille, että näinkin merkittävän taiteilijanaisen liputuspäivää esitetään vapaaehtoiseksi. Samalla logiikalla koko almanakan liputuspäiviä voisi esittää vapaaehtoiseksi. Suurnaisille on nimettävä almanakkaan ihan omat ja viralliset liputuspäivät, Juvonen vaatii. - On käsittämätöntä, että tällä hetkellä Suomen lippu nousee vain yhdelle naiselle, Minnalle. Kertooko se ukkokööreistä almanakkojen pölyttynyiden hyllyjen takana joille naisen menestyminen ja menestyksen arvon osoittaminen on ollut siinä aikakaudessa vaikeaa vai kertooko se naisten vaatimattomuudesta ja taustalle jäämisestä vapaaehtoisesti, Juvonen kysyy. - Suomen almanakka on aikansa elänyt ja vaatii ehdottomasti päivittämistä. Suurnaiset ovat myös liputuspäivänsä ansainneet. Kyse tasaarvosta, josta puhumme Suomessa ja myös maailmalla joka päivä. Kyse on myös pätevyyden osoittamisesta ja tämän viestin välittämisestä tuleville sukupolville. Miehet ja naiset ovat rakentaneet Suomea yhdessä ja jokainen meistä kykenee myös tulevaisuuden Suomessa tekemään ja menestymään riippumatta sukupuolesta, Juvonen kannustaa. Arja Juvonen Kansanedustaja 050-5311108
| | | | 25.03.2017 Kuntavaalit 2017 ja mitä olen saanut aikaiseksi viime kausilla Olen edelleen innostunut yhteisten asioiden hoitamisesta ja haluan olla mukana rakentamassa hyvää ja toimivaa kotikuntaa, meidän Espoota! Valtuustoaloitteistani lähtöisin mm. seuraavat asiat: Vuoden 2016 alusta Espoossa astui voimaan omaishoitajien maksuton uinti- ja liikuntamahdollisuus. Nuorten kesäsetelin ikärajaa laskettiin vuodella, jotta mahdollisimman moni nuori pääsisi hakemaan kesätöitä ja hankkimaan työokemusta. Saattohoito - teemaan liittyvät kuntatoimeni ovat vieneet asiaa eteenpäin siten, että Espoolla on omat saattohoitosuositukset ja ohjeistukset, sekä saattohoidon kolmiportainen hoitosuunnitelma. Espoon kirjastoihin on luvattu lisätä ns. hiljaista tilaa. Kts. lisää kuntapolitiikka - osiosta, jossa olen kertonut lukuista erilaisista valtuutettuna tehdyistä toimista. Valtakunnan tasolla lakialoitteeni vammaisneuvostojen lakisääteisyydestä toi vammaisneuvoston pysyväksi myös Espoossa.
Vakaa talous ja työllisyys Velkaantuminen taitettava! Luodaan työpaikkoja- nähdään yrittäjä. Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut Hyvää vanhustenhoitoa! Jokainen potilasvahinko on liikaa. Hyvä saattohoito on jokaisen oikeus. Omaishoidon tukeminen Arjen auttajalle arvostusta! Omaishoitajan vapaapäivät toteuduttava. Perheiden jaksaminen arjessa Tukiverkkoa ruuhkavuosiin! Äiti ei saa jäädä yksin, työ ei saa viedä isää. Lasten ja nuorten tulevaisuus Hyvä lapsuus! Nuorille koulutusta ja työkokemusta. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy Ketään ei saa kiusata! Yhdessä voimme vaikuttaa. Inhimillisyyden lisääminen päätöksentekoon Nähdään ihminen! Ollaan ihmisiä toinen toisillemme. Reilun politiikan pelisääntöjen lisääminen. Avoin päätöksenteko. | | | | 16.03.2017 Vanhustenhoito on ykkösteema myös Ps:n varapuheenjohtajaksi pyrkiessäni Iloitsen suuresti Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimustuloksesta, joka paljasti sen, että kansalaisten mielestä vanhustenhuolto on kuntavaalien tärkein teema. Kyselyyn vastanneista teemaa piti melko tärkeänä tai erittäin tärkeänä 94% vastaajista. Helsingin Sanomat uutisoi asiasta keskiviikkona 15.3.17. Vanhustenhoidon nouseminen prioriteettilistalla ykköseksi kertoo paljon suomalaisten ajatuksista, peloista, toiveista ja arvoista. Huoli vanhenemisesta on konkretisoitunut, sillä yhä useampi viisikymppinen hoitaa työnsä ja perheensä ohessa myös ikääntyviä vanhempiaan. Työikäisten ruuhkavuosista on tullut myös omaishoidon vuosia. Tutkimustulos ei yllätä. Vanhustenhoidon asiat huolestuttavat kuntalaisia eikä aihe vanhene. Viime syksynä olin tapaamassa veneilijöitä Espoon satamassa ja olin varma, että veneilijät kritisoivat veneveroa. Veneverosta ei juurikaan puhuttu. Oli yllätys, kun ensimmäinen "merikarhu" ryhtyikin kertomaan ikääntyneestä muistisairaasta äidistään ja kyselemään neuvoja asiaan liittyen. Olen huomannut, että myös miehet yhä useammin tulevat puhumaan ikääntyneistä vanhemmistaan. Suomalaisella miehellä on huoli ja hän haluaa ja uskaltaa avautua. Vanhustenhoidon teema vaaleissa ei ole mediaseksikäs. Se on aihe, josta joku saattaa ajatella, että se on pehmoilua ja kukkahattutätipolitiikkaa nutturat vinossa. Saatetaan ajatella, että kuka nyt jaksaa vanhuksista puhua. Jossakin vaiheessa myös minulle on sanottu, että vaihtaisit teemaa. Tuntuu kuitenkin hyvälle huomata, että tämä teema on myös tutkimuksen mukaan suomalaisten yhteinen ja tärkeä. Ihmisiä ja erityisesti päättäjiä onkin syytä ravistella hereille ja muistuttaa siitä, että vanhuus tulee vääjäämättä kaikille. Kun aloin puhumaan saattohoidosta uunituoreena kansanedustajana vuonna 2011, minulle sanottiin, että tuuleen huudat. Nyt saattohoito on kaikkien huulilla eduskunnassa. Kannatti huutaa tuuleen. Mutta toimiakin tarvitaan. Huutaminen ei yksin riitä. Saattohoitoasiassa lupaan painaa myös jatkossa päälle kuin yleinen syyttäjä. Vanhustenhoito on ollut itselleni vuodesta toiseen se tärkein eteenpäin vietävä asia politiikassa toimiessani. Vanhustenhoitoon liittyvät teemat ovat myös ykkösenä perussuomalaisten varapuheenjohtajaksi pyrkiessäni. Mielestäni perussuomalaisen puolueen tulee kohdistaa entistäkin enemmän tälle asialle huomiota. Maahanmuuttoteeman ja Eu-kriittisyyden rinnalle tarvitaan myös arjen asiantuntijuutta ja elämän peruskysymysten tuntemusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset ja niihin liittyvät arjen haasteet ovat myös kuntakenttää kiertäessäni osoittautuneet perussuomalaisille puolueen jäsenille hyvin tärkeiksi. | | | | 08.03.2017 Lähden tavoittelemaan puolueemme varapuheenjohtajuutta ensi kesän puoluekokouksessa Jyväskylässä Olen tänään päättänyt lähteä tavoittelemaan perussuomalaisten varapuheenjohtajan paikkaa. Olen toisen kauden kansanedustaja ja kuntavaltuutettu Espoosta. Politiikassa olen profiloitunut erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksissä. Olen syntyjäni Siilinjärveltä Savosta ja tunnen Suomen kuntakenttää hyvin, työskennellyt pitkään sosiaali- ja terveydenhuollossa, toiminut työyhteisöni luottamusmiehenä ja toiminut eduskunnassa muun muassa lakivaliokunnassa, tarkastusvaliokunnassa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.Puolueen nykyiset pj ja vpj ehdokkaat tuovat puolueemme kärkiteemoja hienosti jo mukaan kisaan, joten itse tarjoan sitä, mitä sieltä vielä puuttuu: sosiaali- ja terveydenhuollon tietämys, osaaminen, kokemus ja näkemys. Kuntakenttä tarvitsee viestikapulaa erityisesti myös näissä asioissa, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset ovat niin mittavia. Olen aktiivinen kuntakentän kiertäjä ja puolueemme jäsenet ja äänestäjät kaipaavat kovasti kansanedustajia ja puolueemme johtoa kentälle. Muun muassa siihen tarjoan itseäni edelleen myös jatkossa. Kansan pariin, heidän luo ja keskelle, on mentävä. Olen ollut 10 vuotta mukana politiikassa perussuomalaisten ja Timo Soinin "tallissa", olen tyylilläni ja toimintatavoiltani maltillinen ja juu- olen nainen. Vaikkakaan se ei nyt ole tässä olennaisinta- Suomi kuntoon ja ihmisten luo! Haluan toivottaa kaikille Suomen naisille hyvää naistenpäivää, myös äidilleni naisyrittäjälle, ja tsemppiä kaikkiin haasteisiin- itse otan tänään tällaisen haasteen itselleni. Äidit muuttavat maailmaa, mutta meidän tyttärien on myös tehtävä osamme! JK. Käymme eduskunnassa juuri puolustuspoliittista keskustelua puolustusministerimme Jussi Niinistön johdolla ja keskustelussa nousi esiin naisten osuus ja tilanne maanpuolustuksessa. Tästä aiheesta pidän myös itse oman puheenvuoroni. | | | | 02.03.2017 Saattohoidon sanoma on kuultu Tärkeiden asioiden eteen tulee tehdä yhdessä töitä. Vastuu ja toimet suomalaisen saattohoidon parantamiseksi kuuluvat meille kaikille. Tuntuu hyvälle, että saattohoidon parantaminen ja saattohoitolainsäädännön aikaansaaminen on noussut eduskunnan yhteiseksi tahtotilaksi tänään eduskunnassa. Puolueet ovat kertoneet aiheeseen tehdyistä laki- ja toimenpidealoitteista. Hienoa! Suomalaisen saattohoidon parantaminen on ollut itselleni yksi tärkeimmistä tavoitteistani niin kuntapolitiikassa kuin kansanedustajana toimiessani. Olen tehnyt vuodesta 2011 noin 20 erilaista valtiopäivätoimea aiheeseen liittyen. Kuitenkin vasta eutanasia kansalaisaloite toi saattohoito teemaan vihdoinkin myös suureen keskusteluun eduskunnassa. Eutanasia kansalaisaloite veti sokan irti ja tehden sen mihin yksittäiset edustajat eivät ole eduskunnassa pystyneet. Kiit os kaikille kansalaisaloitteen tekemisessä mukana olleille ja myös aloitteen allekirjoittaneille. Saattohoidon parantamiseen liittyvissä toimenpiteissä olen kysynyt muun muassa saattohoidon laadun parantamisesta, taloususarvioaloitteissa anonut rahoitusta saattohoitokoulutukseen ja toimenpidealoitteissa esittänyt saattohoitolain aikaansaamista ja saattohoitopaikkojen määrän lisäämistä kansainväliselle tasolle. Olen myös esittänyt lasten saattohoitoon liittyvää ohjeistusta, joka Suomesta sekin tällä hetkellä puuttuu. Saattohoidon sanoma on kuultu ja ymmärretty. Yhteisvastuukeräyksen suojelijana vuonna 2015 toimi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka aiheseen liittyvällä kauniilla ja koskettavalla puheellaan osoitti silloin omat kuulevat korvansa. Yhteisvastuukeräyksellä kerättiin varoja muun muassa saattohoitokoulutukselle. Keräys toi rahaa, lisäsi toimia saattohoidon parantamiseen ja muun muassa nuorten lääkäreiden koulutukseen. Kiitos ylilääkäri Juha Hänniselle ja yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajuselle työstä saattohoidon parantamisen eteen. Eino Leinon runossa sanotaan: "Me olemme matkalla tällä ja kynnämme suurta merta. Me synnymme tänne vaivalla ja vaivalla kuolemme kerta". Ehkä emme sittenkään. Minulla on nyt vahva usko siihen, että asia etenee. Emme saa ehkä eutanasialakia, mutta saamme aikaan saattohoitolain. Sellainen tunne minulla nyt on. Ja se tunne on hyvä. | | | | 24.02.2017 Rapatessa roiskuu Sain perussuomalaisten eduskuntaryhmältä yksimielisesti huomautuksen liittyen viikon takaiseen Aito avioliitto- kansalaisaloitteen äänestykseen. Myös kaksi muuta aloitetta vastustanutta, Tiina Elovaara ja Ville Tavio, saivat ryhmältä huomautuksen. Ymmärrän huomautuksen syyn, sillä saapuessani täysistuntoon äänestämään kansalaisaloitetta vastaan rikoin ryhmäpäätöstä siitä, että Aito avioliitto kansalaisaloitetta tulee kannattaa isossa salissa. Minulle päätös kannattaa aloitetta oli kuitenkin mahdoton. Tasa-arvoiseen avioliittolakia liittyvät päätökset tehtiin jo viime eduskuntakaudella ja istuva hallitus on myös itse tuonut asiaan liittyvän hallituksen esityksen ja siihen liittyvät liitännäislait eduskuntaan. Niistä on myös jo äänestetty ja kaikissa olen ollut kannattajana. Hallituspuolueen edustajana olen kannattanut hallituksen tuomia esityksiä. Tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan 1.3.2017. Jos olisin jäänyt pois kokonaan viikon takaisesta äänestyksestä, ei huomautusta kannastani olisi tullut. Poisjääminen äänestyksestä ei kuitenkaan ollut minulle mahdollinen. Haluan kiittää kaikkia ihmisiä viesteistä ja palautteesta, jota olen saanut. Voi olla, että niihin vastaaminen vie minulta aikaa. Kaksi vuotta sitten tasa-arvoisesta avioliittolaista äänestettäessä viimeiset vastaukset lähettelin vielä jouluaattona 2015. Äänestys oli ollut marraskuussa. Kannustavia viestejä on nytkin tullut monia ja vain muutama niistä on ollut alatyylisiä. Niissä on kirjoitettu, että homostelijat voivat painua helvettiin. Yhdessä viestissä henkilö omalla nimellään myös uhkasi sylkäistä perääni, jos vastaan tulen. Tästä tulikin mieleeni juuri eilen näkemäni Helsingin joukkoliikenteen mainos, jossa otettiin kantaa kiusaamiseen ja haukkumiseen. Ulkomaalaistaustaa omaavaa, mutta kuitenkin suomea täysin äidinkielenään puhuva suomalainen nainen kertoi, miten hänen päälleen oli syljetty kenenkään puuttumatta asiaan. Suomalainen mies taasen kertoi puuttuneensa yhteen kiusaamistilanteen siten, että oli mennyt kiusatun viereen istumaan. Vastapäistä kiusaajaa ja huutelijana vastassa olikin yllättäin kaksi ihmistä. Voisimmeko sopia, että emme sylkisi toistemme päälle? Puolustaisimme toinen toistamme? Lapsena muistan mummoni opettaneen, että vain kissat sylkee, ja että pienempää suojellaan. Olen toiminnallani rikkonut ryhmäkuria ja siitä on seurannut sanktio. No, rapatessa roiskuu. Se ei kaada minun maailmaani eikä se sitä saa tehdä myöskään sille työlle, jota olen eduskunnassa tehnyt. Viime kaudella sain läpi vammaisneuvostojen lakisääteisyyteen liittyvän lakialoitteen ja kuntalakia jouduttiin ministeri Risikon toimesta muuttamaan vielä kalkkiviivoilla. Laissa olisi haluttu huomioida vain vanhusneuvostot ja nuorisovaltuustot. Sain myös kerättyä hyvin nimiä muihin lakialoitteisiin ja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tuomioiden asteet ovat juuri oikeusministeriön toimesta selvityksessä. Katsotaan, miten tuomiot ovat linjassa ja millaisia tuomioita annetaan. Himashanke nousi esiin kirjallisen kysymykseni myötä, hallit ja maneesit laitettiin lakiesityksellä tarkkailuun toimenpideealoitteeni myötä. Saattohoidon parantamistyöt valtakunnallisesti aloitin myös jo viime kaudella. Espoon kaupunginvaltuustossa toimiessani aloitin silloin, kun Espoosta puuttui omat saattohoitoohjeistukset ja saattohoitopaikat. Nyt meillä on selkeät suunnitelmat ja Espoon sairaalaan Jorviin kupeeseen avattiin myös oma saattohoito-osasto. Puolarmetsän saattohoito-osastokin ehti tovin toimia. Espoon valtuustossa jättämieni valtuustoaloitteiden myötä espoolaiset omaishoitajat saivat vuoden 2016 alusta maksuttomat uinti- ja liikuntavuorot ja nuorten kesäseteleiden ikärajaa laskettiin niin, että yhä useampi nuoren mahdollisuus hakea kesätyötä parani. Olen ollut ihmisen asialla ja ajamassa muutamia sellaisia asioita, joita ei välttämättä heti näe. Pitää kokea omakohtaisesti. Muistan lapsuudesta, kuinka rakentaja isäni muurasi, rappasi, laatoitti, kaakeloi, maalasi, pikesi, pinnoitti ja tapetoi. Ruukkimylly pyöri aamusta iltaan, eikä yrittäjä tuntejaan laskenut. Isäni valkoinen maalarinhaalari oli kuin tilkkutäkki tai sateenkaari. Lapsena ihmettelimme, että miten ihmeessä äiti saa pestyä isän haalarin puhtaaksi. Mutta eihän hän saanutkaan. Haalariin ei saanut nimittäin koskea ollenkaan, sillä se oli työmiehen oma haalari. Ja sellaisena aarre. Pari vuotta sitten isäni saapui remontoimaan kotiamme. Hänellä oli mukanaan kaksi erilaista haalaria. Toinen oli tarkoitettu tapetointiin: se oli valkoinen ja putipuhdas. Toinen oli rönttätyöhön tarkoitettu rapatessa roiskunut haalari. Isältä tyttärelle nämä asiat näyttää menevän. On valkoista ja siistiä, mutta on myös rappauksesta roiskunutta. Tekevälle sattuu. Toinen vaihtoehto on jättää tekemättä. Mutta kuka nyt sellaista kehtaisi? Timpuri luottaa kätensä jälkeen ja ottaa vastaan kaiken mitä siitä seuraa. Tellingille mennään ja tekemättä ei jätetä. Luppopäiviä ei pidetä. Eikä yritetä yhtään pestä timpurin haalaria. Se on työmiehen tai työnaisen haalari. Minun haalarit periytyvät eteenpäin omille tyttärilleni ja pojalle. Jätän ne mielelläni myös muille nuorille. Niissä on monia eri värisävyjä- kaikki värit mahtuvat maailmaan. Näemmepä ne sitten tai emme. | | | | 15.02.2017 Kannatan eutanasiaa ja tasa-arvoista avioliittolakia kädet ristissä- ne eivät ole pois minun uskonnoltani Tein viime eduskuntakaudella lukuisia erilaisia avauksia saattohoito teeman esiinnostamiseksi ja konkreettisten saattohoitoa parantavien muutosten aikaansaamiseksi. Viime kaudella hyväksyttyyn vanhuslakiin saattohoito teema saatiin siten, että hoivayksikössä tapahtuvan esimerkiksi saattohoitotilanteen kohdalla lisähoitohenkilöstöä olisi suotavaa lisätä. Potilaan hoitamisesta, oikeudesta saada palveluja ja tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti säädetään laissa: laki potilaan asemasta ja oikeuksista, terveydenhoitolaki ja perustuslaki tähtäävät potilaan parhaaseen. Nämä eivät kuitenkaan ole riittävästi. Saattohoito ja palliatiivinen, kivunlievitykseen tähtäävä erityishoito on oma erikoisalansa ja siksikin siitä tulisi säätää lailla. Laki ohjaa yhteiskunnan kehitystä ja sillä rakennetaan myös yhteiskuntaa. Suomessa ei ole saattohoidosta erillislakia. Tein tähän liittyvän toimenpidealoitteen viime eduskuntakaudella. Myös kansalaisaloitteella vuonna 2014 yritettiin nostaa aihetta esii siinä kuitenkaan onnistumatta. Aloite ei saanut tuulta alleen eikä kansalaisaloitteelle elintärkeää mediajulkisuutta. Sen sijaan aloitteen taustalla olleet ja myös saattohoitoon yhteisvastuukeräyksellä varoja keränneet toimijat ja tekijät saivat huomiota osakseen julkisuuteen nousseilla kuvamainoksilla. Bussipysäkeille ilmestyi kuvia kuolevista ihmisistä ja saattohoitotilanteista. Kuvat oli toki lavastettuja, mutta ne koskettivat silti kansalaisia. Tampereella viime marraskuussa yhteisvastuukeräyksen päätösseminaarissa hankkeen puuhahenkilö Tapio Pajunen kertoi palautteesta: kansalaisista osa oli pahoittanut mielensä ja kertonut, että kuvia kuolemasta ei voida laittaa esille. Joku oli kysynyt, että miksei olisi käytetty muita kuvia vaikkapa pupuista ja kissoista. Olisiko pupu tai kissakuvien taustalla ollut vakava viesti mennyt siten perille? Eikö sen lemmikkieläimen, juuri sen pupun tai kissan, lähtö ole yleensä lempeä ja armelias. Eläinrakas hoitaa rakkaan eläimensä hyvin- kuvilla tuotiin esille ihminen. Eutanasia kansalaisaloite luovutettiin eilen eduskunnalle. Eutanasia tarkoittaa armokuolemaa tai kuolinapua, jonka sallimiseen Suomessa aloite tähtää. Olin eilen mukana eutanasia kansalaisaloitteeseen liittyvässä lehdistötilaisuudessa, johon puolueiden edustajat veivät aiheeseen liittyvät eduskuntaryhmien terveiset ja kannanotot. Monet puolueet kertoivat, että ryhmien sisältä löytyy ajatuksia eutanasian sallimisen puolesta, mutta myös vastaan. Tämä sama tilanne on myös perussuomalaisen eduskuntaryhmän jäsenillä. Emme ole käyneet asiasta vielä keskustelua eikä linjauksia asiaan ole tehty. Eutanasia on jokaisen ihmisen oma, henkilökohtainen mielipide ja ajatus. Oletpa sitten puolesta tai vastaan- mielipide on omasi. Ja niin pitääkin. Vakavan sairauden osuessa omalle kohdalle tai läheiselle, joutuu pohtimaan elämän syntyjä syviä. Mikä on kärsimyksen määrä, miten sen kokee ja kestää, miten toivoisi itseään hoidettavan. Omaa pohdintaani helpottaa pitkä työura hoitotyössä. Olen nähnyt vaikka mitä ja ollut mukana vaikka missä. Kysy vaikka. Eutanasia keskustelussa olemme kuulleet myös pienen Eino pojan tarinaa. Einon vanhemmat ovat kertoneet julkisuudessa sydäntä raastavan tarinan pienokaisensa vakavasta äkillisestä sairastumisesta ja sen myötä saattohoitoon joutumisesta. Saattohoidon aika oli Einon kohdalla pitkä ja vaikea ja vanhemmat kysyivätkin, että olisiko eutanasia helpottanut Einon kärsimyksiä. Einon vanhemmat ja läheiset ansaitsevat kiitoksen siitä, että he ovat astuneet julkisuuteen oman henkilökohtaisen tragedian kanssa. Kansalaisaloite eutanasiasta ei ota kantaa lapsipotilaisiin, mutta se ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että sulkisimme silmämme lapsipotilaita. Suomesta puuttuu lapsipotilaisiin liittyvät saattohoitosuositukset ja ohjeistukset. Paitsi viime eduskuntakaudella myös viime aikoina olen jättänyt eduskunnassa kirjallisia kysymyksiä ja toimenpidealoitteita liittyen suomalaisen saattohoidon parantamiseen. Kyllä, toistoa, mutta asia on ajankohtainen edelleen. Hallitus päivittää toki saattohoitoon liittyvää kriteeristöä juuri nyt, mutta muutakin on tehtävä. Hallitusohjelmaa laadittaessa oli harmillista, että kirjaus saattohoidon laadun parantamisesta päätyi vain hallitusohjelman taustamuistioon ei itse hallitusohjelmaan. Siksikin nyt on oikea aika vaikuttaa ja yksikään toimenpide asian eteen ei ole turha. Vaikka käsittelemmekin eutanasiaa ja eduskunta myös antaa mietintönsä eutanasia kansalaisaloitteeseen, on velvollisuus käsitellä myös saattohoitoa ja sen laadun ja yhdenvertaisuuden parantamista. Ne eivät sulje pois toinen toistaan. Toimenpidealoitteilla esitän muun muassa erillisen saattohoitolainsäädännön aikaansaattamista, lapsipotilaiden saattohoitosuositusten ja ohjeistusten laatimista, saattohoidon huomioimista sote uudistuksen keskellä ja saattohoidon yhdenvertaistamista ja saattohoitopaikkojen lisäämistä Suomessa. Koen, että tehtävänäni on olla äänenä tälle tärkeälle asialle ja hankkeelle. Kantani perustuu inhimilliseen ajatteluun ja kultaiseen käskyyn. Tee siten kuin toivoisit itsellesi tehtävän. Kansalaisaloitteilla tuodaan eduskuntaan aloitteita, joiden ituna on juuri tuo ajattelu. Muutama vuosi sitten oli tasa-arvoinen avioliittolaki, nyt on eutanasia. Onnellinen, hyvä elämä ja armelias, kivuton kuolema. Kannatin tasa-arvoista avioliittolakia ja kannatan sitä edelleen. Kannatan eutanasiaa ja toivon siihen liittyvän kansalaisaloitteen läpimenoa eduskunnassa. Kannatan saattohoitolainsäädännön kehittämistä ja toivon toimenpidealoitteeni läpimenoa eduskunnassa. Ja kaiken tämän teen kädet ristissä, sillä nämä asiat eivät ole minun uskonnoltani pois. Minun iltarukoukseni on edelleen jokailtainen.
| | | | 25.01.2017 Kuntoutuksen ohjaajan (amk) tutkinto laillistetaan ja liitetään sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki otti kantaa sosiaalialan ammattien laillistamisen. Hän totesi, että vuonna 2016 sosiaalialan ammattien laillistaminen on ollut sosiaalityöntekijöiden, sosionomien, geronomien ja kuntoutuksen ohjaajien etu (Sosiaalityön edunvalvonnasta käsijarru ei ole päällä, HA 12.1.2017).Asia on kolmen ensimmäisen kohdalla juuri näin, mutta kuntoutuksen ohjaajan kohdalla maininta vaatii osakseen pienen tarkennuksen. 1.3.2016 voimaan tulleella lailla sosiaalialan ammattihenkilöistä laillistettiin sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomitutkinnon suorittaneet ammattihenkilöt. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilölakeihin ei kuitenkaan sisällytetty säännöstä kuntoutuksen ohjaajan oikeudesta toimia laillistettuna ammattihenkilönä. Asiasta käytiin keskustelua, mutta virallista muutosta asiaan ei saatu. Jäätiin odottamaan, mutta nyt aika on kypsä asian korjaamiseksi. Ja täytyykin olla. Tein viime vuonna eduskunnassa kirjallisen kysymyksen ja toimenpide aloitteen, jossa esitettiin kuntoutuksen ohjaajan ammatin laillistamista ja liittämistä sosiaalialan ammattihenkilölakiin. Kuntoutuksen ohjaajien osaaminen on tunnustettava ja heidän toimintamahdollisuutensa turvattava. Potilaan kuntoutukseen liittyvät kysymykset ovat myös merkittäviä. Tämä korostuu erityisesti ikääntyvien kohdalla, joiden kotona asumista ja pärjäämistä pyrimme tukemaan yhteiskunnassa kaikin keinoin. Saamani kirjallisen kysymyksen vastauksessa kerrottiinkin hyviä uutisia tällä hetkellä noin 600 Suomessa ammattiinsa opiskelleelle kuntoutuksen ohjaajalle. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistämässä sosiaalihuollon ammattihenkilölain muuttamisen siten, että kuntoutuksen ohjaajan tutkinnon suorittaneet tullaan sisällyttämään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin laillistettavina ammattihenkilöinä. Muutos on ollut toivottu ja odotettu ja se poistaa epävarmuutta kyseisen ammattikunnan, alan opiskelijoiden ja työnantajien keskuudessa. Toivottavaa olisi myös se, että lakimuutos nostaisi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen kuntoutuksen ohjaajan ammattikuvan tunnettavuutta samoin kuten se on tehnyt esimerkiksi sosionomien ja geronomien kohdalla ja lisäisi mielenkiintoa kyseisiin aloihin entisestään. Satavuotiasta Suomea voimme laittaa siis myös näin kuntoon: ymmärtämällä kaikkien eri sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden osaamista ja merkitystä ja tuomalla heidän osaamisensa ja tietotaitonsa kansalaisten keskuuteen, heidän hyvinvointinsa parantamiseen, lisäämiseen, turvaamiseen ja ylläpitoon.
| | | | 19.01.2017 Tiedote: Oulun insestitapaukseen liittyvien asiakirjojen katoaminen vakava asia - selvitysten jatkuttava Tiedote 19.1.2017Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) pitää Oulun insestitapauksen selvittelyssä paljastunutta Oulun lastensuojelun asiakasasiakirjojen ja muiden viranomaisten tietojen ja asiakirjojen puuttumista ja katoamista vuosilta 1998-2008 erittäin vakavana asiana. Asiasta uutisoi eilen mm. Iltalehti. Kyseessä on ns. Oulun tapaus, jossa isä tuomittiin vuosia jatkuneesta tyttären törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, jonka seurauksena tytär tuli myös raskaaksi ja hänelle tehtiin myös raskauden keskeytyksiä. Asian yhteydessä poliisi on myös selvittänyt virkarikosten mahdollisuutta tapaukseen liittyen. Juvonen on vaatinut Oulun tapauksen perusteellista selvitystä sen tultua julkisuuteen ensimmäisen kerran syksyllä 2016. - Tieto siitä, että asiakasasiakirjoja ja muita viranomaisten tietoja ja asiakirjoja puuttuu merkittävin osin vuosilta 1998–2008 on erittäin vakava. Perusteluksi on kerrottu, että tietoja on kadonnut tietojärjestelmää vaihdettaessa. Kadonneissa vuosissa on hyväksikäytön kohteeksi joutuneen uhrin, lapsen, elämää. Selvitysten on siis jatkuttava. Kuka on ollut tietojärjestelmä vaihdossa vastuuhenkilö? Onko kirjaajatason ja pääkäyttäjätason oikeudet olleet hallussa ja onko jäänyt lokimerkintöjä? Luotettavuus ja eheys asiakirjoja siirrettäessä toiseen tietojärjestelmään ovat kaiken a ja o. Asiakirjat eivät saa hävitä. -Lainsäädäntö määrittelee asiakirjoista. On muun muassa asetus potilasasiakirjoista, joka määrittelee, että jos asiakirja hävitetään, siitä tulee jäädä merkintä arkistoon. Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista määrittelee asiakirjojen säilyttämisajoista, on arkistolaki ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, jossa säädetään hyvästä tiedonhallintatavasta. -Oulun kadonneet asiakirjat tämän vakavan ja yhteiskunnallisesti merkittävän suomalaiseen lastensuojeluun ja terveydenhuoltoon liittyvän tapauksen kohdalla näyttävät nyt sen, miten äärettömän tärkeää on huolellinen dokumentointi asiakas- ja potilasasiakirjoissa, miten kirjaamisvelvollisuutta on noudatettava, miten asiakaskirjojen tiedon käsittelyn perusteet ja lainsäädäntö ja sen perusteella annetut määräykset ja ohjeet kuten tietojen säilyttämiseen liittyvät velvoitteet on tunnettava ja niitä on noudatettava. -Huolellinen dokumentointi on asiakkaan, mutta myös työntekijän kannalta tärkeää. Kun merkittävät ja arkaluonteiset asiakirjat ovat kadonneet, se jättää hyvin ikävän varjon tämän tapauksen ylle. Erityisesti tämä nakertaa luottamusta viranomaisten toimintaa kohtaan. Toki tämä huolestuttaa myös tulevaisuuden tietoturvasta ja tietojärjestelmistä. Voiko asiakas- ja potilastiedot kadota myös jatkossa noin vain, Juvonen kysyy. Arja Juvonen Kansanedustaja 050-5311108 | |
| | |
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi |
|