18.11.2024 18.11. Espoon kaupunginvaltuustossa saamme vastauksen ja käymme keskustelun valtuustokysymykseeni valokuituverkon rakentamisesta ja niitä rakentavien yritysten toiminnasta

Teleoperaattoreilla oikeus sijoittaa kaapeleita yleiselle alueelle

Teleyrityksillä on lakiperusteinen oikeus sijoittaa kaapeleita ja vähäisiä laitteita toisen maalle. Sijoitus tulee myöntää kaikille lupaa hakeville teleyrityksille, koska mm. EU direktiivien mukaan televerkkojen kilpailua ei rajoiteta. Kunnan tehtäväksi jää valvoa edellyttämiensä ehtojen mukaista toteutusta alku- ja loppukatselmuksessa. Vastuu työmaiden toteutuksesta on hankkeeseen ryhtyneellä. Kunnalla ei siis ole työnjohdollista roolia, vaan vastuu töiden suorittamisesta ja työmaavalvonnasta on aina hankkeeseen ryhtyneellä (päätoteuttaja).

Kunnan velvollisuus ohjata ja yhteen sovittaa kadulla tehtäviä töitä on osa kunnalle kuuluvaa kadunpitovelvollisuutta (MRL 84 §). Kadulla tehtävien töiden yhteensovittaminen koskee katualuetta sekä sen ylä- ja alapuolisia johtoja, laitteita ja rakenteita. Vastaavan kaltainen koordinointitehtävä on asetettu kunnalle viestintämarkkinalain 110 §:ssä. Kunnossapitolain 14a § mukaan työstä vastaavan on tehtävä kadulla ja muilla yleisillä alueilla tehtävästä työstä ilmoitus kunnalle.

Espoon noudattaa pääkaupunkiseudun yhteisiä ohjeita ja määräyksiä

Espoo ohjeistaa yleisillä alueilla toimijoita PKS-kuntien yhteisen ”Yleisten alueiden käyttö, tilapäiset liikennejärjestelyt ja katutyöt 2024” mukaisesti.

Julkaisu päivitetään vuosittain ja on lupaehtona yleisillä alueilla suoritettavissa töissä.

Yleisillä alueilla toimijoita koulutetaan pääkaupunkiseudun yhteisessä PKS-katutyöt-koulutuksessa 500–600 toimijaa vuosittain. Voimassa olevia pätevyyksiä on 3 390 henkilöllä turvalliseen ja ohjeiden mukaiseen työskentelyyn yleisillä alueilla. Kaiken kaikkiaan kurssi- ja tenttisuorituksia löytyy 7448 henkilöltä. Pätevyys on voimassa 5 vuotta kerrallaan ja yhteistä koulutusta on järjestetty nyt yli 18 vuotta. Koulutuksesta on tämän vuoden huhtikuusta alkaen ollut tarjolla valtakunnallinen verkkokoulutus SKTY:n johdolla ja Traficom:in avustuksella.

PKS-katutyökortti täytyy olla vähintään yhdellä työmaalla työskentelevällä, lisäksi kaivutyöstä vastaavalla henkilöllä täytyy olla voimassa oleva Väyläviraston hyväksymä Tieturva 1 tai 2-kortti tai PKS katutyöt-koulutus. PKS-katutyö pätevyydellä edistetään turvallista sekä lupamääräysten mukaista työskentelyä yleisillä alueilla.

Uusi ohjaava taksatarkistus sekä lupaehtojen vastainen toiminta

Maankäyttö- ja rakennuslain sekä kadun ja eräiden yleisten alueidenkunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaisista ”Yleisten alueiden käytöstä veloitettavat maksut ja taksat Espoossa” päivitettiin kaivuutyötä suorittavien toimijoiden ohjaamiseksi enemmän passiivi-infran eli ennakkoputkien käyttöön ja useamman toimijan yhteiskaivutoteutuksiin sekä katualueiden nopeampaan ennallistamiseen. Espoon tekninen lautakunta hyväksyi taksatarkistuksen 24.04.2024 ja se tuli voimaan 01.06.2024.

Taksaa tarkistettiin kaivutöiden alueenkäyttömaksun osalta samalle tasolle muiden PKS-kuntien (Helsinki, Kauniainen, Vantaa) kanssa nykyistä hintakehitystä vastaavaksi. Alueenkäyttömaksuihin lisättiin uusi maksuluokka kaivutöille, joiden pinta-ala ylittää 240 m2 toimijoiden ohjaamiseksi pienempiin, nopeammin valmistuviin kaivualueisiin.

Lisäksi kaivuluvan alueenkäyttömaksut veloitetaan kaksinkertaisina, kun kaivaminen kohdistuu kadun tai muun yleisen alueen sellaiseen rakennettuun osaan, jossa on voimassa rakentamisen yhteydessä annettu urakkasopimuksen mukainen takuuaika. Lisäksi taksaa huojennettiin puolittamalla alueenkäyttömaksut yhteiskaivukohteissa sekä alentamalla passiivi-infran ennakkoputkien käyttöoikeusmaksua toimijoiden ohjaamiseksi passiivi-infran ennakkoputkien käyttöön ja useamman toimijan yhteiskaivutoteutuksiin.

Yleisellä alueella tehtävien töiden lupaehtojen laiminlyönnistä veloitetaan laiminlyöntimaksu, jonka suuruus on 500 €. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä jokaisesta rikkeestä erikseen. Laiminlyöntimaksuun sisältyy yksi valvontakäynti. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä uudelleen, jos laiminlyöntiä ei korjata tai se toistuu. Jos kohde vaatii ylimääräisiä tarkastuskäyntejä, niin niistä peritään erillinen maksu 70,00 € / kerta.

Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntitapauksessa (luvattomasti aloitetusta työstä) peritään kaksinkertainen maksu sekä alueenkäyttömaksusta että ilmoituksen käsittely- ja valvontamaksusta.

Näiden korotettujen maksujen lisäksi toimijalta peritään vielä laiminlyöntimaksu 500 €.

Ennen kuitubuumin alkua laiminlyöntimaksuja annettiin kymmenkunta kappaletta vuodessa. Annettujen laiminlyöntimaksujen määrä on noussut viimevuodesta alkaen yli sataan huomautusmaksuun.

Järeimpänä toimena Espoo on yhdessä Helsingin kaupungin kanssa jättänyt vuonna 2023 operaattorin toimista poliisille rikosilmoituksen, jonka käsittely on vielä kesken.

Kaivutöiden katselmukset ja valvonta

Kunnossapitolain 14a §:ään otettu säännös kunnalle ilmoittamisesta ennen kuin kadulla ja yleisellä alueella voidaan ryhtyä töihin, on välttämätön, jotta kunta on ajan-tasaisesti selvillä kadulla tehtävistä töistä. Kadulla tehtävien töiden yhteensovittamisen tarkoituksena on varmistaa se, että kaikki yhdyskunnan ja kiinteistöjen toiminnan kannalta oleelliset verkostot ja laitteet voidaan sijoittaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Samalla pyritään huolehtimaan siitä, että kaivutöiden yhteydessä ei vahingoiteta alueella ennestään olevia johtoja, laitteita tai katurakenteita.

Valvontaviranomaisen alaiset viranhaltijat suorittavat käytännön valvontaa. Heillä on mahdollisuus ohjein ja neuvoin sekä kehotuksin puuttua niin kunnossa- ja puhtaanpidossa havaittuihin laiminlyönteihin, kun opastaa kadulla ja muilla yleisellä alueilla tehtäviä töitä. Heillä ja poliisilla on myös kunnossapitolain 16§:n 4 mom. mukainen oikeus välittömän hallintopakon käyttämiseen turvallisuudelle aiheutuvan välittömän vaaran poistamiseksi. Poliisi valvoo, ettei kunnossa- ja puhtaanapitovelvoitteen laiminlyönnistä aiheudu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle (kunnossapitolaki 16 § 4 mom.).

Yleisen alueen lupia käsittelee ja valvoo Espoon kaupunkitekniikan keskuksen infrapalveluiden alueiden käytön hallintayksikössä neljä (4) katumestaria, kolme (3) kunnossapitovalvojaa sekä vastaava puistotarkastaja. Näin sesonkiaikana lupajärjestelmään tulee uusia lupahakemuksia yli kaksikymmentä (20) päivässä. Lupamäärät ovat olleet jatkuvassa nousussa (nousua 23 %) viimeisen viiden vuoden aikana. Poikkeuksena oli vuosi 2023, jolloin yksittäisten lupien määrä laski, mutta työkohteiden neliömäärät ja samalla laskutus kasvoivat voimakkaasti. Valvontahenkilöstön määrä on viime vuosina pysynyt samana.

Valokuitukaapelien asennuksia teetättää Espoon alueella tällä hetkellä jo kahdeksan yritystä: Valokuitunen Oy, Elisa Oyj, DNA Oy, Telia Finland Oyj, Clobal Connect Oy, Täyskuitu Etelä-Suomi Oy, Espoo Tietotekniikkaa ja Cable Crew Oy.

Ilmoitusmenettelyn mukaisia (ts. kaivuuluvallisia) aktiivisia valokuituoperaattorien työmaita on tällä hetkellä yhteensä noin 394 kpl, joista vuonna 2023 aloitettuja, laajoja ja pitkäkestoisia lupia n. 80 kpl. Urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita työmailla on myös useita.

Kunnan tehtäväksi jää valvoa edellyttämiensä lupaehtojen mukaista toteutusta alku- ja loppukatselmuksissa. Työnaikaista valvontaa tehdään lupakohteiden alku- ja loppukatselmusten ohessa resurssien mukaan.

Kuituverkon rakentamistöistä tullut palaute koskee pääasiassa kaivuutöiden viimeistelyä eli katu- ja viheralueiden ennallistamista. Työt otetaan Espoon kaupungin puolesta vastaan, kun kohteet on toteutettu lupaehtojen mukaisesti. Loppukatselmuksia onkin jouduttu hylkäämään kohteiden vastaanottoa ja pitämään useampia loppukatselmuksia viimeistelytöiden ja muiden puutteiden takia.

Kaivutöihin liittyvät palautteet tarkistetaan kohteessa ja välitetään luvan saajalle toimenpiteitä varten. Lisäksi ongelmakohteita käydään läpi operaattorien kanssa palavereissa.

Erityisesti viimeistelytöitä (mm. asfaltit, nurmet) on havaittu tehtävän paikoin kovin hitaasti, ja Espoon kaupunkiympäristön asiakaspalveluun onkin tullut valtava määrä palautteita. Töiden valmistumista ei helpota se, että kohteiden viimeistelytöihin liittyvää asfaltointia joutuu töiden suuren määrän takia odottamaan yli 2 kk.

Kunnat aloittaneet yhteistyön valokuituasennuksien ongelmien hallintaan

Espoossa (ja myös muissa kunnissa) käydään keskustelua siitä, miten kunta pystyisi parantamaan valokuitufirmojen toiminnan toteutusta.

Tärkeimmäksi asiaksi koetaan, että valokuitukaapelitöiden viimeistely pitäisi saada tehtyä nykyistä nopeammin sekä huolellisemmin valmiiksi. Kuntalaisilta saadun palautteen perusteella työt valmistuvat paikoin nopeasti, mutta toisissa paikoissa viimeistelytöiden valmistumista joutuu odottamaan kohtuuttoman kauan.

Ongelman ollessa valtakunnallinen, kunnat ovat aloittaneet yhteistyön asian tiimoilta. Valokuitutöiden yhteistyöryhmään on jo ilmoittautunut yli kymmenen kuntaa, joka kertoo ongelman laajuudesta ja vakavuudesta.

Kuluva tuleva syksy näyttää, kuinka hyvin tarkastetun taksan ohjaus toimii. Kuntayhteistyön kautta otetaan tarvittaessa käyttöön uusia toimintamalleja - Espoon uusi taksamalli onkin toiminut herätteenä muillekin kunnille tehdä samansisältöisiä muutoksia yleisillä alueilla suoritettavien töiden taksoitukseen.

Ongelma vaatisi lakimuutosta, jolla kunnat saisivat vaikuttaa enemmän kaivutöiden toteutukseen ja määrään hallinnoimillaan alueilla.

Lakimuutokset ovat olleet laajasti kommentoitavana kuntasektorilla. Kunnat ovat kommenteissaan painottaneet muutoksia, jotta kunnilla olisi parempia mahdollisuuksia koordinoida katutöitä niin, että haitat voidaan minimoida.

18.11.2024 Kirjallinen kysymys asevelvollisuutta suorittavien varusmiesten ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten turvallisuudesta ja onnettomuuksien ennaltaehkäisystä varuskunnissa

Ivalossa tapahtui 12.11.2024 vakava liikenneonnettomuus, kun varusmiehiä kuljettanut telakuorma-auto kaatui. Poliisin alustavien tietojen mukaan kaatuneen ajoneuvon kyydissä oli liikaa varusmiehiä. Poliisi tutkii auton kuormaamista. (STT 13.11.24.)

Varusmiehille sattuneiden haverien määrä kasvoi Uutissuomalaisen mukaan viime vuonna 2023 viidenneksen eli yhteensä 1 749:ään. Toissa vuonna luku oli 1 456.
Vuoden 2023 tapaturmamäärä on neljänneksi suurin kymmeneen vuoteen. (Uutissuomalainen 9.4.2023 Varusmiesten tapaturmien määrä kasvoi viidenneksellä - MTVuutiset.fi )

Maaseudun Tulevaisuus -lehti kertoi 17.11.2023, että noin 30 varusmiestä oli kuollut palveluksessa viimeisen 30 vuoden aikana.

Kun tieto lisääntyneistä havereista paljastui vuosi sitten, puolustusvoimien ylin johto reagoi tapaturmien määrän kasvuun. Tuolloin virassa ollut puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen antoi käskyn palvelusturvallisuudesta. Kivinen painotti, että riskejä tulee arvioida aina olosuhteet huomioiden ja vaaratekijät tulee tunnistaa ennalta. Kenraali muistutti joukko-osastojen komentajia heidän vastuustaan palvelusturvallisuuden valvonnassa ja velvoitti komentajat kertaamaan alaistensa kanssa palvelusturvallisuuteen liittyvät keskeiset periaatteet.

Harjoituksen vaativuusaste on aina sopeutettava joukon koulutustasoon. Yksittäisten sotilaiden taisteluvälineiden ja joukkokohtaisen kaluston oikea ja turvallinen käsittely ei ole mahdollista ilman riittävää toistokoulutusta, Kivinen painotti käskyssään. ( Savon Sanomat https://www.savonsanomat.fi/uutissuomalainen/6683650?utm_source=CopyToPasteboard&utm_medium=social

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän/esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten asevelvollisuutta suorittavien varusmiesten ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten sekä varuskuntien turvallisuutta ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyä on kehitetty ja parannettu palvelusturvallisuuskäskyn myötä?

Kuinka paljon asepalvelusta suorittaville on tapahtunut onnettomuuksia ja tapaturmia kuluvana vuotena 2024?

Helsingissä 15.11.2024

_________Arja Juvonen ______________________

21.08.2024 KIRJALLINEN KYSYMYS Valokuituverkon asentamisen ja kaivuutyön jälkeen tapahtuvan katujen-, pyörä- ja jalkakäytävien ja nurmikkoalueiden ennallistamisen ja korjaustyön keskeneräisyydestä ja viipymisestä

Valokuitutyöt ovat herättäneet laajaa keskustelua tänä kesänä valtakunnallisesti. Rakennustöissä havaitut ongelmat näyttävät olevan samankaltaisia: katujen jatkuva avaaminen, epäselvät kaivuuluvat, katujen kunnostamatta jättäminen kaivuutyön jälkeen, asvaltoinnin viipyminen, huolimaton jälkityö, puutteet maisemoinnissa, kulkuvälineille aiheutuneet vahingot, erilaiset vaaratilanteet rikkinäisten katujen johdosta kadulla liikkujille, yhteydensaannin vaikeus operoivaan valokuituyhtiöön ja asukkaiden tiedottamiseen liittyvät puutteet.

Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010594428.html) uutisoi Helsingin kaupungin tekemästä rikosilmoituksesta katujen jatkuvasta avaamisesta. Helsingin kaupungin mukaan osa valokuitua rakentavista yrityksistä ei noudata lupamääräyksiä ja työn laatu on huonoa (2.8.2024).

Kuluttaja-sivustolla (https://kuluttaja.fi/fi/artikkeli/valok ) kerrotaan, että valokuitufirmoille sataa somessa vihaista palautetta. Kuluttajat ovat ilmoittaneet muun muassa harhaanjohtavasta markkinoinnista ja hankkeiden venymisestä (12.8.2024).

Satakunnan Kansa (https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000010596477.html ) uutisoi pientareiden vaihtelevasta kunnosta valokuitukaapeleiden asennuksen jälkeen (31.7.2024).

Yle uutisoi (https://yle.fi/a/74-20101558?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp), että valokuitutyömaiden jälkiä peitettiin ala-arvoisella mullalla eri puolilla Lappeenrantaa. Ennallistamiseen käytetystä mullasta löytyi metallia, lasinsiruja, pitkiä keppejä ja paljon käpyjä. Ruohon sijasta mullasta on alkanut kasvaa rikkaruohoja (26.7.2024).

Savon Sanomat uutisoi, että valokuituasennuksia on tehty Kuopiossa kolmen valokuituyhtiön toimesta. Tämä on tarkoittanut monia kaivuutöitä peräkkäin samoille alueille. Valokuitua on joutunut odottamaan kohtuuttomia aikoja, jopa puolitoista vuotta. Valokuituyritys ei ole myöskään kyennyt antamaan tietoa valmistumisajasta (Savon Sanomat 13.8.2024).
Myös Espoon katuja on viime kuukausien aikana avattu valokuituverkon rakentamista varten. Kun valokuituyhtiö on saanut työnsä tehtyä, on jäljelle jäänyt katujen avaamisesta aiheutuneet rikotut asvaltit, hiekkakasat ja railot.

Kaivuutöiden jälkeen katujen ja kadunvarsien ennallistaminen, siistiminen ja asvaltointi on monin paikoin jäänyt tekemättä tai se on viipynyt kohtuuttoman pitkään. Kaduissa olevat montut ja railot ovat vaarallisia kaduilla liikkuville, mutta ne voivat aiheuttaa myös kulkuvälineiden ja renkaiden rikkoutumisia. Mullokselle jääneet nurmikkoalueet hiekkakasoineen eivät myöskään ole kaivuutöiden jälkeen miellyttäviä katseltavia.

Tilanne on ollut monille kuntalaisille epämukava ja herättänyt kysymyksiä siitä, miten valokuituyhtiöiden toimintaa ohjeistetaan, valvotaan ja velvoitetaan. On myös kysytty, mitä sanktioita niille valokuituyhtiöille voidaan asettaa, jotka eivät hoida valokuidun asennustöiden jälkeen ennallistamista huolellisesti.

Toimiva nettiyhteys on tärkeä ja valokuitu varmistaa nopean nettiyhteyden. Olisikin toivottavaa, että valokuidun asentaminen tapahtuisi kuntalaisia ja heidän toiveitaan kuunnellen ja katujen korjaustyöt saatettaisiin mahdollisimman nopeasti kuntoon valokuidun asentamisen jälkeen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän/esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus ohjeistaa, valvoo ja velvoittaa valokuitua rakentavia yhtiöitä toimimaan ja miten se sanktioi niitä valokuituyhtiöitä, jotka eivät hoida valokuidun asennustöiden jälkeen katujen, kävely- ja pyöräteiden ja ympäristön ennallistamista huolellisesti ja ripeästi?

17.06.2024 KIRJALLINEN KYSYMYS ja ministerin vastaus: Vakuutusyhtiöiden vaikuttavuudesta, tapaturmakorvauskäytännöistä ikääntyneiden kohdalla, lääkärinvalasta ja kansalaisten luottamuksen lisäämisestä vakuutuslääkäritoimintaan

Mikäli ikääntyneelle (esimerkiksi yli 50-vuotiaalle) vakuutetulle sattuu tapaturma, vakuutusyhtiö saattaa perustella hylkäämisperusteissaan korvauksen tyssäämisen vakuutetun ikään liittyvillä rappeuma- tai lihasten heikkenemisperusteilla. Vakuutusyhtiöt perustelevat kielteisiä korvauspäätöksiään toteamalla tämän tapaturmasta johtuvan vaurion olevan objektiivisesti katsottuna yleinen rappeumasairauden ilmentymä ja väittävät usein, ettei syy-yhteyttä tapaturmaan täten ole ja potilaan korvausvaade hylätään.

Tapaturma on ennalta äkkiarvaamatta ja hyvin usein ulkopuolisesta tekijästä aiheutunut tapahtuma. Vakuutetulla ei välttämättä ole ollut aiemmin mitään erityistä sairautta, jota hän olisi havainnut. Mikäli vakuutusyhtiöt vetoavat päätöksissään ikään liittyviin rappeuma- tai heikkenemisperusteisiin ja ikään liittyvään normaaliin lihasvoiman ja lihasten heikkenemiseen, herää kysymys, miksi vakuutetulta peritään täysi vakuutusmaksu, vaikka korvauksen piiriä selvästi rajataan. Tapaukset, joissa iän perusteella evätään tapaturmista johtuvien vammojen korvaaminen, herättävät myös kysymyksen mahdollisesta ikärasismista.

Petteri Orpon hallitusohjelmassa otetaan kantaa ikäsyrjintään ja liikkumattomuuden ongelmaan ja kannustetaan suomalaisia liikkumaan. Liikkumattomuus tuo yhteiskunnalle kustannuksia, jotka näkyvät kasvavina sote-kustannuksina ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisenä. Liikkumattomuudella on yhteyksiä monien eri sairauksien syntyyn.

Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan ikäsyrjinnästä, liikkumattomuudesta ja liikkumiseen kannustamisesta seuraavasti:

"Hallitus torjuu ikäsyrjintää ja poistaa iäkkäämpien henkilöiden työllistymisen ja työllistämisen esteitä."

"Hallitus korostaa liikunnan lisäämisen merkitystä osana työhyvinvointia. Hallitus laajentaa kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntaseteleiden käyttöä ja luo uusia tapoja lisätä työntekijöiden liikkumista työhyvinvoinnin parantamiseksi."

"Hallituksen tavoitteena on mm. että kaiken ikäiset suomalaiset liikkuvat enemmän."

"Suomalaisten liikkuminen on vähentynyt jo vuosikymmeniä. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden määrässä sekä toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset tarkoittavat, että väestön työ- ja toimintakyvyn tulevaisuudesta on huolehdittava. Suomalaisten liikkumattomuus maksaa arvioiden mukaan 3,2 miljardia euroa vuodessa."

"Hallitus vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön välistä yhteistyötä. Tavoitteena on esimerkiksi kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan laajempi hyödyntäminen ennaltaehkäisevässä sosiaali- ja terveydenhuollossa."

Hallitusohjelman kirjausten tahtotila ja vakuutusyhtiöiden tapa ratkaista ikääntyneille vakuutetuille sattuneita tapaturmia esimerkiksi kävellessä ja ulkoillessa ovat jokseenkin ristiriidassa keskenään. Kun ikääntynyt kaatuu vapaa-ajalla kävellessään, vakuutusyhtiö ei välttämättä korvaakaan vakuutetulle sattuneen tapaturman kustannuksia. Pahimmillaan vakuutetun hoidon saatavuus pitkittyy, mutta vakuutetun maksamat vakuutusrahat ovat menneet täysin hukkaan.

Vakuutusyhtiöiden omien asiantuntijalääkäreiden on varsin usein todettu kumoavan potilasta hoitaneiden lääkärien lausunnot täydellisesti hylkäämällä korvaushakemuksen tai eläkehakemuksen ilman laajempia perusteluja ja potilasta lainkaan edes henkilökohtaisesti tapaamatta. Päivätyössä omassa virassaan lääkärit noudattavat lääkärintodistuksia kirjoittaessaan ja sairauksia todetessaan lääkärinvalaa, joten lääkäri sitoutuu tällöin noudattamaan lääkärin eettisiä sääntöjä toisin kuin nykyisen käytännön mukaan vakuutusyhtiöiden omat asiantuntijalääkärit.

Lääkärin etiikka on osa länsimaista humanistista kulttuuriperintöä, joka on ihmisarvon tunnustamista ja ihmisrakkautta, toisen kunnioittamista ja uskoa ihmiseen ja hänen mahdollisuuksiinsa, hyvyyden ja totuuden tavoittelemista. Lääkärinvala kuuluu näin: "Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimissani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen." Vaikka potilasta hoitavan lääkärin rooli eroaakin vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin roolista, vakuutetut pohtivat usein, toteutuuko edellä mainittu Suomessa vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreiden vakuutuspäätöksissä, kun he eivät käsittele potilaan lääkärintodistuksia ja korvaushakemuksia valaan perustuen toimiessaan vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreinä.

Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusyhtiöiden toimintatapojen selkeyttämiseksi tapaturmavahinkojen vakuutuskorvausten osalta, jotta ikäsyrjintää ei esiinny ja vakuutusyhtiöt eivät kierrä omalta osaltaan tapaturmakorvausvastuutaan,
miten hallitus aikoo vahvistaa kansalaisten luottamusta vakuutuslääkäritoimintaan,
mikä on hallituksen kanta vakuutuslääkärien mahdollisuuteen käsitellä potilaan lääkärintodistuksia ja korvaushakemuksia lääkärinvalaan perustumatta heidän toimiessaan vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreinä ja
miten hallitus seuraa vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntöjä ja vaikuttavuutta Suomessa?
Helsingissä 17.6.2024
Arja Juvonen ps

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 242/2024 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen vakuutusyhtiöiden vaikuttavuu-
desta, tapaturmakorvauskäytännöistä ikääntyneiden kohdalla, lääkä-
rinvalasta ja kansalaisten luottamuksen lisäämisestä vakuutuslääkäri-
toimintaan
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toi-
mittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan
kirjallisen kysymyksen KK 242/2024 vp:
Mitä hallitus aikoo tehdä vakuutusyhtiöiden toimintatapojen selkeyttämiseksi tapaturma-
vahinkojen vakuutuskorvausten osalta, jotta ikäsyrjintää ei esiinny ja vakuutusyhtiöt eivät
kierrä omalta osaltaan tapaturmakorvausvastuutaan,
miten hallitus aikoo vahvistaa kansalaisten luottamusta vakuutuslääkäritoimintaan,
mikä on hallituksen kanta vakuutuslääkärien mahdollisuuteen käsitellä potilaan lääkärinto-
distuksia ja korvaushakemuksia lääkärinvalaan perustumatta heidän toimiessaan vakuutus-
yhtiöiden asiantuntijalääkäreinä ja
miten hallitus seuraa vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntöjä ja vaikuttavuutta Suomessa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriössä on kehitetty vakuutuslääkäritoimintaa vuodesta 2013 lähtien ja
vakuutuslääkäritoiminnan kehittämisen neuvottelukunta on toiminut vuodesta 2018 lähtien.
1.5.2024 alkaen vakuutuslääkäritoiminnan kehittämisen neuvottelukunnalle on asetettu jatko-
kausi 30.4.2027 asti. Neuvottelukunnan tehtävänä on jatkaa vakuutuslääkäritoiminnan kehittä-
mistyötä. Samalla työn tavoitteena on lisätä vakuutuslääkäritoiminnan ja koko sosiaalivakuutus-
järjestelmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä kansalaisten luottamusta siihen.
Sosiaali- ja terveysministeriön aiemmissa vakuutuslääkäreitä koskeneissa hankkeissa on selvi-
tetty ja kehitetty muun muassa korvauspäätösten perusteluja, viestintää, eri tahojen yhteistyötä
sekä muutoksenhakua.
Vuonna 2019 toteutettiin terveydenhuoltolain muutos, jolla yliopistosairaaloille säädettiin velvol-
lisuus antaa lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja tuomioistuimille erilliskorvausta vastaan.
Muutoksen tarkoituksena on parantaa muutoksenhakijoiden oikeusturvaa, kun tuomioistuimet
saavat osapuolista riippumattomia asiantuntijalausuntoja vakuutuslääketieteellisissä kysymyk-
sissä. Vuoden 2020 aikana parannettiin kansalaisten vakuutuslääkäritoimintaa koskevaa tiedon-
saantia, kun aiempi vakuutuskorvaukset.fi -sivusto otettiin osaksi sosiaali- ja terveysministeriön
verkkosivuja. Samalla aiempaa sisältöä ajanmukaistettiin ja sivujen tavoitettavuutta hakukonei-
den kautta parannettiin.
Edellisellä hallituskaudella muutettiin työtapaturma- ja ammattitautilakia, työeläkelakeja sekä
Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Lakeihin lisättiin säännökset siitä, millä tavalla vakuutus-
laitosten asiantuntijalääkäreiden edellytetään ottavan kantaa laitosten käsiteltäviksi toimitettuihin
lääketieteellisiin selvityksiin. Vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin on jatkossa vahvistettava kan-
nanottonsa vahvistamislausumalla.
Kuluvalla hallituskaudella vakuutuslääkäritoiminnan kehittämisessä tulee ottaa huomioon päämi-
nisteri Orpon hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus selvittää vakuutuslääkäreiden ja
hoitavien lääkäreiden osuutta ja yhteistyön kehittämisen tarpeita potilaiden etuuksien paremmaksi
ja oikeudenmukaisemmaksi toteutumiseksi puoliväliriiheen mennessä.
Lähtökohtana on, että lääkärinlausunnossa on sairauksien diagnooseille asianmukaisiin tutkimuk-
siin pohjautuvat perusteet ja kuvaus asiakkaan saamasta hoidosta. Terveydenhuollossa työsken-
televä, hoitava lääkäri laatii lausunnon hakijan terveydentilasta. Vakuutuslääkäri arvioi hakemuk-
sen ja hoitavan lääkärin antamien tietojen perusteella, onko etuuden tai korvauksen myöntämi-
selle lääketieteelliset ja lainsäädännön sekä vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaiset perusteet.
Vakuutuslääkäri arvioi myös muun muassa syy-seuraussuhdetta vahinkovakuutuksessa. Lääkä-
rinvala sitoo myös vakuutuslääkäreitä.
Vapaaehtoiset vakuutukset perustuvat vakuutusyhtiön ja asiakkaan väliseen sopimukseen ja luot-
tamussuhteeseen. Yksityistapaturmavakuutus on vapaaehtoinen vakuutus. Vakuutussopimus-
suhde on yksityisoikeudellinen oikeussuhde, jonka osapuolet voivat itse määrittää sen sisällön.
Vakuutussopimussuhteita koskeva lainsäädäntö on kuitenkin pääosin vakuutetun suojaksi pakot-
tavaa. Vakuutussopimuksesta seuraavien oikeuksien ja velvollisuuksien toimeenpano kuuluu
yleisille tuomioistuimille. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa vakuutetun on lisäksi mahdollista tur-
vautua tuomioistuimen ulkopuolisiin riidanratkaisuelimiin. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
(FINE) neuvoo asiakkaita ja selvittää tarvittaessa asiakkaan puolesta ongelmatilannetta vakuu-
tuksenantajan kanssa. Tarvittaessa asian voivat käsitellä Vakuutuslautakunta tai kuluttajariitalau-
takunta, jotka antavat ratkaisusuosituksia vakuutusasioissa. Muutoksenhaku näihin riidanratkai-
suelimiin on vakuutetulle maksutonta. Jos vakuutusyhtiö ei noudata ratkaisusuositusta, korvaus-
päätöstä koskeva riita ratkaistaan viime kädessä yleisessä tuomioistuimessa.
Vakuutusyhtiöiden toimintaa valvoo Finanssivalvonta ja kuluttaja-asiamies, kun vakuutettu on
kuluttaja. Finanssivalvonnan tavoitteena on varmistaa, että valvottavien menettelytavat ovat asi-
anmukaisia ja että asiakkaille annettava informaatio on laadultaan hyvää. Kuluttaja-asiamiehen
tehtävänä on osaltaan valvoa vakuutuspalvelujen markkinointia ja sopimusehtojen kohtuulli-
suutta. Kuluttaja-asiamies voi viime kädessä uhkasakon uhalla velvoittaa vakuutusyhtiön muut-
tamaan lainvastaista toimintaansa.
Helsingissä 26.6.2024
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen

23.05.2024 Keski-Suomen 24.5. kierros peruttu

22.05.2024 Olen mukana Soste:n EU-vaalipaneelissa Helsingissä Eurooppa-salissa torstaina klo 9.30. Klikkaamalla tästä pääset seuraamaan sitä.

Lisätietoa >>

22.05.2024 Tavattavissa Kauniaisissa torstaina 23.5.

17.05.2024 Tavattavissa Etelä-Savossa 18.5. ja Nokialla 19.5.

Mäntyharjun tori klo 9.30
Mikkelin tori klo 11
Juvan Abc klo 15
Savonlinnan S-market klo 16.30

Sunnuntaina 19.5.
Nokia, Nokian messut klo 12

06.05.2024 Lohjan synnytyssairaalan lakkauttaminen on virhe

Husin yhtymähallitus päätti tänään, että synnytykset Lohjan sairaalassa loppuvat. Lisäksi Lohjan ja Porvoon sairaaloissa loppuvat öisin ja viikonloppuisin tehtävät leikkaukset (STT).

Länsi-Uudenmaan aluehallituksen jäsen, Arja Juvonen(ps) ja perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä kritisoi yhtymähallituksen tekemää päätöstä. Päätöksessä ei ole huomioitu vaikutusten arviointia liittyen synnyttäneiden tilanteeseen.

Yhtymähallituksen olisi pitänyt selvittää, mitä vaikutuksia päätöksellä on ja lykätä päätöstä. Jorvin sairaalan laajennus valmistuu vuonna 2026, mutta onko synnytysten ruuhkahuippuihin tulossa helpotusta, osastopaikkoja ja synnytyssaleja lisää? Synnytyssairaalan sulkeminen ilman tietoa vaikutusten arvioinnista on virhe. Entä kätilöiden tilanne Lohjalla: miten voidaan olettaa, että työntekijät haluavat siirtyä Lohjalta muualle? Synnytyssairaalat tulevat kärsimään jatkossakin työvoimapulasta, Juvonen uskoo.

Hus ei ole tehnyt päätöstä synnytysten loppumisesta Lohjan sairaalassa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Kyseessä on säästöt, mutta mistä säästöt saadaan, on epäselvää. Hus ei myöskään pyytänyt hyvinvointialueelta lausuntoa liittyen sulkemiseen, mutta me aluehallituksessa annoimme sen vapaaehtoisesti kertoen huolemme, Juvonen kertoo.

Kansainvälistä Kätilön päivää vietettiin 5.5. Päätös Lohjan synnytyssairaalan lakkauttamisesta on ikävä viesti kätilöille heidän tekemästään tärkeästä työstä, mutta sitä se on myös Lohjan alueen synnyttäjille. Kiitos on tuosta päätöksestä kaukana, Juvonen toteaa.

04.05.2024 Olen tavattavissa Kerava, Espoo, Helsinki

5.5.
Helsinki Hakaniemen markkinat klo 12

27.04.2024 Tavattavissa Järvenpää, Salo, Siilinjärvi, Kuopio

Vappu 1.1.
Klo 10 Siilinjärvi tori, vappupuhe klo 11.30
Klo 13 Kuopion tori

22.04.2024 Olen ehdolla Europarlamenttivaaleissa 2024

Muutin aikoinaan Savosta Helsinkiin hoitajaopintojen myötä ja työskentelin yli 20 vuotta pääkaupunkiseudulla vanhustenhoidossa. Vuonna 2011 minut valittiin eduskuntaan Uudenmaan piirin espoolaisena kansanedustajana. Minulla on nyt menossa neljäs kausi kansanedustajana, mutta eurovaaleissa olen ehdolla ensimmäistä kertaa.

Koen, että nyt olen valmis EU-vaaleihin. Minulla on vahvaa kokemusta, sitkeyttä ja osaamista ja olen innokas tarttumaan edelleenkin erilaisiin haasteisiin. Olen tehnyt paljon erilaisia valtiopäivätoimia ja saanut edistettyä niitä teemoja, joita olen tullut politiikkaan ajamaan.

Eduskunnassa olen toiminut 10 vuotta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Olen myös toiminut lakivaliokunnassa ja tarkastusvaliokunnassa, jossa toimin edelleen. Olen myös perustuslakivaliokunnan varajäsen. Tarkastusvaliokunnan tehtävä on valvoa, että suomalaisten verorahoja käytetään oikein ja viisaasti. Tätä vahtimista on tehtävä myös Europarlamentissa, joka on kuin syvä musta aukko, joka nielee rahaa. Elpymispaketin varjolla Euroopan maat, jotka olivat jo kauan hoitaneet talouttaan huonosti, hyötyivät paljon. Nyt on selvinnyt, että elpymisrahoja on käytetty väärin ja niiden valvonta on ollut riittämätöntä.

Olen nostanut eduskunnassa esiin lukuisia sosiaali- ja terveydenhuollon teemoja, jotka ovat valtakunnallisia, mutta myös globaaleja. Antibioottiresistenssin uhka on miellettävä todelliseksi ja tilanne Etelä-Euroopassa Pohjoista-Eurooppaa huolestuttavampi.

Euroopan turvallisuuteen liittyvä teema on laaja sisältäen niin ulko- ja sisäpolitiikkaa, rajapolitiikkaa ja terveysturvallisuutta. Euroopan on pidettä vakautta yllä ja luotava uskoa siihen, että suursodan eskaloitumisen vaaraa ei ole.

Eurooppa romahti koronaepidemiassa, toimintamallit olivat hukassa. Huoltovarmuus sakkasi ja EU maat ryhtyivät sooloilemaan esimerkiksi koronarokotehankinnoissa. Tätä ei saa tapahtua toisten. Mitä kriisistä opittiin ja mitä aloitteita EU:ssa asian eteen on tehty? Pandemiasopimus, jota Eu:ssa ollaan tekemässä, vaatii selkeyttä siihen, että mitkä ovat siihen liittyvät Suomen taloudelliset vastuut.

Olen kotoisin Siilinjärveltä, jossa vanhempani myös asuvat. On etuoikeus saada tuntea Suomea laajasti. En ole koskaan mieltänyt itseäni vain Uudenmaan kansanedustajaksi. Minulle kansanedustajana rajana on ollut Suomi. Nyt Eurovaaleissa rajoja laajennetaan, mutta Suomen asiat ovat aina ensin. Pyrin Europarlamenttiin ajamaan Suomen ja suomalaisten etua.

Kuopukseni suorittaa juuri varusmiespalvelustaan ja on nyt aliupseerikoulun käynyt ja sotilaspoliisi Santahaminassa Kaartin jääkärirykmentissä. Hän on Nato-suomen ensimmäistä saapumiserää ja kotiutuu kesäkuuta. Olen äärettömän ylpeä Suomen armeijasta ja siitä, miten se kouluttaa nuoriaan. On ollut suuri ilo saada seurata sitä isänmaallisuutta, mitä nämä nuoret palvelustaan suorittaessa edustavat. Maailma on nuorten - työllisyyttä ja vakautta tarvitaan, luottamusta tulevaisuuteen. Europarlamenttivaaleissa on kyse myös näistä teemoista.

22.03.2024 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto geronomi (YAMK) suoritettu - lopputyönä kyselytutkimus ikääntyneiden osallisuudesta

Olen ollut pitkän linjan pukertaja työelämässä ja itseni kehittämisessä. Se on ollut hyvä valinta! Kun on työkokemusta, on osaamista ja ymmärrystä asioihin, joihin paneutuu. Olen aloittanut urani apuhoitajana eli perushoitajana vuonna 1987 ollen Helsingin kaupungilla virassa 20 vuotta ja siirtynyt yksityiselle palvelusektorille vuonna 2007, jossa ehdin toimia 5 vuotta ennen eduskuntaan päästyäni. Työni on ollut monipuolista kolmivuoro - ja yötyötä. Upeaa sellaista - olen ylpeä työstäni ihmisten hoitajana.

Työni ohessa olen opiskellut vanhustyön erikoisammattitutkinnon (VEAT), geronomin AMK tutkinnon ja nyt lopuksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Kannustan kaikkia opiskelemaan. Se vaatii erityisesti työn ja perheen (itselläni oli yötyö ja 3 pientä lasta) ohessa sisua, mutta lopussa kiitos seisoo! Ammattitutkinto on hyvä olla olemassa. Koulutus on avain työhön.

Jatkan eduskunnassa edelleenkin työtä ikäihmisten asioiden puolestapuhujana. Jätin tänään eduskunnassa keskustelualoitteen ikääntyneiden asemasta Suomessa. Lopputyössäni tutkin ikääntyneiden osallisuuden kokemusta. Kirjoitan tutkimustuloksista tänne lähiaikoina lisää.