Arja Juvonen - Espoon kaupunginvaltuutettu

ESPOON KAUPUNGINVALTUUTETTU 2021 -

Espoon kaupunginvaltuuston 3.vpj

Kaupunginhallituksen jäsen 2021 - 2023
Vammaisneuvoston jäsen, kaupunginhallituksen edustaja 2021 - 2023
Liikuntalautakunnan varajäsen, kaupunginhallituksen edustaja 2021 - 2023
Tila- ja asuntojaoston jäsen 2021 - 2023
Paikkajakotoimikunnan jäsen 2021 - 2023

Länsi-Uudenmaan soteseurantaryhmän jäsen 2021
Uudenmaan maakuntahallituksen 2.varapuheenjohtaja 2021 -
Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu 2022 -
Länsi-Uudenmaan aluehallituksen jäsen 2022 -

HOK- EDUSTAJISTO, jäsen
Hok - Elannon hallintoneuvoston jäsen 2019 - 2021
Hok -Elannon nimeämistoimikunnan jäsen

PERUSSUOMALAISET NAISET
Perussuomalaiset Naiset ryn hallituksen jäsen 2017 - 2021
Uudenmaan PerusNaiset ry pj 2017 - 2021
Tehyn valtuutettu 2021 -

Luottamustoimia vuodelta 2006 - alkaen

Espoon kaupunginvaltuutettu vuodesta 2009 -
Espoon kaupunginvaltuuston 2. Varapuheenjohtaja 2014 - 2015
Espoon kaupunginhallituksen jäsen 2011-2012, 2013 - 2014, 2020 - 2021, 2021 -
Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsen 2013- 2017
Uudenmaan maakuntavaltuuston varajäsen 2017 - 2021
Konsernijaoston varajäsen 2013 - 2014
Tila- ja asuntojaoston varajäsen 2013 - 2014
HUS-valtuuston varajäsen 2013 - 2017
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen 2009 - 2010
Elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsen 2009 -2012
Yksilöjaosto kaupunginhallituksen valvoja 2011 - 2012
Tilajaosto kaupunginhallituksen valvoja 2011 - 2012
Kaupunginhallituksen edustaja vammaisneuvostossa 2020 - 2021, 2021 -
Kaupunginhallituksen varaedustaja liikuntalautakunta 2021 -
Hyvinvoiva Espoo - ohjaustyöryhmän puheenjohtaja 2017 - 2021
Tila - ja asuntojaoston jäsen 2021 -
Paikkajakotoimikunta 2021 -

Länsi-Uudenmaan soteseurantaryhmän jäsen 2021 -
Uudenmaan maakuntahallituksen 2.varapuheenjohtaja 2021 -

Aluevaltuustovaalien vaaliteemojani

Soteasioissa kokemus on valttia. Hoitoalan tuntemus ja työkokemus on avainasemassa. Sotehommat oppii ja ymmärtää tekemällä.

1. Ihmisen on päästävä lääkärille, silloin kun sen tarve on.
2. Vanhusten on saatava hyvää hoitoa ja arvokasta kohtekua.
3. Suomea ja sen kansaa on hoidettava hyvin.

Kuntavaaliteemojani

Vakaa talous ja työllisyys
Velkaantuminen taitettava!
Luodaan työpaikkoja- nähdään yrittäjä.

Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut
Hyvää vanhustenhoitoa!
Jokainen potilasvahinko on liikaa.

Omaishoidon tukeminen
Arjen auttajalle arvostusta!
Omaishoitajan vapaapäivät toteuduttava.

Perheiden jaksaminen arjessa
Tukiverkkoa ruuhkavuosiin!
Äiti ei saa jäädä yksin, työ ei saa viedä isää.

Lasten ja nuorten tulevaisuus
Hyvä lapsuus!
Nuorille koulutusta ja työkokemusta.

Syrjäytymisen ennaltaehkäisy
Ketään ei saa kiusata!
Yhdessä voimme vaikuttaa.

Inhimillisyyden lisääminen päätöksentekoon
Nähdään ihminen!
Ollaan ihmisiä toinen toisillemme.

Reilun politiikan pelisääntöjen lisääminen.
Avoin päätöksenteko.

VALTUUSTOTOIMET 2022

VALTUUSTOKYSYMYKSET

22.8.2022
Valtuustokysymys sähköpotkulautojen parkkeeraamiseen liittyvistä vaaratilanteista ja sähköpotkulautojen aiheuttamien vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä

Sähköpotkulaudat ovat ilmestyneet myös Espoon katukuvaan ja niitä käytetään paljon.
Sähköpotkulaudalla saa ajaa siellä missä polkupyörälläkin eli pyörätiellä, tien pientareella ja kadulla.

Ongelmaksi on muodostunut sähköpotkulautojen parkkeeraaminen silloin, kun ajoaika päättyy. Myös sähköpotkulautojen aiheuttamat yllättävät muut vaaratilanteet ovat nousseet esiin kuntalaisten yhteydenotoissa. Näitä on olleet nopeus, holtittomat ohitustilanteet ja sähköpotkulautojen käyttö jalkakäytävillä.

Tieliikennelain mukaan sähköpotkulautailija on tienkäyttäjä, jonka on noudatettava polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Laki sähköpotkulautojen pysäköinnistä on selkeä, mutta sitä ei aina noudateta. Tästä seuraa vaaratilanteita, kun sähköpotkulautoja on parkkeerattu keskelle kulkureittiä tukkimaan kulkuväylää. Niitä on ollut myös poikittain kulkureitille kaatuneina.

Sähköpotkulautojen pysäköinti lainvastaisesti altistaa pyöräilijät ja kävelijät yllättäviin vaaratilanteisiin. Myös apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai rollaattoria, käyttävät ovat olleet yhteydessä ja kertoneet kulkuväylällä esteiksi muodostuneista sähköpotkulaudoista. Espoossa liikkuu myös näkövammaisia, joille este kulkuväylällä voi olla kohtalokas.
Tieliikennelain 12 pykälän mukaan tielle ei saa panna eikä jättää mitään, mikä voi vaarantaa tai haitata liikennettä.

Lain mukaan sähköpotkulaudan saa pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle samoin edellytyksin kuin polkupyörän tai moponkin.
Sähköpotkulauta on pysäköitävä jalkakäytävän ja pyörätien suuntaisesti ja mahdollisimman lähelle näiden reunaa.
Laitetta ei saa pysäköidä jalkakäytävän tai pyörätien keskelle tukkeeksi, eikä muutenkaan siten, että siitä aiheutuu vaaraa turvallisuudelle tai haittaa liikenteelle. (Erityisasiantuntija Marjo Immonen liikenne- ja viestintävirasto Traficomista 27.7.2022 Kaleva.)

Sähköpotkulaudan pysäköinti tieliikennelain vastaisesti voi olla pysäköintivirhe tai liikennerikos. Virheellisestä pysäköinnistä poliisi ja kunnallinen pysäköinninvalvonta voivat myös määrätä pysäköintivirhemaksun. Sähköpotkulaudat tulee pysäköidä tien oikealle puolelle, mutta taajamassa on mahdollista pysäyttää ja pysäköidä tien vasemmalle puolelle myös kaksisuuntaiselle tielle, jos pysäköinti ei vaaranna eikä haittaa liikennettä (Poliisitarkastaja Tuomo Katajisto poliisihallitus, 27.7.2022 Kaleva).

Liikenneturva on tehnyt kyselyjä sähköpotkulautailuun liittyen. Keväällä 2021 lähes 70 prosenttia vastanneista koki, että sähköpotkulaudat heikentävät jalankulkijoiden turvallisuutta. Lähes joka neljäs oli joutunut vaaratilanteeseen sähköpotkulaudan takia. Esiin nousi muun muassa liikenteen ennakoinnin vaikeutuminen ja sähköpotkulaudan nopeus ja äänettömyys vaaratilanteiden aiheuttajana. (Kantar TNS Oy kevät 2021.)

Loppuvuonna 2021 tehdyssä kyselyssä selvisi, että suomalaiset suhtautuivat tuomitsevasti jalkakäytävällä sähköpotkulautailuun. Erittäin tai melko vakavana liikennerikkomuksena aikuisen jalkakäytävällä sähköpotkulautailua piti 47 prosenttia vastanneista. Lieväksi rikkomuksen mielsi vain 22 prosenttia. (Kantar TNS Oy.)

Tällä valtuustokysymyksellä kysymme

Miten Espoossa aiotaan puuttua sähköpotkulautojen aiheuttamiin erilaisiin vaaratilanteisiin liittyen sähköpotkulautojen parkkeeraamiseen?
Miten Espoossa ennaltaehkäistään sähköpotkulautojen aiheuttamia muita vaaratilanteita liikenteessä?

VALTUUSTOTOIMET 2021

VALTUUSTOTOIMENI VUONNA 2020 ja 2019

VALTUUSTOALOITTEET

8.6.2020
Valtuusto-aloite kesäsetelin käytön laajentamisesta koskemaan myös kotitalouksia sekä Espoon kannustaminen myös muihin nuorten työllisyyttä lisääviin toimiin

Espoon kaupunki maksaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa espoolaisen nuoren töihin kesäsetelillä 1.5. - 30.9. välisenä aikana. Työpäiviä on oltava vähintään 10 ja työtunteja vähintään 50, joko yhtäjaksoisesti tai useammassa jaksossa tehtynä. Työnantajana ei voi toimia yksityistalous, perhe tai yksityinen henkilö.
Kesäseteli kannustaa yrityksiä palkkaamaan nuoria kesätöihin. Kesätyöt vahvistaa nuorten työelämätaitoja ja tarjoaa positiivista kuvaa työelämästä. Kesätyö tuo nuorelle myös sitä tärkeintä, omaa rahaa.

Covid -19 eli koronavirusepidemia, on iskenyt yhteiskuntaamme laaja-alaisesti ja jäätävästi. Yllättävä koronakriisi on aiheuttanut yrityksissä lomautuksia ja irtisanomisia. Tilanne on vaikuttanut myös espoolaisten nuorten kesätyömarkkinoiden heikentymiseen jopa pysähtymiseen. Kesätöitä ei ole ja jo sovittuja kesätöitä on peruttu.

Nuorten kesäseteli on rajattu Espoossa siten, että sen voi käyttää vain yrityksessä. Tässä olisikin korjaamisen paikka. Käytön laajentamista jatkossa kotitalouksiin olisi syytä pohtia, sillä monilla kotitalouksilla olisi potentiaalia, kantokykyä ja tahtoa palkata nuoria kesätöihin. Kesätyötä löytyy kotitalouksien piha- ja puutarhatöistä, kodinhoitotöistä tai vaikkapa ikääntyneen henkilön avustavista tehtävistä.

Muun muassa Kajaanissa käytössä olevalla kesäsetelillä peruskoulusta päässeen nuoren työnantajana voi toimia myös kotitalous. Uudellamaalla Järvenpäässä käytössä olevaa kesätyöllistämistukea voi hakea työnantaja, joka on Suomessa rekisteröitynyt yritys, säätiö, yhdistys tai kotitalous. Kesätyöllistämistukea voidaan myöntää järvenpääläisen 15–18 -vuotiaan nuoren palkkaamiseen, jolloin palkan tulee olla vähintään kunkin ammattialan työehtosopimuksen mukainen. Mikäli alalla ei ole työehtosopimusta, on maksettavan palkan oltava kohtuullinen.

Tällä valtuustoaloitteella ehdotan,

että Espoo ryhtyy toimenpiteisiin nuorten kesäsetelin hyödyntämisen mahdollistamiseksi myös kotitalouksissa ja että Espoossa kehitetään myös muita nuorten kesätöitä ja nuorten työllisyyttä lisääviä toimia.

Arja Juvonen
kaupunginvaltuutettu (peruss)
8.6. 2020 Espoossa

VALTUUSTOTOIVOMUKSET

7.12. 2020
1. Espoo seuraa nuorten kesäsetelien määrän riittävyyttä ja selvittää tarvittaessa niiden lisäämisen mahdollisuutta.
2. Espoon kaupunki seuraa tarkasti henkilöstönsä jaksamista koronakriisin keskellä ja tekee kaikkensa tukeakseen henkilöstön jaksamista.

VALTUUSTOKYSYMYKSET

Suolistosyöpien seulonta 18.11. 2019

Aikooko Espoo osallistua myös suolistosyövän seulontoihin?
- Miten Espoo voisi edistää yleistä syöpätietoisuuttaja syövän ennaltaehkäisyyn liittyviä asioita?
- Millaiset ovat Espoon tilastot syöpäsairauksissa ja syöpäseulontojen
vaikuttavuudessa? Osallistuvatko espoolaiset seulontoihin?
(esimerkiksi kohdunkaulansyövän -ja rintasyövänseulonta)

Valtuustotoivomukset kysymykseen liittyen 24.2. 2020

1. Espoo selvittää, miten se voi viedä Espoossa eteenpäin Agenda 2030 ohjelman tavoitetta 3, joka liittyy kaikenikäisten hyvinvoinnin edistämiseen, sekä sen alatavoitetta 3. 4, joka liittyy tarttumattomien tautien muun muassa syöpätautien ennaltaehkäisyyn.
2. Espoo selvittää, olisiko suolistosyövän seulontojen aloittaminen perusteltua Espoossa.
3. Espoo huomioi syöpätautien ennaltaehkäisyssä viimeisintä tutkimustietoa.

Valtuusto toivoo,

VALTUUSTOTOIMENI VUOSI 2018

VALTUUSTOTOIVOMUKSET

23.4. 2018 Hyväksytty valtuustotoivomus liittyen valtuustokysymykseeni (21.1. 3018) vanhustenhoidosta nyt ja tulevaisuudessa
Kysymykseen annettu vastaus on hyvä ja realistinen.

Valtuusto toivoo, että Espoossa seurataan kotihoidon laatua sekä kotihoidossa olevien potilaiden kotiuttamisprosessia säännöllisesti.

että selvitetään Espoon kotihoidon työntekijöiden sekä sijaisten kuvallisen henkilökortin tai muun sellaisen tunnistamista helpottavan nimikyltin tarve.

että kotihoidon henkilöstön kykyä kommunikoida suomeksi tai ruotsiksi kotihoidon asiakkaan kanssa tuetaan mahdollisuuksien mukaan.

että Espoossa huomioidaan kotona asuvien yli 75 vuotiaiden määrän lisääntyminen ja valmistaudutaan kotihoidon kysynnän mahdolliseen kasvuun oikea-aikaisesti.

19.3. 2018
1. Valtuusto toivoo, että länsimetron jatkeen rakentamistyön etenemisestä sekä erityisesti mahdollisten riskien sekä rakentamistyössä ilmaantuvien viivytysten tai kustannusten muuttumisesta tiedotetaan selkeästi ja oikea-aikaisesti valtuutetuille.

2. Valtuusto toivoo
Toivoo, että Espoossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että Länsimetron jatkeen rakentamiseen liittyvissä kilpailuttamisissa ja ostoissa huomioidaan laatu ja erityinen ostoorganisaatio osaaminen.

3. Valtuusto toivoo
Että Länsimetron jatkeen etenemisestä tiedotetaan kuntalaisia oikea-aikaisesti.

26.2. 2018
Valtuusto toivoo, että sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän vieraskielisen henkilöstön kielitaito osaamiseen ja kielitaidon lisä -ja täydennyskoulutukseen kiinnitetään erityistä huomiota.

22.1. 2018
Valtuusto toivoo, että Espoossa kiinnitetään huomiota tyttöjen ja naisten ympärileikkausta ennaltaehkäisyyn neuvonnalla ja valistuksella ja huolehditaan siitä, että sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n toimintaohjelma tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ennaltaehkäisemiseksi on käytössä myös Espoossa.

VALTUUSTOKYSYMYKSET 2018

22.1. 2018
Länsimetron ongelmat ja niiden ratkaisu

Miten matkustajamäärät ja metron kattavuus on Espoossa laskettu ja miten on mahdollista, että tieto asukas- ja matkustajamäärien tulevasta kehityksestä Matinkylän alueella on arvioitu niin väärin?

Miten Espoo aikoo toimia, että joukkoliikenteen sujuvuus ja oikea-aikuisuus turvataan ja kuntalaisten joukkoliikenne toimii?

Miten Espoo turvaa esteettömän ja sujuvan liikkumisen jokaiselle kuntalaiselle metroasemilla, mutta myös kaikessa joukkoliikenteessä ruuhkaisen aikaan?

Miten metroasemien turvallisuudesta on huolehdittu ruuhkahuippujen aikaan?

22.1. 2018
Vanhusten kotihoidon tilanne Espoossa nyt ja tulevaisuudessa

Miten Espoossa turvataan ikääntyneiden riittävä kotihoidon resurssi tulevaisuudessa?
Mihin perustuvat laskelmat, että yhä useampi yli 75 vuotias espoolainen asuisi omassa kodissaan, mutta pärjäisi kuitenkin kodissaan ilman säännöllisen kotihoidon tarvetta?
Mitkä ovat kotihoidon haasteet tällä hetkellä ja mikä on keskimääräinen aika, jonka kotihoitokäynti kestää?
Onko Espoossa tarvetta ryhtyä laatimaan kotihoitoon omaa ja erillistä hoitajamitoitusta tai hoidon tarpeen mittarointia, jolla kotihoidon resurssit kohdentuisi todellisen hoidon tarpeen tai hoidettavien määrän mukaan?
Miten Espoossa kannustetaan omaishoitajia omaishoitoon ja perhehoitajia perhehoidon järjestämiseen?

VALTUUSTOTOIMENI VALTUUSTOKAUDELLA 2013 - 2017

Valtuustotoivomukseni 2016 - 2017

27.2. 2017 valtuustotoivomus liittyen Espoon turvallisuusohjelmaan

Espoossa erilaisilla toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan siihen, että lasten, vanhusten, vammaisten ja aikuisväestön kanssa työskentelevien ammattiryhmien koulutusohjelmiin sisältyisi väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen.

23.1.2017 valtuustotoivomus liittyen Espoon hyvinvointiraporttiin 2015 - 2016

Espoossa kiinnitetään erityistä huomiota ikääntyneiden yksinäisyyteen ja turvallisuuteen ja kehitetään toimintamalleja yksinäisyyden ennalta ehkäisyyn ja turvallisuuden lisäämiseen.


17.10.2016 valtuustotoivomukset liittyen valtuustokysymykseeni Konttirakentamisen eli konttitalojen mahdollisuus yhtenä asunnottomuuden ja asuntopulan ratkaisukeinona

1. Espoossa tulee kiinnittää huomiota kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen.
2. Espoo suhtautuu myönteisesti ja innovatiivisesti uusiin ja erilaisiin asumisratkaisuihin.

22.8.2016 valtuustossa hyväksytty lisäysesitykseni Suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi 2016 - 2021

Lisäysesitys perustuu siihen, että omaishoitajien oikeus maksuttomaan uimiseen ja liikuntaan astui voimaan vuoden 2016 alussa. Asia on lähtöisin tekemästäni valtuustoaloitteesta vuodelta 2011. Vanhustenhoidon kertomuksessa mainitaan ikäihmisten plus68 Sporttikortti ja sen mukanaan tuoma mahdollisuus ottaa mukaan myös uintiystävä. Omaishoitajiin liittyvä maksuton uima- ja liikuntakortti on jäänyt täysin pois kertomuksesta, vaikka se on siellä mielestäni oltava myös mainittuna. Kävimme pitkän keskustelun valtuustossa siitä, että miksi omaishoitajien asia on jäänyt pois tästä kertomuksesta. Asiaan ei saatu muuta vastausta kuin että "kaikkea ei voida mainita". Lisäysesitykseni hyväksyttiin kuitenkin yksimielisesti. Kyseessä on aloitteestani lähtenyt asia, joka saatiin nyt päätökseen. Sitkeä työ palkitaan.

Sivulle 9, osioon liikunta

Espoon kaupunki tarjoaa maksutonta liikuntaa uimahalleissa ja kuntosaleilla niille espoolaisille omaishoitajille, joilla on voimassa oleva omaishoidon sopimus ja joiden hoidettavana on espoolainen henkilö. Tällä halutaan tukea monipuolisesti omaishoitajien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista jaksamista.

23.5.2016 valtuustotoivomus liittyen Arviointikertomukseen 2015.

Esitin, että Arviointikertomukseen 2015 lisätään myös maininta omaishoitajille voimaan astuneesta maksuttomasta uinti- ja liikuntaetuudesta.

Perustelut toiveelleni: Arviointikertomus mainitsee, että ikäihmisten plus68 Sporttikortin rinnalle on tuotu ns. uintiystävä, jolla on maksuton oikeus uimaan ns. uintiystävä sporttikortin omistajan kanssa. Tämä on astunut voimaan 2016 vuoden alussa. Arviointikertomus jättää mainitsematta, että samaan aikaan voimaan astui myös espoolaisille omaishoitajille tarkoitettu omaishoitajien sporttikortti, joka sallii maksuttomat uinti- ja liikuntakäynnit kaikille niille espoolaisille omaishoitajille, joilla on voimassa oleva omaishoidonsopimus. Tämä asia on lähtöisin tekemästäni valtuustoaloitteesta vuonna 2011. Valitettavasti tätä toivomusten ei kuitenkaan haluttu kirjata Arviointikertomukseen. Miksi- ei minulle selvinnyt.

Tein siis toisen valtuustotoivomuksen, jossa esitin, että tämä omaishoitajien saavuttama etu kirjataan kaupunginhallituksen seurantaraporttiin. Valtuustotoivomus hyväksyttiin. Oli kuitenkin harmi huomata jälkeenpäin, että sitä ei sitten kuitenkaan koskaan liitetty seurantaraporttiin.
Minusta on outoa, että kaupunki ei halua tiedottaa ja "mainostaa" sitä, että se on edelläkävijänä tuonut omaishoitajille tällaisen lisäedun.

Toivomukseni kuului:
Valtuusto toivoo, että omaishoitajien oikeus maksuttomaan uima- ja kuntosaliharjoitteluun tuodaan esiin seurantaraportissa.

25.4.2016 valtuustotoivomukseni liittyen valtuustokysymykseeni Hankintain soveltamiseen Espoossa

1. Espoon Harmaan talouden toimintaohjeistus päivitetään ja Espoossa kiinnitetään erityistä huomiota harmaan talouden torjuntaan.
2. Hankintalain uudistuksen 2016 sisällöstä ohjeistetaan kaupungin sisällä hankinnoista vastaavia monipuolisesti ja laajasti.
3. Hankintojen valintakriteereistä hinnan lisäksi myös laadulliset kriteerit huomioidaan jatkossakin hyvin.
4. Hankintasopimuksiin lisätään tehokkaat irtisanomis- purku- ja sanktiolausekkeet, jotta laiminlyönteihin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti.

18.4.2016 valtuustotoivomukseni liittyen aloitteeseen Hiljaisten tilojen turvaamiseksi Espoon kirjastossa

1. Hiljaisten tilojen käyttöä ja toimivuutta seurataan ja kirjastojen järjestyshäiriöihin puututaan oikea-aikaisesti.
2. Nuorisotilojen riittävyyttä arvioidaan kaupungissa säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdytään toimiin uusien nuorisotilojen käyttöönottamiseksi.

Valtuustoaloitteeni 2016

18.4.2016 Hiljaisten tilojen turvaamiseksi Espoon kirjastoissa

Aloitteessa esitän, että Espoon kirjastoihin turvataan hiljaiset tilat ja varmistetaan rauhalliset opiskelumahdollisuudet. Aloitteessa todetaan, että kirjastojen muuttuminen on johtanut siihen, että joitakin perinteisiä asioita on kirjastoista poistunut. Tällainen on esimerkiksi ns. "hiljainen huone" tai lehtisali, jotka ovat kuitenkin olleet tärkeitä joillekin kuntalaisille. Rauhallista paikkaa on vaikea löytää ja ylioppilaskirjoitusten alla esimerkiksi tarve näille tiloille on suuri.

Aloitteen vastauksessa kerrotaan, että elokuussa 2016 avattavaan Iso Omenan Palvelutorille tulee 127 neliötä kokonaan hiljaista tilaa.

Valtuustokysymys 2015
13.4.2015 Hankintalain soveltaminen Espoossa

Valtuustotoivomukset 2014

8.9.2014
Asia 7
Kohta 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi
24 Vanhusten palvelut

Valtuusto toivoo, että Espoossa kehitetään edelleen hyvää saattohoitoa ja potilailla on mahdollisuus edelleen saada saattohoitoa myös Terhokodissa.

Asia 6
Kohta 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi
24 Vanhusten palvelut

Valtuusto toivoo, että omaishoitoa kehitetään Espoossa siten, että se olisi mahdollista yhä useammalle omaishoitajalle.

Asia 6
Kohta 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi
24 Vanhustenpalvelut

Valtuusto toivoo, että vanhusten palvelujen henkilöstömäärän riittävyyttä seurataan siten, että riittävä henkilöstömitoitus toteutuu vanhustenhoiva yksiköissä ja kotihoidossa.

Asia 6
Kohta 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi
27 Perhe-ja vammaispalvelut

Valtuusto toivoo, että vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun toimintaohjeen ja sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun toimintaohjeen mukaan Espoossa huomioidaan myös vakiotaksin käyttöoikeuden mahdollisuus niille henkilöille, joille se asiakkaan vamman tai sairauden vuoksi olisi perusteltua.

24.3.2014
Talouden tasapainotus- ja sopeutustoimet Espoossa

1. Laitoshoitoa korvaamaan avo- eli kotihoitoon kohdennetaan riittävät resurssit, jotta kotihoidon taso on laadukasta ja inhimillistä.
2. Valtuusto toivoo, etää kotihoitoa tukevien lyhytaikaishoitopaikkojen määrää ja riittävyyttä seurataan.
3. Valtuusto tivoo, että kotona asuville espoolaisille muistisairaille tarjotaan mahdollisuus ohjattuun päivätoimintaan, mikäli asiakas ja hänen omaisensa niin toivovat.
4. Valtuusto toivoo, että muistipalvelukeskuksen päivätoiminnan käynnistymisen jälkeen sen toiminnan volyymia ja riittävyyttä arvioidaan säännöllisin väliajoin.

8.9.2014 Valtuustokysymys 2014

Hoitajamitoitus Espoossa
Vanhustenhoidon hoitajamitoitukset ja uudet toimintaprosessit

Vanhuspalvelulain toimeenpanoa selkeyttämään ja tukemaan laaditut laatusuositukset sisältävät ikääntyneiden henkilöiden hoitoon liittyviä ohjeistuksia ja suosituksia. Ikääntyneiden hoidon laadun parantamisen edellytykseksi laatusuosituksissa määritellään muun muassa henkilöstön määrää eli hoitajamitoitusta.

Laatusuosituksessa esitetään henkilöstön vähimmäismääräksi tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa 0,5 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Mikäli terveyskeskusten vuodeosastoilla on pitkäaikaishoidossa asiakkaita, joiden hoidon tarve on perusteltu lääketieteellisesti tai turvallisen hoidon varmistamiseksi, vähimmäismitoitus on 0,60 - 0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden.

Laatusuosituksessa esitetty henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista hoitoon osallistuvan henkilöstön mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla.

Espoon Seurantaraportti 1/2014 selvityksen mukaan vanhusten palvelujen toimintamenoista jäänee käyttämättä noin 2,6 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen osuus on noin 1,5 miljoonaa euroa ja ulkoisten ja sisäisten palvelujen ostojen noin 1,6 milj. euroa. Alituksesta 0,5 milj. euroa käytetään avustusten ja vuokrien ylitykseen.

Henkilöstömenojen säästöjä perustellaan vanhusten palveluissa tapahtuneilla merkittävillä muutoksilla. Toimintaprosesseja on uudistettu ja asiakkaiden palvelupolkua on sujuvoitettu, jotta kuntalaiset voivat asua turvallisesti kotona.

Vanhustenhoidon yksi keskeisin tekijä on riittävä hoitohenkilöstön määrä. Kotihoidon lisääntyessä entisestään myös kotihoidon henkilöstömitoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.



Edellä olevan perusteella kysymme tällä valtuustokysymyksellä

1. Mikä on Espoossa toteutunut vanhustenhoidon hoitajamitoitus?

a) Tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa
b) Vuodeosastolla tai pitkäaikaishoivassa
c) Kotihoidossa
d) Ostopalveluissa

2. Millaisia uusia toimintaprosesseja Espoossa on kehitetty turvaamaan vanhuksen kotona asumista?

8.12.14 VALTUUSTO
Valtuustokysymykseen annettu vastaus http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2014313602-6.PDF

Valtuusto hyväksyi seuraavat esittämäni toivomukset:
1. Kotihoidon hoitajamäärä sekä asiakasmäärä ja hoitajan köytettävissä oleva hoitotyöhön käytetty aika/asiakas selvitetään ja tuodsan tiedoksi valtuustolle
2. Kotihoidon henkilöstömäärää seurataan ja huolehditaan siitä, että henkilöstöä on riittävästi palvelujen tarpeeseen ja hoidettavien lukumäärään nähden
3. Hoitohenkilöstön jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota laitos- ja kotisairaanhoidossa Espoossa
4. Omaishoitajien jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota Espoossa





Arja Juvonen (ps/sit)

VALTUUSTOKYSYMYKSET 2013

REUMAPOTILAIDEN HOITO ESPOOSSA ( Jätetty 15.10.2012, käsitelty valtuustossa 21.1.2013)
Espoo lopetti yhteistyön Helsingin ympäristökuntien reumatoimiston (HYRT) kanssa vuonna 2009. Sen myötä osa espoolaisista reumapotilaista siirtyi perusterveydenhuollon piiriin. Reumapotilaat ovat kertomuksissaan tuoneet esiin tilanteita, joissa reuman hoito ei ole heidän mielestään ollut hyvää. Potilaat ovat tuoneet esiin tilanteita, joissa he ovat tunteneet jääneensä paitsi asiantuntevaa neuvontaa, hoitoa tai ohjausta. Eteen on tullut mm. tilanteita, joissa potilas itse on joutunut ohjeistamaan höntä hoitanutta lääkäriä mm. reumaan tarkoitetun lääkeinjektion pistämisessä.

Kuinka reumapotilaan hoidon työnjako jakautuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä?
Kuinka reumahoito toteutuu Espoossa?
Onko reumaosaajia riittävästi?

Valtuustokysymys käsiteltiin 21.1.2013 valtuustossa. Paljastui, että Espoossa aloitetaan Reumakeskus pilottihanke, joka toimii Tapiolan terveysasemalla. Onko pilotin resurssit riittävät, jää nähtäväksi. Tähän liittyen esitin valtuustotoivomuksen, joka hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti.

VALTUUSTOALOITTEET 2013

ROLLAATTORILLA MATKUSTAVAN VAPAA MATKUSTUSOIKEUS (jätetty 15.10.2012, käsitelty valtuustossa 18.3.2013)
Pääkaupunkiseudulla äidit lastenvaunuineen ovat oikeutettuja matkustamaan ilmaiseksi julkisen liikenteen kulkuvälineissä.
Väestön ikääntyessä yhä useampi ikääntynyt matkustaa myös julkisilla kulkuvälineillä päivittäin. Liikkeellä ovat myös liikuntarajoitteiset apuvälineiden mm. rollaattoreiden kanssa. Rollaattorilla liikkuminen on hidasta ja rollaattorin tuen tarve usein jatkuvaa ja tärkeää.

Julkisissa liikennevälineissä vaaratilanteita syntyy usein silloin, kun keskiovesta kyytiin noussut rollaattorin kanssa matkustava joutuu jättämään apuvälineensä ja kulkemaan liikkuvassa bussissa maksamaan matkansa bussin etuosaan.Tämä on kohtuutonta ja aiheuttaa lukuisia vaaratilanteita ja riskejä jo ennestään vaikeasti liikkuvalle.

On hienoa, että myös liikuntarajoitteiset ja apuvälineillä kulkevat matkustavat. Liikkuminen on kuntoa ylläpitävää niin henkisesti, fyysisesti kuin myös sosiaalisesti.

Esitänkin tällä aloitteella, että rollaattorilla liikkuvat voisivat matkustaa lastenvaunujen kanssa liikkuvien tapaan ilmaiseksi Espoon julkisessa liikenteessä. Näin heidän ei tarvitsisi siirtyä maksamaan matkaansa liikkuvassa kulkuvälineessä altistaen itseään mahdollisille vaaratapaturmille. Ajatuksen voi myös laajentaa neuvotelujen myötä koskemaan koko pääkaupunkiseutua.

KESÄSETELIEN MYÖNTÄMISEN LAAJENTAMINEN 15- vuotiaille (eli 15, 16 ja 17 vuotiaille)
Aloitteessa ehdotan, että kesäsetelin myöntämisperusteita muutetaan siten, että setelin saavat myös ne, jotka ovat 15 vuotiaita, mutta täyttävät 16 vasta seuraavan vuoden puolella. Nykykäytännössä setelin saa vain se 15 vuotias, joka kuluvana vuotena täyttää 16. Esitän, että myöntämisperusteina ei käytettäisi syntymävuotta vaan ikää.

VALTUUSTOTOIVOMUKSET 2013

21.1.2013 Valtuusto toivoo, että Reumakeskus pilotin toimivuudesta ja tuloksista tuodaan säännöllisesti tietoja Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnalle.

18.03.2013
Valtuustoaloitteeseen vapaan matkustusoikeuden myöntämisestä rollaattorilla jättämäni valtuustotoivomus:
Valtuusto toivoo, että kaupunginhallituksen konsernijaosto lausunnossaan HSL:lle kiinnittää huomiota ja esittää hyväksyttäväksi rollaattorilla sekä muilla apuvälineillä liikkuvien matkustajien ilmaisen matkustusoikeuden lisäämistä alennusryhmiinsä.

EDELLISEN VALTUUSTOKAUDEN VALTUUSTOTOIMET 2009 -2012

Espoon kaupunginvaltuutettu 2009 -2012
Kaupunginhallitus 2011 - 2012
Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 2009 - 2012
Espoonkruunu Oy hallitus 2009 - 2012
Sosiaali- ja terveyslautakunta 2009 - 2010

KUNTAVAALITEEMOJANI 2008 ja 2012

VANHUSTENHOITO
Vanhuslaki velvoittavaksi, ei suosittelevaksi. Lain astuttua voimaan sen toteutumista Espoossa seurattava.
Hyvä ja arvokas vanhuus on jokaisen oikeus.

OMAISHOITO
Omaishoitajan jaksamista tuettava.
Arjen auttajalle arvostusta.

TERVEYDENHUOLTO
Jokaiselle on löydyttävä lääkäri ja hoitaja.
Laadukkaat julkisen puolen terveyspalvelut taattava.

POTILASTURVALLISUUS
Potilasvahinkojen ennaltaehkäisy osaksi jokaista terveydenhuollon toimijaa.
Jokainen potilasvahinko on liikaa.

TYÖIKÄISTEN JAKSAMINEN
Tukiverkkoa ruuhkavuosiin.
Äiti ei saa jäädä yksin, työ ei saa viedä isää.

LAPSET JA NUORET
Katse mielenterveysongelmiin.
Nuorille koulutusta ja työtä.

VASTUUTA VELANOTTOON
Järkeä investointeihin ja hankkeisiin.
Ei rakenneta omaa Kreikkaa Espooseen.

VALTUUSTOALOITTEET

23.2.2009 Potilasturvallisuus teema ja potilasturvallisuuskulttuuri osaksi Espoo Strategiaa (pdf) >>
13.9.2010 Resursseja päiväkotien ja koulujen päätäi- ja kihomato epidemioiden ennaltaehkäisyyn, torjuntaan ja hoitamiseen (pdf) >>
13.9.2011 Ilmaiset Sporttikortit espoolaisille omaishoitajille

23.4.2012  Valvojan viran / toimen perustaminen ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarjoavien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden valvontaan Espooseen
 
Espoon pitkäaikaishoidon asumispalvelujen henkilöstön tekemän valvonnan päätehtävänä on yhdessä palveluntuottajien kanssa turvata asumispalveluissa asuville espoolaisille inhimillinen ja hyvä vanhuus.
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 17.12.2009, että yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnan valvontaviranomaisena toimii 1.1.2010 lukien vanhuspalvelujen pitkäaikaishoidon osalta asumispalvelupäällikkö. Espoon yksityisten ympärivuorokautisten asumispalvelujen valvontasuunnitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa 16.12.2010.
 
Espoon vanhusten palvelujen yksityisten ympärivuorokautisten asumispalveluiden valvontaraportti (julkaistu 15.2.2012) vuodelta 2010 kertoo, että valvontatavoitteet Espoossa sijaitseviin yksityisiin hoivakoteihin ovat pääsääntöisesti toteutuneet, mutta pääkaupunkiseudulla sijaitseviin hoivakoteihin suuntautuneita valvontakäyntejä ei ajan puutteen vuoksi ole kyetty valvontasuunnitelman mukaisesti toteuttamaan.  
Raportissa mainitaan myös, että valvonnan toteuttaminen valvontasuunnitelman mukaisena oli erityisen haasteellista useiden sidosryhmien vuoksi.
 
Espoon vammaisasiamies Sirkku Kiviniitty on vammaisasiamiehen raportissaan vuodelta 2010 (14.4.2011) ja vuodelta 2011 (13.3.2012)   puuttunut toistuvasti ostopalveluina tuotettujen asumispalveluiden valvonnan riittämättömyyteen.
Vuonna 2010 Kiviniityn raportti kertoo laatukriteereiden seuraamisen vaihteluista tai seurannan kokonaan puuttumisesta. Vuoden  2011 raportissa taasen mainitaan, että asumisyksiköiden valvonnan puutteista on tullut paljon palautetta ja ostopalveluna tuotettua asumispalvelua tulisi valvoa tarkasti. Vammaisasiamies toteaa myös, että toiminnan valvontaan ei ole kaupungilla riittävästi resursseja.
 
Espoon sosiaali- ja potilasasiamies Unto Ahvensalmi toteaa potilasasiamiehen raportissaan vuodelta 2010  (31.3.2011) että kaupungin vanhuspalveluyksikön sosiaalityöntekijä on usein se ainoa avustava yhteishenkilö asumis- ja laitospalveluissa asuvalle henkilölle. Sosiaali- ja potilasasiamies kantaa kuitenkin huolta siitä, että sosiaalityöntekijällä voi olla liian monien asumisyksiköiden ja niissä asuvien valvonta kontollaan. Tuoreessa raportissaan vuodelta 2011 (8.3.2012) sosiaali- ja potilasasiamies korostaa myös näkyvän informoinnin tärkeyttä ja tietoa yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuutahosta. Palvelujen keskittämisessä tieto palvelun vastuusta hämärtyy ja selkeää informointia kaivataan.
 
Edellä mainittujen perusteluiden perusteella teen aloitteen, että Espooseen perustetaan mitä pikemmin ostopalveluina tuotettujen ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa tarjoavien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden valvojan virka / toimi.
 

15.10.2012 Rollaattorilla matkustavat ilmaiseksi julkisessa joukkoliikenteessä

Pääkaupunkiseudulla äidit lastenvaunuineen ovat oikeutettuja matkustamaan ilmaiseksi julkisen liikenteen kulkuvälineissä.
Väestön ikääntyessä yhä useampi ikääntynyt matkustaa myös julkisilla kulkuvälineillä päivittäin. Liikkeellä ovat myös liikuntarajoitteiset apuvälineiden mm. rollaattoreiden kanssa. Rollaattorilla liikkuminen on hidasta ja rollaattorin tuen tarve usein jatkuvaa ja tärkeää.

Julkisissa liikennevälineissä vaaratilanteita syntyy usein silloin, kun keskiovesta kyytiin noussut rollaattorin kanssa matkustava joutuu jättämään apuvälineensä ja kulkemaan liikkuvassa bussissa maksamaan matkansa bussin etuosaan.Tämä on kohtuutonta ja aiheuttaa lukuisia vaaratilanteita ja riskejä jo ennestään vaikeasti liikkuvalle.

On hienoa, että myös liikuntarajoitteiset ja apuvälineillä kulkevat matkustavat. Liikkuminen on kuntoa ylläpitävää niin henkisesti, fyysisesti kuin myös sosiaalisesti.

Esitänkin tällä aloitteella, että rollaattorilla liikkuvat voisivat matkustaa lastenvaunujen kanssa liikkuvien tapaan ilmaiseksi Espoon julkisessa liikenteessä. Näin heidän ei tarvitsisi siirtyä maksamaan matkaansa liikkuvassa kulkuvälineessä altistaen itseään mahdollisille vaaratapaturmille. Ajatuksen voi myös laajentaa neuvotelujen myötä koskemaan koko pääkaupunkiseutua.

VALTUUSTOKYSYMYKSET

23.2.2009 Määräaikaisten työsuhteiden perusteista (pdf) >>
23.2.2009 Mihin toimiin Espoon kaupunki ryhtyy, jotta Espoo strategian 2009-2011 asettamat tulostavoitteet toteutuisivat neuvoloiden kotikäyntien ja kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn kohdalta (pdf) >
18.10.2010 Saattohoidosta >>
18.10.2010 Työikäiset muistisairaat >>

27.2.2012 Suolistosyövän seulonnat: Miksi Espoossa ei tehdä suolistosyövän seulontoja ja onko Espoossa tarkoitus käynnistää suolistosyöpien seulonnat mahdollisten uusien ja yhä lisääntyvien suolistosyöpien löytämiseksi?

15.10.2012 Reumapotilaiden hoito Espoossa
Espoo lopetti yhteistyön Helsingin ympäristökuntien reumatoimiston (HYRT) kanssa vuonna 2009. Sen myötä osa espoolaisista reumapotilaista siirtyi perusterveydenhuollon piiriin.

Reumapotilaat ovat kertomuksissaan tuoneet esiin tilanteita, joissa reuman hoito ei ole heidän mielestään ollut hyvää. Potilaat ovat tuoneet esiin tilanteita, joissa he ovat tunteneet jääneensä  paitsi asiantuntevaa neuvontaa, hoitoa tai ohjausta. Eteen on tullut mm. tilanteita, joissa potilas on itse joutunut ohjeistamaan häntä hoitanutta lääkäriä mm. reumaan tarkoitetun lääkeinjektion pistämisessä.

Kuinka reumapotilaan hoidon työnjako jakautuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä?
Kuinka reumahoito toteutuu Espoossa?
Onko reumaosaajia Espoossa riittävästi?

VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT TOIVOMUSESITYKSET

OIKAISUVAATIMUS

17.5.2010 Sosiaali-ja terveyslautakunnan 15.4.2010 tekemästä päätöksestä terveystoimen järjestöavustustusten jako (pdf) >>

VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT TOIVOMUSESITYKSET

28.3.2011
1. Valtuusto toivoo, että Espoo laatii oman saattohoitosuunnitelman
perustelu: Syksyllä 2010 julkaistu sosiaali-ja terveysministeriön Saattohoito-ohjeistus ohjaa kuntia, sairaanhoitopiirejä ja suuria kaupunkeja tekemään omat saattohoitosuunnitelmat. Espoossa ei ole vielä tällaista. Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa soisi tällaisen olevan. Monissa kunnissa ja kaupungeissa on jo laadittu omat.
2. Valtuusto toivoo, että yksityisten asumispalvelujen valvontasuunnitelman kohtaan, valvonnan painopisteet, lisätään yhdeksi painopisteeksi saattohoidon järjestämisvalmiuksien seuranta.
perustelu: Valtuustokysymyksessä annetaan vastaus, että yksityisten asumispalvelujen valvontasuunnitelmassa saattohoidon järjestämisvalmiudet ovat yhtenä painopisteenä. Sitä ei kuitenkaan ole kirjoitettu valvontasuunnitelman painopistealueeseen, vaan valvontasuunnitelmassa mainitaan 7 (seitsemän) muuta painopiste kohtaa. Tämän pitäisi kuitenkin näkyä painopisteissä, koska sen on valtuustokysymyksessä sanottu näin olevan.
3.Valtuusto toivoo, että Espoon päiväkodeissa ja kouluissa laaditaan ennaltaehkäisevä ja valistava ohjeistus torjumaan päätäi ja kihomato tartuntoja.

27.2.2012
1. Jorviin rakennettavan Espoon sairaalan rinnalla ylläpidetään edelleen myös Puolarmetsän Elä ja asu seniorikeskuksen suunnittelua ja sen toteuttamista jatketaan.
2. Tapiolaan toteutettavan harjoitushallin rinnalla ylläpidetään myös muita, vanhempia espoolaisia harjoitushalleja ja niiden kunnon ylläpitämiseksi kohdennetaan resursseja.

23.4.2012
Valtuusto toivoo, että omaishoitajien Sporttikortti aloite huomioidaan vuoden 2013 budjettineuvotteluissa.

20.8.2012
Valtuusto toivoo, että nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäiseviin toimiin kiinniteään yläasteella erityistä huomiota siten, että syrjäytmisvaarassa oleviin kohdennetaan tukea ja resursseja.

10.9.2012
1. Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki tiedottaa säännöllisesti seurantaraportin ilmestyttyä kuntalaisille selkokielellä talouden keskeisimmät tunnusluvut ja niiden mahdolliset vaikutukset.
2. Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki ryhtyisi selvittämään kaupungille ostopalveluja tuottavien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa HaiPro- potilasturvallisuusjärjestelmän käyttöönottoa.

KAUPUNGINHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT PALAUTUSESITYKSET ASIAN UUDELLEEN VALMISTELUUN 2009 - 2012

27.8.2012
”Esitän sosiaali- ja terveystoimen antamaa selvitystä palautettavaksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle siltä osin ja siten, että kaupunginhallitukselle annetaan selvitys siitä, laaditaanko Espoossa kuntakohtainen saattohoitosuunnitelma.”
Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Juvosen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus palautti asian sosiaali- ja terveyslautakunnalle siltä osin ja siten, että kaupunginhallitukselle annetaan selvitys siitä, laaditaanko Espoossa kuntakohtainen saattohoitosuunnitelma.

ALOITTEENI HOK-edustajistossa:

Halogeenilamppujen vaihtamisesta energiansäätö-ledvaloihin (pdf)>>
Lasten lehtipäivä (pdf) >>
Ostoedun poistaminen myös hallintoneuvoston jäseniltä (pdf) >>
Naulakoita vessaan >>
Ruokakauppoihin tietoutta lisäaineista >>
Maitotölkkien keräyspisteet >>
Rainbow ja X-tra -tuotemerkinnällä myytäviin tuotteisiin tuotteen alkuperämaa näkyvästi esille >>
Aloite saada selvitys edustajistokauden aloitteista ja siitä, mihin toimenpiteisiin ne ovat johtaneet 5/ 2011
8.12.2015 Aloite keliakiatuotteiden hintojen alentamisesta
05/2016 Aloite Edustajiston aloitteiden avoimuuden lisääminen, erillinen sivusto, josta voi lukea aloitteita ja niihin annettuja vastauksia