|
|
|
|
 
| | Vuosi: 2025 - 2024 - 2023 - 2022 - 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 200827.12.2016 Toimenpidealoite: Saattohoitolainsäädännön kehittämistyön aloittaminen ja aikaansaattaminen
TOIMENPIDEALOITE
Saattohoitolainsäädännön kehittämistyön aloittaminen ja aikaansaattaminen
EduskunnalleSaattohoitoa on Suomessa tähän sakka parannettu erilaisin ohjeistuksin ja normein. Sosiaali- ja ter-veysministeriön ohjeistus saattohoidon kehittämisestä ja saattohoitosuosituksista julkaistiin vuonna 2010. Ohjeistus on ollut tärkeä askel suomalaisen saattohoidon parantamisessa ja kehittämisessä. Vaikka parannusta on saatu aikaan, on saattohoidon laadussa ja kattavuudessa edelleen myös kehi-tettävää.
Lainsäädännössä saattohoitoa käsitellään muiden lakien kautta. Perustuslailla turvataan perusoikeu-det ja ihmisoikeudet. Terveydenhuoltolailla palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilas-turvallisuutta ja lailla potilaan asemasta ja oikeuksista terveyden- ja sairaanhoidon järjestämistä. Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista luvussa neljä ja pykälässä kaksikymmentä todetaan, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. Vanhuslain yksityis-kohtaisissa perusteluissa otetaan kantaa henkilöstön riittävyyteen erityistilanteissa esimerkiksi saat-tohoitotilanteissa.
Olen ottanut kantaa saattohoitoon vuosina 2011 – 2016 muun muassa seuraavilla toimilla: KA 17/2012, TPA 32/2012, KK 732/2012, TPA 31/2012, KK 65/2011, KK 1186/2013, KK 474/2016. Viimeisimmällä kirjallisella kysymyksellä tiedustelin, että onko Suomessa tarvetta saattohoitolaille. Saattohoitoon on vaadittu myös erillistä lakia kansalaisaloitteella vuonna 2014. Aloitteessa paino-tettiin sitä, että inhimillinen ja kivuton kuolema on jokaisen ihmisen perusoikeus ja että saattohoidon riittävä ja tasa-arvoinen toteutuminen edellyttää, että se on tarvittaessa kaikkien ihmisten saatavilla riippumatta asuinpaikasta tai sairaudesta. Aloite ei kuitenkaan päätynyt eduskunnan käsiteltäväksi.
Juuri tulleen tiedon mukaan kansalaisaloite eutanasian sallimisesta on saavuttanut yli 50 000 allekir-joituksen määrän ja on saapumassa eduskunnan käsittelyyn vuonna 2017. Kansalaisten huoli suo-malaisen saattohoidon tilanteesta on ilmeinen. Ottamatta kantaa eutanasia aloitteeseen, on ilmeistä, että saattohoidon kehittämistyöllä on edelleen suurta tarvetta Suomessa. Erilaiset toimet saattohoi-don parantamiseen ja sen yhdenvertaistamiseen ympäri Suomen ovat edelleen tärkeitä ja on hyvä, että ministeriössä päivitetään juuri saattohoidon kiireellisen ja kiireettömän hoidon kriteeristöä. In-formatiivinen ohjaus ei kuitenkaan usein pelkästään riitä, eikä lainsäädännön merkitystä tässä tärke-ässä asiassa tule unohtaa. Tarvitsemme Suomeen erillisen saattohoitolainsäädännön, jolla tulee mää-ritellä muun muassa saattohoidon kriteerit, jotka takaavat hyvän hoidon saatavuuden jokaiselle sitä tarvitsevalle, taata erikoiskoulutusta saattohoidon parissa työskenteleville sekä taata riittävä määrä saattohoitoon erikoistuneita toimintayksiköitä.
Kun puhutaan jokaiselle kuuluvista perusoikeuksista ja niiden toteutumisesta, on vastuu asioiden korjaamisesta ensi sijassa lainsäätäjällä. Laki antaa meille kaikille oikeussuojaa ja laki on katsottava keskeisimmäksi keinoksi ohjata yhteiskuntakehitystä suotavana pidettävään suuntaan.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Saattohoitolainsäädännön kehittämiseksi ja aikaansaatta-miseksi Helsingissä 21.12.2016
Arja Juvonen /ps
|
|
 | | 07.12.2016 Isien asema paranee- tämä asia oli hyvin tärkeä viedä maaliin
Hallituspuolueiden sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastuukansanedustajat: Yksinhuoltajaisien asemaan merkittävä parannus
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallituksen valiokuntavastaavat Arja Juvonen (PS), Hannakaisa Heikkinen (Kesk.) ja Sari Sarkomaa (Kok.) pitävät välttämättömänä korjata pitkään epäkohdaksi tiedetyn isiä eriarvoistavan lain kohdan. Valiokunta korjaa sosiaaliturvassa olleen epäkohdan, joka on jättänyt tietyn ryhmän yksinhuoltajiksi päätyneistä vauvaikäisten lasten isistä ilman vanhempainrahaa. Kyse on isistä, jotka eivät ole asuneet tai olleet aviossa lapsen äidin kanssa missään vaiheessa. Se on ollut peruste tuen epäämiselle.
”Vuosittain kymmenkunta isää saa vauvan heti syntymän jälkeen hoidettavakseen ilman että on ollut vakituista suhdetta äitiin. Vaikka ei ole kysymys suuresta joukosta isiä, on jokainen tällainen tilanne taloudellisesti mahdoton ja vaikeuttaa merkittävällä tavalla pienestä vauvasta huolehtimista."
”Uudistus on tärkeä ennen kaikkea lapsen näkökulmasta. Yksinhuoltajavanhempi ansaitsee kaiken saatavissa olevan tuen, jotta lapsi saa parhaan mahdollisen alun elämälle.”
”Uuden lain myötä lapsen biologinen isä on vauvaa kotona hoitaessaan aina oikeutettu niin vanhempain- kuin isyysvapaaseen normaaleine korvauksineen. Tämä on tärkeä parannus.”
”Lakiuudistus tuo kaikki yksinhuoltajat sosiaaliturvan näkökulmasta samalle viivalle. Tällaisten epäkohtien tunnistaminen on tärkeää. Tämä myös osoittaa, kuinka vaikeaa lakien säätäminen on.” Perheitä on erilaisia, mutta perheet ovat samanarvoisia. Valiokunnan mielestä lainsäädännön muutostarpeita tulee arvioida myös jatkossa niin, että perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioitaisiin yhdenvertaisella tavalla. Perhe-etuusjärjestelmän muutostarpeiden selvittämiseen valiokunta esittää mietinnössä myös seuraavaa lausumaa: Sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttää, että hallitus jatkaa sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyn selvitystyön pohjalta erilaisten perheiden perhevapaajärjestelmän ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä, jotta perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioitaisiin yhdenvertaisella tavalla. Lisätietoja:
Kansanedustaja Arja Juvonen (PS)
050-531 1108
Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (Kesk.)
050-512 2886
Kansanedustaja Sari Sarkomaa (Kok.)
050-511 3033
|
|
| | 24.11.2016 Hyvä kuolema- Saattohoito-seminaari Tampereella Tampere-talossa torstaina
Minulla on kunnia olla yhtenä puhujana Hyvä kuolema- Saattohoitoseminaarissa Tampereella. Tilaisuus liittyy Yhteisvastuu-saattohoitohankkeeseen 2015-17. Olen nostanut eduskunnassa toimiessani saattohoitoon liittyviä aiheita esiin ja viimeisenä toimenpidealoite, jolla esitetään mm. saattohoidon kattavuuteen tähtääviä toimia. On ollut ilo kuulla, että ministeriössä on saattohoitokriteeristön päivittämiseen liittyviä toimia menossa.
|
|
| | 23.11.2016 Tänään keskiviikkona Ylen radiossa klo 14.40
Olen tänään mukana Ylen Ajantasan Vallattomasti valtiopäivillä radio-ohjelmassa klo 14.40
|
|
| | 18.11.2016 Hoitajamitoituksen aiottu heikennys perutaan: Hallitus kuuli kansanedustajien, mutta myös hoitajien äänen
Hoitajamitoituksen heikennys perutaan:
Hallitus kuuli kansanedustajien, mutta myös hoitajien äänenPerussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kiittää Sipilän, Orpon ja Soinin hallitusta tehdystä päätöksestä perua aiottu hoitajamitoituksen heikennys. Juvosen mielestä päätös on juuri se ainoa ja oikea, mitä asiassa saatettiin tehdä. -Nyt on hallituksessa sydäntä. SOS- ministerit Sipilä, Orpo ja Soini ovat osoittaneet olevansa nimensä mittaisia. Järkeviä johtajia isolla sydämellä! Kiitosta on myös annettava ministeri Juha Rehulalle ja Pirkko Mattilalle, Juvonen kiittää. -Teimme hallituksen kansanedustajien Hanna-Kaisa Heikkisen (kesk.) ja Sari Sarkomaa (kok) kanssa taannoin kannanoton, jossa esitimme, että aiottu hoitajamitoituksen heikennys tulee perua. Kannanotto oli selkeä singnaali hallitukselle kolmelta kansanedustajilta, jotka ovat myös hoitotyön ammattilaisia. -Olen iloinen, onnellinen ja helpottunut! Hallituksessa kuultiin paitsi kansanedustajan ääni, myös hoitajien ääni. Itse olen tehnyt hoitotyötä liki 24 vuotta, työskennellyt sairaaloissa, vanhainkodeissa ja ryhmäkodeissa. Säännöllistä yötyötä olen tehnyt liki 14 vuotta. Olen työskennellyt myös paljon yksin ja tunnen tilanteen, kun hoitajana joudut miettimään mistä löydät äkkitilanteisiin apuvoimia esimerkiksi yöaikaan kaatuneen potilaan nostamiseen, Juvonen kertoo. -Sitkeys ja sisu kannattaa kaikessa työnteossa ja tässä poliittisessa työssäni myönnän olleeni nyt myös hyvinkin tiukkana vaatimuksessani peruuttaa aiottu hoitajamitoituksen heikentäminen. Tässä piti nyt laittaa hoitajan pehmeys syrjään, mutta kyllä se kannatti. Hoitajista ei ole vähentää ja nyt heitä ei vähennetä, Juvonen iloitsee.
|
|
| | 11.11.2016 Toimenpidealoite Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kriteeristön valmistelun aloittaminen ja jalkauttaminen valtakunnallisesti
TOIMENPIDEALOITE
Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kriteeristön valmistelun aloittaminen ja voimaansaattaminen valtakunnallisesti ja viipymättä sekä saattohoitopaikkojen ja erilaisten asiakasryhmien huomioiminen valmistelussa
Eduskunnalle
Sosiaali- ja terveysministeriön 3.6.2010 julkaisemassa saattohoitosuosituksessa Hyvä saattohoito Suomessa (STM:n julkaisuja 2010:6) korostetaan, että vastuu inhimillisen, ihmisarvoisen ja potilaan itsemääräämisoikeutta kunnioittavan saattohoidon järjestämisestä on sairaanhoitopiireillä ja terveyskeskuksilla. Suosituksessa selvitettiin myös alueellisten saattohoitosuunnitelmien tilannetta. Selvitykseen osallistuneista 19 sairaanhoitopiiristä ja 18 suuresta kaupungista noin puolella oli joko valmis saattohoitosuunnitelma tai laitoskohtaiset saattohoito-ohjeet. Hieman yli kolmasosalla kyselyyn vastanneista alueellisen hoitoketjun selvittäminen ja saattohoitosuunnitelman laatiminen oli vireillä. Neljäsosa vastanneista ilmoitti, että saattohoitosuunnitelman laatimista ei ole valmisteltu lainkaan. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan vuonna 2012 lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä oli olemassa saattohoitosuunnitelma, jonka mukaisesti saattohoitopotilaiden hoitoa toteutettiin. Onkin hienoa ja kiitettävää, että saattohoitoon eri puolilla Suomea on tehty selkeät ja sovitut toimenpiteet.
Saattohoidon järjestämisessä ja osaamisessa on kuitenkin vielä vaihtelua eri puolilla Suomea. Edelleen on siis hyvin tärkeää tehdä toimia sen eteen, että kansalaisilla olisi yhdenvertainen pääsy hyvän saattohoidon piiriin. On aika ryhtyä laatimaan viipymättä saattohoidon kriteeristöä, jolla turvataan hyvä, yhdenmukainen ja oikea-aikainen saattohoitoketju sitä tarvitseville erilaisille asiakasryhmille. Lisäksi on arvioitava saattohoitopaikkojen määrää valtakunnallisesti ja tehtävä mahdollisia tarvittavia toimia tilanteen korjaamiseksi. Saattohoitopaikkojen määrässä valtakunnallisesti on havaittu olevan puutteita ja STM:n mukaan vuonna 2012 arvioitiin, että saattohoitoa tarvitsevia oli noin kaksi kertaa niin paljon kuin saattohoitopaikkoja. Myös muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin Muistiliiton julkaiseman Hyvän hoidon kriteeristö (Muistiliiton julkaisusarja 2/2016) sisällyttämiä saattohoitoon liittyviä taustatietoja ja evästyksiä tulisi ottaa huomioon valtakunnallisen saattohoito kriteeristön valmistelussa.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin ja saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kriteeristön valmisteluun, jossa huomioidaan erilaiset hoitopolut ja asiakasryhmät sekä hoidon saatavuus ja kattavuus valtakunnallisesti, sekä painotetaan henkilöstön koulutusta ja osaamista sekä riittäviä saattohoitopaikkojen määrää erilaisissa saattohoito tilanteissa. Valmistelussa huomioidaan myös muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon tueksi laadittua Hyvän hoidon kriteeristö- työkirjaa (Muistiliitto 2/2016).
Helsingissä 11.11.2016
Arja Juvonen /ps
|
|
| | 27.10.2016 Helsingin Sanomien Digilehdessä tänään julkaistu kirjoitukseni: Kaikki mahdolliset porsaanreiät on tilkittävä, ettei yksikään seksuaalisen hyväksikäytön tapaus jää paljastumatta
SOSIAALITYÖNTEKIJÄT toivoivat, että väärinkäsityksiä sosiaalityöntekijöiden työtä kohtaan ei syntyisi (HS 21.10.). Kirjoituksessa nostettiin esiin sitaattini sosiaalityöntekijöiden pätevyysvaatimuksista sekä kannanottoni siihen, miten on mahdollista, että alle 17-vuotiaan raskauden keskeytykseen riittää vain yhden lääkärin lupapäätös, kun taas aikuisen naisen raskauden keskeytykseen tarvitaan kahden lääkärin päätös.Asia liittyi Oulun tapaukseen, jossa paljastui epäily lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lapselle oli myös tehty useita raskauden keskeytyksiä. Haluan kirjoituksellani avata näkökantojani. Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on työelämään siirtymisen nopeuttaminen. Hankkeen tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Hallitusohjelmassa työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla. Kyseessä on henkilöstön tarkastelu kokonaisuutena. Tärkeää on, että henkilöstöä ja osaamista on myös tulevaisuudessa kaikilla aloilla. Olisiko sosiaalityön kentällä sellaisia tehtävänkuvia, joista myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ammattilaiset voisivat löytää paikkansa? Kannan huolta paitsi yhteiskunnan taloudellisista myös sosiaali- ja terveydenhuollon resursseista. Vilpitön ajatukseni on ollut, että voisimme löytää ratkaisuja siihen, kuinka kohdistaa resurssit parhaalla mahdollisella tavalla. Aborttilainsäädännön kehittämisen tarpeista olen jättänyt kirjallisen kysymyksen ministerille. Nostan siinä esiin myös sosiaalityön osuuden, jota en ole tämän aborttiasian yhteydessä kertaakaan kiistänyt. On tärkeää, että yhteiskunnasta tilkitään kaikki mahdolliset porsaanreiät niin, ettei yksikään seksuaalisen hyväksikäytön tapaus jää paljastumatta. Tapahtuuko se sitten lääkärin, sosiaalityöntekijän vai lainsäätäjän keinoin, on oma kysymyksensä. Arja Juvonen kansanedustaja (ps), sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Espoo
|
|
| | 24.10.2016 SWOT analyysi hoitajamitoituksen heikentämisestä Kansalaisinfossa
Esittelin 20.10.2016 Eduskunnan Kansalaisinfon yleisökeskustelutilaisuudessa hoitajamitoituksen heikentämisestä laatimani SWOT analyysin. Tilaisuuden päätteeksi läsnäolijoiden kesken laadimme myös yhdessä Hyvän hoidon ABC- julkilausuman.
Yleisesti hoitajamitoituksesta
Vanhustenhoidon hoitajamitoitusta ollaan tarkistamassa siten, että tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön ehdoton määrä olisi 0,4 - 0,5 hoitotyöntekijää/ asukas (nykyisin 0,5).
Terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa mitoitussuositus taasen säilyisi ennallaan eli tasolla 0,6 - 0,7.
Hoitajamitoitus on koko vuorokauden käsittävä numero, johon on huomioitu myös vapaapäivillä ja lomalla olevat henkilöt. Mitoitus on todellinen määrä hoitotyöhön osallistuvista työntekijöistä.
Hoitajamitoituksen tarkistaminen tarkoittaisi hoitajalukuina, että 10 asiakkaan yksikössä vähenisi yksi hoitaja, 20 asiakkaan yksikössä 2 jne. Hoitajamitoitus lasketaan jakamalla hoitajien määrä asiakkaiden määrällä.
Yleisesti SWOT- analyysistä
Analyysi on tunnettu yritysmaailmasta, jossa sitä käytetään yrityksen toimintaa, hankkeita ja projekteja suunnitellessa. Analyysissä avataan suunnitellun hankkeen vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat. Analyysi tuo positiiviset ja negatiiviset näkökulmat aiheesta esiin auttaen ja ohjaten päätöksenteossa eteenpäin. Analyysi nostaa esiin ydinkysymyksiä, jotka on ratkaistava ennen päätöksentekoa.
Vahvuuksia tulisi vahvistaa ja hyödyntää, mahdollisuuksia tulisi hyödyntää resurssien mukaan. Heikkouksia tulisi korjata ja parantaa ja heikkouksien vaikutuksia tulisi pyrkiä lieventämään. Uhkiin tulisi varautua hyvällä suunnittelulla, jolloin ikävät asiat eivät tule yllättäen. Hallituksen tuleekin nyt arvioida, saavutetaanko hoitajamitoituksen heikentämisellä sille asetetut tavoitteet.
SWOT- analyysi hoitajamitoituksesta tulokset
Analyysi nosti vahvuutena esiin arvioidut 70 miljoonan euron säästöt osana valtiontalouden säästötalkoita.
Mahdollisuutena esiin nousi mm. uudet tehtäväkuvat, kaiken osaamisen käyttöönoton ja tehokkuuden lisäämisen, resurssien siirtymisen kotihoitoon, omais- ja perhehoidon kannustavuuden ja teknologian käyttöönoton mahdollistamisen hoivatyössä.
Heikkoutena esiin nousi mm. asiakaspalvelun laadun kärsiminen, potilasturvallisuuden heikentyminen, hoitoalan työpaikkojen väheneminen, omaishoidosta olevien entisestään huonokuntoisempien ihmisten tilanne ja vanhuspalvelulain toimeenpanon yhteydessä tehdyn seurantatutkimuksen tulokset, joiden mukaan tutkimuksella saatu tietoperusta asiakasrakenteesta ei puolla mitoituksen alentamista. Myös mitoituksen heikentämisen mahdottomuus niissä tilanteissa, joissa palveluntuottaja oli jo kilpailutettu ja mitoitusvaatimus asetettu hallitusohjelmassa esitettyä korkeammaksi nosti esiin yhdenvertaisuus kysymykset toimijoiden välillä.
Uhkia analyysi nosti esiin lukuisia. Yhtenä merkittävänä nousi esiin se, että tavoiteltua 70 miljoonan euron säästötavoitetta ei saavuteta. Tavoitteesta on ristiriitaisia arvioita ja muun muassa THL on laskenut säästöksi noin 20 miljoonaa euroa. Kustannusten nousua sen sijaan hoitajamitoituksen tarkistamisesta tehdyllä päätöksellä voi olla sitäkin enemmän: henkilöstön uupuminen ja sairastuminen, irtisanoutuminen, sijaistyöntekijöiden puute, hoitovirheet ja potilasvahingot, työttömyyskustannukset, kantelujen määrän lisääntyminen, omaishoitajien väsymisen ja sairastavuuden lisääntyminen ja jopa lakko.
Uhkina nousi esiin myös vanhushoiva-alan maineen kärsiminen ja vetovoimaisuuteen lasku, hoitokärsimyksen syntyminen, hoidon laadun kärsiminen ja jopa vajaalle hoidolle jääminen esimerkiksi saattohoitotilanteessa. Esiin nousi myös vanhenemisen herättämän pelon lisääntyminen ihmisissä ja vanhuslain 4 luvun 20§ sisältö, jonka mukaan vanhustenhoivassa on oltava riittävä määrä henkilöstöä ja sitä on myös erityistilanteissa esimerkiksi saattohoitotilanteessa lisättävä. Myös ihmistyövoiman jatkuva tarve ja teknologian vähäiset mahdollisuudet korvata ihmistä hoitotyössä nousi esiin. Uhkana nousi esiin myös työllisyysasteen nostamiseen liittyvät toimet, sillä hoitajamitoituksen tarkistaminen vähentäisi arviolta 1600 - 2000 hoitoalan työpaikkaa.
Hyvän hoidon ABC:n laatiminen ja tulokset
Kansalaisinfon tilaisuudessa laadittiin myös läsnäolijoiden kesken Hyvän hoidon ABC julkilausuma. Keskustelun tuloksena linjattiin seuraavia asioita, jotka tilaisuuden läsnäolijoiden mielestä tukevat hyvää vanhuutta ja hoivaa. Keskustelijat toivoivat, että asioita nostetaan esiin positiivisesti ja valoisasti ei valittaen. "Emme ole vielä hautaan menossa", todettiin.
Annetaan vanhusten ja vammaisten elää omaa elämää, ei odoteta heiltä huippu kuntoutumista vaan normaalia arkea. Poistetaan ikärasismi. Hoitajalla tulisi olla aikaa, inhimillisyyttä ja osaamista ja hänen tulisi kohdella potilaita hyvin. Tuttu hoitaja olisi tärkeä asia. Hoidettavan elämänkaari tulisi huomioida. Kodin muutostyöt ja kotona asumisen turvallisuus koettiin tärkeänä. Liikuntamahdollisuuksien lisääminen luonnossa pois asfaltilta ja kivikaduilta ja osallisuuden tunne ja mahdollisuus ylipäänsä koettiin tärkeänä. Omaishoitajan mahdollisuus osallistua nousi myös esiin. Kulttuuritilaisuudet koettiin tärkeänä. Vanhuksen tahtoa tulisi myös kuulla.
Hoitajamitoituksesta toivottiin, että hoitajia olisi tasaisesti joka työvuorossa myös viikonloppuisin, iltaisin ja öisin.
Johtopäätökset
Mahdollisuutena voimme nähdä uusien tehtävänkuvien syntymisen ja erilaisen osaamisen käyttöönoton esimerkiksi hoiva-avustajien saapumisen hoivatyön avustaviin tehtäviin, sekä omaishoidon lisääntymisen ja perhehoitajaksi ryhtymisen mielenkiinnon kasvamisen. Hallitus on osaltaan jo vastannutkin omaishoidon- ja perhehoidon haasteeseen ja mahdollisuuden vahvistamiseen kehittämällä omais- ja perhehoidon lainsäädäntöä. Hoiva-avustajien mukaan ottaminen vanhustyöhön tulee nähdä mahdollisuutena tiettyyn toimenkuvaan, mutta se ei voi kuitenkaan syrjäyttää terveydenhuollon koulutusta, joka on potilasturvallisuuden kannalta kuitenkin ehdoton. Potilasturvallisuuteen tulee kiinnittää myös jatkossa erityistä huomiota ja potilasvahinkojen ja hoitovirheiden ennaltaehkäisyyn on tehtävä toimia.
Heikkouksien ja uhkien analysoinnin ja siitä saadun johtopäätöksen myötä tulisi nyt arvioida SWOT analyysin peruskysymys. Onko hoitajamitoituksen tarkistaminen eli heikennys toimi, johon ollaan valmiita ryhtymään ja onko kaikki selvitykset, uhkakuvat ja mahdolliset seuraamukset asian tiimoilta selvitetty. Laatimani SWOT on vain yksi kevyt raapaisu tästä aiheesta. Olen laatinut sen mielenkiinnosta käsitellä tärkeää terveydenhuoltoon liittyvää aihetta ja se on tarkoitettu lukuisen keskustelujen ja mielipiteiden taustaksi tai rinnalle. Tulen myös mielelläni esittelemään aihealuetta.
|
|
| | 23.10.2016 Kilpailutukselle on vaihtoehtoja
Eduskunnassa on käsittelyssä laaja ja merkittävä hankintalain kokonaisuus, joka koskee myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Annika Saarikko (kesk.), Arja Juvonen (ps.) ja Sari Sarkomaa (kok.) korostavat lain roolia menettelytapalakina, joka määrittelee reunaehdot palveluiden kilpailutusten toteuttamiseen. Uudessa hankintalaissa on kuitenkin aiempaa lakia voimakkaammin korostettuna muita kuin hintaan perustuvia kilpailutustekijöitä ja asiakkaan kuulemisen merkitystä korostetaan. Erityisesti järjestökenttä on nostanut esiin huolensa elämänmittaisiin ja välttämättömiin palveluihin, kuten vammaisten ja ikäihmisten asumisen kilpailutuksiin liittyen. Asiaan on suhtauduttava vakavasti. Valittu hankintatapa - oli se sitten kilpailutus tai suorahankinta - ei saa vaarantaa oikeutta riittäviin palveluihin. Haluamme painottaa, että palveluiden laatuun liittyvät tekijät määritellään ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä - ei suoraan hankintalaissa. Pidämme perusteltuna, että esimerkiksi tällä hallituskaudella uudistettavaksi sovitussa vammaispalvelulaissa arvioidaan laatutekijät siten, että pitkäkestoisuus ja asiakkaan osallisuus hankinnassa vahvistuu. Siihen hankintamenettelyjen tulee sitten nojata. Jo nykyisellään on mahdollista toteuttaa niin kutsuttujen elinikäisten palvelujen järjestäminen kuntalaisille muilla tavoin kuin kilpailuttamalla, esimerkiksi suorahankintana. Haluamme korostaa, että kuntien on palveluja toteutettaessa arvioitava huolella asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Näin ei nyt aina tapahdu. Vika ei ole hankintalaissa - tulevassa tai nykyisessä, vaan sen soveltamisen tavassa. Tähän kuntakentällä tarvitaan lisää osaamista. Sipilän hallituksen linjaamassa sote-uudistuksessa keinovalikoima palveluiden järjestämisessä laajenee. Valinnanvapaus tuo asiakkaan palveluiden keskiöön. Kun valinnan palveluiden tuottajasta tekee käyttäjä, hankintalaki ja kilpailutusta ei tarvitse soveltaa. Sen luontevin muoto pitkäaikaisessa palvelutarpeessa on henkilökohtaisen budjetoinnin malli, niin kutsuttu asiakastili. Tästä on kansainvälisesti hyviä kokemuksia. Kannatamme ja haluamme vauhdittaa henkilökohtaisen budjetoinnin ja asiakassetelien käyttöönottoa. Osana valinnanvapautta toteutettava henkilökohtainen budjetointi on yksi tapa välttää laajan kilpailutuksen toteuttaminen. Näin palveluiden käyttäjän ja hänen läheisten osallisuus ja itsemääräämisoikeus vahvistuisi ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan.
|
|
| | 20.10.2016 Mitä on hyvä hoito- voiko hoitajia vähentää - tänään Kansalaisinfossa - Esitellään mm. SWOT- analyysi hoitajamitoituksen heikentämisestä
Olet lämpimästi tervetullut Eduskunnan Pikku Parlamentin Kansalaisinfoon tänään torstaina tilaisuuteen Mitä on hyvä hoito- voiko hoitajia vähentää?Tilaisuudessa esitellään Lohjalle avatun perhekoti Iirisrinteen elämää, esitellään hoitajamitoituksen heikentämisestä laadittu SWOT- analyysi ja käydään keskustelua ja jaetaan ajatuksia. Tilaisuuden päätteeksi laadimme yhdessä Hyvän hoidon ABC- julkilausuman. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila pitää myös tilaisuudessa puheenvuoron. SWOT- analyysi ja julkilausuma luovutetaan ministeriöön ja lehdistölle.
Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu. Pikku Parlamentti, Arkadiankatu 3, sisäänkäynti Mannerheimintien puolelta 17.30 kahvi
17.45 Avaus - Arja Juvonen, kansanedustaja, geronomi(AMK)
18.00 Tervetuloa - Pirkko Mattila, sosiaali- ja terveysministeri
18.10 Mitä on perhehoito - Katri Ikonen, geronomi(AMK),perhekoti Iirisrinteen perustaja, Lohja
18.30 Kysymyksiä, keskustelua
18.45 Mitä on hyvä hoito- SWOT - analyysi hoitajamitoituksen heikentämisestä
19.00 Keskustelua, kysymyksiä
|
|
| | 12.10.2016 Oulun insestitapaus paljastaa lakimuutostarpeen- kun aborttiin vaaditaan yleensä kahden lääkärin lupapäätös niin alle 17 vuotiaan kohdalla riittää vain yhden lääkärin päätös. Miksi?
Tiedote 12.10.2016Kansanedustaja Arja Juvonen vaatii perusteellista selvitystä Oulun insesti-tapaukseen liittyen, jossa 51 vuotiasta isää syytetään lapsensa seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hyväksikäyttö oli alkanut tyttären ollessa 9 vuoden ikäinen, jatkunut useita vuosia, tytär oli tullut hyväksikäytöstä raskaaksi, hänelle oli tehty monta aborttia ja lopulta tytär oli synnyttänyt hyväksikäytön seurauksena isälleen lapsen. Oikeusprosessi etenee ja lehtitietojen mukaan mies on vangittu ja syyttäjä on nostanut asiasta syytteen. -Tapaus on hirvittävä. Siihen ei löydy sanoja. On kaiken älyllisen ajattelun ulkopuolella, miten tällaista on voinut päästä tapahtumaan. Kuinka monien käsien ja katseiden läpi tämä hyväksikäytetty lapsi joutui kulkemaan, mutta kenenkään hälytyskellot eivät soineet? Miten voi olla mahdollista, että hänen hätäänsä ei nähty? Suomalainen terveyden- ja sosiaalihuollon sektori saa tällä tapauksella tapaus Eerikan jälkeen valtavan kolauksen. Onko kyseessä se, että salassapito säännöt ovat olleet niin tiukkoja, että terveydentilaan liittyvistä asioista ei saa hiiskua kenellekään? Jäikö pienen tytön abortit siksi huomiotta? Vai onko kyse lainsäädännön epäkohdista, Juvonen kysyy. -Kun yleensä raskauden keskeytykseen vaaditaan kahden lääkärin lupapäätös niin alle 17 vuotiaan kohdalla raskauden keskeytyksen riittää voimassaolevaan lain mukaan vain suorittavan lääkärin päätös. Tämä voi mahdollistaa sen, että raskaana olevan ja vaikkapa insestin uhriksi joutuneen lapsen todellinen tilanne jää huomaamatta, Juvonen sanoo. -Mielestäni tämä asia vaatii lainsäädäntömuutoksen ja teen asiasta Eduskunnassa välittömästi lakialoitteen. Alle 17 vuotiaan aborttiin tulee aina olla kahden lääkärin lupapäätös, jotta lapsen raskaudenkeskeytyksen päätökseen osallistuu aina useampi asiantuntija. -Koko tämä järkyttävä tapaus on tutkittava perinjuurin, myös terveydenhuollon kuin myös sosiaalihuollon osalta. Ei voi olla niin, että 11 vuotiaan raskauteen tai abortteihin ei kukaan puuttunut. Nämä tapaukset tulevat suoraan pimeyden ytimestä ja siksikin perusteelliset selvitykset ovat tarpeen, Juvonen vaatii. Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050-5311108
|
|
| | 06.10.2016 Tanskassa otetaan kaikki mukaan vanhustenhoitoon
Kyselytunneilla nousi esiin Tanskan ja Norjan hoitajamitoituksen määrä. Käydessämme vuonna 2011 tutustumassa Tanskan kuntauudistuksen ja vanhustenhoivaan, kuulimme, että vanhustenhoivaan otetaan mukaan työttömät ja maahanmuuttajat, jotta jokaisella olisi tekemistä ja kaikkien työpanos nostetaan esiin. Se, että Tanskassa luvut näyttävät korkeille johtuu siitä, että he organisoivat työtä eri tavalla.
|
|
| | 26.09.2016 Olen Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Tukholmassa 26.-27.9.2016
Turvapaikkaa hakevien lasten kotouttaminen esillä Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa sekä Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnissaOsaaminen ja kulttuuri Pohjolassa ja Hyvinvointi Pohjolassa -valiokuntien kokouksissa Tukholmassa tiistaina 27. syyskuuta käsitellään keinoja, joilla Pohjoismaissa turvapaikkaa hakeville lapsille tarjottaisiin mahdollisimman hyviä kotouttamista edistäviä toimenpiteitä. Molemmat valiokunnat painottavat kaikkien koulumuotojen vastuuta turvapaikkaa hakevien lasten opetuksessa. Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta tutustuu myös Pohjoismaiden siirtolaisuusinstituuttiin, joka tekee monialaista tutkimustyötä maahanmuuton, turvapaikka-asioiden, rajavalvonnan ja kotouttamisen aloilla. Valiokunnalta pyydetään lisäksi kannanottoa Pohjoismaiden ministerineuvoston pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamista koskevaan yhteistyöohjelmaan. Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta käsittelee ehdotusta Pohjoismaisesta urheiluhuippukokouksesta. Säännöllisten huippukokousten järjestämiset liittyvät valiokunnan suositukseen urheilu- ja liikuntayhteistyön vahvistamisesta Pohjoismaissa. Valiokunta ehdottanee, että urheiluhuippukokous järjestettäisiin joka toinen vuosi vuodesta 2017 lähtien. Molemmat valiokunnat keskustelevat myös ministerineuvoston vuoden 2018 budjetin yleisluontoisista painopistealueista. Kokouksiin osallistuvat Suomesta kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas.), Maarit Feldt-Ranta (Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, sd.), Johanna Karimäki (vihr.) ja Ville Tavio (ps.) (Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa) sekä Arja Juvonen (ps.) (Hyvinvointi Pohjolassa).
|
|
| | 20.09.2016 Valtion Talousarvio 2017 perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro
Suomen suunta on kääntynyt. Reilun vuoden hallitustaipaleen jälkeen paljon on vielä tehtävää, mutta vaalikauden katastrofaalisesta lähtötilanteesta huolimatta työn alustavat tulokset ovat jo nähtävissä. Hallituksemme tärkein tehtävä on tuoda maahamme työtä, turvallisuutta ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Tämä on koko kansakunnan yhteinen hanke, kansallistalkoot, johon nyt myös työmarkkinajärjestöt ovat kiky-sopimuksen myötä kantaneet merkittävän panoksensa. Tällä hetkellä, vihdoin, taloutemme jälleen kasvaa ja työllisyysaste on noussut noin puoli prosenttiyksikköä siitä, kun hallitus aloitti työnsä.
Ennen nykyistä hallitusta olivat Suomen talouden ongelmat jatkuneet jo seitsemän vuoden ajan. Vaikka muissa EU-maissa talous oli jo kääntynyt nousuun, eivät edelliset hallitukset olleet saaneet Suomea mukaan tähän nousuun edes muiden maiden vanavedessä. Vaadittiin uudenlaisia toimia. Koska euroalueen jäsenenä olemme menettäneet oman valuuttamme, ainoaksi vaihtoehdoksi maamme kilpailukyvyn parantamiseksi jäi niin kutsuttu sisäinen devalvaatio.
Siksi yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmisteltu kilpailukykysopimus on merkittävin korjausliike talouteemme koko eurojäsenyytemme aikana. Jokaisen suomalaisen työpaikan säilyttämiseksi on taisteltava kaikin keinoin viimeiseen saakka. Tämä näkyy myös tässä budjettiratkaisussa ja sen yhteydessä päätetyssä työllistämistoimenpiteiden listassa. Mutta yhteiskunnan hyvinvoinnille pelkkä kasvukaan ei vielä riitä, vaan yhtä lailla tärkeää on harjoitetun politiikan oikeudenmukaisuus. Myös tässä on tehty merkittävä korjausliike edelliseen hallitukseen nähden.
Me perussuomalaiset sanoimme tämän jo viime vaalikaudella, mutta toistan sen nyt: mielestämme edellinen hallitus teki virheen antaessaan suuryrityksille ylisuuren, melkein miljardin euron yhteisöveron alennuksen. Se oli silloisen sosiaalidemokraattisen valtiovarainministerin jääkylmä arvovalinta, jolle en pysty osoittamaan juuri muuta perustetta kuin vakaumuksellinen kaverikapitalismi. Päätöksestä eniten hyötyivät suuret pankit, mutta kyseenalaista puolestaan on, paljonko työpaikkoja tai kotimaista kysyntää sillä saatiin. Nykyinen hallitus on tehnyt toisenlaisen arvovalinnan ja antaa palkansaajille ja eläkeläisille vastaavan kokoluokan veroalennukset kuin suuryritykset edellisellä hallituskaudella saivat, vieläpä painottaen työtulovähennyksen korotuksen kautta nimenomaan pieni- ja keskituloisia palkansaajia. Tämä on yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista, parantaa ostovoimaa ja tukee talouskasvua.
Samoin pienyrittäjät saavat mojovan yrittäjävähennyksen, jolla edellisen vaalikauden yhteisöveroalennuksen epäoikeudenmukaista verokohtelua korjataan. Pienyrittäjien toimintaa helpotetaan myös maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönotolla. Jälleen edellisestä hallituksesta poiketen emme myöskään nosta arvonlisäveroa, koska se iskisi juuri kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin ja kuihduttaisi kasvua. Sen sijaan pääomaverotuksen ylintä luokkaa on jo nostettu ja ylimpiin tuloluokkiin kohdistuvan solidaarisuusveron pohjaa on jo laajennettu.
Hallituksen tavoite on kääntää velkaantuminen laskuun. Se on lopulta oikeudenmukaisuustoimenpiteistä kaikkein suurin: me emme suostu varastamaan tulevien polvien hyvinvointia; me kieltäydymme syömästä lastemme suusta. Tämän johdosta talouden kuntokuuri jatkuu hallitusohjelmaa noudattaen tässäkin budjetissa.
Iäkkäämmille kansalaisille on luvassa erillinen oikeudenmukaisuustoimenpide. Niin kutsuttu Lex Lindström mahdollistaa sen, että yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät, joiden pääsy takaisin työmarkkinoille ei ole todennäköistä, päästetään kortistossa roikottamisen sijaan kunniallisesti eläkkeelle. Tämä toimii myös työllistämistoimenpiteenä siltä osin, että työttömien saamat palvelut voidaan jatkossa paremmin kohdentaa sinne, missä resursseista on eniten hyötyä.
Ylipäänsä opposition toistamat syytökset siitä, että hallitus on työllistämistoimenpiteiden suhteen hukannut aikaa, ovat vailla pohjaa. Kilpailukykysopimus ja muut hallituksen valmistelemat uudistukset nostavat puolueettomien virkamiesarvioiden mukaan työllisyyttä noin 65 000 – 70 000 henkilöllä. Lisätoimenpiteistä keskustellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä, edelleen tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta kiinni pitäen.
Yksi hallituksen keskeisistä hankkeista on työttömyysturvan järkeistäminen ja työttömien aktivointi. Valtionvarainministeriön budjettiehdotus luo tähän lähtökohdat, mutta työttömyyden ja ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan on saatava lisää toimenpiteitä. Merkittävä uudistus on se, että valtion maksama osuus työttömyysturvasta voidaan jatkossa käyttää palkkatukeen, starttirahaan ja liikkumisavustukseen. Tällä mahdollistetaan 10 000 työttömän aktivointi. Kannustinloukkujen purkamiseksi nuorten kuntoutusraha ja nuorille maksettavan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha korotetaan takuueläkkeen tasolle ja kuntoutusrahojen yläikärajaa korotetaan.
Vielä on syytä mainita perintöveroalennus. Oppositio on nimittäin syyttänyt hallitusta siitä, että se antaa miljoonaperijöille perintöveroalen. Todellisuudessa tämä veroale annetaan kaikille perinnöille ja samalla muun muassa korotetaan 50 %:lla lesken ja alaikäisen lapsen verovapaan perinnön osuutta. Lisäksi tukitaan vihdoin porsaanreikä, joka on mahdollistanut pankeille tuottoisan bisneksen suunnittelemalla perintöverotusta säästöhenkivakuutuksella.
Totean siis perussuomalaisten eduskuntaryhmän puolesta tyytyväisyydellä, että vaikka työtä riittää jatkossakin, on käännekohta Suomen kansallistalkoissa tapahtunut – ja se on tapahtunut samanaikaisesti kasvun ja oikeudenmukaisuuden suuntaan. Perussuomalaisessa Suomessa työnteko kannattaa aina, suomalaisista pidetään huolta ja sääntelyä puretaan. Veroja vähennetään kaikilta tasapuolisesti, eikä vain suuryrityksiltä ja pankkiireilta. Kasvu ja oikeudenmukaisuus edellyttävät, että monien tarpeet menevät harvojen edun edelle ja yhteinen isänmaan etu yli kaiken.
|
|
| | 19.09.2016 Oikeuskansleri Jaakko Jonkan vastaukset lähetekeskustelussa esittämiini kysymyksiin
Kansanedustaja Arja Juvonen
Esititte minulle oikeuskanslerin kertomusta eduskunnassa lähetekeskustelussa käsiteltäessä kysymyksiä. Silloin minulla ei ollut tilaisuutta Teille antaa kaikkiin kysymyksiin vastausta. Palaan niihin nyt.
Ensinnäkin kysyitte kanteluiden jakaantumisesta eri asiaryhmien/hallinnonalojen kesken ja minkälaista kehitystä niissä on havaittavissa.
Suurimmat asiaryhmät ovat vuodesta toiseen seuraavat kolme: suurimpana ryhmänä selvästi ovat tuomioistuimia koskevat kantelut (sekä yleiset että erikoistuomioistuimet, vuonna 2015 n.14 %), seuraavana ovat yleensä poliisia koskevat kantelut (2015 n. 12 %). Kolmas ryhmä ovat sosiaalihuoltoa ja –vakuutusta koskevat kantelut (2015 n. 10%). Kunnallisviranomaisia koskevien kanteluiden osuus v 2015 oli n. 6 % ja terveydenhuoltoa koskevien osuus n. 5 %. Edellisenä vuonna luvut olivat osapuilleen samaa luokkaa, sosiaaliasioita koskevissa oli vuodessa tapahtunut hienoista, joskaan ei merkityksellistä nousua.
Numeroissa arvioiden suuria heittoja ei vuosittain kanteluiden asiaryhmissä juurikaan ole havaittavissa – ja kanteluluvut ovat ylipäänsä siinä määrin pieniä, että tilastollisia päätelmiä on vaikea tehdä ja syitä analysoida. Enemmänkin yhteiskunnan tilanne näkyy kanteluiden sisällössä. Olen tehnyt laillisuusvalvontatyötä vuodesta 1993 ja tästä perspektiivistä katsoen ”yhteiskunnan yleisellä ilmapiirillä” on jotakin vaikutusta kanteluihin: taloudellinen tai muunlainen ahdistus vaikuttaa tietyllä tavalla kanteluiden sisältöön (esim. erilaisista kanteluista ja muista yhteydenotoista paistavana yleisenä huolestuneisuutena), samoin se, jos jostakin asiasta nousee poikkeuksellinen kohu (esim. 1990-luvulla tuomioistuimia koskenut kielteinen julkisuus heijastui selkeästi kanteluihin). Pelkistäen: jos ilmapiiri yhteiskunnassa on aggressiivinen tai huolestunut ja julkinen keskustelu kiihtynyttä, kantelut heijastavat tätä samaa.
Toinen kysymyksenne koski sitä, miten ”maan hiljaisten” eli sellaisten, jotka eivät edes pysty kantelemaan tai muutoin oikeuksiaan puolustamaan, ääni saataisiin kuuluviin.
Tämä on iso ja vaikea kysymys. Sanoin puheenvuorossani, että laillisuusvalvonnalta edellytetään tarkkaa korvaa myös heikkojen signaalien kuulemiseksi. Laillisuusvalvonta ei toki paljoa kykene tekemään, ihmisen lähipiiri on luonnollisesti avainasemassa silloin kun puhutaan yksittäisen ihmisen tilanteesta. Mutta olen korostanut, että laillisuusvalvonnan pitäisi olla antennit ulkona aistimassa eri tavoin yleisesti kuultavissa ja havaittavissa olevia ongelmia yhteiskunnassa. Näin voidaan parhaimmillaan päästä puuttumaan systemaattisiin oikeudellisiin ongelmiin. Hyvä esimerkki tällaisesta on v. 2005 ratkaisemani huostaan otettujen lasten perusopetuksen puutteita koskenut tapaus (5.9.2005, dnro 3/50/04, selostettu kertomuksessamme vuodelta 2005 s. 167-171). Eräässä lehdessä oli pieni kirjoitus aiheesta. Lehdistöseurantamme havaitsi sen ja ryhdyimme valtakunnallisesti opetusministeriön ja silloisten lääninhallitusten kautta selvittämään kattavasti tilannetta. Selvitystyö toi ilmi monenlaisia sekä lainsäädäntöä että kuntien käytäntöjä koskevia epäkohtia, joita sittemmin ryhdyttiin asianomaisilla tahoilla korjaamaan. – Pelkästään kanteluita passiivisesti odottamalla tällaiseen tavallaan oikeusturvan katvealueeseen ei olisi päästy kiinni. – Vastaavanlaisista omasta aloitteesta otetuista tapauksista kerrotaan myös vuoden 2015 kertomuksessa: maahanmuuttajalasten opetukseen liittyvistä ongelmista sekä lastensuojelun ohjaus- ja valvontaresurssien puutteista.
Kolmas kysymyksenne koski ministeriöiden lainvalmistelijoiden ennakollisia yhteydenottoja oikeuskanslerinvirastoon perus- ja ihmisoikeusasioissa. Jossakin määrin vastasin tähän kysymykseen jo istunnossa. Totean tässä, että olemme viestittäneet ministeriöihin että meihin oltaisiin yhteydessä jos lakiesitysten valmistelussa tulee esiin perus- ja ihmisoikeuksia tai ylipäänsä perustuslakia koskevia aitoja oikeudellisia kysymyksiä. Koska emme voi lähteä konkreettiseen lainvalmisteluun, ministeriön pitää tietysti itse selvittää saatavissa oleva perustuslakivaliokunnan aikaisempi käytäntö kyseiseltä substanssialueelta. Kun tämä perustyö on tehty, olemme valmiit keskustelemaan ja testaamaan ministeriön oikeudellisen argumentaation kestävyyttä ja tuomaan oman asiantuntemuksemme mukaan keskusteluun. Toisinaan ministeriöt näin menettelevätkin, ja tulokset ovat mielestäni olleet hyviä. Mutta joskus kiire tai jokin muu syy on vaikuttanut siihen, että saamme lakiesityksen nähtäväksemme vasta listatarkastuksen yhteydessä päivä tai pari ennen yleisistuntoa. Tällöin keinot vaikuttamiseen ovat minimaaliset. Oikeuskanslerilla ei ole oikeutta pysäyttää lakiehdotuksen lähettämistä eduskuntaan.
Jaakko Jonkka
oikeuskansleri
|
|
| | 08.09.2016 Markkinahumua viikonloppuna: lauantaina Sirkusmarkkinat Keravalla ja Espoon keskuksen markkinat Espoossa ja sunnuntaina Vantaalla Korson markkinat
Tule juttelemaan!
Lauantaina 10.9. Keravan Sirkusmarkkinat klo 10 - 11.30 ja Espoon keskuksen markkinat Espoossa klo 12.30 -14
Sunnuntaina 11.9. Vantaalla Korson markkinat klo 11 - 13
|
|
| | 04.09.2016 Superin huoli Kikystä ymmärrettävä- osoittaa vastuullisuutta ja selkärankaa vaatia faktoja ennen allekirjoitusta
Tiedote 4.9.2016Kansanedustaja ja pitkään vanhustenhoidossa ennen eduskuntaa työskennellyt vanhustenhoitaja ja geronomi(AMK) Arja Juvonen (ps) sanoo ymmärtävänsä hyvin Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin lisäselvitysvaatimuksia Kiky sopimusta kohtaan. Juvosen mielestä on hyvä asia, että vanhustenhoidon teemoja käsitellään myös Kiky sopimusta tehtäessä. - Hoitajana ymmärrän hyvin hoitajajärjestön toimintaa. Halutaan olla varmoja ja tarkkoja siitä, mitä allekirjoitetaan ja mihin se johtaa. Huoli osoittaa vastuullisuutta ja selkärankaa hoitajajärjestöltä, halutaan faktoja. Halutaan tietää, mitä todellisuudessa tapahtuu hoitoalan naisvaltaisille työpaikoille, sillä työpaikkojen säilyttäminen ja luominen on myös hallituksen tavoitteena. Päivähoitomaksujen perumisen yhtenä syynä on juuri käytetty muun muassa sitä, että äitien olisi helpompi ottaa työtä vastaan myös matalapalkatuilla aloilla ja sellaisestahan on kyse myös hoitoalalla. Halutaan myös osoittaa huoli suomalaisen vanhustenhoidon tulevaisuudesta, joka on tullut esille toki myös kansan keskuudesta erilaisissa tapahtumissa kesän aikana kulkiessani. Kyllä meidän päättäjien on myös, olipa sitten hoitaja tai ei, huoli kuultava ja myös ymmärrettävä todelliseksi, Juvonen sanoo. - Toivon, että Superliitto saa pyytämänsä lisäselvitykset Kikyyn liittyen nopeasti ja selkeästi, jotta sopimuksessa päästään eteenpäin. Vanhustenhoidon hoitajamitoituksen heikentämisestä puhuttaessa on hyvä muistaa, mutta myös muistuttaa, että hoitajamitoituksen heikentäminen on helpommin sanottu kuin tehty. Vanhuslain pykälät ovat velvoittavia ja vaikka vanhuslakiin ei olekaan kirjattuna hoitajamitoitusta numerona, on siellä kuitenkin henkilöstöön liittyvät tiukat kirjaukset, joita ei niin vain voida ohittaa tai kiertää, Juvonen sanoo. Vanhuslain luvussa 4 ja pykälässa 20 sanotaan, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Pykälässä sanotaan myös, että jos toimintayksikön tiloissa hoidettavana olevan iäkkään henkilön toimintakyky on alentunut siten, että hän tarvitsee huolenpitoa vuorokaudenajasta riippumatta, toimintayksikössä on oltava riittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina. - Kun näin laissa todetaan, voi säätöjen hakeminen vanhustenhoidosta hoitajia vähentämällä osoittautua haasteelliseksi, jopa mahdottomaksi. Kun säästöjä on kuitenkin tehtävä ja haettava kaikkialta tasaisesti, joutuvat vanhustyöntoimijat katsomaan myös vanhustenhoidon toimintatapoja, hoitokäytäntöjä, työtapoja ja toimenkuvia uusin silmin. Prosessien keskellä ihmiselle on kuitenkin loppupeleissä aina löydettävä hoitaja ja näin sen tuleekin olla, Juvonen sanoo. Ystävällisin terveisin, Arja Juvonen
kansanedustaja (ps) +358 50 531 1108
arja.juvonen@eduskunta.fi
www.arjajuvonen.fi 00102 Eduskunta
Helsinki, Finland
|
|
| | 01.09.2016 Olen tavattavissa Raittikarnevaaleilla Espoon Leppävaarassa tänään klo 12 - 13
Olen tavattavissa tänään Espoossa Leppävaaran Raittikarnevaaleilla klo 12-13. Tule juttelemaan!
|
|
| | 29.08.2016 Eduskuntaryhmän kesäkokous Porissa- kauppakeskus Puuvillassa, Pomarkussa ja Huittisilla tavattavissa
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokous on Porissa 29.- 30.8. Olemme tavattavissa maanantaina Kauppakeskus Puuvillassa 29.8. Klo 17-. Maanantaina 29.8. aamupäivällä käyn vierailulla Pomarkussa Törmäläkodissa, jossa tapaan niin talon asukkaita kuin myös henkilökuntaa sekä kunnan virkamiehiä. Tiistaina kansanedustajat jalkautuvat tutustumiskäynneille eripuolille Satakuntaa ja itse olen tavattavissa Huittisilla. Mukana ovat myös Timo Soini, Martti Mölsä ja Leena Meri. Tiistaina 30.8. Klo 13.00-14.00 Huittinen: Härkäpakarin piha, Arja Juvonen, Leena Meri, Martti Mölsä ja Timo Soini
|
|
| | 26.08.2016 Olen tavattavissa perjantaina Kuopiossa ja Keiteleellä, lauantaina Kirkkonummella ja Espoossa
26.8. Perjantaina Keitele Hevosmarkkinat klo 11-12 ja Kuopion Elonkorjuumarkkinat torilla klo 14-1527.8. Lauantaina Kirkkonummi Kirkkonummipäivät klo 10.30 - 11.30.
27,8. Lauantaina Espoo Espoontorilla Espoopäivänä klo 12 - 14 Tule tapaamaan ja juttelemaan!
|
|
| | 20.08.2016 Tavattavissa Vantaan Myyrmannissa ja Vihdin Wuosisatamarkkinoilla
Olen tavattavissa Vantaalla klo 10 -11 ja Vihdissä klo 12-14 lauantaina 20.8. Tule tapaamaan ja juttelemaan!
|
|
| | 17.08.2016 A-studiossa keskiviikkona klo 21.05 mukana keskustelemassa päivähoitomaksuista ja päivähoidosta
Päivähoitomaksujen korotusten peruminen on noussut esiin hallituksessa. Tästä keskustellaan, mutta varmasti myös paljosta muustakin. Juontajana Susanne Päivärinta.
|
|
| | 13.08.2016 Tule tapaamaan Siilinjärveltä lähtöisin olevaa "kotikylän likkaa " ja kansanedustajaa Siilinjärven torille 13.7. Sandels-markkinoille
Olen tavattavissa syntyseudullani Siilinjärvellä 13.8.2016 lauantaina Sandels- markkinoilla Siilinjärven torilla koko päivän. Tule tapaamaan ja juttelemaan.
|
|
| | 11.07.2016 Olen mukana Porin Suomi Areenassa Omakotiliiton maanantain, sekä Kestävän terveydenhuollon hankeryhmän tiistain keskusteluissa11.-12.7. SuomiAreena Specialin suorassa lähetyksessä keskustelemme yksinäisyydestä maanantai illan päätteksi klo 20.30.
Omakotiliitto SuomiAreenalla: Kolmas sektori työllistäjänä - Omakotitalkkarit ikääntyvien apuna
Omakotiliitto järjestää maanantaina 11.7.2016 klo 10.00-11.15 Porin kaupungintalon pihalla paneelikeskustelun teemalla Kolmas sektori työllistäjänä: OMAKOTITALKKARIT IKÄÄNTYVIEN APUNA Omakotiliiton paneelissa ovat mukana ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk), kansanedustajat Krista Kiuru (sd), Markku Eestilä (kok) ja Arja Juvonen (ps) sekä omakotiasujien edustajana Katja Keränen. Paneelin juontaa toimittaja Lauri Karhuvaara. Paneelissa keskustellaan siitä kuinka omakotitalkkarit (pitkäaikaistyöttömät) mahdollistavat ikääntyvien kotona-asumisen ja kuinka heikosti työllistyvät pystyisivät palaamaan työmarkkinoille. Omakotitalkkareiden tarkoituksena on avustaa ikääntyvää väestöä asumiseen liittyvissä asioissa kuten pihanhoidossa, pienimuotoisissa kunnostustöissä ja siivouksessa. Omakotiliiton piirijärjestöt ja yhdistykset tekevät työtä talkkaritoiminnan eteen täysin vapaaehtoisvoimin ja kantavat työstä myös taloudellisen vastuun. Uskomme, että vapaaehtoisvoimin yhdessä toimien pystyisimme auttamaan ikääntyviä selviämään pidempään kotona välttäen kalliin laitoshoidon, mahdollistaen heikosti työllistyvien paluun työmarkkinoille sekä laajentamaan omakotitalkkaritoimintaa laveammalle Suomessa.
Tervetuloa seuraamaan paneelikeskustelua!
Omakotiliitto mukana myös SuomiAreenan kansalaistorilla koko viikon. Tule tapaamaan meitä paikalle 13. Torilla jäseneksi liittyvät saavat lahjaksi sammutuspeitteen!
MTV3
Maanantai 11.7.2016 MTV 3
19.30 – 21.00 SuomiAreena Special
19.40 Anssi Vanjoki 20.00 Kotouttamisen haasteet, studiossa Maryan Abdulkarim ja Ilkka Halava 20.15 Riku Rantala ja Henrietta Kekäläinen 20.30 Yksinäisyys: suomalainen kansantauti, vieraina tutkija Niina Junttila ja kansanedustaja Arja Juvonen 20.45 Maija Vilkkumaa Tiistaina 12.7. Kestävän Terveydenhuollon päivässä klo 13.30 alkavassa keskustelussa kello 11.45-13.00 Terveysalasta Suomen menestyksen tekijä – millä eväillä?
Kauppakeskus BePop, Yrjönkatu 22, Pori
Avoin kaikille Keskustelijat:
1 osio: mitä Suomella on tarjota
toimitusjohtaja Lauri Sippola, Netmedi
johtaja Minna Hendolin, strategiat ja innovaatiot, Turun yliopisto
liiketoimintajohtaja Laura Räty, Terveystalo
johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, HUS
*
2 osio: mitä voisimme tehdä vielä paremmin?
toimitusjohtaja Oliver Rittgen, Bayer
toimitusjohtaja Remi Menes, AbbVie Inc
toimitusjohtaja Henrik Borelius, Attendo
perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Moderaattori johtaja Veera Heinonen, Sitra
kello 13.30-14.45 Kun sairastun, pärjäänkö työssäni?
Kauppakeskus BePop, Yrjönkatu 22, Pori
Avoin kaikille Avajaissanat, kansanedustaja Annika Saarikko 1 osio: pitkäaikaissairaat ja työmarkkinat
puheenjohtaja Antti Palola, STTK
asiantuntijalääkäri Jan Schugk, EK
kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola
puheenjohtaja Jukka Tahvanainen, SOSTE
*
2 osio: mitä muuta pitäisi huomioida
johtaja Päivi Voutilainen, STM
elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama, SY
kansanedustaja Arja Juvonen
Reumaliiton edustaja Moderaattorit toimitusjohtaja Katariina Poskiparta, YTHS ja johtaja Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto
*****
Kestävän Terveydenhuollon hankkeessa ovat mukana Finanssialan Keskusliitto, Lääkäriliitto, Sitra, SOSTE, Tehy, YTHS ja AbbVie.järjestämässä tilaisuudessakello 13.30-14.45 Kun sairastun, pärjäänkö työssäni?
Kauppakeskus BePop, Yrjönkatu 22, Pori
Avoin kaikille
|
|
| | 21.06.2016 Suun terveydenhoito osana sotea- Kansalaisinfossa tiistaina klo 10-12 - Tervetuloa tilaisuuteen!
Kansalaisinfo: Suun terveydenhuolto osana sotea Ti 21.6. klo 10.00-12.00
21.6.2016 10:00Tilaisuuden avaa kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd) . Tilaisuuden aiheita ovat mm. potilaan valinnanvapaus ja palveluiden integraatio suun terveydenhuollossa, suun terveyden merkitys väestön hyvinvoinnille.
Väestö ikääntyy hampaallisena – miten palvelut järjestetään. Mukana monia alan asiantuntijoita ja kansanedustajat Sari Sarkomaa (kok), Arja Juvonen (ps) ja kansanedustaja Hanna-Kaisa Heikkinen (kesk) .
Järjestäjä: Sosiaali- ja terveysvaliokunta
|
|
| | 09.06.2016 Jos päivähoidon asiaksmaksujen korotukset perutaan, myös hoitajamitoituksen hekentäminen peruttava
Tiedote 9.6.2016
Julkaisuvapaa hetiKansanedustaja Arja Juvosen mielestä yksikään hallitus ei ole onnistunut tuomaan puuttuvia hoitajien käsipareja vanhustenhoitoon. Riittämättömät hoitajaresurssit ovat olleet Suomessa hoitotyön arkea kautta linjain jo vuosikausien ajan. -Hoitajamitoitus olisi pitänyt kirjata lakiin jo vuosia sitten, Juvonen sanoo. - Viime kaudella tehtiin vanhuslaki, mutta sen toteutuminen on epävakaata. Eilen eduskunnassa käsittelyssä olleessa oikeusasiamiehen kertomuksessa todetaan muun muassa, että potilaiden saattohoidon ajaksi ei ole lisätty hoitajaresurssia. Tässä on esimerkiksi lain laiminlyöntiä, sillä vanhuslain 20 pykälä näin juuri edellyttäisi. Äkillisissä tilanteissa lisähoitajia on löydyttävä, Juvonen vaatii. - Hoitajamitoituksen heikentäminen aloitetettiin jo viime kaudella edellisen hallituksen aikaan, jolloin hallituksessa sdpllä oli peruspalveluministerin salkku. Ikäihmisten palvelujen laatusuositusta ryhdyttiin silloin heikentämään siten, että ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta 0,6- 0,8 laskettiin pohjalukemaan eli 0,5:n. Nyt sdp äänekkäästi muistuttaa vanhustenhoidon ongelmista, vaikka on itse ollut aloittamassa alaspäin vievää kehitystä. Heidän hallituskaudellaan hoitajamitoitus laskettiin vuonna 2008 laaditusta laatusuosituksesta alas. -Olen tullut eduskuntaan vanhustenhoitajana vanhustenhoivan arjesta. Olen ollut vanhustenhoidon ruohonjuuritasolla töissä yli 20 vuotta. Työskennellyt yksin yötyössä ja joutunut juoksemaan pää kolmantena jalkana työvuoroissa, jotta jokainen vanhus on tullut hoidetuksi. - Vanhustenhoidon säästöt ovat olleet vuosikausia kohtuuttomia, niitä ei kutsumuksella ja sydämellä työtään tekevät hoitajat voi hyväksyä. Toivoisinkin nyt suurta suunnanmuutosta, arvokeskustelua ja arvojen valintaa siitä, että miten me toivomme ikääntyneemme Suomessa hoidettavan. -Myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer julkisti juuri selvityksen lähi- ja perushoitajien työkuormasta, josta paljastui hoitajien huoli hoidon laadusta, lisääntyvästä työkuormasta ja sen myötä työn raskaudesta ja riittävistä hoitajaresursseista. - Mikäli hallitus peruu julkiseen keskusteluun nousseet päivähoidon asiakasmaksujen korotukset, olisi kohtuullista perua myös hoitajamitoituksesta aiotut heikennykset. Nämä asiat kulkevat käsikädessä ja rahalliset säästötavoitteet jäänevät molemmissa toteutumatta. Hoitajamitoituksen heikennyksen perumisen toive on puhtaasti oma toiveeni, eikä sen takana ole kansanedustajan ajatus. Kyseessä on vanhustenhoitajan ajatus, joka pohjautuu näkemykseen ja kokemukseen ollen siten myös itselleni pettämätön.
Arja Juvonen
Kansanedustaja
Geronomi(amk)
050-5311108 Ystävällisin terveisin, Arja Juvonen
kansanedustaja (ps) +358 50 531 1108
arja.juvonen@eduskunta.fi
www.arjajuvonen.fi 00102 Eduskunta
Helsinki, Finland
|
|
| | 26.05.2016 Hoitajamitoitus säilyy raskaassa vuodehoivassa, mutta silti koko Suomi talkoisiin kaltoinkohtelun kitkemiseksi
Tiedote 26.5.2016Eduskunnan kyselytunnilla nousi esiin hoitajamitoituksen heikentäminen, josta oppositio esittää toistuvasti väärää tietoa. Tämä tieto on oikaistava. Hoitajamitoitukseen kaikkein raskaimman vuodeosastohoivan osalta ei olla tekemässä muutoksia. -Pidin neuvotteluissa henkilökohtaisesti myös itse tiukasti kiinni siitä, että raskaimpaan hoivaan ei kosketa. Siihen ei kosketa ja se säilyy 0,6ssa, Juvonen kertoo. Juvonen myös ihmettelee, miten ihmeessä opposito, joka viime kaudella itse oli ministereineen tekemässä vanhuslakia ei kirjannut hoitajamitoitusta lakiin sisälle. - Asiaa vatvottiin ja viivyteltiin ihan kauden 2015 loppuun ja ykskaks oli kausi ohi. Nyt sitten vaaditaan muita tekemään omat keskeneräiset työt, Juvonen ihmettelee. -Pidän käsittämättömänä tapaa keskustella asiasta. Meidän tulisi mennä eteenpäin ja etsiä syitä kaltoinkohtelulle ja vanhustenhoidon ongelmiin, sillä varmasti hoitajaresurssin lisäksi muutakin analysoitavaa on. -Nyt tarvitaan paikallistalkoita ja avoimia korvia ja silmiä. Missä ovat ne paikat, joissa vanhuksia kaltoinkohdellaan? Omaiset kertomaan hoitajille, hoitajat puhumaan toisilleen ja esimiehille. Esimiehet puhumaan johtajille. Myös vanhusta tulisi kuulla: millaista hoitoa hän kokee saavansa. Ei voi olla niin, että vuosi toisensa jälkeen saamme kuulla vain huonoja uutisia vanhustenhoidosta sillä hoitopaikat, tarvikkeet, laitteet ja työkalut ovat kuitenkin huipussaan. Olen valmis lähtemään talkoisiin mukaan ja valmis yrittämään auttamaan missä ikinä apua tarvitaan. Hoitajamitoitukseksi en kuitenkaan voi muuttua. Tarvitsemme alalle hoitotyöhön sitoutuneita ja alan omakseen tuntevia ihmisiä. Sellaisia, jotka tuntevat kutsumusta hoitaa ja kohdata sairaita ja vanhoja ihmisiä. Myös vanhuslain pykälää 20 tulee soveltaa ja noudatta(kts alla), Juvonen sanoo. Omat avaukseni kaltoinkohtelun kitkemiseksi:
Ehdotuksia
1. Jos hoitohenkilöstö havaitsee kaltoinkohtelua, siitä on kerrottava yksikön esimiehelle. Siitä tulee puhua myös työkaverille ajatuksia ja tuntemuksia jakaen. Työyhteisön tuki on hyvin tärkeää tässä asiassa. Keskusteluun voi ottaa mukaan myös yksikön luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun. Jos kaltoinkohtelijaksi epäillään yksittäistä hoitohenkilöä tai muuta työntekijää asia on nostettava ehdottomasti päivänvaloon. Alalle soveltumattomat henkilöt on saatava hoitoalalta pois. 2. Jos kaltoinkohtelu on sitä, että vanhus joutuu kohtuuttomasti odottamaan vuoroaan vaikkapa hoitotoimenpiteisiin, vessaan, pesuille tai ruokailuun on yksikössä selvitettävä miksi näin on. Vuorokausi voidaan kellottaa ja katsoa, että missä kohtaa aika loppuu kesken ja hoitajan kädet eivät enää riitä. Jos kyse on selkeästä epäsuhdasta potilaiden hoitoisuuden ja hoitajien määrän välillä on asia nostettava esiin. Hoitajamitoitus on suositus ja jos yksikössä paljastuu äkillisesti potilaiden hoitoisuuden tason laskua vaikkapa vatsatautiinfektion, flunssaaallon tai vaikkapa saattohoito tilanteen tullessa eteen on hoitajia jo vanhuslain pykälä 20 edellyttämänä järjestettävä yksikköön lisää. 3. Äkillisten hoitajien sairauspoissaolojen varalle tulisi kehittää hoitajien vara/sijaisjärjestelmä. Varahenkilöstön merkitys on tärkeä ja usein sellainen porukka onkin jo olemassa. He ovat pitkäaikaisia sijaisia ja "keikkailijoita". Itsekin olen ollut tällaisessa hoitajaringissä aikoinaan. 4. Hoitohenkilöstön riittävyys on tärkeä asia, mutta hoitotyön organisointiin tarvitaan muutakin. Johtaminen kokonaisuudessaan on tärkeää sillä sieltä johdon tasolta tulee määrittää se, että millaisen hoitolupauksen palvelujentarjoaja ja hoitoyksikkö antaa vanhuksille ja heidän omaisilleen ja miten periaatteissa pysytään eikä niistä lipsuta. Ystävällisin terveisin, Arja Juvonen
kansanedustaja (ps) +358 50 531 1108
arja.juvonen@eduskunta.fi
www.arjajuvonen.fi 00102 Eduskunta
Helsinki, Finland
|
|
| | 25.05.2016 Olen keskustelemassa MTVn aamutelevisiossa keskiviikkona klo 7.10
Olen keskiviikkona kello 7.10 Mtvn aamutvssä keskustelemassa vanhustenhoidosta. Aihe liittyy kaltoinkohteluun, josta saimme tänään lukea uutisia ja joka ilmiönä on hyvin salakavala ja vakava asia. Turun Kupittaan sairaalan tapahtumat ovat myös meillä kaikilla tuoreessa muistissa.
|
|
| | 22.05.2016 Ajankohtaista eduskunnasta
Suomalainen työ ja normien purku edellä alkoholipolitiikassaPerussuomalaisten tavoitteena on ollut nykyistä vapaampi alkoholipolitiikka. Vaikuttaminen hallituksessa toi jälleen tulosta. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät linjasivat tällä viikolla, että vahvat oluet, siiderit ja lonkerot ovat tervetulleita kauppojen hyllyille. Lain tullessa voimaan, kaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden raja nostetaan 5,5 prosenttiin. Muutoksesta hyötyy kauppojen ja kuluttajien lisäksi myös panimoteollisuus, johon arvioidaan syntyvän 300 uutta työpaikkaa. Lisäksi alkoholilain muutoksessa pureudutaan normien purkuun, kun erilaisia lupakäsittelyjä sujuvoitetaan. Jatkossa esimerkiksi kaikkien anniskeluravintoloiden on yhdellä ilmoituksella mahdollista jatkaa tarjoilua klo 04.00:än. Lisäksi ravintolat voivat anniskella kaikkia alkoholijuomia yhdellä luvalla. Näillä toimilla parannetaan yrittämisen edellytyksiä ja vähennetään byrokratiaa. Uudistuksilla parannetaan myös suomalaisyritysten mahdollisuuksia vientiin, kun alkoholia valmistavien yritysten ulkomainen verkkokauppa vapautetaan sääntelystä. Näin suomalaistoimijat pääsevät samalle viivalle ulkomaisten kilpailijoiden kanssa. Suomen suunta kääntyy Nykyinen hallitus peri edeltäjiltään kriisiytyneen Suomen. Lukuisia heidän virheitään on jouduttu korjaamaan. Viimeisimpinä mm. jätevesiasetuksen kohtuullistaminen sekä omistajaohjauspolitiikan uudet linjaukset. SDP on vastustanut tätä kaikkea - mitkään uudistukset eivät ole puolueelle kelvanneet. Silti he yrittivät hajottaa hallituksen tekemällä välikysymyksen Suomen suunnasta. Vaikka kaikkea sitä, mitä demarit pitävät nyt huonona, he ovat olleet itse aiemmin tekemässä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän pj. Sampo Terho totesikin eduskuntakeskustelussa aivan oikein, että välikysymys on vain tekopyhää puoluepolitikointia. SDP:llä ole mitään eväitä kääntää Suomen huonoa suuntaa. Vastustamalla kaikkea he käytännössä lupaavat olla tekemättä mitään. Hallitus on istunut pian vuoden. Tulokset alkavat näkyä, kun hallitusohjelmaa askel askeleelta toteutetaan. Se sisältää kaikki toimenpiteet siihen, että Suomen suunta saadaan käännettyä. Kunnille lisää rahaa omais- ja perhehoidon lisäämiseen Hallitus päätti torstaina tämän vuoden toisesta lisätalousarviosta. Kunnille osoitettiin lähes 50 miljoonaa euroa lisää rahaa omais- ja perhehoidon kustannusten kattamiseen. Jatkossa tarvittavat vapaapäivät omaishoitajille on turvattu ja perhehoitajat saavat lisää palkkiota. Lisätalousarvion myötä nämä panostukset on kunnissa mahdollisuus panna täytäntöön heti kun laki heinäkuun alussa astuu voimaan. Omais- ja perhehoitajat ovat korvaamaton voimavara. Jo vuosia lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat vaatineet parannuksia omaistaan hoitavien asemaan. Nyt se paranee. Eduskunnassa tulevalla viikolla:
- Ti 24.5. lähetekeskustelussa valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta
|
|
| | 21.05.2016 Espoonlahden markkinoille tänään!
Olen tavattavissa Espoossa Espoonlahden markkinoilla tänään lauantaina klo 11 -12. Tule juttelemaan!
|
|
| | 11.05.2016 MLL:n Muotinäytöksellä haetaan varoja perhekummitoimintaan - Tule mukaan, minäkin olen siellä!
Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton hyväntekeväisyysmuotinäytökseen keskiviikkona 11.5.2016 klo 19.00.Muotinäytös järjestetään Tapahtumatalo Bankissa, os. Unioninkatu 20, 00130 Helsinki. Korkeatasoisessa muotinäytöksessä tunnetut muotibrändit esittelevät kevät- ja kesämallistoaan julkisuudesta tunnettujen mallien päällä. Näytöksen lipputulot menevät lyhentämättömänä MLL:n Perhekummitoimintaan! Muotinäytöksen juontavat tänä vuonna mediapersoona Tuomas Enbuske ja muotitoimittaja Sami Sykkö. Malleina säihkyvät muun muassa seuraavat julkisuuden kasvot: Laila Snellman, Tommi Korpela, Anna Perho, Sami Saari, Annika Saarikko, Sauli Koskinen, Piritta Hagman, Jussi69, Minttu Mustakallio, Sami Uotila, Noora Karma, Heidi Sohlberg, Ville Leino, Noora Hautakangas, Ikenna Ikegwuonu, Juhani Seppänen, Tuija Pehkonen, Kai Vaine, Sonja Kailassaari, Sampo Marjamaa, Anna-Maija Tuokko, Matti Vanhanen, Saimi Hoyer, Jesse Kamras, Kari Aihinen, Arja Juvonen… Esiintyjinä näemme seuraavat kuumat nimet: Sini Sabotage, Janna, Jesse Kaikuranta, Angelika Klas ja Tomi Metsäketo, SMC Lähiörotat, Ida Paul sekä New Style Busters -tanssiryhmä... Yhteistyökumppaneinamme nähdään huikeita muotimerkkejä: Fere, Stockmann, Kaarina K, Marimekko, Omapaita, Reima, Big Time, Gemmi, Lilly, La Matta, VilleB, Turo, Andiata, Adidas, Tillander, Feminett... Tervetuloa nauttimaan muodin sekä kauneuden huumasta ja ota ystäväsi mukaan! Lipun hinta 35€ (+ toimituskulu 1,50€) Lippuja myy Nettilippu.fi Ryhmäliput, hinta 30€/kpl (väh. 10 henkeä) myy suoraan Uudenmaan piirin Johanna Pirinen johanna.pirinen@mll.fi, puh. 044 7833 555. Yritys voi varata ryhmälleen myös yksityiskabinetin Bankin yläkerrasta klo 17.30 ja nauttia after workista ennen näytöstä. Varaukseen kuuluu Buffet –tarjoilu kuohuviineineen sopimushinnalla 40€/henkilö: Teriyaki -kanavartaita ja nuudelisalaattia Vuohenjuusto-viikunasalaattia ja mansikka-vinaigretteä Leipävalikoima ja voita Vadelmaisia Bebe-leivoksia
+ kaksi lasia kuohuviiniä/hlö Kabinetin ja tarjoilun tilaukset suoraan Bankin Veera Santaselta, veera.santanen@royalravintolat.com, puh. 050 552 5719. MLL UP 2016 on yli 100 vapaaehtoisen yhteisprojekti ja tänä vuonna lippuja laitetaan myyntiin ennätysmäärä: 700 kpl. Aikaisemmat näytökset ovat aina olleet loppuunmyytyjä, joten ostathan lippusi ajoissa! Lämpimästi tervetuloa! Ystävällisin terveisin, MLL UP 2016 -näytöksen järjestäjät; Kaarina Kivilahti, Klara Kivilahti, Siru Palmroos, Kitty Ihamuotila, Katariina Parikka, Juri Silvennoinen, Niina Pietilä ja Jessica Öller Uudenmaan piirin puolesta Saija Toropainen, Pia Metsähuone, Johanna Pirinen ja Hanna Onttonen
|
|
| | 29.04.2016 Olen tavattavissa vappuaattona ja vappupäivänä Uudellamaalla seuraavasti
Olen tavattavissa lauantaina vappuaattona Lohjan torilla klo 11 -12 ja Vihdin Nummelassa Wappumarkkinoilla klo 14 - 15. Sunnuntaina vappupäivänä olen tavattavissa Kirkkonummen torilla PS teltalla klo 11 -12. Tavataan vappuna!
|
|
| | 28.04.2016 Myös laitoksessa asuvan ikääntyneen päästävä akuuttisairaanhoitoon ja päivystykseen
Tiedote 28.4.2016Myös laitoksissa asuvien vanhusten tulee päästä akuuttisairaanhoitoon ja päivystykseen tarpeen niin vaatiessa, myös nopeasti, sanoo kansanedustaja Arja Juvonen. Iltalehti uutisoi viikolla tapauksesta, jossa kerrottiin vanhuksen menehtyneen hoitamattomaan ja kuroutuneeseen tyrään vanhainkodissa (iltalehti 26.4.16). -Kun ja jos hoivakodeissa ei ole päivittäistä tai yöaikaista lääkäriä paikalla, ambulanssin tilaamista hoivakotiin ei tule empiä äkillisen sairaustapauksen, kaatumisen tai muun epäilyttävän oireen kanssa. - Jokaisella ikääntyneellä tulee olla mahdollisuus ja oikeus päästä akuuttihoidon piiriin, vaikka asuisikin hoitolaitoksessa tai ei itse kykenisi tekemään hoitoaan koskevaa päätöstä. Muistisairas ikääntynyt ei ehkä osaa ilmentää vaivaansa tai kipuaan, joten hoitajilta vaaditaan niissä tilanteissa erityistä osaamista, vaikkakin vanhuksen terveydentilan tarkkailun ja erilaisten sairauksien oireiden ymmärtämisen ja havaitsemisen tulisi olla itsestäänselvyyttä ja hoitoalan henkilökunnan toimenkuvaan kuuluvaa rutiinia. - Myös vanhusten kivunhoitoon ja kiputilojen havaitsemiseen tarvitaan Suomessa lisätietoutta ja koulutusta. Hammassärky, kuluma- ja nivelkivut, virtsatulehdukset tai muut kiputilat saattavat jäädä hyvinkin ovelasti huomaamatta ja hoitamatta, vaikka kyseessä olisikin vakavat vaivat. Suomessa on kiitettävästi puututtu vanhusten liikalääkitykseen muun muassa uni- ja rauhoittaviin lääkkeisiin. Se on toki ollut hyvä ja oikea suunta. -Ammattitaitoisen henkilökunnan rooli korostuu. Hoitajilla on oltava ammattipätevyys ja sairaanhoidollista osaamista ja tietotaitoa myös ikääntyneiden parissa, vaikka vanhuus ei olekaan sairaus. Vastuu vanhuksen hoidosta on kannettava. Pitää olla sairaanhoidollista ja perushoidollista osaamista, sillä näistä syntyy hyvä, vastuullinen, huolellinen ja potilasturvallinen hoito. Hoivalaitoksissa tulisi olla myös selkeä ohjeistus siitä, miten yllättävissä ja akuuteissa laitoksen asukkaiden sairaustilanteissa toimitaan ja kehen otetaan yhteyttä. -Kysymys on inhimillisyydestä, mutta myös potilasvahinkojen torjumisesta. Vanhusten akuutit sairaudet ja kiputilat on hoidettava oikeaaikaisesti siinä missä muidenkin.
Ystävällisin terveisin,
Arja Juvonen
kansanedustaja (ps) +358 50 531 1108
arja.juvonen@eduskunta.fi
www.arjajuvonen.fi 00102 Eduskunta
Helsinki, Finland
|
|
| | 25.04.2016 Hankitalain soveltaminen- valtuustokysymykseni ja siihen liittyvät valtuustotoivomukset käsittelyssä Espoon valtuustossa
Valtuustokysymykseni liittyy hankitalain soveltamisesta Espoossa.Espoo toteaa vastauksessaan, että hankintalakia sovellettaessa pyritään huomioimaan kattavasti Espoon etu ja vastuullisuus. Vastauksessa on käsitelty sosiaalisesti vastuullisia hankintoja, pienyrittäjien aseman parantamista ja paikallisuutta hankinnoissa, hankintojen valintaperusteita, eettisiä hankintoja, terveen kilpailun edistämistä ja markkinoiden vahvistamista.
Annetun vastauksen perusteella Espoossa hankintalakia sovellettaessa on pyritty toteuttamaan hankintalain yhteisiä säännöksiä lain periaatteista ja soveltamisalasta. Hankintalaissa painottuu esimerkiksi sosiaalinen vastuullisuus ja laki on tarjonnut useita mahdollisuuksia sen toteuttamiseen. Espoossa kestäviä ja vastuullisia hankintoja on pyritty edistämään monin tavoin.
Vastauksessa nostetaan esille kiitettävästi terveen kilpailun edistäminen ja harmaa talous, joka on teemana myös esillä julkisuudessa liki päivittäin. Harmaan talouden torjuntaan sisältyvät muun muassa torjuntaohjeistus (laadittu hankinta- ohjeeseen), kaupungin työntekijöiden tilaaja- vastuukoulutukset sekä hankintasopimusten tehokas valvonta. Kuten vastauksessa todetaan, harmaantalouden toimintaohjeistus vaatii päivittämistä. Teenkin siitä 1. valtuustotoivomuksen sysäämään asiaa eteenpäin. Hankintojen valintakriteerinä kokonaistaloudellinen edullisuus tai halvin hinta ei saa olla esteenä sille, etteikö laatua tarkkailtaisii tiukasti. Tätä on syytä painottaa, sillä usein hankintoja tehtäessä hinta sanelee liian suurta osaa. On erilaiisia hankintoja: ostetaanko palveluja vai rakennetaanko. Kerralla tehty hankinta ja sen hyvin tehnyt henkilö säästää kaupungin varoja, kun hankintoja tai materiaaleja ei tarvitse jälkeenpäin paikkailla. Voi olla myös, että ajatellaan, että aina on hankittava halvinta. Pelätään, että toisin tehdystä kilpailutuksesta ja hankinnasta joudutaan markkinaoikeuteen. Tästä teen myös 2. valtuustotoivomuksen: laatua hinnan rinnalle. Arvoisa puheenjohtaja, hankintalaki on uudistumassa. Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään kesäkuussa 2016. Kokonaisuudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa hankintamenettelyjä. Viranomaisille ja kunnille halutaaan nykyistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon hankintojen laatu ja se, että ne tukevat esimerkiksi työllisyyttä, työoloja, terveyttä ja ympäristönsuojelua. Myös pk-yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin on tarkoitus parantaa. Tästä 3. toivomus liittyen hankintauudistuksen: 2016 sisällöstä ohjeistaminen hankinnoista vastaaville monipuolisesti ja laajasti. Säädöksistä tiedottaminen on tärkeää. Hankintalain yhteydessä on syytä käydä myös keskustelua siitä, että miten on vastuut ja velvollisuudet sekä mahdolliset sanktiot, jos hankkeen toimittava toimija sortuu laiminlyönteihin tai huolimattomuuteen.
Tällaisiin tapauksiin olisi voitava puuttua sopimusteknisin keinoin. Hankintasopimuksiin olisi syytä huomioida tehokkaat irtisanomis, purku ja sanktiolausekkeet, jotta laiminlyönteihin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti. Se kannustaisi myös toimittajia noudattamaan sovittua ja olisi esimerkiksi kosteus ja rakennusvirehiden yksi ennaltaehköisevä tekijä. Eli puheeni ydin on: hankinnoissa laatu keihäänkärjeksi, hyvin tehty hankinta laadulla säästää, kun ei tarvitse paikkailla jälkeenpäin. Harmaantalouden torjuntaan resursseja. Uuden hankintalaki uudistuksen tiedottaminen laajasti toimijoille. Sanktiolausekkeet hankintasopimuksiin.
|
|
| | 18.04.2016 Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Oslossa
Olen Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa 18. - 19.4.2016. Esittelen Hyvinvointi Pohjolassa valiokunnassa mm. Pohjoismaisen terveysalan yhteistyötä Suomen näkökannalta. Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana 2016 ja on sitoutunut edistämään yhteispohjoismaisia toimia. Hyvinvointi Pohjolassa valiokunnassa käsitellään myös marraskuussa 2015 jättämääni saattohoitoon liittyvää jäsenehdotusta, jossa esitetään asiaan liittyviä yhteisiä pohjoismaisia toimia.
|
|
| | 08.04.2016 Potilasturvallisuuden ja hoitotyön etiikka murenee
Suomalaisen potilasturvallisuuden ja hoitotyön etiikan murentumiselle on Suomessa nyt kaikki ainekset.Viime aikojen tapahtumat ovat järkyttäviä ja tuntuu, että joka päivä tulee jotakin uutta uutista terveydenhuollon sektorilta. HusLabin kertaalleen käytettyjen neulojen tapaus, Kätilöopiston ilokaasua työajalla käyttäneet kätilöt, Kupittaan sairaalassa tapahtuneet potilaiden kaltoinkohtelut ja nyt viimeisin uutinen ns. valehoitajien löytyminen Kupittaan sairaalasta. Uutiset murentavat luotettavuutta terveydenhuoltoon, mutta aiheuttavat myös suurta harmia niille hoitotyön tekijöille ja hoitotyön yksiköille, jotka hoitavat työnsä ja asiansa moitteettomasti ja tunnollisesti. Kyseessä on käsittämättömän haavoittavat hoitoalan maineenpilaus-viikot, jossa pelinappulana on luottamus ja usko suomalaiseen terveydenhuoltoon ja sen aukottomuuteen. Koko hoitoalan sektori kärsii. On hyvä, Hus:issa ja Turun Kupittaan sairaalassa selvitykset ovat käynnissä ja toimiin on ryhdytty. On myös hyvä, että asioista ja erilaisista "löydöksistä" tiedotetaan avoimesti ja asioista kerrotaan. Katsetta on edelleenkin käännettävä valvovaan seulaan. Käytännön työkentällä harvoin ehtii tai uskaltaa kyseenalaistaa tai edes puuttua havaitsemiin epäkohtiin. On katsottava työnantajajia ja esimiehiä päin ja tuettava ja kannustettava myös heitä toimimaan. Ns. valelääkäreiden tapaukset järkyttivät tovi sitten suomalaisia. Se, että meillä näyttää olevan myös valehoitajia työkentällä on uskomatonta. Terveydenhuollon yksiköiden tulisikin kartoittaa työyksikköjä ja selvittää, millä koulutuksella ja millaisella vastuulla yksiköissä työskennellään. Tutkintojen ja ja koulutusten on oltava kohdallaan. Mikäli Suomessa on muitakin valehoitajia, on heidät yksitellen saatava esiin ja pois murentamasta hoitotyön etiikkaa.
|
|
| | 04.04.2016 Potilasturvallisuuskeskustelun aika on juuri nyt
Tiedote 4.4.2016Suomalaisen terveydenhuollon maine on saanut kolauksen ja heikentää kansalaisten luottamusta terveydenhuollon palveluihin. Kupittaan sairaalan potilaiden kohtaama kaltoinkohtelu, HusLabin käytettyjen neulojen tapaus ja nyt tämä Kätilöopiston ilokaasua työajalla käyttäneiden kätilöiden tapaus, sanoo kansanedustaja Arja Juvonen (ps). Suomalainen potilasturvallisuus- teema on saamassa täystyrmäyksen, vaikka potilasturvallisuutta on kehitetty Suomessa vuosia. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2009 Edistetään potilasturvallisuutta yhdessä- strategian, johon haettiin pontta ilmailualalta. Strategian juurena oli ajattelu siitä, että läheltäpiti- sekä jo sattuneet vaaratapahtumat ja potilasvahingot kirjataan, niistä raportoidaan ja ne analysoidaan ja tapahtumista aina myös opitaan. Julkisuudessa olleet kolme tapausta ovat ennenkuulumattomia, mutta ne ovat omiaan murentamaan luottamusta. Ihmiset ovat ottaneet yhteyytä ja kysyneet, että mitä Suomessa oikein tapahtuu. - Minulla on leikkaus kahden viikon kuluttua. Minua hirvittää, kertoi eräs leikkaukseen menevä potilas. Aion seurata tarkkaan, kun minulta otetaan seuraavan kerran verikoetta ja vaadin nähdä steriilin neulan, viestitti toinen kuntalainen, Juvonen kertoo. Toki on myös totta, että huolimatta potilasturvallisuuden kehittämiseen satsatuista resursseista potilasvahingoille ei tule loppua. Potilasvahinkojen määrä näyttäisi pysyvän ennallaan ja jopa hienoista lisääntymistä on joillakin alueilla ollut näkyvissä. Pahimmillaan potilasvahinko johtaa ns.lumipalloilmiöön, joka lähtee rytinällä eteenpäin aiheuttaen suurta vahinkoa. Julkisuuteen noussut HUSlabin tapaus, jossa jo kertaalleen käytettyjä näytteidenottoneuloja käytettiin uudelleen on esimerkkitapaus. Yksi totutusta poikkeava toimintatapa, kiireessä tehty liike tai kiireisen päivän tohinassa tapahtunut unohdus saattaa aiheuttaa vakavan potilasvahingon, jonka kohteeksi voi joutua samalla kertaa myös useampi ihminen. Hoitohenkilöstön huolimattomuus ja laiminlyönnit taasen ovat teemoja, joista potilasvahinkojen toivoisi viimeisemmäksi johtua. Kätilöopiston tapauksessa on ollut kaikki ainekset potilasvahinkoketjun aikaansaamiseen, Kupittaan sairaalan ja Huslabin tapauksissa virheet ovat jo tapahtuneet, Juvonen toteaa. Potilasturvallisuus keskustelun aika on juuri nyt. Potilasvahinkojen ennaltaehkäisy ja potilasturvallisuuden parantaminen entisestään tulee ottaa keskiöön yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tehtäessä. Arvokeskustelua on käytävä kaikkien toimijoiden välillä ja keskustelu on vietävä myös hoitoalan koulutuskysymyksiin. Hoitoalan pääsykokeet tulee säilyttää, jotta voidaan myös rajata sopimattomien henkilöiden saapuminen hoivaalalle. Juvonen esittää.
Ystävällisin terveisin,
Arja Juvonen
kansanedustaja (ps) +358 50 531 1108
arja.juvonen@eduskunta.fi
www.arjajuvonen.fi 00102 Eduskunta
Helsinki, Finland
|
|
| | 24.03.2016 Henkilökohtaisella budjetoinnilla omaehtoista elämää
Lisätietoa >>
|
|
| | 17.03.2016 17.-18.3.2016
Italiassa Torinossa Euroopan sosiaalinen peruskirja- konferensissa sosiaali- ja terveysvaliokunnan edustajana.
|
|
| | 26.02.2016 A-talkista postivyöry: Valtakunnallinen ja päivystävä vanhustenhoidon puhelin- ja sähköpostilinja olisi nyt tarpeen
Tiedote 26.2. 2016Eilinen A-talk ohjelma käsitteli vanhustenhoidon tilannetta Suomessa. Ohjelmassa keskusteltiin myös Turun Kupittaan sairaalassa tapahtuneista hoitohenkilöstön potilaisiin kohdistamasta kaltoinkohtelusta. Ohjelmassa keskusteltiin siitä, miten voisimme yhdessä parantaa vanustenhoidon tilannetta, miten ylilääkitsemiseen, havaitsemiin hoitotyön epäkohtiin ja huonoon potilaan kohteluun tulisi puuttua. Ohjelmassa nostettiin esiin vahvasti myös johtaminen, esimiestyö ja vastuun kanto. - Eilinen ohjelma on poikinut paljon yhteydenottoja vanhustenhoidon tiimoilta. Yhteydenottoja on tullut omaisilta, opiskelijoilta, hoitohenkilöiltä, hoitotyön opettajilta ja omaishoitajilta. Minulle selkeni hyvin varhain tänä aamuna sähköpostini avaamisen jälkeen, että nyt on ihmisillä asiaa ja nyt on ihmistä kuunneltava. Täkyyn siitä, että kertokaa mitä täällä vanhustenhoidon kentällä tapahtuu, on tartuttu. Olen myös saanut puheluja ja minua on pyydetty henkilökohtaisiin tapaamisiin kirjoittamaan ylös ihmisten kokemuksia. Olen vastaillut päivän aikana saamiini yhteydenottoihin. Koenkin, että kyseessä on nyt jonkinlainen päänavaus vanhustenhoidon tilanteelle. Mielestäni nyt olisi tekojen paikka avata päivystävä ja avoin kriisilinjan ihmisille, jonne he voisivat ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla, ohjelmassa mukana ollut kansanedustaja Arja Juvonen kertoo. - Kun ryhdyimme eilen puhumaan vanhustenhoidon tilanteesta, joku nosti keskustelussa esiin, että nyt on katse tulevaisuuteen, jossa asioita laitetaan kuntoon. Kansalaisten viestien on siis päästävä mahdollisimman pitkälle ja heidän tarinansa on kuultava. Valtakunnallinen ja päivystävä vanhustenhoidon puhelin- ja sähköpostilinja olisi nyt syytä perustaa kiireesti ja ihmisten palautteet, ideat ja ajatukset koota ja viedä eteenpäin valtakunnalliselle tasolle, Juvonen esittää. - Teen toki itse myös parhaani ja yritän auttaa ihmisiä heidän yhteydenotoissaan ja ohjata heitä myös eteenpäin asiansa kanssa, Juvonen sanoo.
|
|
| | 19.02.2016 Turun vanhustensairaalan tapaus järkyttää- kuin elokuvasta Yksi lensi yli käenpesän
Turun vanhustensairaalan psykogeriatriselta osastolta paljastuneet vanhuksiin kohdistuneet kaltoinkohtelutapaukset järkyttävät. Turun vahustensairaalan tapaus romuttaa pohjaa hyvältä ja luotettavalta vanhustenhoidolta, jonka eteen Suomessa on tehty vuosia työtä. Voimaantulleen vanhuslain tarkoitus menettää merkitystään, kun sen on toivottu ja uskottu olevan lisärykäisy parempaan vanhustenhoitoon. Vanhuslakiin ja vanhustenhoitoon on myös liitetty vahvasti omavalvonnan merkitys, jolla on haluttu antaa vastuuta ja luottoa toimijoille. Alan toimijoille on annettu mahdollisuus toimia ja monet toimijat ovatkin kiitettävästi lähteneet toteuttamaan vanhuslain sisältöä. Hoitohenkilöstö on ollut innostunutta ja hoitopaikkoja on muutettu kodinomaisiksi. Sitten tulee tällainen tapaus, jossa omavalvonnasta, joka on myös vanhuslakiin kirjattu, ei ole ollut tietoakaan vaan osastolla on eletty kuin elokuvassa Yksi lensi yli käenpesän. Vanhusten inhimillisen hädän, tuskan ja fyysisen tuotetun kivun määrää voi vain arvailla. Se, että toiminta on kestänyt kauan lisää asian hirveyttä ja tuomittavuutta. Arvokkaasta vanhuudesta on tehty irvokas vanhuus. Turun tapaus järkyttää varmasti niin kansalaisia kuin myös monia toimijoita Suomessa. Toivon jokaisen suomalaisen vanhusten hoivayksikön panostavan tämän tapauksen jälkeen oman yksikkönsä toiminnan läpinäkyvyyteen, avoimuuteen ja omavalvontaan toiminnassaan. Hoitohenkilökunnan on oltava koulutettua ja työnsä osaavaa ja työhönsä motivoitunutta. Vastuu hoidon laadusta ja sen toteutumisesta on yksiköiden esimiehillä ja heidän tehtävänä on varmistaa, että laatu toteutuu. Omavalvota, sen pohjaksi laadittu omavalvonta suunnitelma ja omavalvonnan käytännön toteuttaminen ja valvonnan vastuuhenkilöt nousevatkin vanhustenhoidon keskiöön. Hoitajan ja hoidettavan välissä on oltava esimiehen valvova silmä. Turun tapauksessa on myös uskomatonta se, että tiedot väärinkäytöksistä eivät ole kulkeneet kaupungin omaa selvittäjää pidemmälle. Väärinkäytökset on pimitetty ja yritetty hoitaa piilossa siinä kuitenkaan onnistumatta. Aikaa on kulunut liikaa ja väärinkäytökset ovat saaneet jatkua pitkään. Tapahtumat ovat kestäneet vuosia. Miten se voi olla mahdollista? Miten sairaalan osastosta vastaava henkilö ei ole puuttunut tapahtumiin? Yövuorojen jälkeen yöllä tapahtuneiden poikkeamien tulisi rekisteröityä nopeasti päivähenkilökunnan tietoon ja ymmärrykseen. Esimerkiksi runsas rauhoittavien lääkkeiden antaminen yöaikaan potilaille säännöllisesti on yksi hälyytysmerkki siitä, että yövuorojen kulkua tulisi ryhtyä selvittämään. Ei kukaan vanhus tarvitse toistuvasti yöaikaan ylimääräistä rauhoittavaa. Ei ketään vanhusta saa lääkitä säännöllisesti siten, että vanhus menee jalattomaksi ja kaatuu. Mikäli potilasta on lääkittävä, häntä on myös valvottava koko yö siten, että hän ei pääse kaatumaan. Lääkitty potilas tarvitsee hoitajan taluttajaksi esimerkiksi vessareissulle. Valveutunut aamuvuoroon tuleva hoitaja kykenee näkemään aamulla yövuoron päätyttyä potilaiden tilanteen, puhtauden ja siisteyden ja sen, onko yöllä päästy vessaan tai vaihdettu potilaiden vaippoja. Vanhusten tarpeita ei kuulu löytyä aamulla nurkista tai lattioilta. Myös mustelmien, naarmujen ja ruhjeiden löytyminen iholta on aina hälyytysmerkki. Vanhuksen iho on äärettömän ohut ja hauras ja yksikin tempaisu tai vetäisy vaikkapa ranteesta tai käsivarresta saattaa aiheuttaa ihorepeämän ja palkeenkielen. Nämä ovat aina merkkejä siitä, että hoitaja on käyttänyt liikaa voimaa hoitotyötä tehdessään. Julkisuuteen vuotaneet sairaalan sisäiset tapahtumat ylittävät kaiken inhimillisen ajattelun tason ollen sadistisia ja sairaita. Odotan poliisitutkinnan selvittävän tapahtumat perusteellisesti ja saattavan lopulta mahdolliset asianosaiset vastuuseen teoista ja tapahtuneista. Väkivaltaiset hoitajat tai valvonnan laiminlyöneet henkilöt eivät saa minulta minkäänlaista myötätuntoa.
|
|
| | 16.02.2016 Valtuustoaloite Espoon kaupunginvaltuustossa: Hiljaiset tilat takaisin espoolaisiin kirjastoihin
Valtuustoaloite 15.2.2016
Hiljaisten tilojen turvaaminen Espoon kirjastoissa ja rauhallisen opiskelumahdollisuuden varmistaminenEspoon kirjastoverkko on monipuolinen ja sen tarkoituksena on tarjota mahdollisimman hyviä palveluja kuntalaisille. Kirjastot toimivat yhteistyössä keskenään ja tarjoavat erilaisia virikkeitä, ja niistä on muotoutunut kuntalaisille myös vapaa-ajan viettopaikkoja. Kirjaston perimmäinen idea kirjojen lainaamisesta on muuttunut ja nykyaikaistunut siten, että kirjastoissa pelataan, leikitään ja katsotaan televisiota. Kirjastoissa järjestetään myös erilaisia yleisötapahtumia. Kirjastojen muuttuminen on kuitenkin johtanut siihen, että joitakin perinteisiä asioita on kirjastoista myös poistuntut. Tälläinen on esimerkiksi niin sanottu “hiljainen huone” tai lehtisali, jotka ovat kuitenkin olleet tärkeitä joillekin kuntalaisille. Rauhallista paikkaa kirjastosta on enää vaikea löytää. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita Entressen kirjasto, joka on yksi uusimmista Espoon alueelle valmistuneista kirjastoista. Alueella asuu paljon opiskelijoita, joille hiljainen tila kirjastoissa voi olla ainoa mahdollisuus häiritsemättömään työskentelyyn. Ylioppilaskirjoitusten alla tarve rauhalliselle tilalle on suuri ja abiturientit ovatkin ottaneet yhteyttä ja pahoitelleet hiljaisten tilojen puuttumista. Kirjastot ovat unohtaneet suuren osan kohderyhmäänsä muuttamalla tilojaan vastaamaan ennemminkin nuoriso- ja kokoontumistiloja kuin itse perinteistä kirjastoa. Hiljainen opiskelutila toki löytyy mm. Sellosta ja Kauklahden kirjastosta, mutta ne palvelevat vain joitakin sen alueen ihmisiä. Tällä aloitteella esitämme, että Espoon kirjastoihin turvataan hiljaiset tilat ja varmistetaan rauhalliset opiskelumahdollisuudet. Arja Juvonen (ps)
Kaupunginvaltuutettu Sekä 53 aloitteen allekirjoittanutta kaupunginvaltuutettua
|
|
| | 09.02.2016 Torstaina 11.2. lakialoitteni sekä kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tuomioiden koventamiseen julkisessa kuulemisessa eduskunnassa
Julkinen kuuleminen kansalaisaloitteesta
KAA 3/2015 vp Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta
Lakivaliokunta järjestää kansalaisaloitetta koskevan julkisen kuulemisen
torstaina 11.2.2016 klo 10.00 - 11.30 Pikkuparlamentin auditoriossa.
Kuultavina ovat:
- aloitteen tekijöiden edustajat Marika Sipilä, Pia Katajala ja Susanna Norja
- valtionsyyttäjä Anu Mantila, Valtakunnansyyttäjänvirasto
- rikoskomisario Anne Hietala, Helsingin poliisilaitos
- erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen ja ohjelmajohtaja Miia Pitkänen, Lastensuojelun Keskusliitto
Lakivaliokunta on yhdistänyt kansalaisaloitteen käsittelyyn lakialoitteen LA 21/2015 vp Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta.
Kuulemisesta on suora verkkolähetys eduskunnan verkkosivujen www.eduskunta.fi / www.riksdagen.fi kautta.
Myös eduskuntaan akkreditoitu media on tervetullut seuraamaan tilaisuutta. Tilaisuuden alussa on kuvausmahdollisuus.KAA 3/2015 vp Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta
http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/kaa+3/2015
LA 21/2015 vp Lakialoite laiksi rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta
http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/la+21/2015
|
|
| | 04.02.2016 Pohjoismaiden Neuvostossa jättämäni kirjallinen kysymys ja siihen annettu vastaus liittyen sähköautoilun edistämiseen Pohjoismaissa
Lisätietoa >>
|
|
| | 11.01.2016 Naisasialiitto Unionin kommentointi liittyen uuteen seksuaalihäirintä ilmiöön ihmetyttää
Lisätietoa >>
|
|
| | 07.01.2016 Pariisin ilmastosopimus, liikenteen päästöjen vähentäminen ja sähköautoiluun kannustavat toimet
Jätin 18.12.2015 Eduskunnan puhemiehelle seuraavan kirjallisen kysymyksen:Sähköautot ovat yksi keino taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Suomessa myytiin vuoden en- simmäisellä neljänneksellä yhteensä lähes 150 sähköautoa, minkä johdosta maan sähköautokan- ta ylitti tuhannen sähköauton rajan: Maaliskuun lopussa Suomessa oli rekisterissä 1 077 sähkö- autoa. (http://www.sahkoinenliikenne.fi/uutiset/suomessa-nyt-yli-1000-sahkoautoa-alkuvuonna- ennatysmyynti) Sähköautoilun toivoisi lisääntyvän entisestään, koska sähköautot ovat päästöttömiä. Kansainvälinen ilmastosopimus hyväksyttiin YK:n ilmastokokouksessa Pariisissa 12.12.2015. Historialliseksi luonnehditun sopimuksen tarkoituksena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sopimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää selvästi alle 2 celsiusasteeseen niin, että pyrkimyksenä on 1,5 astetta. Pariisin ilmastosopimus on laillisesti velvoittava. Sopimus velvoittaa maat laatimaan omat kansalliset tavoitteensa ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Kansalliset suunnitelmat ilmaston lämpenemisen pitämiseksi kurissa tarkistetaan viiden vuoden välein. Sopimus mahdollistaa sen, että kansallisia toimia tarkastellaan jo vuonna 2018 eli kaksi vuotta ennen kuin sopimus tulee varsinaisesti voimaan. Norja aloitti anteliaat sähköautoihin liittyvät edut vuonna 2012. Näihin etuihin kuuluvat esimerkiksi veroleikkaukset sekä useat yksittäiset edut: tietulleista ja parkkipaikoista ei tarvitse maksaa. Latauspisteet ovat ilmaisia, ja sähköautolla saa ajaa bussikaistalla. Suomessa henkilöliikenteeseen tarkoitettujen sähköautojen verotus koostuu kolmesta osasta: autovero, ajoneuvovero ja käyttövoimavero. Veropolitiikalla tulopolitiikan osana tarkoittaa sitä valtion tulopolitiikan osaa, jossa yhteiskunnallisten tavoitteiden ja päämäärien toteuttamiskeinoina käytetään verovelvollisilta veronsaajille kerättyä veroa. Veropolitiikalla voidaan myös pyrkiä erilaiseen yhteiskunnalliseen ohjaamiseen, muun muassa erityyppisten verotukien taikka vastaavasti haittaverojen muodossa. Liikenne- ja viestintäministeriön vetämä työryhmä väläyttää mahdollisuutta alentaa vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen verotusta. Muutos vauhdittaisi muun muassa sähkö- ja kaasuautojen yleistymistä. Taustalla vaikuttaa EU-direktiivi, joka velvoittaa Suomenkin laatimaan suunnitelman vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkostosta marraskuuhun 2016 mennessä. Näitä ovat muun muassa sähkö ja kaasu. Pariisin ilmastonkokouksen päätöksiä on kiitelty kunnianhimoisuudesta. Paljon on puhuttu siitä, että nyt alkaa se työ, jolla näihin tavoitteisiin päästään. Myös liikenteen ja autoilun päästöjä on vähennettävä, sillä liikenne aiheuttaa 23 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä veropoliittisia toimia hallitus aikoo tehdä sähköautoilun lisäämiseksi ja mitä muita kannustimia hallitus aikoo käyttää sähköautoilun lisäämiseksi?
|
|
| |
|
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060,  , www.eduskunta.fi |
|