Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 Arja Juvonen ammattikuva
Vuosi: 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008

17.09.2021 Vanhustenhoidossa varauduttava vaarallisiin tilanteisiin



Lisätietoa >>



27.08.2021 Lakialoitteeni etenee - suolistosyöpäseulonnat koko Suomen kattaviksi



Lakialoitteeni on edennyt eduskunnassa ja suolistosyöpäseulonnat laajenevat kattamaan koko maata.
Olen tehnyt aiheesta myös kirjalliset kysymykset 22.1.2012 ja 16.10.2019. Toimenpidealoitteen tein aiempiin kirjallisiin kysymyksiin vedoten 1.9.2020. Lakialoitteen asiasta tein 14.9. 2020.

Suolistosyöpä on sekä miehillä että naisilla toiseksi yleisin syöpä ja se on yleisestynyt Suomessa nopeasti. Siihen sairastuu vuosittain 3400 ja kuolee 1300 ihmistä. Suolistosyöpä on hoitokustannuksiltaan yksi kalleimmista syövistä. Seulonnassa löydetyn suolistosyövän hoitokustannukset ovat tutki- tusti 20 % matalammat kuin muulla tavoin löydetyn syövän.

12.8.2021 annetun päätöksen mukaan suolistosyövän seulonta otetaan käyttöön valtakunnallisesti kaikille 56-74-vuotiaille. Muutos tulee voimaan 1.tammikuuta 2022.
Suolistosyövän seulonta otetaan käyttöön asteittain valtakunnallisesti kaikille 56-74-vuotiaille. Seulonta toteutetaan kahden vuoden välein.

Vuonna 2022 suolistosyöpäseulonta aloitetaan koko maassa 60-68-vuotiaille miehille ja naisille. Seulonta laajenee ikäryhmittäin niin, että vuonna 2031 kaikki 56-74-vuotiaat ovat mukana.

Suomessa suolistosyöpienseulonta on pilotoitu 12 kunnassa viimeisen kahden vuoden aikana.

Olen iloinen, että tärkeä asia vihdoinkin etenee. Kun uskoo asiaansa ja jaksaa sitä väsymättä ajaa eteenpäin niin oppositiossakin voi vaikuttaa.




26.08.2021 Hoitaako korkeakoulutetut vanhukset?



Pääministeri Sanna Marin totesi, että SDP:n tavoitteena on, että vuonna 2030 puolet nuorista olisi korkeakoulutettuja (MTV 18.8. 2021). Koulutukseen kannattaa sijoittaa, mutta on syytä myös kysyä, että mihin sotetehtäviin korkeasti koulutetut sotealan osaajat tulevaisuudessa pääministerin mielestä sijoittuvat.

Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa - kenen ja millä palkalla? On aivan huuhaata ajatella, että korkeakoulutetut tulisivat alalle, jossa peruspalkka alkaa lähihoitajalla alhaimmillaan jopa ykkösellä, koreakoulutetuilla sairaanhoitajalla tai kätilöllä kakkosella.

Koronavuosi on erityisesti korostanut henkilöstön resurssien vähyyttä. Hoitohenkilöstöä on irtisanoutunut ja selkeää hätäviestiä on kuultu erityisesti heidän taholtaan. Huutavaan henkilöstöpulaan, joka tulee kärjistymään tulevaisuudessa entisestään, hallitus huutaa avuksi työperäistä maahanmuuttoa.

Tällä väärällä suuntauksella sotealalle halutaan saada ulkomailta lisää alipalkattuja ja nöyriä työntekijöitä, jotka kiitollisuuden velassaan eivät uskalla asioihin sanoa mitään. Kun ihminen ei pärjää omalla palkallaan, tarvitaan silloin myös yhteiskunnan tukea. Työperäinen maahanmuutto tarkoittaa myös toimeentuloon liittyviä tukimuotoja ja kustannuksia.

Työperäisen maahanmuuttokeskustelun sijaan hallituksen tulisi kiireesti lisätä hoivaalan koulutuspaikkoja ja erityisesti myös aloille, joista valmistutaan vanhustenhoidon tehtäviin. Korkeakoulutettuja sairaanhoidon osaajia tarvitaan myös huutavasti. Suomi ei kestä tilanteita, joissa leikkaussaleja tai teho-osastoja suljetaan, koska osaavaa henkilöstöä ei ole. Mutta jotta nämä valmistuvat osaajat saadaan hoitoalan työkentälle, tarvitaan palkkaukseen suurta panostusta.

Suomalaisen sotealan ongelmat ovat ratkaistavissa helposti. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan peruspalkkauksen päivittäminen on tässä ykkösasia. Hyvä peruspalkkaus kannustaa tekemään työtä vaativalla alalla ja tekee alasta houkuttelevan. Palkkaa nostaa vuorotyöstä saatavat lisät - ne eivät saisi olla elinehto hoitajalle, vaan plussaa ja kannustinta jatkaa vaativalla alalla.






04.07.2021 Kesätyötakuu nuorille Suomessa



Nuorten kesätyötakuu käyttöön Suomessa.
Nostin nuorten kesätyöpaikkojen riittävyyden ja kesätyötakuun esiin eduskunnan kyselytunnilla.

Nostin kyselytunnilla esiin useiden kuntien myöntämät nuorten kesätyösetelit, jonka arvo on noin 300 - 350 euroa. Setelin tuella yritys voi palkata nuoren kahdeksi viikoksi. Tätä seteliä tulisi olla mahdollista käyttää myös olisi kotitalouksien tarjoamaan työhön nuorille. Tällaista olisi esimerkiksi piha - ja puutarhatyöt, siivoustyö, avustavat erilaiset työt kuten eläintenhoito ja erilaiset asiointi- ja kaupassakäynti palvelut. Työllistäjä olisi joku muu muu nuoren oma perhe ja työssäolo säännöt olisivat samat, kuin kunnan kesäsetelin myöntämisperiaatteeisiin asetetut säännöt, kuten työaika.

Ministeri Haatainen vastasi kysymykseeni, että kotitalousvähennyksen kautta nuori voi saada kesätyötä. Vastaus on outo, sillä jotta kotitalousvähennyksen voi käyttää, tulee olla yritys ja sen on myös kuuluttava ennakkoperintärekisteriin. Jos yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, ei voi saada sen työstä kotitalousvähennystä. Esittääkö ministeri siis, että nuoreen on perustettava yritys saadakseen kesätöitä.

Elinkeinoelämän keskusliiton Mikko Räsäsen mukaan hyvinä vuosina kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla noin 120 000 jopa 130 000. Tänä vuonna kesätyöpaikkoja on ollut 90 000. (HS 7.6. 2021) Tilanne on lamaannuttava ja kertoo sen, että lukuisat nuoret jäävät ilman kesätyötä.

Hallituksen on tehtävä toimia, jotta työllistyminen on mahdollista ilman raskasta byrogratiaa. Eihän kesätyön saamiseksi voi olla vastaus se, että nuori perustaa yrityksen. Yksikeino on, että kesätyösetelin voi käyttää kotitalouksien tarjoamaan kesätyöhön sujuvasti.




04.07.2021 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hätäily ja kiirehtiminen sote-uudistuksen käsittelyssä johtivat tarpeellisten lakien kumoamiseen ennen aikojaan



TIEDOTE 1.7.2021
JULKAISUVAPAA

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hätäily ja kiirehtiminen sote-uudistuksen käsittelyssä johtivat tarpeellisten lakien kumoamiseen ennen aikojaan

Eduskunta hyväksyi viime viikolla sote-uudistuksen äänin 105-77. Nyt on käynyt ilmi, että presidentin tiistaina vahvistamaan lakikokonaisuuteen jäi vakava virhe. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen huomauttavat, että käsittelyä leimasi kova kiire saada asiat läpi mahdollisimman nopeasti.

”Sote-uudistuksen voimaanpanolain 69 §:n voimaantulosäännöksen mukaan kyseinen laki, jolla lain 2 §:n kumotaan kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki kahta pykälää lukuun ottamatta, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettu laki sekä alueen pelastustoimen valtionavustuksesta annettu laki, tulee voimaan 1.7.2021, paitsi 3 § vasta 1.1.2023. Voimaantulosäännöksessä olisi pitänyt selvästi viitata 2 §:ään, mutta hallituksella oli niin kova kiire, että esitykseen jäi virhe ja se kumosi keskeiset lait etuajassa”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kuvailevat tilannetta.

Oppositio on lukuisia kertoja huomauttanut hallitukselle ja hallituspuolueiden edustajille tavasta, jolla esitystä runnottiin läpi.

”Sote-esitystä käsiteltiin sen kaikissa käsittelyvaiheissa kauhealla kiireellä. Valmistava keskustelu runtattiin läpi yhdessä, puolen vuorokauden mittaisessa kokouksessa. Millään tavalla ei tarkistettu, että vastaako lopputulos esimerkiksi perustuslakivaliokunnan edellyttämiä muutoksia. Kun hätäillään ja kiirehditään, syntyy sutta ja sekundaa. Nyt istuntokausi on päättymäisillään ja hallituksen kiireen takia presidentti on jo vahvistanut lait, joilla virheen takia kumottiin Suomen julkisen terveydenhuollon säädösperusta”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Nyt hallituksen on selvitettävä, kuinka kumotut lait herätetään henkiin siksi aikaa, kunnes sote-uudistus tulee voimaan ja järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille.

”Istuntokauden viimeinen täysistunto on huomenna perjantaina. Lainsäädäntökäytäntöön kuuluu, ettei kumottua lakia voida muuttaa jälkikäteen voimassa olevaksi. Nyt hallituksella on iso ongelma, kun sen pitäisi ratkaista, kuinka nämä keskeiset lait herätetään uudestaan henkiin. On todennäköistä, että eduskunnan on kokoonnuttava virheen korjaamiseksi vielä istuntotauon alkamisen jälkeen. Hallituksen hutilointi ja päätön kiire ajaa soteuudistus läpi kostautuu vakavana virheenä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen pohtivat.






25.04.2021 Suomi on ryytynyt ja turtunut - puoliväliriihessä ymmärrettävä todellinen tunnelma



Suomi on ryytynyt ja turtunut - hallitus herätkää se huomaamaan.

Turve hiertää hallituksen kengässä. Kasvavat turvekasat turveyrittäjien pelloilla eivät kuitenkaan näy hallituksen silmissä. Sekään ei auta näkemään yrittäjien ahdinkoa.

Hiilineutraaliustavoitteet ovat pienelle Suomelle kovat. Hallitus haluaa, että olemme hiilineutraaleja vuonna 2035. Ruotsin tavoite on 2040 ja mm Saksan ja Ranskan v. 2050.
Tehtaat katoaa. Suomalaisen työ siirtyy ulkomaille.

Työpaikkojen luomisessa yrittäjän tukeminen mm. palkan sivukulujen minimoimisella on tärkeää.
Yritykset luovat työpaikat.

50 plus vuotiaan työllistämistoimissa on puhuttava siitä, että kelpaako yli viisikymppinen enää mihinkään. Kuka palkkaa hänet?

Sote hyllylle. Nyt tehtävillä olevat isot muutokset ajavat alueita myös henkiseen ahdistukseen.

Hallituksen on ymmärrettävä, että hartiat ei riitä - Suomi on ryytynyt ja turtunut.

Koronakriisin jälkeen on jälleenrakennettava monet asiat uudelleen. Hallituksen on se ymmärrettävä.



 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi