Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 
Vuosi: 2022 - 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008

20.09.2022 Tiistaina Uutisaamussa MTV-3 kanavalla



Olen Uutisaamussa tiistaina klo 7.15 MTV-3 kanavalla. @uutisaamu
Aiheena parantuiko potilasturvallisuus pakkolain myötä.



16.09.2022 Tavattavissa lauantaina Lohjalla ja Vantaalla



17.9. 2022 lauantaina

Lohjalla, Lohjan tori klo 11 -12

Vantaalla Kivistön Kyläjuhlissa
klo 13-14
Osoite: Aurinkokivenkuj



14.09.2022 Olen televisiossa ja radiossa keskustelemassa keskiviikkona



Olen huomenna keskiviikkona 14.9. Ylen aamun ja Ykkösaamun vieraana keskustelemassa hoitajia kyykyttävästä ja lakko-oikeutta rajaavasta potilasturvallisuuslaista. Ylen aamussa (televisio) klo 6.40 ja Ykkösaamussa (radio) klo 8.10.

Monta vuotta on tiedetty tilanne, että hoitoalalle tarvitaan hoitajaa kannustava ja kunnioittava palkkaohjelma. Mitään ei ole tehty.

Onko mitään kohtuutta edes koronakriisin jälkeen? Ei tullu koronakorvausta hoitoalalle. Kuka olisi lähtenyt etulinjaan sairaaloiden päivystyksiin ja ambulanssiin vastaanottamaan koronapotilaita silloin, kun mitään tietoa tästä epidemiasta ei vielä ollut?

Hoitoala peräänkuuluttaa kohtuutta.



08.09.2022 Perussuomalaisilta välikysymys



Perussuomalaiset tekee välikysymyksen

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ilmoitti eduskunnan täysistunnossa pääministerin ilmoituksen yhteydessä, että perussuomalaiset tekee hallitukselle välikysymyksen energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta.

Purran mukaan hallitus ei edelleenkään ymmärrä tilanteen koko kuvaa. Kyse ei ole pelkästään Venäjän hyökkäyssodasta vaan energia- ja ilmastopolitiikassa tehdyistä virheistä.

- Venäjän hyökkäys on akuutin kärjistymisen aiheuttaja, mutta se ei ole energiaongelmien koko syy. Ideologisesti toteutettu energia- ja ilmastopolitiikka on perimmäinen syy ongelmille ja energiakriisille. Koska hallitus ei vieläkään suostu tätä ymmärtämään, eivät sen esittämät korjauskeinotkaan ole toimivia, Purra sanoo.

Purra sanoo uskovansa, että myös EU:ta halutaan jälleen kriisin varjolla kehittää tulonsiirtojen, yhteisten verojen ja velkapakettien suuntaan, ja tämä lisää entisestään ongelmia.

Purra huomauttaa, että perussuomalaiset nosti nousevan energiakriisin esille vuosi sitten. Jo silloin päästöoikeuksien hinta, kaasu, sähkö ja yleisesti energian, kuten liikennepolttoaineiden, hinta oli voimakkaassa nousussa. Myös sähkön loppumisesta varoitettiin. Perussuomalaiset on esittänyt erilaisia sekä nopeita että rakenteellisia toimenpiteitä sähkön ja muun energian hinnan laskemiseksi.

Purra moittii myös sitä, että pääministeri ei vastannut Fortumia ja omistajaohjausta koskeviin perussuomalaisten kysymyksiin.

- Olemme vaatineet saada vastauksia heinäkuusta asti. Näitä ei edelleenkään tullut. Haluamme saada selvyyden, mitä tammikuussa tapahtui, kun Fortum tuki Uniperia 8 miljardilla ja miksi Suomelle jäi kesällä Saksan edessä luu käteen niin sanotussa Uniperin pelastuspaketissa. Mikä tulee olemaan suomalaisen veronmaksajan enimmäisvastuu näistä sotkuista ja hallituksen ja neuvottelijoiden osaamattomuudesta?

Koska tilanne sähkömarkkinoilla ja energian saatavuudessa tulee talvea kohti olemaan entistä vaikeampi, perussuomalaiset ehdottaa, että hallitus perustaa Suomeen energiaongelmia kokonaisvaltaisesti analysoimaan ja ratkomaan pyrkivän tilannehuoneen.

- Siis sähkönyrkin, joka koostuisi erityisesti energia-alan asiantuntijoista hallinnon ja poliittisen päätöksenteon henkilöiden ohella, Purra sanoo.

- Nyt ei tehdä ilmastopoliittisia linjoja, vaan ratkotaan energiapolitiikan ja sähkön hinnan ja riittävyyden hyvin vakavia ongelmia, Purra muistuttaa.





03.09.2022 Lauantaina 3.9. Espoossa ja Korsossa



VANTAA Korso Kyläpäivät klo 12 - 13
ESPOO Leppävaaran markkinat klo 14 - 17.
🌼Tule juttusille!



24.08.2022 Ministeri tarttui heti toimeen kirjallisen kysymykseni jälkeen



Lisätietoa >>



17.08.2022 Tavattavissa Espoontorilla ja Vihdissä viikonloppuna 20.-21.8.



Olen tavattavissa

20.8. Vihdin Wuosisatamarkkinoilla klo 11 -13

21.8. Sunnuntaina Espoontorilla klo 12 - 15. Grillimakkaraa tarjolla!



14.08.2022 Sunnuntaina 14.8. Vihdin Ojakkalan Elomarkkinoilla



Olen tavattavissa Elomarkkinoilla Ojakkalassa klo 12 eteenpäin. Tervetuloa juttusille!
Kenttätie 4, Ojakkala.




13.08.2022 Olen tavattavissa lauantaina 13.8. Uudellamaalla



Tervetuloa juttusille 13.8. lauantaina 🌼

Vantaa, Tikkurilan Elomarkkinat, klo 10 - 11
Järvenpää, Jannen Piknik, klo 11.45 - 12.45
Hyvinkää, Lysti-lauantai, Villatehtaan piha, klo 13.30 - 14.15
Monninkylä, Salen piha, klo 15.15 - 16




12.08.2022 Eduskunta koolle - pääministeri Marinin annettava ilmoitus terveydenhuollon kriisiytymisestä ja kantokyvystä



Lisätietoa >>



04.08.2022 Juhlapuhujana Toimarit yhdistyksen 30-vuotisjuhlassa ja hävikkiruokaterminaalin avajaisissa Hyvinkäällä



Olen tänään juhlapuhujana Toimarit - yhdistyksen 30-vuotisjuhlassa ja hävikkiruokaterminaalin avajaisissa Hyvinkäällä. Tervetuloa mukaan! Juhla on kaikille avoin. Juhla järjestetään 4.8.2022 kello 17.00 alkaen osoitteessa Teollisuuskatu 8 Hyvinkää.



02.08.2022 Apotin toimimattomuus yhtenä syynä terveydenhuollon kriisiin. Viestit päivystyksestä karmaisevia - Ministeri Lindenin on puututtava Apotti sotkuun.



Lisätietoa >>



02.08.2022 Espoon Leppävaarassa 6.8.



Olen tavattavissa Leppävaaran markkinoilla 6.8. lauantaina klo 12 - 14.

Tervetuloa juttusille!



14.07.2022 14.7. 2022 Olen mukana Esperin järjestämässä Porin Suomi Areenan keskustelussa Loppuuko meiltä hoitajat?



Lisätietoa >>



16.06.2022 Olen Keravalla tavattavissa lauantaina 18.6. klo 11 - 13



Olen tavattavissa lauantaina 18.6. klo 11 -13 Kerava päivän toritapahtumassa Keravan torilla.
Mukana myös Uudenmaan Perusnaiset. Lapsille ongintaa ja aikuisille ruusuja. Perusnaiset tarjoavat!



04.06.2022 Olen tavattavissa 4.6. Loviisa ja Espoo



Olen tavattavissa

Loviisan tori klo 10 -11
Espoo, Leppävaaran markkinat klo 12 - 15
Tervetuloa juttusille!



24.05.2022 Tavattavissa syntyseudullani Pohjois-Savossa Siilinjärvellä 28.5.



28.5. Lauantaina klo 12 -14 Olen tavattavissa Siilinjärven torilla perussuomalaisten teltalla.
Olen syntyjäni Siilinjärveltä ja asunut siellä myös nuoruuteni. On mukavaa, kun saan viestejä kuntalaisilta ja tuttaviltani edelleenkin ja minua pyydetään myös piipahtamaan torilla tapaamassa ihmisiä. Tulen mielelläni.
Syntyseutu ei koskaan unohdu. Siilinjärvi on upea kunta, muuttoliike on kuntaan päin, lapsia syntyy ja nuoria kasvaa kunnassa, sijainti on hyvä ja keskellä kaikkea. Upeat liikunta-alueet, Tarinaharju ja mm. Jaskan mäkihyppymäet (isäni Jaakon timpuroimat).
Nähdään Siilinjärvellä!



19.05.2022 Tavattavissa Kauniaisissa



Olen tavattavissa Kauniaisissa Granipäivässä perussuomalaisten teltalla klo 18 - 19.
Tervetuloa juttusille!



16.05.2022 Perussuomalaiset kannattaa Nato-jäsenyyttä - kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan



TIEDOTE 16.5.2022
julkaisuvapaa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro Nato-keskustelussa, eduskunnassa 16.5.2022, ed. Purra


Perussuomalaiset kannattaa Nato-jäsenyyttä: ”kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan”

Suomalaisten suuri enemmistö on vuosikymmenten ajan suhtautunut Nato-jäsenyyteen skeptisesti eikä näin ollen poliitikoillakaan ole ollut suurempaa hinkua edistää asiaa. Nato-jäsenyyttä ei ole nähty tarpeelliseksi ja on ajateltu – naiivisti tai ei – että mahdollisimman neutraali ja tasapainoileva asema pitää Suomen välit Venäjään riittävän seesteisinä. Ja onhan linja tosiaan ollut toimiva, kun olemme vuosikymmenet saaneet elää rauhassa.

Suomi ei kuitenkaan ole ainakaan 30 vuoteen ollut puolueeton. Olemme osa länttä niin puolustuspoliittisesti kuin demokratianakin. Suomi on harjoitellut Naton kanssa jo pitkään, on täysin yhteensopiva sen järjestelmien kanssa ja olemme tehneet isäntämaasopimuksen. Vain täysjäsenyyden turvatakuut puuttuvat. Suomi on myös Venäjän silmissä jo sotilaallisesti liittoutunut.

Naamiot on riisuttu

Selonteossa todetaan, että Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut merkittävä muutos. Naapurissamme on ollut jo pidemmän aikaa sama arvaamaton uhka, mutta nyt vain naamiot on riisuttu, kuten tasavallan presidentti totesi. Näemme sen kylmän ja arvaamattoman todellisuuden, jonka kanssa meidän on elettävä ja jonka pohjalta meidän on tehtävä turvallisuusratkaisuja.

Kun tilanteet muuttuvat ja uusia tai piilossa olleita tosiasioita paljastuu, on viisautta, että ihminen kykenee tarkastelemaan kantojaan uudelleen. Kansan ja päättäjien mielipide on muuttunut Nato-jäsenyyttä puoltavaksi historiallisen nopeasti ja selvästi. Päättäjät ovat uskaltaneet muuttaa mielipidettään tosiasioiden ja kansan vahvan tahtotilan myötä. Kyse ei ole takinkääntämisestä vaan tarpeellisesta kyvystä reagoida todellisuuden muuttumiseen. Ensin muuttui kansan mielipide – sitten valtiojohdon. Kansalaiset vievät Suomen Natoon.

Puolustuksen tuottaminen säilyy ennallaan

Mikä elämässämme tulee muuttumaan jäsenyyden myötä? Tuskin paljon mikään. Suomen puolustus perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin ja lujaan maanpuolustustahtoon. Nämä asiat muodostavat yhdessä modernin, valikoimaltaan laajan kaluston ja kiitettävätasoisen koulutuksen kanssa erittäin iskukykyiset puolustusvoimat. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on jatkossakin koko Suomen sotilaallisen koskemattomuuden turvaaminen.

Myös Nato näkee asian niin: me hoidamme oman tonttimme. Se ei Venäjän vieressä ole aivan pieni. Toisin sanoen myös liittokunnan asema vahvistuu Suomen – ja Ruotsin – jäsenyyden myötä selvästi.

Lisäpanostuksia puolustukseen tarvitaan joka tapauksessa

Nato-jäsenyyden suorat taloudelliset vaikutukset Suomelle ovat joitakin kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Suomen valtiontalouden kannalta tämä on hyvin pieni summa, jolla saamme kollektiivisen Nato-maiden puolustuksen taaksemme. Suomen puolustusmenot ovat jo nyt Naton suosittelemat kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä Suomella olisi varaa tästä osuudesta tinkiä, vaikka olisimme päättäneet jäädä Naton ulkopuolelle. Perussuomalaiset on turvallisuuspuolue, joka korostaa isänmaan puolustuksen tärkeyttä kaikissa oloissa.

Suomen ja Venäjän välit eivät ole merkittävästi muuttumassa – ne muuttuivat jo helmikuussa. Venäjän silmissä Suomi on jo osa läntistä liittoumaa. Kaikkeen pitää varautua ja valmistautua, mutta on myös mahdollista, että tulevat kuukaudet eivät tuo mukanaan mitään ihmeellistä.

Venäjä tietenkin vastustaa Naton laajentumista Suomeen tai mihin tahansa, mutta sen motiivi asiassa on suurvaltapoliittinen: kun pieni maa liittyy Natoon, Venäjän vaikutusmahdollisuudet kyseiseen maahan heikkenevät.

Rajaturvallisuuteen panostettava lainsäädännössä

On vielä huomautettava, että Suomen rajaturvallisuuden takaamiseen tarvitaan resursseja ja oikeanlaista lainsäädäntöä myös Naton jäsenenä. Tämä sanotaan myös selonteossa. Kuten tiedämme, Venäjän mahdolliset vaikuttamiskeinot eivät ole vain aseellisia.

Kokonaisturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää sekä ulkoisesta että sisäisestä turvallisuutta huolehtimista eikä näiden erottaminen toisistaan aina ole mahdollista eikä edes tarpeen. Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen ja viranomaisten toimivallasta ja resursseista huolehtiminen itsessään helpottaa myös ulkoisiin uhkiin vastaamista. Mikään ei ole Suomelle tärkeämpää kansalaisten turvallisuus.

Perussuomalaiset kannattaa jäsenyyden hakemista

Haluamme kiittää valtiojohtoa ja koko eduskuntaa yhteistyöstä, jota olemme nopeassa aikataulussa ja vaikeina aikoina tehneet Suomen puolustuksen vahvistamiseksi. Perussuomalaiset kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä – kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan.




12.05.2022 Kannatan Naton:n jäsenyyttä



Nato jäsenyys on sotilaallisen turvallisuuden tae. Se on koko lännen viesti Venäjälle. Se kertoo yhtenäisyydestä ja siitä, että sodalla uhkaaminen ja heikompien kimppuun käyminen on väärin. Sota Euroopassa on muuttanut koko turvallisuusjärjestystä ja koko maailmaa.

Sodan uhakuvat, joihin kuuluu entistäkin karmaisemmat aseet; kemialliset-, biologiset- ja ydinaseet ovat vielä olleet puheita, mutta sotahullujen käsissä voivat muuttua todeksi.

Kaunis keltainen, kirkas, kuulas ja vihreä kevät on väriltään kirkuvan punainen.

100 vuotias sotaveteraani kertoi Espoon Espoonlahdessa kokemistaan sotavuosista rintamalla. Hän sanoi, että yksin emme olisi pärjänneet.

90 vuotias sotaveteraani, leskirouva, kertoi viime lauantaina kokemaastaan sodasta Helsingissä. Jatkoimme keskustelua puhelimessa. Moni vanhus elää tällä hetkellä myös Suomessa pelossa. Voisinpa lähettää heidän ikkunalaudalleen rauhan kyyhkyn.

”Muistan pommitukset. En halua kenenkään kokevan niitä enää. Itken iltaisin. Ukrainan sotakuvat uutisissa muistuttavat sodasta. Talojen rauniot. En voi katsoa enää uutisia. Sotahulluus on hirveää”.

Etupiiri on alue, jossa jokin yksittäinen ulkovalta käyttää hallitsevaa vaikutusvaltaa tavalla, joka rajoittaa etupiiriin sisällä olevien valtioiden itsenäisyyttä tai toimintavapautta. Etupiirissä oleva pelkää sanoa omaa mielipidettä ja joka myötäilee isomman edessä.

Koulukiusaajan etupiirissä on joku heikompi, pieni. Tukasta vedettävä, nöyryytettävä, tuupittava, lyötävä. Työpaikkakiusaajan etupiirissä on joku, joka ei muka osaa mitään tai ymmärrä yhtään. Jolta ei edes tarvitse kysyä. Perhesuhdeväkivaltatekijän etupiirissä on lamaantunut ja arka, sairaalakuntoon moukaroitu. Maailman järjestystä on nyt muutettava. Katsotaan peiliin myös Suomessa näissä asioissa. Väkivalta on väärin.

En halua kuulua Venäjän etupiiriin. Haluan turvaa Suomen kansalle. Haluan rauhaa.

Olen pohtinut tarkoin Natoa. Lukenut ja kuunnellut paljon asiantuntijoita. En ole ottanut asiaan kantaa vaan halunnut tehdä päätökseni mielenmaltilla.

Olin suunnattoman pettynyt, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saanut lausua kantaansa turvallisuusselontekoon. Esitin sitä monessa yhteydessä. Turvallisuuteen kuuluu huoltovarmuus. Kenttäsairaala ja rintamalotta, nykypäivän kenttäsairaanhoitaja, tulevat aina olemaan osa huoltovarmuuttamme. Flegmaattinen ei saa olla.

Kannatan Nato:n jäsenyyttä ja tulen äänestämään sen puolesta. #nato #Suomi #turvallisuusselvitys



07.05.2022 Tavattavisss Espoossa ja Karkkilassa 7.5.



Olen tavattavissa:

Karkkila K- Supermarketin edessä klo 11 - 13
Espoo Leppävaaran markkinat klo 13 - 15
Tervetuloa juttusille!

Nato, pakkolaki, sote - Mitä mieltä Sinä olet?



30.04.2022 Olen tavattavissa vappuaattona Espoontorilla Espoossa



Tervetuloa Espoon Espoontorille vappuaattona 30.4. klo 12 - 15.
Mukana Espoon perussuomalaiset ry ja grilli laitetaan tuttuun tapaan kuumaksi.
Simaa, kahvia ja munkkeja myös!




22.04.2022 Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa: Turvallisuusselonteko saatava myös sosiaali-ja terveysvaliokuntaan lausunnolle



TIEDOTE 22.4.2022
JULKAISUVAPAA

Perussuomalaisten Juvonen: Terveydenhuoltojärjestelmä unohdettiin kokonaan turvallisuusselonteossa

Eduskunta aloitti keskiviikkona turvallisuusympäristön muutosta koskevan ajankohtaisselonteon käsittelyn. Selonteko lähetettiin peräti 11 valiokuntaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen ihmettelee, miksi sosiaali- ja terveysvaliokunta jätettiin käsittelyn ulkopuolelle, vaikka kriisiaikana terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus on hyvin keskeisessä roolissa.

”Selonteossa arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksia sekä Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin. Huoltovarmuuteen kuuluu kuitenkin keskeisenä osana sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvyn, osaamisen ja resurssien turvaaminen”, Juvonen muistuttaa.

Jo koronapandemian kohdalla nähtiin, ettei huoltovarmuuteen ole Suomessa kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

”Tässä kohtaa on kysyttävä, että muistaako hallitus lainkaan, mitä koronapandemian alussa tapahtui? Maskeja oli varattu normaalikäytön tarpeisiin, mutta ei kriisitilanteisiin, eikä hankintakanavia ollut valmiina. Sitten maskeja lähdettiin hankkimaan hämäriltä liikemiehiltä arvattavissa olevin seurauksin. Tehohoitopaikoista oli pulaa, ja pulan keskeisenä osana oli laitteiden lisäksi koulutetun henkilökunnan puute. Aluesairaalaverkostomme alasajo on jatkunut koko 2000-luvun. Turvallisuuspolitiikasta puhuttaessa on myös huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon materiaalinen valmius ja koulutettu henkilöstö, jotka ovat palvelujen jatkuvuuden edellytys. Näistä kummastakaan hallitus ei ole pitänyt riittävästi huolta”, Juvonen moittii.

Turvallisuusselonteon käsittelyssä Juvonen nostaa esiin myös kenttälääkinnän aseman.

”Sotilaslääketieteen keskus huolehtii varusmiesten ja Puolustusvoimien henkilökunnan terveydestä, järjestää kenttälääkinnän koulutusta ja tekee myös sotilaslääketieteellisisiä tutkimuksia. Kenttäsairaanhoitajat työskentelevät varuskuntien terveysasemilla sekä maastossa. Heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa terveydenhuollon tarjoaminen varusmiehille, varusmiesten terveystarkastukset, ensiapu ja kenttälääkintäkoulutukset, sota- ja ampumaharjoitusten lääkintähuolto ja maastossa palvelusturvallisuudesta huolehtiminen. Kenttäsairaanhoitajien toiminta haastavissa olosuhteissa, kuten maastoharjoituksissa ja sota- ja ampumaharjoituksissa vaatii vahvaa osaamista ja nopeaa reagointikykyä esimerkiksi äkillisissä ensiaputilanteissa. Maastossa toimiminen tilanteissa, joissa vaaditaan esimerkiksi ehdotonta puhtautta ja aseptiikkaa, vaatii vahvaa osaamista terveydenhuollon henkilöstöltä. Selonteon yhteydessä pitäisiehdottomasti puhua myös puolustusvoimien lääkinnällisestä huollosta”, Juvonen kiteyttää.


Lisätietoja:

Arja Juvonen
050 531 1108



22.04.2022 Toimenpidealoitteeni ja lakialoitteeni etenevät: Suolistosyöpäseulonnat liitetty valtakunnalliseen seulontaohjelmaan ja valtion kehyksille annettu rahoitus 2024 - 2026



Kaksi vuotta sitten tehty toimenpidealoite suolistosyöpien seulonnasta on edennyt. Tein myös asiasta laki-aloitteen. Tuplavarmistus.
Asia etenee ja seulonnat liitetään valtakunnalliseen seulotaohjelmaan. Ne on valtiontalouden kehyksissä 2023 - 2026. Kehykset juuri nyt eduskunnassa.
Seulonnat 60 -68 v, laajenee ikäryhmittäin nuoremmat ja vanhemmat.

Ei kannata sanoa, että aina nuo persut puhuu vaan maahanmuutosta. Median tulisi huomata myös nämä muut tärkeät asiat ja myös tiedottaa niistä. Kyseessä on kansalaisille äärettömän tärkeä asia. Minä väitän.

Arja Juvonen ps
Toimenpidealoite suolistosyöpäseulonnan lisäämisestä valtakunnalliseen seulontaohjelmaan

Eduskunnalle

Tämä toimenpidealoite on jatkoa aiemmin jättämiini kirjallisiin kysymyksiin KK 225/2019 vp (16.10.2020) ja KK 92/2012 vp (14.3.2012). Kysymykset ovat koskeneet suolistosyöpäseulontojen laajentamista koko maahan.

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 23 §:n nojalla kunnan on järjestettävä alueellaan valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset seulonnat. Seulonnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (339/2011) mukaan valtakunnalliseen seulontaohjelmaan syövistä kuuluvat tällä hetkellä rintasyöpä- ja kohdunkaulan syövän seulonta. Näiden lisäksi kunnat voivat halutessaan järjestää vapaaehtoisesti myös muita syöpäseulontoja. Suolistosyöpäseulontaa on Suomessa tehty keväästä 2019 alkaen yhdeksässä kunnassa, joissa seulonnat ovat osoittautuneet jo lyhyessä ajassa erittäin tarpeellisiksi ja vaikutuksiltaan merkittäviksi.

Suolistosyöpä on sekä miehillä että naisilla toiseksi yleisin syöpä, ja se on yleistynyt Suomessa nopeasti. Siihen sairastuu vuosittain noin 3 400 ja kuolee noin 1 300 ihmistä. Suolistosyöpä kehittyy hitaasti, ja sen alkuvaihe on usein vähäoireinen tai täysin oireeton. Suolistosyövän mahdollisimman varhainen toteaminen parantaa potilaan hoitoennustetta ja vähentää kärsimystä sekä taudista aiheutuneita hoitokustannuksia. Suolistosyöpä on hoitokustannuksiltaan yksi kalleimmista syövistä. Seulonnassa löydetyn suolistosyövän hoitokustannukset ovat kuitenkin tutkitusti noin 20 % matalammat kuin muulla tavoin löydetyn syövän. Seulonnan vaikuttavuudesta on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä, ja EU onkin suosittanut jäsenmailleen seulontaa jo vuonna 2003. Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen Syöväntutkimuskeskus IARC teki samoin vuonna 2018.

Hallitusohjelman mukaan ennaltaehkäisyn edistämiseksi ja kansanterveyden vahvistamiseksi seulontaohjelmaa laajennetaan hallitusti muun muassa juuri suolistosyöpien osalta. Seulonta-asiantuntijat pitävätkin välttämättömänä, että hallitusohjelmasta pidetään kiinni ja suolistosyövän seulontaohjelma käynnistyy vuoden 2022 alusta.

Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin suolistosyöpäseulonnan lisäämiseksi valtakunnalliseen seulontaohjelmaan.
Helsingissä 1.9.2020
Arja Juvonen ps



21.04.2022 TIEDOTE: Perussuomalaisille jäätäviä vastauksia hoitajatilanteesta: SDP:stä väläytettiin veronkorotuksia, Marin antoi ymmärrystä Lindénin valmistelemille pakkolaeille



TIEDOTE 21.4.2022
julkaisuvapaa


Perussuomalaisille jäätäviä vastauksia hoitajatilanteesta: SDP:stä väläytettiin jopa veronkorotuksia, Marin antoi ymmärrystä Lindénin valmistelemille pakkolaeille


Perussuomalaiset syytti eduskunnan kyselytunnilla hallitusta siitä, että Suomessa on kova pula hoitohenkilökunnasta, mutta siitä huolimatta hoitajille ei haluta maksaa kilpailukykyisiä palkkoja. YLE raportoi tammikuussa, että Ruotsissa ja Norjassa hoitajan tilille jää kuukaudessa 600–2 000 euroa enemmän.

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen huomautti Pääministeri Sanna Marinille (sd), että hän ja hänen puolueensa ovat ennen monia edellisiä vaaleja luvanneet hoitajille vaikka mitä.

- Lupauksillenne käy kuin vappusataselle, Juvonen veisteli.

- Tällaisten vaalilupauksien sijaan voisitte tehdä asialle jotain. Panostakaa hoitajien palkkoihin. Panostakaa siihen, että saadaan lisää hoitajia. Panostakaa potilasturvallisuuteen. Miksi ette tee näin? Juvonen ihmetteli.

Hallitus voisi ratkaista tilanteen ilman pakkolakeja

Juvonen muistutti, että hallituksen asenne hoitajia kohtaan tuntuu kuitenkin pysyneen ennallaan, sillä hoitajien työtaistelun aikana perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén on väläytellyt lakeja, joilla hoitajat pakotettaisiin töihin lakon aikana tai heitä jopa estettäisiin irtisanoutumasta.

- Miksi te ette ratkaise hoitajien tilannetta lupaustenne mukaisesti ja ratkaise samalla potilasturvallisuutta? Juvonen kysyi.

SDP:stä väläytettiin veronkorotuksia

Ministeri Lindén vastasi, että hän olisi valmis korottamaan veroja, jotta hoitajille saataisiin lisää palkkaa.

Perussuomalaiset pitää linjausta huolestuttavana kansan jo nyt heikkenevän ostovoiman aikana ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio tarttuikin asiaan.

- Ministeri Lindén tässä sanoi, että hän haluaisi korjata asiaa nostamalla verotusta. Perussuomalaiset taas leikkaisivat esimerkiksi kehitysavusta, johon te laitatte 1300 miljoonaa euroa vuodessa! Tavio hämmästeli.

Perussuomalaisista huomautetaan, että veronkorotukset osuisivat myös hoitajiin ja söisivät mahdolliset palkankorotukset.

Marin ymmärtää pakkolakeja

Tavio totesi lisäksi, että kestävien ja moraalisesti oikeiden ratkaisujen sijaan hallituksen ratkaisu näyttää olevan pakkolait ja jopa se, että hoitajia estetään irtisanoutumasta.

- Tällainen ei sovi yhtään länsimaiseen oikeuskulttuuriin, Tavio huomautti.

Pääministeri Marin kuitenkin puolusti demariministeri Lindénin valmistelemia pakkolakeja toteamalla, että Lindén joutuu ministerivastuulla huolehtimaan potilasturvallisuudesta.






21.04.2022 Olen tavattavissa Espoon Lippulaivassa 23.4. lauantaina



Olen tavattavissa lauantaina Espoossa,

Espoon Lippulaiva, Arnolds kahvila
Lauantaina 23.4. klo 12-13.30
Tervetuloa juttelemaan!



11.04.2022 Muutosesitykseni läpi Espoon kaupunginhallituksessa: Vammaisasiamiehen selvitys etenee valtuuston käsittelyyn



Tiedote 11.4. 2022

Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Arja Juvosen (ps) muutosesitys vammaisasiamiehen selvityksen viemisestä Espoon valtuuston käsittelyyn eteni Espoon kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina. Esityksestä äänestettiin luvuin 8-7 Juvosen esityksen eduksi.

Päätösehdotus oli, että
Vammaisasiamiehen selvitys merkitään vain tiedoksi kaupunginhallitukselle. Nyt selvitys saa laajemman käsittelyn edeten valtuustoon, Juvonen iloitsee.

On ollut erittäin harmillista vuosien ajan, että tärkeät selvitykset jäävät käsittelemättä valtuustossa. Tässä selvityksessä on luettavissa vammaisen ihmisen kohtaama arki Espoossa. Näin tärkeitä asioita ei saa jättää pimentoon. Valtuutettujen on saatava tietoa vammaisasiamiehen selvityksen sisällöstä, Juvonen sanoo.

Yksi merkittävä asia vammaisten mutta myös vanhusten elämässä Espoossa vuonna 2021 oli kulkukeskus, joka on järjestänyt kuljetuspalvelut. Siinä on havaittu lukuisia ongelmia.

Kulkukeskusta ei ole vaan saatu toimimaan ja asiaa on käsiteltävä ja jankattava niin paljon ja kauan, että se saadaan toimimaan. Vammaiset ja vanhukset eivät saa olla kulkupalvelujen heittopusseja, Juvonen kritisoi.

Kaupunginhallitus käsitteli myös sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen, joka myös lopulta päätettiin lähettää yksimielisesti Espoon valtuuston käsittelyyn. Myös tästä Juvonen teki esityksen.

Potilaiden oikeuksien, yhdenvertaisuuden ja ihmisen hyvän hoidon kannalta sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys on kruununjalokivi. Epäkohdat nostetaan esiin ja sitä kautta toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön laatimaa Parannetaan potilasturvallisuutta yhdessä - ohjelmaa. Potilasturvallisuuden itu kasvaa sosiaali- ja potilasasiamiehen kertomuksesta, Juvonen uskoo.

Selvityksessä nostetaan esiin esimerkiksi koronaepidemian vaikutuksia espoolaisille, hoitoon pääsyn vaikeus, puhelinpalvelun ongelmat, vaikeudet saada aikaa lääkärille, tunne tulla vähätellyksi vaivojensa kanssa, vaikeus saada lähetettä erikoissairaanhoitoon, erilaiset katkenneet hoitoketjut, pitkät odotusajat mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja hammashoitoon pääsemättömyys.

Potilasturvallisuus, arjen turvalliset tilanteet hoitotyön kentällä, on ollut agendani vuosia niin hoitotyössä kuin myös päättäjänä toimiessani. Voimme kaikki tehdä paljon. Tärkeintä on ennakointi, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen (ps)
Espoon kaupunginvaltuutettu
Espoon kaupunginhallituksen jäsen
kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Etenen- Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen toimikunnan jäsen





09.04.2022 Tule juttusille Pusulan Palmumarkkinoille sunnuntaina 10.4.



Olen tavattavissa Palmusunnuntaina 10.4. klo 13 - 14 Pusulan Ahjolassa Palmumarkkinoilla (Kaukelantie)
Tervetuloa juttusille!

Kevättä kohti mennään.



05.04.2022 Kehysriihessä hoitotakuulakiin 95 miljoonaa - laki ei voi toteutua, sillä hallitukselta puuttuu sotehenkilöstö



Tiedote 5.4. 2022

Sanna Marinin (sdp) hallitus kohdentaa kehysriihessä hoitotakuulain voimaan saattamiseen 95 miljoonaa euroa vuodelle 2023.

Hoitotakuulaki tarkoittaa sitä, että jatkossa kaikkialla Suomessa pääsisi hoitoon kiireettömässä tapauksessa viikossa hoidontarpeen arvioinnista.
Nykyinen hoitotakuu on kiireettömässä tapauksessa kolme kuukautta.
Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2023.

Marinin hallituksen tavoite on hyvä, mutta valitettavasti se jää toteutumatta, sillä pelkästään paperilla tehty hoitotakuulaki ei turvaa kansalaisten hoitoon pääsyä. Kun sotehenkilöstöä, hoitajia ja lääkäreitä, puuttuu jo nyt, niin mistä hallitus aikoo heidät löytää ensi vuodelle, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) kysyy.

Kehysriihessä ei otettu kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tämän hetkiseen tilanteeseen ja hoitajalakkoon, jonka seuraukset sotealalle voivat olla kohtalokkaat. Pääministeri toivoi kuitenkin tiedotustilaisuudessa pikaista ratkaisua hoitajalakkoon ottamatta muutoin kantaa asiaan.

Vaaleissa hoitoalaa muistetaan puhein ja maailmaa syleilevin ylistyksin. Juuri menneissä aluevaaleissa hoitaja ja hänen asiansa oli ykkönen. Nyt kiitokset ja kehut on kuitenkin jo unohdettu. Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriö on kiristämässä hoitoalan ruuvia entisestään tuomalla suojelutyötä koskevan ns. ”pakkolain”, jolla hoitajien lakko-oikeutta halutaan rajoittaa. Jos hallitus tuo pakkolain, tekee se yhden hallituskautensa suurimmista virheistä. Olemme menettämässä alata pitkänlinjan osaajia, sillä hoitohenkilöstö on saanut tarpeekseen ja jättää alan, Juvonen sanoo.

Siinä missä hoitoalan palkkakehityksen kaari ei näytä olevan ylöspäin, ei sinne suuntaan mene myöskään hoitohenkilöstön määrä tulevaisuudessa.
Olemme nähneet Suomessa sairaaloiden osastojen ja leikkaussalien sulkemisia henkilöstöpuutoksista johtuen. Hyvinkäällä suljettiin ikääntyneiden psykiatrinen hoivayksikkö syksyllä 2021, Oulussa suljettiin viisi leikkaussalia helmikuussa 2021 ja Siun sote on ilmoittanut tänään sulkevansa Heinäveden ikäihmisten hoivayksikön kesäkaudeksi henkilöstöpulan vuoksi (Yle: Siun sote sulkee Heinäveden ikäihmisten hoitosolun kesän ajaksi - henkilökuntaa ei riitä), Juvonen muistuttaa.

Hoitotakuulaki, mutta myös henkilöstömitoituksen nostaminen 0,7 lukuun huhtikuun 2023 alusta on suuri haaste hallitukselle. Henkilöstömitoitusta on nostettu hallitusohjelman mukaisesti vuosittain kunnes se on 0,7.

Nämä molemmat on vaikeita toteuttaa eli hallituksen tulisikin reagoida asiaan heti ja etsiä oikeat ratkaisut asioiden voimaansaattamiseksi. Näitä kumpaakaan lakiesitystä ei viedä maaliin ilman sosiaali- ja terveydenhuollon riittävää henkilöstömäärää. Ja tällä hetkellä hallitukselta puuttuu tuo henkilöstö, Juvonen muistuttaa.

Ystävällisin terveisin,

Arja Juvonen
kansanedustaja
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
p. 050 - 53 111 08



04.04.2022 Ei pakkolakia vaan palkkaa - työn vastuullisuuden näyttävä myös sotealan palkoissa



Tiedote 4.4. 2022

Ei pakkolakia, vaan palkkaa hoitoalan ammattilaisille. Pakkolaki tulee vaikuttamaan henkilöstöpulaan sotealalla juuri päinvastoin kuin hallitus luulee. Hoitajat ovat syystäkin loukkaantuneet siitä, että heiltä ollaan viemässä jopa lakko-oikeus. Tietooni on tullut monen hoitajan aikomus jättää kokonaan soteala, mikäli lakkooikeuteen kosketaan, toteaa kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen (ps).

Hallituksen vastaus sotealan palkkapyyntöihin on pakkolaki ja koodisana potilasturvallisuus. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon vaarantuneeseen potilasturvallisuuteen ei ole otettu aikaisemmin kantaa? Sotealalla on arkipäivää se, että työvuoroista puuttuu tekijöitä ja henkilöstö venyy ylitöihin ja tekee pidennettyjä työvuoroja. Sotesektori on selvinnyt tähän saakka vain joustoilla. Myös koronaepidemian vuodet ovat olleet kriittistä aikaa, pelottaviakin. Koronalisiä ei tullut Suomessa, muualla maailmassa niitä maksettiin ja rahalla houkuteltiin hoitajia. Miksi hoitaja ei saisi vaatia rahaa? Kutsumus ei elätä. Sotehenkilöstölle on nyt annettava kiitos tehdystä työstä, Juvonen vaatii.

Hoitajalakko on tuonut näkyväksi vajaamiehityksellä toimivan sotesektorin, joka jatkuu sellaisena myös hoitajalakon jälkeen, mikäli alan toimijoita ei kuulla. Hallituksen olisi pitänyt yrittää ratkaista jo aikaisemmin hoitoalan kipukohtia. Monella alalla työn vastuullisuus vaikuttaa alan palkkoihin. Miksi ihmeessä sote-alaa ei nähdä sellaisena? Palkkaus on myös eläkepolitiikkaa. Tämän päivän pienituloiset soteosaajat ovat tulevaisuuden pienituloisia eläkeläisiä, Juvonen muistuttaa.




17.03.2022 Suomen seurattava Ruotsia - tukipaketti bensa- ja dieselveron laskuun tarvitaan heti



Tiedote 17.3. 2022

Ruotsin Valtiovarainministeri Mikael Damberg on kertonut, että Ruotsin hallitus on antamassa tukipaketin, jolla se aikoo alentaa diesel- ja bensiiniveroa väliaikaisesti ja antaa myös auton omistajille vähintään 1000 kruunun kovauksen. Tukipaketin suuruus on 14 miljardia kruunua, eli noin 1,3 miljardia euroa ja sillä halutaan tukea kansalaisia polttoaineiden ja sähkön hinnannousun paineessa Ukrainan sodan seurauksena. (MTV 14.3.22, Aftonbladet, Reuters).

Ruotsi toimii esimerkillisesti ja tuo omaa kansaa taloudellisesti helpottavan tukipaketin. Ruotsin hallitus ymmärtää, että kansalaisten liikkumisen turvaaminen on elinehto sille, että yhteiskunta pyörii. Ihmisten on päästävä liikkumaan töihin ja opiskeluihin, yritysten on voitava toimia ja kumipyörät on pidettävä liikkeessä, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) sanoo.

Sen sijaan on turhauttavaa seurata Suomen hallituksen reagointia suomalaisten tilanteeseen polttoaineiden ja sähkön hintojen nousun keskellä. Hallitus ei halua painia suomalaisten perusasioiden kanssa, eikä se ole kertonut tuovansa mitään helpotusta kansalaisten taloudelliseen ahdistukseen. Harvaan asutuilla seuduilla matkat niin kauppaan kuin terveyskeskukseen ovat pitkiä, eikä köyhällä kansalaisella ole muuta mahdollisuutta kuin liikkua autolla ja maksaa entistä kovempaa hintaa. Nykyinen tilanne on myös alueellisen oikeudenmukaisuuden kannalta kestämätön, Juvonen huomauttaa.

Kehysriihessä on seurattava Ruotsin esimerkkiä ja näytettävä myös Suomen kansalle, että sen tukeminen on tärkeää. Polttoaineveroa on laskettava, sillä veroa on reilusti yli puolet polttoaineen hinnasta. Nyt jos koskaan on tuettava myös raskaan kaluston liikkumista, Juvonen vaatii.

SKAL ry:n tehdyn kuljetusbarometrin mukaan ennätyskorkea dieselin hinta on vakava uhka kuljetusyrityksille ja tuotteiden liikkumiselle. Tällä on väistämätön vaikutus yritysten kannattavuuteen ja edessä on konkursseja. SKAL on esittänyt, että jakeluvelvoite on poistettava määräaikaisesti, sillä uusiutuvan polttoaineen maailmanmarkkinahinta on korkealla.

Jakeluvelvoitteen poisto ja ammattidieselin käyttöönotto eli kustannustuki dieselin käytöstä, olisivat selkeitä keinoja tukea yrittäjyyttä. Hallituksen on tartuttava näihin, Juvonen sanoo.

Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan uusiutuvien polttoaineiden (biopolttoaineiden) osuutta, joka polttoaineyhtiöiden pitää sekoittaa dieselin sekaan. Suomessa osuus on 19,5 prosenttia.

Suomen hallitus on tässäkin asiassa ajamassa omaa kuljetusyrittämistä nurkkaan, sillä EU ei velvoita muuta kuin että vuonna 2030 osuuden pitää olla 14 prosenttia, Juvonen muistuttaa.

Hallituksen on autettava nyt omaa kansaa bensa- ja dieselkriisissä, sillä vain siten varmistetaan hyvinvointia Suomessa, mahdollistetaan ihmisten liikkuminen maaseudulla, tuetaan työtä ja yrittäjyyttä, turvataan työnteosta saatavat veroeurot ja vahvistetaan myös Suomen hartioita auttaa muuta maailmaa kuten Ukrainan sodan uhreja, Juvonen vaatii.




11.03.2022 Väestönsuojien riittävyys, kunto ja korjaustarve ja kansalaisten tietoisuus väestönsuojien sijainnista ja toimintatavasta kriisitilanteessa



Ukrainan sota on järkyttänyt ihmisiä kaikkialla. Mieli ry on kertonut saaneensa ylläpitämäänsä kriisipuhelimeen jo noin 400 puhelua liittyen Ukrainan sodan aiheuttamiin kansalaisten tuntemuksiin. Kansalaiset ovat tunteneet pelkoa ja huolta sodan mahdollisesta laajenemisesta ja puheluissa on noussut esiin muun muassa väestönsuojien tilanne ja riittävyys Suomessa. Väestönsuojiin liittyviä kysymyksiä on käsitelty myös Ukrainan sodan aikaisessa uutisoinnissa. Myös kansalaisilta on tullut monia yhteydenottoja asiaan liittyen. On myös tullut esiin, että kansalaisilla ei ole välttämättä tietoa väestönsuojien sijainnista tai toimintatavoista kriisitilanteen sattuessa.

Suomessa on todettu olevan 54 000 väestönsuojaa. Väestönsuojat ovat suurissa kaupungeissa, mutta on myös kaupunkeja, joissa ei ole yleisiä väestönsuojia. Näitä ovat muun muassa Turku, Espoo ja Vantaa. Myös monista maakunnista puuttuu yleiset väestönsuojat. Yleisiä väestönsuojia on Helsingissä muun muassa metroasemat, jotka on rakennettu suojaamaan asemilla olevaa liikkuvaa väestöä.

Monet väestönsuojat on taloyhtiöissä ja ne on tarkoitettu kiinteistöjen asukkaille ja työntekijöille. Omakotitaloalueilla ei ole väestönsuojia.
Vuonna 2011 pelastuslain uudistamisen yhteydessä luovuttiin uusien yleisten väestönsuojien rakentamisesta.

Väestönsuojien rakentamisyhdistyksen puheenjohtaja Matti Virpiaro on todennut, että kaikkien Suomen väestönsuojien kuntoa ei tiedetä. Väestönsuojissa on todettu olevan myös paljon korjausvelkaa. Myös väestönsuojien tarkastamisessa voi olla myös viivettä. Lainsäädännössä ei ole myöskään määritelty, että millaista pätevyyttä tarkastajalta vaaditaan. (Iltasanomat 6.3. 2022)

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo lisätä kansalaisten tietoutta väestönsuojista, niiden sijainnista ja toimintatavasta kriisitilanteen sattuessa?
Miten hallitus valvoo väestönsuojien määrän riittävyyttä, kuntoa ja korjaustarvetta?



24.02.2022 TIEDOTE 24.2.2022 Perussuomalaisten suullinen kysymys Ukrainan tilanteesta



Kysymys Jussi Halla-aho:

[ukrainaksi: Tänä kauheana päivänä toivomme voimaa Ukrainan kansalle.]

Arvoisa puhemies,

Tänä aamuna Venäjän federaatio on aloittanut suunnitellun ja provosoimattoman hyökkäyssodan toista maata vastaan Euroopan maantieteellisessä keskipisteessä. Hyökkäys ja sitä edeltänyt diplomaattinen teatteri muistuttavat erehdyttävästi sitä prosessia, joka syyskuussa 1939 kulminoitui Saksan hyökkäykseen Puolaan.

Hyökkäys Puolaan oli vedenjakaja. Se avasi lopullisesti niiden silmät, jotka vuosien ajan olivat uskoneet diplomaattiseen raiteeseen ja myöntyväisyyteen. Vastaavalla tavalla toivon tämän päivän tapahtumien tehneen kaikille selväksi, että olemme tekemisissä hallinnon kanssa, joka ei ole rikollinen vain moraalisesti vaan myös kansainvälisen lain silmissä.

Kysyn ulkoministeriltä: Millaista uudelleenarviointia hyökkäyssota aiheuttaa sen suhteen, miten Venäjän johtoon tulee suhtautua ja miten sen toimiin tulee reagoida?






23.02.2022 Voimapolitiikan ja etupiirijakojen ajat ovat palanneet: ”Julistukset eivät muuta tosiasioita”



Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro pääministerin ilmoitukseen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta täysistunnossa 23.2.2022

Halla-aho: Voimapolitiikan ja etupiirijakojen ajat ovat palanneet: ”Julistukset eivät muuta tosiasioita”


Kylmän sodan päättyessä laaja kysymys Suomen strategisista ratkaisuista jäi käsittelemättä, osittain siksi, että kysymyksen oletettiin olevan vanhentunut. Olihan voimapolitiikan ja etupiirien aika lopullisesti ohi.

Nyt ne ajat ovat kuitenkin palanneet. Me voimme julistaa, että voimapolitiikalle ja etupiiriajattelulle ei ole sijaa tämän päivän maailmassa, mutta nämä julistukset eivät muuta tosiasioita. Keskustelua joudutaan nyt käymään melko vaikeissa olosuhteissa.

Puolustusliitossa ollaan tai ollaan olematta

Liittoutumattomuus on kysymys, jossa ei voida saavuttaa kompromissia. Suomi ei voi liittyä puolustusliittoon puoliksi. Se on joko kokonaan sisällä tai kokonaan ulkona. Jotta jompikumpi ratkaisu voidaan tehdä, jonkun on muutettava mieltään. Sellainen keskustelu, jossa kumpikin osapuoli tyytyy omasta poterostaan käsin jyrisemään kyllä- tai ei-kantaansa, ei saa toista osapuolta muuttamaan mielipidettään. Vielä vähemmän se, että vastapuolen perustelujen sijaan arvioidaan vastapuolen motiiveja ja syytetään eri mieltä olevia maanpettureiksi ja vieraan vallan agenteiksi. Tällaisilla syytöksillä saa epäilemättä taputuksia niiltä, jotka jo ovat samaa mieltä, mutta eri mieltä olevien päätä niillä ei käännetä.

Samoista tosiasioista voidaan perustellusti ja oikeutetusti tehdä kaksi täysin päinvastaista johtopäätöstä, joiden kummankin takana on huoli maamme turvallisuudesta. Kaikki perustelut eivät ole yhtä hyviä, mutta niiden meriittejä ei päästä arvioimaan, jos keskitytään perustelujen esittäjän motiiveihin.

Suomen ei ole irrallaan tapahtumista

Monet ajattelevat, että olemme turvassa, kun pysyttelemme konfliktien ja liittoutumien ulkopuolella. Tässä ajattelussa on se heikkous, että se olettaa muiden maiden – lähinnä siis Venäjän – ainoastaan reagoivan siihen, mitä me teemme. Muilla mailla on kuitenkin omat motiivinsa ja suunnitelmansa, ja me voimme joutua osaksi jonkun toisen suunnitelmaa täysin riippumatta siitä, mitä teemme tai olemme tekemättä. Vuosi 1939 opetti Suomelle ja monelle muulle maalle, että kiistojen ulkopuolelle jääminen ei aina onnistu omalla, yksipuolisella ilmoituksella.

Liittoutuminenkaan ei irrota meitä Venäjä-suhteista

Toisaalta monet muut ajattelevat, että liittoutuminen olisi jonkinlainen lopullinen ratkaisu maamme geopoliittiseen dilemmaan, ja että se vapauttaisi meidät tarpeesta ylläpitää kahdenvälisiä suhteita itänaapuriimme. Pohditaan historiaa. Venäjän federaation suoria edeltäjiä ovat Neuvostoliitto, Venäjän imperiumi, Venäjän tsaarikunta, Moskovan ruhtinaskunta, Novgorod ja Kiovan ruhtinaskunta. Venäjä on ollut naapurimme yli tuhat vuotta. Tänä aikana monet liittokunnat ja sopimusjärjestelyt ovat tulleet ja menneet, mutta Venäjä on pysynyt naapurinamme. Tältä pohjalta on turvallista ennustaa, että Venäjä pysyy myös hamaan tulevaisuuteen naapurinamme, oleellisesti muuttumattomana, omine intresseineen ja erityispiirteineen. Voidaan myös ennustaa, että nykyisetkin liittokunnat tulevat ja menevät eivätkä siten tarjoa lopullisia ratkaisuja Suomellekaan.

Riippuvuussuhteita on vältettävä

Suomen on tultava toimeen oman pysyvän ympäristönsä kanssa. Meidän on oltava luomatta Suomeen sellaisia väestöön tai omaisuuteen liittyviä intressejä, jotka tarjoavat jollekulle syyn tai verukkeen kohdistaa meihin voimatoimia tai uhata niillä. Meidän on oltava luomatta sellaisia, esimerkiksi energiaan liittyviä riippuvuussuhteita, jotka altistavat meidät kiristykselle ja painostukselle. Meidän on pidettävä sotilaallinen puolustuskykymme sellaisella tasolla, että voimatoimiin ryhtymisestä maksettava hinta on potentiaaliselle hyökkääjälle aina liian korkea, eikä meidän pidä osallistua sellaisiin hyvääkään tarkoittaviin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka nakertavat tätä kykyä.

Nämä, arvoisa puhemies, ovat asioita, joista Suomen tulee huolehtia riippumatta siitä, osallistummeko kollektiivisiin turvallisuusjärjestelyihin, jotka – kuten sanottua – tulevat ja menevät.

Suomella on pysyviä intressejä, sanoi presidentti Paasikivi. Tähän voidaan lisätä, että on myös muita maita, joilla maantieteestään johtuen on samanlaisia pysyviä intressejä kuin meillä. On meidän omien strategisten etujemme mukaista suhtautua ymmärryksellä näihin maihin.




22.02.2022 Tiedote 23.2.2022: Hallitukselta ei vaikuttavia toimia polttoainehintoihin, maatalouskriisiin, ostovoimaan tai kilpailukykyyn – perussuomalaiset esitti epäluottamusta



Työssäkäynti on monelle kannattamatonta, maatalous on hätätilassa, kuluttajahinnat – kuten ruuan hinta – kasvavat ja yritysten kilpailukyky heikkenee. Polttoaine- ja energiahintakriisi on iskenyt syvälle.

Teimme välikysymyksen, jossa vaadittiin välittömiä toimia tilanteen helpottamiseksi. Olemme huolissamme, miten suomalaiset pärjäävät, ja eiväthän he tahdo pian enää pärjätä.

Hallituksen toimet riittämättömiä

Hallitus julkaisi perjantaina toimia kriisin helpottamiseksi. Toimet esimerkiksi työmatkavähennyksen parantamiseksi ovat oikeasuuntaisia, mutta kahta asiaa ne eivät tee: ne eivät auta akuutisti eivätkä vaikuta hintoihin.

Työmatkavähennyksen enimmäismäärän korottaminen koskee vain pientä osaa työmatkalaisista eikä kilometrikohtaisen vähennyksenkään korottaminen koske läheskään kaikkia. Jos olisitte halunneet auttaa koko työväestöä, olisitte madaltaneet työmatkojen omavastuuta.

Työmatkavähennys ei myöskään laske hintoja pumpulla senttiäkään eikä ensi vuonna saatu veronpalautus tai heinäkuussa laskettu veroprosentti nyt lohduta.

Hallituksen toimenpidelistassa ei ole toimia, jotka parantaisivat yritysten kilpailukykyä tai alentaisivat esimerkiksi ruuan kuluttajahintoja.

Pitkän tähtäimen toimenpiteet ilmasto- ja EU-politiikkaan

Ilmastopolitiikassa pitää ottaa järki käteen. Hallituksen ajama maailman kunnianhimoisin hiilineutraalisuustavoite tulee siirtää vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite.

Pienen maan, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja auto välttämätön, ilmasto kylmä, julkinen talous rapakunnossa ja vientisektori energiaintensiivinen, pitää asiat tehdä vastuullisesti - vakaalla harkinnalla eikä lähteä poseeraamaan mallimaata.

Toiseksi Suomen pitää käyttää päästökauppatulot oman kansansa hyvinvointiin. Tuloja kertyi vuonna 2021 päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 409 miljoonaa euroa.

Näitä rahoja EU-komissio hamuaa EU:n ilmastososiaalirahastoon ja kerätä lisätuloja nappaamalla joka vuosi 12 miljardia euroa jäsenmaiden päästökauppatuloista. Olemme esittäneet, että Suomen ei pidä antaa näitä tuloja, vaan käyttää niitä ilmastopolitiikasta kärsivien ihmisten ja alojen tukemiseen.

Lisäksi päästöoikeuksien määrää tulee lisätä. Oikeuksien lisääminen vaikuttaisi sähkön ja polttoaineiden hintaan alentavasti. Mutta mitä tekee hallitus? Se kirittää komissiota päästöoikeuksien vähentämiseen!

EU:n ilmastofanatismille pitää sanoa ei. Pelkästään EU:n ilmastopaketin esityksistä yksi, päästökaupan laajentaminen, nostaa suomalaisten yritysten ja kotitalouksien kustannuksia puolellatoista miljardilla vuodessa. Merikuljetusten hinta on nousemassa alkuvaiheen jälkeen yli miljardilla eurolla vuodessa. Tieliikenteessä vuosikustannukset nousisivat sadoilla miljoonilla. Ilmastopaketti tulee iskemään tärkeisiin vientialoihimme, yrityksiin, omakotiasujiin, kansalaisten ostovoimaan. Miettikää.

Välittömät toimenpiteet hintoihin

Välittömänä toimenpiteenä perussuomalaiset esittää polttoaineiden jakeluvelvoitteen tason laskemista. Velvoitteen laskeminen olisi valtiontalouden näkökulmasta tehokkain tapa laskea polttoainehintoja, koska se tapahtuisi ilman välittömiä vaikutuksia kertyvien verojen määrään.

Hallitus on sen sijaan kiristämässä jakeluvelvoitetta eli korottamassa hintoja. Perjantaina hallituksen esittämät toimenpiteet valuvat näin Kankkulan kaivoon.

Verotukseen esitämme kolmea välitöntä toimenpidettä: polttoaineveroa on laskettava, sähköveroa on laskettava, dieselin käyttövoimavero on poistettava.

Mistä otatte rahat, sieltä huudetaan. Esimerkiksi käyttövoimaveron poisto maksaisi suorina verotuloina yli 400 miljoonaa. Polttoaineveroakin perussuomalaiset esitti laskettavaksi yli 250 miljoonalla eurolla.

Ei hätää, perussuomalainen laittaa aina asiat tärkeysjärjestykseen. Suomi maksaa 1,3 miljardia euroa vuodessa kehitysapua, josta suuria summia valuu Maailmanpan mukaan eliitin veroparatiiseihin ja korruptioon. Siitä kun lohkaisi edes puolet, olisimme poistaneet käyttövoimaveron ja madaltaneet polttoaineveroa.

On lisäksi huomattava, että veroalennuksia ei voi laskea vain suorina veromenetyksinä. Kun rahaa jää enemmän käteen, talous voi joka tavalla paremmin ja verotulot nousevat.

”Esitän, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta”

Hallitus ei ole oikeasuuntaisista toimenpide-ehdotuksistaan huolimatta pystynyt reagoimaan riittävillä toimilla polttoaine- ja energiahintakriisin. Liikkumisen ja asumisen hintoihin ei ole tulossa riittävän vaikuttavia nopeita toimia ja näin ollen kuluttajahinnat pysyvät korkeina ja kilpailukyky heikkona. Tästä syytä esitän, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.



22.02.2022 TIEDOTE 22.2.2022 Perussuomalaiset tuomitsee Venäjän yksipuoliset toimet ja meillä on valmius yhteisiin vastatoimiin



Perussuomalaiset tuomitsee Venäjän yksipuoliset toimet ja meillä on valmius yhteisiin vastatoimiin.

Euroopan yllä on synkkiä pilviä. Venäjän päätös tunnustaa Itä-Ukrainan separatistialueet loukkaa selvästi Ukrainan valtion alueellista koskemattomuutta ja Ukrainan täysivaltaisuutta. Perussuomalaiset tuomitsee Venäjän yksipuoliset toimet ja meillä on valmius yhteisiin vastatoimiin.

Perussuomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kaikkein tärkeintä on Suomen kansan turvallisuus ja rauhan ylläpitäminen.

Perussuomalaiset pitävät oleellisen tärkeänä ylläpitää omaa sotilaallista puolustuskykyämme ja reaktiokykyämme. Suomalaisilla on erittäin korkea maanpuolustustahto, joka periytyy aina menneiltä sukupolvilta asti, mutta kuvastaa myös yhteistä arvostustamme isänmaatamme kohtaan.

Kansallismielisille perussuomalaisille oman maan puolustaminen on perusarvoja ja niinpä toimimme osaltamme kansan maanpuolustustahtoa vahvistavalla tavalla. Perussuomalaiset korostavat, että tahdon lisäksi puolustusvoimat tarvitsee materiaalisia voimavaroja, joita tulee vahvistaa jatkuvasti pitämällä puolustusmäärärahoista huolta.

Perussuomalaiset kannattavat jatkuvaa vuoropuhelua naapurimaa Venäjän kanssa. Venäjä on naapurinamme myös huomenna. Toivomme osaltamme Venäjän palaamista Ukrainan kanssa neuvottelupöytään ja ratkaisun etsimistä vaikeaan tilanteeseen diplomatian keinoin.

Perussuomalaiset tukevat tasavallan presidentin ja valtioneuvoston johtamaan ulkopolitiikkaa, koska pienenä maana, on yhdenmukainen ulkopoliittinen linja ja sen toteuttaminen perusteltua. Tämä ei suinkaan siis poissulje sitä, etteikö valittavissa olevista eri vaihtoehdoista voida käydä avointa keskustelua, kuten on mielestäni kiitettävästi ryhdytty käymään. Toivon keskustelun samalla olevan pohjimmiltaan yhteistä peruskiveä rakentavaa, eikä eripuraan tähtäävää. Suomalaiset ovat vahvoja kun toimimme yhdessä.





13.02.2022 Alfa-tv:ssä Suomen sote ja pelastus



Sote ja Pelastussunnuntai 13.2.2022 klo 14.00–17.00 Alfa-tv:llä

”SUOMEN SOTE JA PELASTUS”

KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiö järjestää koko kansan Sote ja Pelastussunnuntain 13.2.2022 iltapäivän mittaisena valtakunnallisena TV-lähetyksenä Alfa-tv:llä.

Uudet hyvinvointialueet ja niiden juuri valitut 1379 aluevaltuutettua aloittavat työnsä 1.3.2022. Ne tulevat linjaamaan ja päättämään suomalaisten hyvinvoinnista lähivuosina.

Suomen Sote tulee – oletko valmis? Miten turvataan palvelujen saatavuus ja laatu? Kuka pelastaa ja kenet? Miten hyvinvointialueet pystytetään? Kuinka kunnat ja alueet pelaavat yhteen? Miten toteutus alueilla linjataan? Riittääkö raha? Äänessä ovat soten ja pelastuksen todelliset tekijät, sen organisoijat, päättäjät ja arvioijat.

Tule katselemaan ja kuuntelemaan!

Suomen Sote ja Pelastus:

Avaus – puheenjohtaja Petri Honkonen, KAKS
Näin sen teen – vpj. Pipsa Allén (Tehy), pj. Jenni Karsio (Talentia), tj. Kati Myllymäki (Lääkäriliitto), pj. Kim Nikula (SPAL) ja pj. Silja Paavola (SuPer),
Näin sen organisoin – muutosjohtaja Jaakko Herrala (Pirkanmaa), johtaja Ilkka Luoma (Pohjois-Pohjanmaa, SHP), toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen (Pohjois-Karjala, Siun sote)
Näin sen linjaan – vpj. Antti Häkkänen (kok.), Kimmo Kiljunen (SDP), valtiosihteeri Maria-Kaisa Aula (kesk.), kansanedustaja Arja Juvonen (PS), vpj. Hanna Holopainen (vihr.) ja vpj. Jussi Saramo (vas.)
Näin sitä ohjaan – alivaltiosihteeri Päivi Nerg (valtiovarainministeriö)
Näin sen arvioin – prof. Heikki Hiilamo (Helsingin yliopisto)
Arjen turvaajien palkitseminen – presidentti Tarja Halonen
Juontaa – asiamies Antti Mykkänen, KAKS

Tervetuloa Alfa-tv:n ääreen koko kansa – mukaan lukien uudet hyvinvointialueiden valtuutetut sekä kaupunkien ja kuntien päättäjät!



08.02.2022 Perussuomalaisilta välikysymys



Perussuomalaiset jätti välikysymyksen kristillisdemokraattien ja liike nytin kanssa: Työn kannattavuus ja huoltovarmuus vaarassa - hallitus vain kiristää ruuvia


Perussuomalaiset jätti yhdessä kristillisdemokraattien ja liike nytin kanssa tänään välikysymyksen energia- ja polttoainehinnoista. Puolueet vaativat hallitukselta vastauksia siihen, millä toimilla hallitus aikoo puuttua räjähtäneisiin liikkumisen ja asumisen kustannuksiin, jotka näkyvät jo muun muassa ruuan hinnassa ja kiihdyttävät ostovoiman laskua eli inflaatiota.

Perussuomalaiset esitti viime syksynä, että hallituksen ajamaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa pitää maltillistaa niin, että hiilineutraalisuustavoite siirretään vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite.

- Pienen maan, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja auto välttämätön, ilmasto kylmä, julkinen talous rapakunnossa ja vientisektori energiaintensiivinen, pitäisi tehdä asiat vakaalla harkinnalla eikä lähteä keulimaan kansainvälisten lisäpisteiden toivossa. Tärkeimpiä kilpailijamaitamme kovempi hiilineutraalisuustavoite antaa aivan suotta etumatkaa muille. Se on omille kintuille potkimista. Varsinkin kun itse ongelmaan eli ilmastonmuutokseen Suomen muita suuremmalla ”kunnianhimolla” ei ole vaikutusta, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti.

Hinnat vaikuttavat jo työn kannattavuuteen, huoltovarmuuteen ja ruuan hintaan

Purra muistutti, että yhä useampi pitkiä etäisyyksiä töihin ajava joutuu miettimään, kannattaako työnteko.

- Polttoaineet ovat vaikeasti korvattavia tuotteita, ja monen on mahdoton välttää niiden käyttöä esimerkiksi työmatkailussa. Polttoainehintojen nousu ei vähennä liikkumisen tarvetta. Energian kallistuminen on jo siirtynyt erityisesti ruoan ja asumisen hintoihin. Kun maatalouteen pian tullaan kohdistamaan lisää ilmastotoimia, hinta nousee edelleen. Samalla suomalaisen ruoantuotannon asema heikkenee entisestään, ja maatalousyrittäjät pakkaavat kimpsujaan. Tämä kaikki on peruuttamattoman haitallista omavaraisuudellemme, purra luetteli.

Purra totesi, etteivät yksinomaan ilmastotoimet ole hinnannousuun vaikuttaneet, mutta niillä on selvä vaikutuksensa kokonaisuudessa.

- Eikä etenkään nyt pidä olla ymmärtämättä, että energia- ja ilmastopolitiikalla on myös merkittäviä turvallisuuspoliittisia vaikutuksia – lännen virheet lisäävät Venäjän kykyä ja halua kiristää niillä kahdella asialla, joita sillä on, energiaviennillä ja sotilaallisella voimalla, Purra lisäsi.

Hallitukselta tulossa lisää haitallisia toimia

Hallituksesta on luvattu, ettei polttoaineiden verotusta enää kiristetä tällä hallituskaudella, mutta hallitus on korottamassa hintoja jakeluvelvoitteen nostolla. Liikenteen päästökaupasta ja ruuhkamaksuistakin puhutaan. Kilometriveroa autoilijoiden paikannuksineen on väläytetty tuoreeltaan.

Purra esitti, että polttoaineen pakkojakeluvelvoitteen laskeminen olisi valtiontalouden tasapainottamisen näkökulmasta tehokkain tapa laskea polttoainehintoja, koska se tapahtuisi ilman välittömiä vaikutuksia kertyvien verojen määrään.

- Tätä ei voi liikaa korostaa: Ilmastotoimien tarkoitus on nostaa hintoja ja vaikuttaa sitä myötä päästöjen ehkäisyyn. Ei se ole vahinko. Mikäpä siinä, jos se karsisi turhaa kulutusta ja ympäristölle haitallisia toimia siellä, missä se on järkevää ja kustannustehokasta. Ongelma on siinä, että se kohdistuu tässä tapauksessa päästöjään huomattavasti jo vähentäneen, kansalaisia tappiin asti verottavan maan työssäkäyntiin, yrittämiseen ja ihmisten arjen välttämättömiin toimiin.

- Suomessa ei riitä enää huolestuneisuus ja päivittely. Kansalaiset tarvitsevat näkymän siitä, miten tilannetta tullaan helpottamaan, Purra vaati.

Perussuomalaiset alentaisi polttoaineverotusta

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio puolestaan muistutti puheessaan, että hallitus toteutti eduskuntavaalien jälkeen historiallisen suuren polttoaineveronkorotuksen.

- Euroopan komission joulukuun 2021 lopussa julkaiseman tilaston mukaan Suomessa dieselin hinta on Euroopan toiseksi kalleinta, Tavio muistutti.

Perussuomalaiset ovat esittäneet vaihtoehtobudjetissaan veronkorotuksen perumista ja samaa perussuomalaiset vaatii välikysymyksellä

Hallituksen lupaukset jääneet puheiden tasolle

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) sanoi lokakuussa 2020 A-studiossa, että polttoaineveron nostaminen voitaisiin kompensoida täysimääräisesti sekä vähävaraisille että syrjäseudulla asuville. Kun Harakalta kysyttiin, miten kompensaatio toimisi, hän vastasi: ”Pankkitilille ilmestyy rahaa.”

- Eipä ole tilillä näkynyt rahaa, Tavio kuittasi

Kokoomus tukee hallituksen politiikkaa

Kokoomus ei allekirjoittanut välikysymyksen kirjauksia liian kireiden ilmastotoimien haitasta ja olisi halunnut poistaa vaatimukset ilmastotoimien järkevöittämisestä. Näihin muutoksiin perussuomalaiset ei suostunut.

Kokoomusta ei voitu valitettavasti ottaa mukaan välikysymykseen, koska heidän mielestään Suomen tulee toteuttaa muita EU-maita tiukemmat ilmastotoimet. Miksi pohjoisessa pitkien välimatkojen maassa, jolla on jo lähtökohtaista kilpailuhaittaa, tulee omatoimisesti lisätä kilpailuhaittaansa liioitelluilla ilmastotoimilla? Välikysymys on hallitukselle, mutta hallituksen ilmastopolitiikkaa tukevalta kokoomukselta voi toki myös kysyä: Miksi Suomen tulee toteuttaa ilmastotavoite vuoteen 2035 mennessä, kun muu EU toteuttaa sitä vasta vuoteen 2050 mennessä? Tavio hämmästeli.





20.01.2022 Espoossa tavattavissa 20.1. torstaina



Espoo Iso Omena Piispansilta klo 12 - 13.30
Espoontori asema-aukio klo 14 - 15.30
Tervetuloa juttusille!



11.01.2022 Tiistaina 11.2. Olen tavattavissa Karakalliossa ja Kauniaisissa



Tiistaina 11.1.
Karakallion tori, Espoo klo 12 - 13
Kauniainen Granin edusta klo 13.30 - 14.30



09.01.2022 Tavattavissa Espoossa Iso Omenassa sunnuntaina 9.1.



Olen tavattavissa Espoon Iso Omenan takana Markkinakadulla sunnuntaina 9.1. klo 11 - 13. Paikka on toriaukio, josta kuljetaan ostoskeskukseen mm. ruokakauppoihin Prisman ja Citymarketin puoli.




 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi