|
|
|
|
 
| |
Vuosi: 2024 - 2023 - 2022 - 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008 - 2007 - 200624.08.2017 Klikkaa tästä! Vierailin Haapajärvellä PS toritapahtumassa ja Maaselkälehti teki tilaisuudesta mukavan jutun. Kiitos kaikille teltalla ja juttusilla käyneille ja toimittaja Emilia Tiitolle myös kiitokset!
Lisätietoa >>
|
|
 | | 06.06.2017 Eduskuntaryhmämme pjn, kansanedustaja Toimi Kankaanniemen kirjoitus hallintarekisteristä - lue tästä
Oikaisen vääriä väitteitä hallintarekisteriasiasta
Hallitus tyrmäsi yksimielisesti hallintarekisterin Suomessa. Edelliset hallitukset, joissa olivat mm. nykyiset oppositiopuolueet Sdp, vihreät ja Vasemmistoliitto, hyväksyivät syyskuussa 2014 voimaantulleen EU-arvopaperikeskusasetuksen, joka sallii omistustietojen salailun. EU-parlamentissa yksi suomalaismeppi sai siihen loppuvaiheessa poikkeussäädöksen (art. 38:5), jolla Suomi sai oikeuden kieltää hallintarekisterin Suomessa ja luvan säilyttää nykyisen julkisen arvo-osuusjärjestelmän.
EU:n arvopaperikeskusasetus sallii hallintarekisterit muissa EU-maissa. Suomen eduskunta ei voi kieltää niitä muissa jäsenmaissa eikä voi estää suomalaisia käyttämästä rekistereitä ulkomailla. EU-asetus on ns. liittovaltiosäädös, joka sitoo sellaisenaan jokaista jäsenmaata. Kansallinen laki on säädettävä asetuksen mukaiseksi. EU-asetus on EU-tuomioistuimen ratkaisujen perusta.
Eduskunnan 17.5.2017 hyväksymä laki on tosiasiassa niin tiukka kuin ”kehno” EU-asetus mahdollistaa. Opposition ja eräiden muiden väitteet siitä, että Suomi voisi kieltää hallintarekisterit ulkomailla tai suomalaisilta ulkomaisten hallintarekisterien käytön tai niiden käyttö säädettäisiin julkiseksi, on väärän tiedon levittämistä. Tätä EU-asetus ei salli. Hallitus käyttää art. 38:5 poikkeusta täysimääräisesti.
Lailla oli kiire, koska jo lähes kolme vuotta voimassa ollut EU-asetus vaatii mm. Suomen arvopaperikeskukselle uuden toimiluvan. Lailla pitää säätää luvan käsittelijä ja myöntäjä.
Eduskunta hyväksyi lain yhteydessä lausumia. Ne ovat poikkeuksellisen kireitä. Neuvottelin ne pääministerin ja valtiovarainministerin kanssa. Kuulimme tietysti parhaita asiantuntijoita.
Ensimmäisessä lausumassa vaaditaan, että hallitus antaa eduskunnalle tulevan kesäkuun loppuun mennessä lakiesityksen, jolla ulkomailla hallintarekisterissä olevien suomalaisten osakkeiden tuotosta peritään 50%:n ennakkovero Suomen valtiolle. Jos osingon saaja haluaa ”ylimääräisen” vero-osuuden itselleen, tämän on hakemuksessaan annettava tietonsa Suomen veroviranomaiselle. Jos ei hae veron palautusta, rahat jäävät Suomen valtiolle. Raju vero tekee ulkomailla hallintarekisterin käytön tiedot salaamalla täysin kannattamattomaksi. Tämä on todella tehokas keino. Siitä voi seurata tutkinta, jos on aihetta epäillä rikollista toimintaa. Tämä myös helpottaa harmaan talouden selvittämistä, koska poliisi voi keskittyä tunnistamattomiin osingonsaajiin.
Toisessa lausumassa eduskunta vaatii, että listaamattomien yhtiöiden osakkeiden hallinnointi ulkomailla hallintarekisterissä kielletään. Tämä takaa sen, ettei keinottelu näillä ole mahdollista.
Oppositio, jonka ministerien myötävaikutuksella salailun salliva EU-asetus vuonna 2014 säädettiin, ei vastalauseessaan esittänyt vaihtoehtoa hallituksen esitykselle. vaikka aikaa oli yli vuosi.
Lakia arvostelevat unohtavat sen, että automaattinen tietojenvaihto valtioiden viranomaisten välillä on vuoden 2014 jälkeen laajentunut ja laajenee koko ajan voimakkaasti. Nyt jo viranomaiset vaihtavat automaattisesti tietoja lähes 100 valtion kesken, mukana mm. kaikki EU-maat ja tärkeät veroparatiisialueet. Esimerkiksi jos joku myi osakkeensa eilen miljoonalla eurolla, tänään ostajalle maksetaan 0,1 miljoonan euron osingot ja myyjä ostaa osakkeet takaisin huomenna 0,9 miljoonalla eurolla, Suomen viranomainen saa tiedot 0,1 miljoonan euron tilin muutostapahtumasta ja verottaa siitä automaattisesti lakiemme mukaan. Veronkierto on estetty.
Lisätietoa tietojenvaihtosopimuksista löytyy vero.fi –palvelusta avainsanoilla FATCA, CRS ja DAC2.
Hallitus ei salli Suomessa hallintarekisteriä. Meillä säilyy nykyinen avoin arvo-osuusjärjestelmä. Uusi laki, siihen eduskunnan yksimielisesti lisäämät velvoittavat lausumat ja laaja automaattinen tietojenvaihto valtioiden ym viranomaisten kesken merkitsevät sitä, että veronkiertoa, rahanpesua tai muuta harmaata taloutta harjoittavien kiinnijäämisriski kasvaa nykyisestä eikä vähene kuten on väärin väitetty.
Asia on monimutkainen kansainvälisine sopimuksineen ja EU-säädöksineen. Erityisen valitettavaa on se, että tämän asian käsittelyn yhteydessä on eri tahoilta esitetty puutteellisia ja jopa täysin vääriä väitteitä. Lopputulos turvaa Suomen ja suomalaisten edut niin hyvin kuin on mahdollista.
Toimi Kankaanniemi
Kansanedustaja
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja
---
toimi.kankaanniemi@eduskunta.fi
Puh. 050 5113075
|
|
| | 08.03.2017 Hoitokärsimyksen ja kaltoinkohtelun kimppuun avoimella puheella (LV 8.3.17)
Tytär kimmastui hoidosta Espoon sairaalassa (LV 25.-26.2.17)kerrottiin tapahtumista Espoon sairaalan terveyskeskusosastolla Jorvissa. Tytär kertoi iäkkään äitinsä kohdanneen hoidossa ollessaan pelkoa, vähättelyä, vessaan pääsyn pitkittämistä ja riittämätöntä kivunlievitystä. Artikkelin mukaan Espoon kaupunki selvittää tapahtumia, mikä onkin tärkeää kaikkien osapuolten takia. Potilaiden on voitava luottaa Espoon tuottamiin terveydenhuollon palveluihin ja hyvään kohteluun ja taasen hoitohenkilöstölle on annettava rauha ja luottamus tehdä työtään. Potilaan huono kohtaaminen on inhimillinen tragedia potilaalle ja hänen läheiselleen, mutta myös erittäin haavoittava Espoon kaupungille ja hyvin ja tunnollisesti hoitotyötä tekeville hoitoyksiköille ja henkilöstölle. Yksikin potilaan kohteluun liittyvä huono uutinen on omiaan vahingoittamaan hoitotyön mainetta. Jokainen tällainen tietoon tullut tapaus on myös selvitettävä perusteellisesti. Artikkeli nostaa esiin omaisen ja potilaan tarinan, mutta myös ilmiön, josta Suomessa ei vieläkään puhuta tarpeeksi. Tai jos puhutaan, niin ollaanko ryhdytty toimiin ilmiön torjumiseksi? Hoitokärsimys ja kaltoinkohtelu ovat usein piiloon jääviä teemoja. Ollaan herkällä alueella kun syyllistää ei haluta, mutta epäkohtia havaitaan. Puhua pitäisi, ja toimia, mutta vaikeaa se on. Puheeksiottaminen tulisikin mieltää tärkeäksi työkaluksi hoitokärsimystä ja kaltoinkohtelua ennaltaehkäistessä. Puhumalla, pohtimalla, ajatuksia jakamalla ja kokemuksia vertailemalla voisi saada aikaan liikennevaloefektin omissa, kollegan tai työyhteisön toimintatavoissa: jatka, odota tai pysähdy kokonaan. Vierailin tammikuussa sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksissa eri puolella pääkaupunkiseutua ja Uuttamaata. Keskustelut hoitotyön opiskelijoiden kanssa olivat antoisia. Juttelimme potilaan kohtaamisesta, hoitotyön eettisyydestä, erilaisista kokemuksista työharjoittelussa, hoitotyön haasteista ja peloista, sekä työhön liittyvistä odotuksista ja haaveista. Puhuimme hoitokärsimyksestä ja kaltoinkohtelusta, niiden tunnistamisesta ja ennaltaehkäisystä. Myös potilasvahinkojen suuri määrä ja niistä aiheutuvat inhimilliset sekä taloudelliset kustannukset nousivat esiin. Puhuimme myös erilaista tuntemuksista. Välillä väsyttää, tympii ja kyllästyttää- se on aivan normaalia, mutta avoimuus ja puhuminen auttaa siinäkin! Opiskelijoiden tapaamiset kruunasi vierailujen lopputulemat. Hyvä hoito ei ole aina rahasta kiinni ja hyvä kohtaaminen on jo puoli hoitoa johon työntekijän on myös sitouduttava. Avoin puhuminen hoidon eettisyydestä auttaa, kannustaa ja ennaltaehkäisee. Kiire ei ole tekosyy potilaan ohittamiseen. Työnantajille opiskelijoiden viesti oli myös selkeä: resurssit hoivayksiköissä on jaettava niin, että hoitotyöstä ei tule mahdotonta toteuttaa. Hoitotyön opiskelijat ovat nupullaan olevia tulevaisuuden tekijöitä- kuullaan heitä. Heillä on hyviä ajatuksia- herkkyyttä, toiveita ja viisautta.
|
|
Tutustu julkaistuihin kirjoituksiini eri lehdissä vuosien varrella.
| |
|
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060,  , www.eduskunta.fi |
|