Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 Arja Juvonen ammattikuva
Vuosi: 2022 - 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008

28.09.2022 Perussuomalaiset: Suomessa tuhansien hoitajien vaje, krooninen terveyspalveluiden kriisi ja hyvinvointialueilta rahat jo loppu – hallitus on parantamassa vain laittomasti maassa olevien palveluita



Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro välikysymykseen vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä, täysistunnossa 28.9.2022, ed. Juvonen


Perussuomalaiset: Suomessa tuhansien hoitajien vaje, krooninen terveyspalveluiden kriisi ja hyvinvointialueilta rahat jo loppu – hallitus on parantamassa vain laittomasti maassa olevien palveluita

Suomessa on kansallinen häpeätila. Maatamme vaivaa krooninen vanhustenhoidon kriisi, joka ulottuu myös kotihoitoon. Lisäksi meillä on terveydenhuollon kriisi, joka koettelee päivystyksiä ja sairaaloita. Näihin kriiseihin Marinin hallitus ei ole tehnyt yhtään ratkaisuehdotusta.

Olette toki pystyttänyt puolellatoista miljoonalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelman. Mutta mitä konkreettista tämä työryhmä on tehnyt?

Vain laittomasti maassa olevien palvelut paranevat

Suomessa oli jo ennen koronapandemiaa mittava hoitovelka, joka pahenee entisestään. Terveyskeskuksiin ei saa aikoja, hammashoidossa muhii aikapommi, sillä hoitojonot ovat pitkät. Erikoissairaanhoitoon pääsy takkuaa. Huonokuntoiset vanhukset eivät saa tarvitsemiaan hoivapaikkoja.

Ainoa ryhmä, jolle hallitus pyrkii luomaan nykyistä paremmat terveyspalvelut, ovat laittomasti maassa oleskelevat, joille hallitus haluaa tarjota nykyistä laajemmat terveyspalvelut. Heitä eivät edes asiakasmaksut koske, koska vieraskoreuden iskiessä vihervasemmistohallituksessa ei olla köyhiä eikä kipeitä.

Aleuudistukselta loppuvat rahat jo nyt

Suomessa on yli kymmenentuhannen hoitajan vaje ja hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa ensi vuoden alussa niiden kassasta puuttuu jopa puolitoista miljardia euroa. Sote-uudistus on menossa suoraan päin seinää. Rahat ovat loppu jo alussa!

Hoitoalan ammattilaiset ovat kertoneet terveydenhuollon potilasturvallisuuden vaarantumisesta jo vuosia. Potilaat tarvitsevat ammattitaitoisia hoitajia, mutta kun hoitajat vaativat kunnon palkkaa työstään, niin mitä teki hallitus: se valmisteli pakkolain hoitajien pakottamiseksi töihin ja rajoittamalla heidän lakko-oikeuttaan.

Hallitus tarjoaa vain keppiä

Hallitus, olette tarjonneet hoitoalalle vain keppiä ja kylmää kättä. Te ette ole antaneet palautetta hoitajille hyvin tehdystä työstä koronkriisissä. Hyvä hallitus, oletteko te saaneet hoitajilta palautetta omasta työstänne?

Me perussuomalaiset haluamme kiittää sosiaali- ja terveydenhuollon rautaisia ammattilaisia hyvästä työstä koronakriisin aikana. Te olitte eturintamassa vastaanottamassa sairastuneet, te kannoitte vastuuta.

Lakisääteisen tason 0,7 hoitajamitoituksen piti tulla voimaan aprillipäivänä 2023. Hallituksen aprillipila siitä tulikin, sillä on paljastunut, että hoitajamitoitus ei toteudu. Hyvä hallitus, te ette tehneet mitään sen eteen, että hoitajamitoituksella olisi ollut edes mahdollisuus toteutua. Hoitajamitoitus on ollut hallituskautenne suurin puhallus.

Toimenpiteitä on esitetty pitkään

Sote-rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Sotealan koulutuspolkuja on sujuvoitettava siten, että aikaisemmin opittu luetaan hyväksi jatko-opinnoissa. Sekä lähihoitajan opiskelua sairaanhoitajaksi että sairaanhoitajan opiskelua lääkäriksi on edistettävä.

Tukipalveluissa on oltava riittävä henkilöstö, jotta hoitajien aika vapautuu hoitotyöhön. Perussuomalaiset ovat esittäneet toimenpideohjelmaa, jolla kehitetään johtamista ja työn organisointia sote-alalla. Sote-alan esimiehiä ei saa jättää yksin painimaan henkilöstövajeen kanssa.

Vanhustenhoidon hoivapaikkoja on lisättävä ja omaishoidon tuki on saatava verovapaaksi, sillä omaishoitajiahan te, hallitus, toivotte avuksi vanhustenhoivan kriisissä. Työssäkäyvän omaishoitajan mahdollisuuksia osallistua läheisensä hoitoon on merkittävästi lisättävä.

Hyvä hallitus, miltä nämä perussuomalaisten ideat kuulostavat?

”Selvittelyn” aika on ohi

Hyvä hallitus, sen sijaan, että perustatte komiteoita tutkimaan itsestäänselvyyksiä, kuuntelisitte edes hoitotyön ammattilaisia.

Oletteko koskaan kysyneet ratkaisuja terveydenhuollon kriisiin hoitajilta tai kuunteletteko lääkäreitä, jotka kertovat, kuinka heidän työaikaansa tuhlautuu toimimattomiin tietojärjestelmiin? Asiantuntemus arjen ongelmiin löytyy kentältä.





22.09.2022 PS kyselytunnilla: suomalaisten kanta on selvä – itäraja kiinni



TIEDOTE 22.9.2022
julkaisuvapaa


PS kyselytunnilla: suomalaisten kanta on selvä – itäraja kiinni


Venäjä julisti eilen liikekannallepanon, jolla se pyrkii paikkaamaan menetyksiään Ukrainan sodassa ja jatkamaan sitä. Tänään rajavartiolaitos ilmoitti Suomeen saapuvan liikenteen vilkastuneen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila huomautti, että vaikka hallitus on väittänyt tehneensä venäläisten viisumin saannin hankalaksi, pelkästään syyskuussa on venäläisille myönnetty yli kahdeksan tuhatta viisumia.

- Väite ei siis pidä paikkaansa. Viikossa venäläisiä on saapunut maahan kymmeniä tuhansia, iso osa turistiviisumilla, Junnila huomautti.

Edes turisteja ei saada pysäytetyksi

Junnila pitää hallituksen raja- ja viisumipolitiikkaa poukkoilevana ja erilaisia selityksiä hakevana sille, miksi edes turisteja ei saada pysäytettyä itärajalla.

- Kun Al-Holin ISIS-äideillä oli kiire Suomeen, niin kyllä etsittiin kaikki porsaanreiät konsulilaista heidän tuomisekseen. Venäläisten kohdalla on kierrelty ja kaarreltu lakiin vedoten, ettei edes turisteja voi pysäyttää. Suomi on viimeinen maaraja, josta venäläiset vyöryvät EU-alueelle.

- Tässä ei ole kysymys yltäkylläisistä lomamatkoista vaan turvallisuusuhasta. Lopettaako hallitus venäläisten turistiviisumien myöntämisen välittömästi? Junnila kysyi.

Pääministeri Sanna Marin (sd) vastasi, että hänen mielestään turvallisuusviranomaisten on syytä tehdä uudelleenarviointia turvallisuusuhasta. Marin lisäsi, että ulko- ja sisäministeriö selvittävät nyt, miten kansallisella lainsäädännöllä voitaisiin estää maahantuloa, mikäli turvallisuusuhkiin pitäisi reagoida.

Kyseessä ei vain moraalinen ongelma

Hallituksesta on todettu maahan tulevien venäläisten muodostavan vain moraalisen ongelman. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan Suomen linja on ollut, etteivät he muodosta turvallisuusuhkaa.

- Ettekö todella näe turvallisuusuhkaa? Varusmiesliittokin ihmettelee, kuinka Suomi ei saa rajoja kiinni, vaikka Baltian maat ja Puola ovat siinä onnistuneet ilman Euroopan Unionin moitteita. Kyselyjen mukaan ylivoimaisen suuri osa suomalaisista on itärajan sulkemisen kannalla, mutta valtiojohto ei ole sitä vielä ymmärtänyt, Junnila moitti.

Uudelle rajalailla voi sulkea itärajan

Junnila huomautti, että suomella on nyt käytössään perussuomalaisten vaatima uusi rajalaki, jonka nojalla itäraja voidaan sulkea laajamittaisen maahantulon edessä.

- On syytä olettaa, että paine kasvaa entisestään Suomen Venäjän vastaisella rajalla niin kauan kuin hallitus pitää auki Putinin portin Eurooppaan.

- Onko hallitus valmis sulkemaan Itärajan, kyllä vai ei? Junnila kysyi vielä sisäministeri Krista Mikkoselta (vihr).

Tähän ei saatu selkeää vastausta. Ministeri Mikkonen vain totesi, että turvallisuusviranomaiset seuraavat tarkasti tilannetta. Hallitus on Mikkosen mukaan hakenut EU-tasoista ratkaisua asiassa, mutta koska sellaista ei ole näköpiirissä, nyt etsitään nojaa kansallisesta lainsäädännöstä.

Vaihtoehtoinen käytännön nopea ratkaisu

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho huomautti, että pitkälti samat ministerit ja samat virkamiehet, jotka tulkitsivat lakia luovasti tuodakseen kalifaattiin lähteneet henkilöt Al-Holin leiriltä, tulkitsevat nyt lakeja venäläisten suhteen.

- Jos Suomella ei ole uskallusta lopettaa viisumien myöntämistä ja evätä maahanpääsyä nykyisiltä viisuminhaltijoilta asiahan voitaisiin ratkaista myös käytännön toimilla esimerkiksi sulkemalla koko Pietarin konsulaatti ja Kaakkois-Suomen raja-asema. Niiden auki pitäminen ei liene kenenkään ihmisoikeus, Halla-aho totesi.






19.09.2022 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Oikeus kielsi myös kotihoidon lakon – eduskunnan enemmistö halusi silti näyttää hoitajille kaapin paikan



TIEDOTE 19.9.2022
JULKAISUVAPAA

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Oikeus kielsi myös kotihoidon lakon – eduskunnan enemmistö halusi silti näyttää hoitajille kaapin paikan

Eduskunta äänesti maanantaina hallituksen esityksestä koskien hoitajien pakkotyölakia. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen ihmettelevät, miksi lakia ei vedetty pois, vaikka teho-osastojen lakon lisäksi myös kotihoidon lakko kiellettiin oikeudessa.

”Käsittelyn aikana saimme tiedon, että oikeus oli kieltänyt myös Helsingin kotihoitoon kaavaillun lakon. Tämän tiedon myötä viimeinenkin oikeutus pakkolailta poistui. Tästä huolimatta hallitus ei vetänyt esitystään pois, vaan junttasi lain voimaan. Hoitajia jäivät tukemaan ainoastaan perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja viisi vasemmistoliiton kansanedustajaa. Vaikuttaa siltä, että kaapin paikan osoittamisesta hoitajille tuli hallitukselle arvovalta- ja kokoomukselle arvokysymys”, Juvonen, Juuso ja Reijonen pohtivat.

Perussuomalaiset eivät hallituksen perusteluja lain välttämättömyydestä sulattaneet.

”Tämä laki ainoastaan pahentaa vastakkainasettelua ja katkeruutta, hoitajat ovat syystäkin loukkaantuneita. Hallitusta kiinnostaa potilasturvallisuus ainoastaan tekosyynä lakon murtamiselle. Suomessa kirjattiin viime vuonna yli 9000 potilasvahinkoa, siis yli 24 joka päivä. Tämä ei hallitusta kiinnostanut, vaan hallitus alkoi puhua potilasturvallisuudesta vasta, kun hoitajat vaativat lisää palkkaa ja uhkasivat mennä lakkoon. Hallitus on ratkaissut hoitoalan ongelmia ainoastaan paperilla, eikä hallitus pysty toteuttamaan säätämäänsä hoitajamitoitusta käytännössä. Huonoin mahdollinen päätös tässä tilanteessa on lytätä hoitajat ja osoittaa heille, että he ovat tasan niin tärkeitä, että heidät pakotetaan töihin, mutta eivät niin tärkeitä, että heille pitäisi maksaa kunnollista palkkaa. Mitään ymmärrystä tai tukea naisvaltaisten alojen pienipalkkaisille ja ammattitaitoisille työntekijöille ei naisvaltaiselta hallitukselta löytynyt”, Juvonen moittii.

Suomalaisia hoitajia arvostetaan kaikkialla muualla paitsi Suomessa.

”Yhä useampi hoitaja uupuu työssään ja moni on hakeutumassa toiselle alalle tai töihin naapurimaihin. Lapissa Ruotsin puolelle siirtyvä lähihoitaja saa palkkaansa tuhannen euron korotuksen, sairaanhoitaja vieläkin enemmän, Norjan palkoista tai työehdoista puhumattakaan. Suomalaisten hoitajien ammattitaitoa arvostetaan ulkomailla, mutta Suomessa ei, ja ratkaisuksi tarjotaan filippiiniläishoitajien palkkaamista, joka ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, koska hoitajapula on kuitenkin kansainvälinen ilmiö. Pelkästään vanhuspalveluihin tarvittaisiin 30 000 uutta työntekijää tällä vuosikymmenellä, mutta valtio ja kuntatyönantaja kiihdyttävät tällä pakkotyölailla joukkopakoa entisestään ja ajavat nykyisetkin hoitajat vuokratyöfirmoihin paremman palkan ja joustavamman työajan toivossa. Tämä ei ole ratkaisuhakuista eikä pitkäjänteistä. Hallituksella on rahaa vaikka mihin toisarvoiseen, mutta rahat loppuvat aina juuri silloin, kun on kyse hoitajien palkoista”, Juuso ihmettelee.

Pitkällä tähtäimellä ainoa ratkaisu hoitajapulaan on lisätä hoitotyön houkuttelevuutta.

”Tilanne, jossa monet koulutetut ja ammattitaitoiset hoitotyön ammattilaiset vaihtavat alaa huonojen työolojen takia, on Suomen kannalta kestämätön. Palkkatasomme on jäänyt pahasti jälkeen muista Pohjoismaista ja moni lähtee ulkomaille töihin, koska siellä myös työoloihin kiinnitetään enemmän huomiota. Meillä on vakava ongelma hoitoalan veto- ja pitovoiman suhteen, ja hallituksen välinpitämätön tai jopa syyllistävä suhtautuminen hoitoalan ongelmiin vain pahentaa tilannetta entisestään. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, johon vastatessaan ministeri Kiuru puhui koulutuksesta, hyvästä johtamisesta ja työhyvinvoinnista. Ministeri ei kuitenkaan vastannut, mitä näiden asioiden eteen aiotaan tehdä. Hallituspuolueiden vaalipuheet eivät ole toteutuneet missään muodossa, vaikka aikaa korjata hoitajien asiat olisi ollut jo yli kolme vuotta. Suurista puolueista ainoastaan perussuomalaiset antoi tukensa hoitajille”, Reijonen kiteyttää.




19.09.2022 Puheeni potilasturvallisuus ”pakkolakiin” sisältää lain hylkäysesityksen



Arvoisa puhemies!

Esitän, että käsittelyssä oleva pakkolaki hylätään.

On erikoista, että hallitus tuntuu yhtäältä suhtautuvan hoitotyöhön niin tärkeänä, että hoitajat on pakotettava pakkolailla töihin, mutta toisaalta ei kuitenkaan niin tärkeänä, että hoitajille pitäisi maksaa työstään palkkaa, jolla tulee toimeen.

Muissa Pohjoismaissa hoitajien palkkataso on aivan toinen kuin Suomessa ja heille maksetaan paljon suurempaa palkkaa. Myös koronapandemian aikana, kun hoitajat joutuivat venymään äärimmilleen ja riskeeraamaan oman terveytensä, muualla Euroopassa yhteiskunnan arvostus hoitajia kohtaan näkyi palkassa. Suomessa arvostusta näytettiin ehdottamalla, että hoitajat voisivat tulostaa toisilleen kiitoskortteja. Hyvä hallitus, ei näin.

Arvoisa puhemies!

Suomea on vaivannut jo pitkään hoitajapula, hoitoalalla työskentelee yli kymmenen tuhatta hoitajaa vähemmän kuin pitäisi. Samaan aikaan moni suomalainen hoitaja joko vaihtaa alaa tai menee ulkomaille töihin. Suomi käyttää terveydenhuoltoon merkittävästi vähemmän rahaa asukasta kohden kuin muut Pohjoismaat. Melkein kaikkeen muuhun hallituksella tuntuu riittävän rahaa, mutta ei hoitajille. Jopa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö on huomauttanut julkisesti, että vihreään siirtymään olisi voitu laittaa rahaa maltillisemmin. Hallitukselta riitti siihen yli miljardi euroa, ja tämä EU:n rahoituksen päälle!

Vaalipuheissa nykyinen pääministeri Marin kehotti hoitajia menemään lakkoon arvostuksen ja palkkatason nostamiseksi. Kun puheet pitäisi lunastaa käytännössä, rahaa ei löydy. Mitään ymmärrystä tai tukea naisvaltaisten alojen pienipalkkaisille ja ammattitaitoisille työntekijöille ei naisvaltaiselta hallitukselta löydy.

Arvoisa puhemies!

Hallituspuolueet eivät tunnu ymmärtävän, että tämä pakkolaki ei ratkaise työtaistelua millään muotoa, vaan ainoastaan pahentaa vastakkainasettelua. Tämä lisää katkeruutta, hoitajat ovat syystäkin loukkaantuneita. Meillä on ollut jo vuosia koko ajan paheneva terveydenhuollon kriisi. Potilasturvallisuus vaarantuu harva se päivä, kun henkilöstöä on liian vähän. Tämä näkyy käytännössä kasvavina potilasvahinkojen määränä. Vuonna 2021 potilasvahinkoja kirjattiin yli 9000, siis yli 24 joka päivä. Tästä hallitus ei kuitenkaan ole huolissaan, vaan ainoastaan hoitoalan lakosta. Kuinka teillä on pokkaa toimia näin?

Valiokunnissa kuullut työoikeuden asiantuntijat ottivat selkeän kannan ja kritisoivat esityksessä erityisesti aluehallintovirastojen roolia. On käsittämätöntä, että tahosta, jonka pitäisi olla puolueeton valvontaviranomainen, tehdään työtaistelun osapuoli. Jo nykyisen lainsäädännön perusteella käräjäoikeus voi kieltää lakon, mikäli potilasturvallisuus on vaarassa lakon takia, ja tämä nähtiin jo käytännössä.

Arvoisa puhemies!

Perussuomalaisilla on selkeä kuva siitä, mitä hoitoalan ongelmien ratkaisemiseksi on tehtävä. Sen lisäksi, että pakkolaki on hylättävä, esitämme kuutta lausumaa tilanteen korjaamiseksi. Esitämme lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia, jotta hoitajille voidaan maksaa palkankorotukset, ja hallitukselta konkreettista tukea työriidan ratkaisemiseen sopimalla lakon murtamisen sijasta. Esitämme toimenpiteitä sote-alan veto- ja pitovoiman parantamiseksi palkkaamalla riittävä määrä pätevää, ammattitaitoista ja kielitaitoista työvoimaa, tämä on tärkeää myös potilasturvallisuuden kannalta.

Esitämme koulutuspoliittisia keinoja hoitoalan opintokokonaisuuksien nopeuttamiseksi ja tiivistämiseksi, jotta esimerkiksi opiskelu lähihoitajan tutkinnon kautta sairaanhoitajaksi ei kestäisi yli kuutta vuotta. Esitämme myös, että hallitus palauttaisi opintopolun, jolla sairaanhoitaja voi opiskella lääkäriksi neljässä vuodessa. Esitämme toimenpiteitä, joilla vanhusten hoivapalveluihin palkataan tarpeeksi avustavaa henkilökuntaa, jotta hoitajat voivat keskittyä varsinaiseen hoitotyöhön. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, esitämme toimenpideohjelmaa hoitotyön johtamisen ja työn organisoinnin kehittämiseksi.

Arvoisa puhemies!

Perussuomalaiset ymmärtävät, että tämä kaikki maksaa. Kyseessä on arvovalinta. Me asetamme suomalaisen terveydenhuollon maailmanparantamisen edelle. Hyvät hallituspuolueiden edustajat, nyt teillä on mahdollisuus näyttää, arvostatteko te hoitohenkilökuntaa ja haluatteko nostaa hoitajat arvostus- ja palkkakuopasta vai ette. Jos arvostatte hoitajia ja heidän tekemäänsä työtä, äänestäkää pakkolaki nurin! Ja työmarkkinapöytään terveiset, tulkaa hoitajia vastaan!




16.09.2022 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Potilasturvallisuus ratkaistaan riittävällä rahoituksella, ei pakkolailla



TIEDOTE 16.9.2022
JULKAISUVAPAA

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Potilasturvallisuus ratkaistaan riittävällä rahoituksella, ei pakkolailla

Eduskunta käsitteli perjantaina hallituksen esitystä, jolla hallitus puuttuu hoitajien työtaisteluun rankalla kädellä. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen ja Kaisa Juuso arvioivat, että pakkolaki ei ratkaise mitään, vaan johtaa ainoastaan tilanteen kriisiytymiseen entisestään.

”Hallituspuolueet kokevat kovaa tarvetta korostaa, että potilasturvallisuuden takia lakkoon on välttämätöntä puuttua pakkolailla, mutta kyseessä ei ole lakon murtaminen. Kuitenkin päähallituspuolue SDP:n omista riveistä todettiin vuoden 2007 vastaavan lain käsittelyssä, että potilasturvallisuus ei ole uusi eikä työtaistelusta johtuva ongelma, vaan pitkäaikainen ongelma, johon on ratkaisuna ainoastaan raha”, Juvonen ja Juuso muistuttavat.

Perussuomalaisten mukaan päähallituspuolue SDP:n vaalipuheet ja teot eivät kohtaa hoitajien asiassa.

”Hallitus haluaa tällä lailla potilasturvallisuuteen vedoten mahdollisuuden pakottaa jopa irtisanoutuneet ja uuden työpaikan löytäneet hoitajat pakkotyöhön. Tämä osoittaa hallitukselta sekä heikkoa arvostelukykyä että heikkoa arvostusta hoitoalalla toimivaa henkilöstöä kohtaan. Pääministeri Marin esitti ennen vaaleja oppositiosta yleislakkoa naisvaltaisten alojen nostamiseksi arvostus- ja palkkakuopasta. Nyt, kun naisvaltainen hoitoala taistelee päästäkseen pois palkkakuopasta ja ensi vuoden talousarvio on juuri tulossa eduskunnan käsittelyyn, mitä tekee Marin? Tuoko hän eduskunnalle korjatun talousarvioesityksen, jolla hoitajat nostettaisiin palkkakuopasta? Nyt häneltä ei löydy hoitajille senttiäkään, vaan hän päästää ministeri Lindenin kurmoottamaan hoitajia pakkolailla”, Juvonen ja Juuso moittivat.

Perussuomalaiset esittivät vastalauseessaan korotettua palkkaa suojelutyöhön joutuville sekä lausumissa useita konkreettisia ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi.

”Esitimme suojelutyöhön pakotetuille hoitajille kolminkertaista palkkaa, jotta työnantajapuoltakin alkaisi kiinnostaa lakon murtamisen sijasta sovinnon löytäminen. Hallitus voi ratkaista tilanteen lisäämällä sote-rahoitusta niin, että palkankorotuksiin riittää rahaa. Pitkällä tähtäimellä alan veto- ja pitovoimaa on parannettava ja selvitettävä koulutuspoliittiset keinot, jotta esimerkiksi opintopolku lähihoitajan tutkinnon kautta sairaanhoitajaksi ei kestäisi yli kuutta vuotta. Tilannetta kentällä voidaan parantaa oleellisesti sillä, että vanhuspalveluihin palkataan riittävä määrä avustavaa henkilökuntaa, jotta hoitajat voivat keskittyä varsinaiseen hoitotyöhön, ja luodaan toimenpideohjelma ratkaisemaan työn johtamista ja organisointia koskevat ongelmat”, Juvonen ja Juuso kiteyttävät.

Tukea perussuomalaisten valiokuntaryhmän ehdotuksille ei perjantai-illan äänestyksessä hallituspuolueista löytynyt.

”Esitimme jo valiokunnassa lain hylkäämistä, jos siihen ei tehdä suojelutyön osalta korjauksia, jotka olisivat tehneet siitä edes hieman tasapuolisemman työntekijöiden näkökulmasta. Tässä muodossa emme voi lakia hyväksyä, joten tulemme esittämään maanantain täysistunnossa lain hylkäämistä”, Juvonen ja Juuso kertovat.




07.09.2022 Lakialoitteeni: Saattohoito subjektiiviseksi oikeudeksi - kirjattava terveydenhuoltolakiin



Esittelin tänään eduskunnassa kaksi lakialoitetta.

Tällä aloitteella hyvä saattohoito tulisi subjektiiviseksi oikeudeksi kansalaisille.

Tämä on sitä konkretiaa, jolla nostetaan tärkeitä asioita esiin - joskus ne myös etenevät. Minusta tuntuu, että kyllä tämä vielä etenee.

Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta

Eduskunnalle

PERUSTELUT

Eduskunnassa käsiteltiin vuonna 2018 kansalaisaloite "Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta". Eduskunta hylkäsi aloitteen, mutta edellytti valtioneuvostoa asettamaan asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä esittää yksimielisenä näkemyksenä, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tulisi kehittää ja saattohoidon saatavuutta sekä osaamista lisätä.

Asiantuntijatyöryhmä esittää säädösehdotuksia voimassa olevaan terveydenhuoltolakiin (1326/2010), ja tämän lakialoitteen tarkoituksena on saattaa ehdotukset lain kahteen pykälään.

On tärkeää, että palliatiivista ja saattohoitoa koskevat säännökset ja määräykset saatetaan terveydenhuoltolain erilliseen uuteen 24 a §:ään. Tämä korostaa sääntelyn merkitystä ja voi tehostaa terveydenhuoltoalan ohjaus- ja valvontakeinojen ja sanktioiden käyttöä.

Terveydenhuoltolain 50 §:ssä säädetään kiireellisestä hoidosta. Tähän pykälään on syytä lisätä myös säädös oikeudesta saattohoitoon.

Äkillisissä ja yllättävissä sairaustapauksissa ja hoitotilanteissa voi tulla vastaan tilanteita, joissa potilaan terveydentilassa tapahtuu muutoksia huonompaan suuntaan. Kiireellisen hoidon tulee kyetä tarjoamaan nopeasti potilaalle hänen tarvitsemaansa hoivaa ja hoitoa. Oikeus hyvään palliatiiviseen ja saattohoitoon tulee olla myös kiireellisessä hoivassa.

Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmä on säädöstyöryhmän valmistelun perusteella päätynyt seuraavaan alustavaan säädösehdotukseen, joka lisättäisiin terveydenhuoltolakiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1516/2016, sekä
lisätään lakiin uusi 24 a § seuraavasti:
24 a §

Palliatiivinen hoito ja saattohoito

Hyvinvointialueen on järjestettävä palliatiivinen hoito ja saattohoito.

Palliatiivisella eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista elämän loppuvaiheen hoitoa erityisesti, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus tai vamma aiheuttaa potilaalle kärsimystä ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, ja se ajoittuu oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen.

Palliatiivinen hoito ja saattohoito järjestetään porrasteisesti osaamistasojen (perustaso, erityistaso ja vaativa erityistaso) laatukriteereiden mukaisesti ja niin, että valtakunnallisesti tasa-arvoinen, tarvelähtöinen hoitoon pääsy turvataan.

Sairaanhoitopiireissä tulee olla monipuoliset ja moniammatilliset erityistason palliatiiviset keskukset, jotka tarjoavat erityistason avo- ja vuodeosastopalveluita sekä vastaavat konsultaatio- ja päivystystuen järjestämisestä 24 tuntia joka vuorokausi. Sairaanhoitopiireissä tulee myös olla koko sairaanhoitopiirin kattavat palliatiiviset kotisairaalaverkostot, joita koskevien palveluiden tulee olla saatavilla 24 tuntia joka vuorokausi.

Yliopistosairaanhoitopiireissä tulee olla palliatiiviset keskukset, jotka vastaavat vaativan erityistason palliatiivisen hoidon palveluista koko erityisvastuualueella ja lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamissuunnitelmien laadinnasta.

Tarkempia määräyksiä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta säädetään valtioneuvoston tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
50 §

Kiireellinen hoito

Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien saattohoito, kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja sosiaalinen tuki, on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.



07.09.2022 Lakialoitteeni: Läheistään saattohoitavalle erityishoitorahaa



Tällä lakialoitteella esitän läheisensä saattohoitoon osallistuvalle oikeutta erityishoitorahaan. Että hoitavan henkilön taloudellinen turva huomioitaisiin myös.

Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

PERUSTELUT

Tällä lakialoitteella esitetään, että myös henkilöllä, joka osallistuu vakavasti sairaan läheisensä saattohoitoon, olisi oikeus erityishoitorahaan. Erityishoitoraha on tarkoitettu korvaamaan lyhytaikaista tai tilapäistä ansionmenetystä, joka aiheutuu vakuutetun osallistumisesta lapsensa sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen.

Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmän näkemyksen mukaan Suomessa olisi harkittava Ruotsin mallin mukaista lainsäädäntöratkaisua, jossa turvataan tuki henkilöille, jotka hoitavat vakavasti sairasta läheistään. Ruotsin sosiaalipalvelulain (socialtjänstlag, 2001:453) 5 luvun 10 §:n mukaan sosiaalilautakunnan on tarjottava tukea henkilöille, jotka hoitavat vakavasti sairasta läheistään. Sosiaalihallitus on laatinut kunnille lainkohdan soveltamisohjeen.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama kolmikantainen työryhmä on valmistellut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1158 vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta (työelämän tasapaino -direktiivi) edellyttämät muutokset Suomen työlainsäädäntöön. Direktiivi sisältää muun muassa uuden oikeuden viiden päivän omaishoitovapaaseen. Direktiivi saatettiin kansallisesti voimaan laeilla 14.1.2022/28 ja 14.1.2022/32. Omaishoitovapaata voidaan käyttää esimerkiksi saattohoidossa olevan omaisen hoitamiseen, mutta vapaan palkattomuus rajoittanee sen käyttöä merkittävästi.

Voimassa olevat säännökset sekä työ- ja virkaehtosopimukset mahdollistanevat virka- tai työvapaan myöntämisen jo nyt valtion, kunnan ja yksityisten palveluksessa oleville työntekijöille, mikäli työntekijä esittää luotettavan selvityksen (esimerkiksi lääkärinlausunnolla) saattohoitotilanteesta. Tällaisen vapaan saaminen palkallisena edellyttänee muutoksia sosiaaliturvalainsäädäntöön ja ehkä muihinkin säännöksiin. Asiaa voi verrata esimerkiksi sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvussa säädettyyn erityishoitorahaan, joka on tarkoitettu korvaamaan lyhytaikaista tai tilapäistä ansionmenetystä, joka aiheutuu vakuutetun osallistumisesta lapsensa sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen. Vastaavalla tavalla sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:n 1 momenttiin voitaisiin tehdä seuraava lisäys.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 1 §:n 1 momentti seuraavasti:
10 luku

Erityishoitoraha

1 §

Erityishoitoraha

Erityishoitoraha on tarkoitettu korvaamaan lyhytaikaista tai tilapäistä ansionmenetystä, joka aiheutuu vakuutetun osallistumisesta lapsensa sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen taikka hänen osallistumisestaan vakavasti sairaan läheisensä saattohoitoon.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.



31.08.2022 Lukiolaisten ja muiden opiskelijoiden opintotarjottimelle hoiva-avustajan opintokursseja - annetaan reippaille nuorille mahdollisuuksia työskennellä vanhustenhoivan alalla lain sallimin puittein



Hoitajamitoitukseen 0,7 ei päästä ensi keväänä toteavat THL:n tutkijat tänään. THL toteaa selvityksessään, että sitovan mitoituksen nostoa tulisi siirtää vuodella. (Iltalehti 30.8. 2022).

Vuoden lisäaika on vain jonninjoutavaa ajantappoa, mikäli hallitus ei tuo uusia ideoita työelämään ja koulutuspolitiikkaan. On käsittämätöntä, että vaikka hallitus on nuijinut vanhus- ja hoitajamitoituslait, se ei ole keksinyt yhtä ainoatakaan keinoa saada alalle työvoimaa.

Olen työskennellyt pitkään hoitoalalla ennen eduskuntaa ja työskennellyt eri aikakausilla nähden hoitajapulan monet kasvot. Yksi hoitoalan kriisiä helpottava vastaus voisi löytyä nuorista ja opiskelijoista.

Laajennetaan kaikkien opiskelijoiden, lukiosta toiseen asteeseen ja yliopistoon, opintokurssitarjotinta niin, että sieltä on mahdollisuus valita hoiva-avustajan opintoihin liittyviä opintokursseja soveltuvina opintoina. Näistä sivuopinnoista saisi opintopisteet kuten esimerkiksi lukiossa saa hygieniapassista, ensiapukurssista ja autokoulusta. Opinnot voisivat mahdollistaa tietynlaisen työskentelyn vanhustenhoivan sektorilla avustavissa tehtävissä vanhuslain ja työlainsäädännön suomin mahdollisuuksin. Lain mukaan hoiva-avustaja voi työskennellä välillisessä ja välittömässä vanhustyössä.

Opiskelijan erilainen lisäosaaminen avaisi hänelle mahdollisuuksia kesä ja viikonlopputyöhön ja omiin ansioihin vanhustenhoivan sektorilla aivan kuten 80- ja 90- luvulla alan kouluttamattomilla ”vippareilla”, joiksi heitä kutsuttiin, oli. He olivat esimerkiksi nuoria, jotka pitivät välivuotta opinnoissaan lukion jälkeen tai jotka olivat opiskelleet täysin muuta alaa. He olivat todella tarpeellisia alalla. Erona entiseen olisi vain nyt se plussa, että nyt töihin tulijoilla olisi jo hoivaavustajan opintokursseja takataskussaan. Näin alalle saataisiin myös paljon kaivattua sijaistyövoimaa.

Koulutuspolitiikan on kehityttävä lakimuutosten myötä, mutta valitettavasti muutosta ei ole vanhuslain jälkeen tapahtunut. Oikea palkkapolitiikka taasen saa jo koulutetut alan ihmiset pysymään alalla. Eli koulutusmahdollisuuksia ja kesä - ja sivutöitä nuorille ja vakituista työtä ja kunnon palkkaa kaikille alalla oleville.





27.08.2022 Lamaa kohti menossa



Budjettipäällikkö Mika Niemelä toteaa tänään Hesarissa: vihreään siirtymään olisi hallitus voinut laittaa rahaa maltillisemmin. Tästä pidetään siis kiinni. (HS 27.8.2022 Valtion uuden kirstunvartijan mielestä velka ei ole vaaratonta). Hallituksen puusilmät on saatava auki.

Yleinen inflaatio tulee heikentämään suomalaisten tilannetta hirvittävästi.

Tämä on kuitenkin vasta ensi makua. Fortumin alkuvuoden tappiot olivat 12 miljardia, hoitajia puuttuu ja Venäjän hyökkäyssota ei laannu. Fortum kertoi tänään lähestyneensä hallitusta - hallituksen rajakukkaro on kansalaisten rahakukkaro.

On energia-, sähkö-, kaasu-, ruoka- ja terveydenhuollon kriisi. Kun rahalla saa vähemmän, niin silloin säästetään. Ostovoima hiipuu ja kotitalouksia, perheitä, yksinhuoltajia, eläkeläisiä ja yrityksiä tulee myös kaatumaan.

Nyt ollaan menossa alamäkeä ja vauhdilla laskusuhdanteeseen ja se on silloin lama.



24.08.2022 Itku ei auta markkinoilla - tositoimiin siitä!



Pääministeri Sanna Marin (sd.) liikuttui itkun partaalle puhuessaan toritapahtumassa juhlintakohusta, kertoi kaipaavansa myös iloa, valoa ja hauskuutta. STT

Minun tekisi mieli itkeä hallituksen tekemättömistä töistä liittyen terveydenhuollon kriisiin, hoitajapulaan, potilaiden kohtuuttomiin odotusaikoihin päivystyksessä ja sattuneisiin lääke- ja potilasvahinkoihin johtuen kiireestä ja Apotista ja kohtuuttomista hintojen noususta, sähkön, bensan ja ruoan hintojen hirveydestä.

Monelle suomalaiselle ilo, valo ja hauskuus on sähkösaunan lämmitys, lämmin koti, automatka 500 kilometrin päähän mummolaan, hyvä liha- tai kalapihvi lautasella, kivuton aamu ja yö ja luottamus huomiseen ja siihen, että raha riittää myös silloin.

Itku markkinoilla ei kuitenkaan auta. Siksi teen kahtakin kovemmalla volyymillä ulostuloja, jotta edes joku ääni kuuluisi.

Krokotiilin kyyneleitä en myöskään halua mistään nähdä. Tositoimia vain.



22.08.2022 Olen jättänyt eduskunnassa keskustelualoitteen kriisiytyneestä sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tilanteesta sekä henkilöstömitoituksen siirtymäajankohtaan liittyvistä asioista.



Eduskunnan puhemiehelle

Peruspalveluministeri Aki Linden ilmoitti, että Vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen nostolle täytyy katsoa pidempi siirtymäkausi. Päätös tehdään todennäköisesti hallituspuolueiden johtajien kesken. (STT 21.8.22)

Vanhustenhuollossa havaitut syvät ongelmat rävähtivät tietoon vuonna 2019 eduskuntavaalien alla. Eduskunnassa käsitelty lakiesitys henkilöstömitoituksesta hyväksyttiin pitkällä siirtymäajalla vuonna 2020.

Henkilöstömitoitusta on ollut tarkoitus nostaa vuoden 2023 alussa siten, että se on 0,6. 1.4.2023 siirtymäajan päättyessä sen olisi oltava 0,7.

Henkilöstömitoitus uhkaa jäädä toteutumatta, sillä Suomessa on edelleen pulaa sotealan henkilöstöstä. Henkilöstöpulaan on löydettävä ratkaisuja, sillä siirtymäaika yksistään ei ratkaise henkilöstöpulaa.

Mikäli konkreettiset toimet henkilöstömitoituksen toteutumiseksi jäävät tekemättä, tulemme ikään kuin sallimaan sen, että vanhustenhuollon asioita ei onnistuta laittamaan kuntoon.

Olen esittänyt, että pääministeri Sanna Marin(sdp) antaisi terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kriisiytymisestä pääministerin ilmoituksen. Tämä ei ilmeisesti ole toteutumassa, joten esitän tällä keskustelualoitteella, että eduskunnassa käydään sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhustenhoidon kriisiytyneestä tilanteesta ja henkilömitoituksen siirtymäajasta ajankohtaiskeskustelu.

Edellä olevan perusteella ehdotan / ehdotamme,

että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun kriisiytyneestä sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tilanteesta sekä henkilöstömitoituksen siirtymäajankohtaan liittyvistä asioista.



22.08.2022 Tiedote: Hoitajamitoituksen toteutuminen munattu kuhnailulla ja kitsastelulla - hoitajamitoituksen peruminen tuotava eduskunnan laajaan keskusteluun kaikkien puolueiden kesken



Peruspalveluministeri Aki Linden ilmoitti, että Vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen nostolle täytyy katsoa pidempi siirtymäkausi. Päätös tehdään todennäköisesti hallituspuolueiden johtajien kesken. (STT 21.8.22)

Taas tarjotaan vain pitkää siimaa vanhuksille ja heidän hoitajilleen. Näin suurta päätöstä ei voi taputella pelkästään hallituksen kesken. Asiasta on saatava keskustelu eduskunnan saliin ja myös opposition on päästävä mukaan keskustelemaan ja neuvottelemaan hoitajamitoitukseen liittyvistä asioista. Olen tehnyt tänään asiasta myös eduskunnan keskustelualoitteen.

Juvonen on vaatinut 12.8.2022 pääministeri Sanna Marinilta pääministerin ilmoitusta terveydenhuollon kriisiytymisestä.

On valitettavaa, että pääministeri ei kommentoi asiaa. Pettymys on suuri ja se kuului myös kansalaisten suusta viikonlopun torikierroksilla hyvinkin suorin sanoin, kansanedustaja Arja Juvonen(ps) kertoo.

Vanhustenhuollossa havaitut syvät ongelmat rävähtivät tietoon vuonna 2019 juuri edellisten eduskuntavaalien alla. Hallitus ei ole kyennyt toteuttamaan eduskunnassa vuonna 2020 käsiteltyä lakiesitystä maaliin, vaikka aikaa oli paljon.

Puhetta paperilla. Pitkän, vuosien siirtymäajan siivellä annettuja katteettomia lupauksia ja hoitajanmitoituksen kuntoonlaittamis - teeman alla paistattelua. Todellisuudessa hallitus on vain painanut villasella vanhustenhuollon asiaa. Istuva hallitus jää mieleen siitä, että se onnistui munaamaan mitoituksen voimaanpanon kuhnailulla ja kitsastelulla. Koronakriisiä on käytetty aasinsiltana sille, että henkilöstöä ei ole. Hallitus ei tukenut sotehenkilöstöä koronakriisin aikana riittävästi. Rahallinen koronakorvaus olisi ollut tärkeää. Juvonen muistuttaa.

Kannustetta alalle lisää myös vakituiset ei määräaikaiset työsuhteet, hyvät työolot, mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin, koulutuksen oikeaaikaisuus ja oikea palkka- ja kohtuuhintainen asuntopolitiikka sotehenkilöstölle.



17.08.2022 Valtuustokysymys Espoon valtuustoon sähköpotkulautojen parkkeeraamiseen liittyvistä vaaratilanteista ja sähköpotkulautojen aiheuttamien vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä



Olen tehnyt valtuustokysymyksen 22.8. 2022 Espoon valtuustoon.

Sähköpotkulaudat ovat ilmestyneet myös Espoon katukuvaan ja niitä käytetään paljon.
Sähköpotkulaudalla saa ajaa siellä missä polkupyörälläkin eli pyörätiellä, tien pientareella ja kadulla.

Ongelmaksi on muodostunut sähköpotkulautojen parkkeeraaminen silloin, kun ajoaika päättyy. Myös sähköpotkulautojen aiheuttamat yllättävät muut vaaratilanteet ovat nousseet esiin kuntalaisten yhteydenotoissa. Näitä on olleet nopeus, holtittomat ohitustilanteet ja sähköpotkulautojen käyttö jalkakäytävillä.

Tieliikennelain mukaan sähköpotkulautailija on tienkäyttäjä, jonka on noudatettava polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteita sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Laki sähköpotkulautojen pysäköinnistä on selkeä, mutta sitä ei aina noudateta. Tästä seuraa vaaratilanteita, kun sähköpotkulautoja on parkkeerattu keskelle kulkureittiä tukkimaan kulkuväylää. Niitä on ollut myös poikittain kulkureitille kaatuneina.

Sähköpotkulautojen pysäköinti lainvastaisesti altistaa pyöräilijät ja kävelijät yllättäviin vaaratilanteisiin. Myös apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai rollaattoria, käyttävät ovat olleet yhteydessä ja kertoneet kulkuväylällä esteiksi muodostuneista sähköpotkulaudoista. Espoossa liikkuu myös näkövammaisia, joille este kulkuväylällä voi olla kohtalokas.
Tieliikennelain 12 pykälän mukaan tielle ei saa panna eikä jättää mitään, mikä voi vaarantaa tai haitata liikennettä.

Lain mukaan sähköpotkulaudan saa pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle samoin edellytyksin kuin polkupyörän tai moponkin.
Sähköpotkulauta on pysäköitävä jalkakäytävän ja pyörätien suuntaisesti ja mahdollisimman lähelle näiden reunaa.
Laitetta ei saa pysäköidä jalkakäytävän tai pyörätien keskelle tukkeeksi, eikä muutenkaan siten, että siitä aiheutuu vaaraa turvallisuudelle tai haittaa liikenteelle. (Erityisasiantuntija Marjo Immonen liikenne- ja viestintävirasto Traficomista 27.7.2022 Kaleva.)

Sähköpotkulaudan pysäköinti tieliikennelain vastaisesti voi olla pysäköintivirhe tai liikennerikos. Virheellisestä pysäköinnistä poliisi ja kunnallinen pysäköinninvalvonta voivat myös määrätä pysäköintivirhemaksun. Sähköpotkulaudat tulee pysäköidä tien oikealle puolelle, mutta taajamassa on mahdollista pysäyttää ja pysäköidä tien vasemmalle puolelle myös kaksisuuntaiselle tielle, jos pysäköinti ei vaaranna eikä haittaa liikennettä (Poliisitarkastaja Tuomo Katajisto poliisihallitus, 27.7.2022 Kaleva).

Liikenneturva on tehnyt kyselyjä sähköpotkulautailuun liittyen. Keväällä 2021 lähes 70 prosenttia vastanneista koki, että sähköpotkulaudat heikentävät jalankulkijoiden turvallisuutta. Lähes joka neljäs oli joutunut vaaratilanteeseen sähköpotkulaudan takia. Esiin nousi muun muassa liikenteen ennakoinnin vaikeutuminen ja sähköpotkulaudan nopeus ja äänettömyys vaaratilanteiden aiheuttajana. (Kantar TNS Oy kevät 2021.)

Loppuvuonna 2021 tehdyssä kyselyssä selvisi, että suomalaiset suhtautuivat tuomitsevasti jalkakäytävällä sähköpotkulautailuun. Erittäin tai melko vakavana liikennerikkomuksena aikuisen jalkakäytävällä sähköpotkulautailua piti 47 prosenttia vastanneista. Lieväksi rikkomuksen mielsi vain 22 prosenttia. (Kantar TNS Oy.)

Tällä valtuustokysymyksellä kysymme

Miten Espoossa aiotaan puuttua sähköpotkulautojen aiheuttamiin erilaisiin vaaratilanteisiin liittyen sähköpotkulautojen parkkeeraamiseen?
Miten Espoossa ennaltaehkäistään sähköpotkulautojen aiheuttamia muita vaaratilanteita liikenteessä?

Arja Juvonen
Espoon kaupunginvaltuutettu (ps)



12.08.2022 Jätin tänään kirjallisen kysymyksen hallituksen toimista sotehenkilöstön saatavuuteen, riittävyyteen ja henkilöstömitoituksen voimaantuloon sekä tartuntatautautilain 48a pykälän poistamiseen liittyen



Eduskunnan puhemiehelle

Ympärivuorokautisia vanhustenhoivapaikkoja on jouduttu sulkemaan niin Espoossa kuin Helsingissä, sillä hoitajapula on niin kova. Helsingissä paikkoja on suljettuna 14 ja Espoossa 65. (HS 10.8.2022)

Terveydenhuollon kriisi, ruuhkat päivystyksissä ja sairaaloissa ja vanhustenhoidon suuri henkilöstöpula ovat nostaneet keskustelun siitä, mitä tapahtuu henkilömitoituksen noston toteutumiselle. Henkilöstömitoituksen peruminen vanhustenhoivasta olisi takaisku vanhustenhoivan kentälle ja romuttaisi tavoitteet hyvästä vanhustenhoivasta. Henkilömitoituksen siirtymäaikaan 1.4.2023 mitoituksen on oltava vanhustenhoivan ympärivuorokautisessa hoivassa 0,7.

Sotehenkilöstö on ollut kovilla viimeiset vuodet johtuen koronaepidemian aiheuttamasta paineesta. Hoivakriisin on arvioitu kestävän koronaepidemian jälkeen vuosia, sillä ihmisten hoitoonpääsy, tutkimukset ja myös toimepiteitä kuten leikkauksia vaativa hoito, on viivästynyt ja siirtynyt.

Henkilöstömitoituksen siirtymäaika on ollut pitkä. Hallituksella on ollut vuosien aika selvittää henkilöstön tarve sotealalla ja esittää henkilöstön riittävyyteen tähtääviä toimia. Kyseessä on palkka-, koulutus-, ja työvoimapoliittiset kysymykset, joihin olisi pitänyt etsiä ratkaisuja.

Koronakriisin aikana hoitohenkilöstöä olisi voinut palkita ja kannustaa koronalisin, mutta valitettavasti Suomi erottautui monista muusta maista sillä, ettei henkilöstölle niitä annettu.

Hoitohenkilöstöä on poistunut alalta, sotealan opiskelijat eivät ole hakeutuneet kesätöihin terveydenhuoltoon ja pitkittynyt hoitovelka koronakriisin jälkeen uhkaa vuosia eteenpäin terveydenhuollon toimivuutta. Sotehenkilöstön koronarokotepakon ollessa edelleen voimassa vuoden loppuun on myös ajanut pois alan osaajia. Rokotteen ei ole todettu estävän tai suojaavan tartunnoilta, mutta hoitohenkilöstön aseptinen toimintatapa ja maskit, joita edelleen sairaaloissa ja hoivapaikoissa käytetään, ovat suojakeinoista tällähetkellä toimivia. Pakkorokotelain voimassaolo on nyt ratkaistava tämänhetkisen tutkimustiedon ja kokemustiedon mukaan.

Henkilöstömitoitus kirjattiin lakiin, sillä vanhustenhoidossa paljastui törkeitä laiminlyöntejä ja epäkohtia. Ministeriössä perustettiin myös työryhmä selvittämään henkilöstön työvoimapulaa.

Työryhmää johtava STM:n osastopäällikkö Satu Koskela toteaa, ettei budjettiriiheen ole tulossa uusia nopeavaikutteisia ehdotuksia sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi. Koskelan mukaan ratkaisuvaihtoehdot monimutkaiseen ongelmaan vaativat vielä tarkempaa selvittämistä, ja rahoitusta vaativat laajat selvitystyöt valmistunevat vasta tulevalla hallituskaudella.(HS 10.8. 2022)

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus on valmistautunut henkilöstömitoituksen vaatimaan henkilöstötesurssin saatavuuteen ja riittävyyteen hallituskautensa aikana? Mitä ehdotuksia hallituksen perustama työryhmä tuo henkilöstön saatavuuteen liittyen? Aikooko hallitus perua Tartuntatautilain 48a lakipykälän sotehenkilöstön rokotepakosta? Aikooko hallitus perua henkilöstömitoituksen voimaantulon 1.4.2023?




10.08.2022 Hoitajamitoitus romuttuu - hallituksen suurin puhallus ja aprillipila toteutumassa



Ympärivuorokautisia vanhustenhoivapaikkoja on jouduttu sulkemaan niin Espoossa kuin Helsingissä, sillä hoitajapula on niin kova. Helsingissä paikkoja on suljettuna 14 ja Espoossa 65. (HS 10.8.2022)

Terveydenhuollon kriisi, ruuhkat päivystyksissä ja sairaaloissa ja vanhustenhoidon suuri henkilöstöpula ovat johtamassa siihen, että henkilömitoituksen noston toteutuminen vuonna 2023 eduskunnassa hyväksytyn esityksen mukaan uhkaa romuttua. Kriisiä, mikä ei ole yllätys ja mihin yhteiskunta ja hallitus olisi voinut valmistautua ja reagoida ajoissa, tullaan käyttämään myös aasinsiltana sille, että henkilöstömitoituksen voimaantuloa ei voida toteuttaa, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaisten valiokuntavastaava Arja Juvonen toteaa.

Henkilömitoitus on tämän hallituskauden suurin puhallus, joka nyt paljastuu. Mitoituksen nostoon on annettiin pitkä siima ja monen vuoden siirtymä. Kuitenkaan hallitus ei ole onnistunut, se ei ole edes yrittänyt, ratkaista kysymystä siitä, miten nuo henkilöstömitoituksen vaatimat hoitajat löydetään, koulutetaan, saadaan palaamaan ja myös pysymään alalla. Koronakriisin aikana hoitohenkilöstöä olisi voinut palkita ja kannustaa koronalisin, mutta mihinkään tällaiseen ei valtion kassasta löytynyt rahaa. Yhteiskunnan pyörien pysähtymisen ennaltaehkäisy oli kuitenkin täysin terveydenhuollon ja pelastustoimen hyvän toiminnan ansiota. Nämä alat olisi ansainneet edes jonkinlaisen signaalin hallitukselta kiitokseksi. Sitä kiitosta sai lypsää, Juvonen moittii.

Hallitus niittää nyt sitä mitä kylvää. Hoitohenkilöstöä on poistunut alalta, sotealan opiskelijat eivät ole hakeutuneet kesätöihin terveydenhuoltoon ja pitkittynyt hoitovelka koronakriisin jälkeen uhkaa vuosia eteenpäin terveydenhuollon toimivuutta. Sotehenkilöstön koronarokotepakon ollessa edelleen voimassa vuoden loppuun on myös ajanut pois alan osaajia. Rokotteen ei ole todettu estävän tai suojaavan tartunnoilta, mutta hoitohenkilöstön aseptinen toimintatapa ja maskit, joita edelleen sairaaloissa ja hoivapaikoissa käytetään, ovat suojakeinoista tällähetkellä toimivia. Pakkorokotelain voimassaolo on nyt ratkaistava tämänhetkisen tutkimustiedon ja kokemustiedon mukaan, Juvonen vaatii.

Henkilöstömitoituksen eli hoitajamitoituksen nostoon tähtäävän esityksen rahoitus oli tarkoitus hoitaa yksityisten lääkärikäyntien korvauksista. Toiseksi aiottiin ’tehostaa’ ikääntyneiden, vammaisten ja lastensuojelun palveluhankintoja. Kolmas keino oli digitalisaation lisääminen, neljäntenä lääkehuollon kustannukset.

Kaikki nuo silloin esitetyt säästökohteet ovat kuitenkin sellaisia, joista on todella vaikea saada säästöjä ilman, että hoitoonpääsy tai hoidon laatu vaarantuvat. Digitalisaatio vanhustenhoivassa ja terveydenhuollossa ei sovi kaikkialle vaan sen kanssa on oltava tarkkana. Huonokuntoisen ikääntyneen luokse tehtävän kotikäynnin on oltava myös tulevaisuudessa henkilökohtainen. Sähköisen asioinnin lisääminen etenkään huonokuntoisten, toimintarajoitteisten tai muistisairaiden vanhusten kohdalla ole realismia, Juvonen moittii.

Henkilöstömitoiutus haluttiin lakiin, sillä vanhustenhoidossa paljastui törkeitä laiminlyöntejä ja huonoa vanhustenhoitoa. Hallitus ei kuitenkaan tehnyt täsmätoimia. Hallituksen perustama työryhmä ei ole saanut mitään aikaan.

Työryhmää johtava STM:n osastopäällikkö Satu Koskela toteaa, ettei budjettiriiheen ole tulossa uusia nopeavaikutteisia ehdotuksia sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi. Koskelan mukaan ratkaisuvaihtoehdot monimutkaiseen ongelmaan vaativat vielä tarkempaa selvittämistä, ja rahoitusta vaativat laajat selvitystyöt valmistunevat vasta tulevalla hallituskaudella.(HS 10.8. 2022)

0,7 hoitajamitoituksen tulee olla voimassa siirtymäajan mukaan on 1.4. 2023 aprillipäivänä. Aprillipilaksi se todellakin on muodostumassa. Vastuu sen toteuttamisesta ja rahoituksesta jää seuraavalle hallitukselle. Hallitus juottaa kuravettä vanhuksille ja hoivakriisi senkun vaan kasvaa, Juvonen kritisoi.





04.08.2022 Kirjallinen kysymys ministerille: Apotissa havaituista epäkohdista ja ongelmista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kuulemisesta ja mahdollisuudesta työskennellä potilaslähtöisesti



Husin alueella on Apotti tietojärjestelmä, jonka sujuvuutta, epävarmuutta ja vaikeaselkoisuutta on kritisoitu terveydenhuollon toimijoiden ja käyttäjien osalta pitkään. Apotin suurimmat omistajat ovat yliopistosairaala HUS, Helsinki ja Vantaa. Lisäksi mukana on kuusi muuta kaupunkia ja Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä.

Apotissa havaittuja ongelmia on tuotu julkisuuteen myös toistuvasti.

Radiologien tekemät kuvat ja lausunnot eivät näkyneet ja potilaiden röntgen-, magneetti-, ja ultraäänikuvia ei löytynyt asianmukaisesti järjestelmästä. (21.5.2021 Yle)

Apotin on kertottu lisäävän lääkitysvirheitä ja vievän aikaa potilastyöltä. Haastatellut työntekijät kertoivat artikkelissa joko vaihtaneen tai harkinneen vaihtavansa työpaikkaa. (Iltalehti 21.10.2021)

Heinäkuussa 2022 uutisoitiin, että lääkäreiden mukaan aikaa paneutua potilaan ongelmiin ei ole, tietoja kirjataan Apottiin puutteellisesti tai jopa väärin. Apotin kanssa toimimisen kerrotaan olevan myös uuvuttavaa. (Kauppalehti 24.7.2022)

Heinäkuussa 2022 uutisoitiin myös, että potilastietojärjestelmä Apotista ollaan tekemässä viranomaisille kantelua, sillä se aiheuttaa vaaraa potilastyössä, sen käyttö vie liikaa aikaa potilastyöstä ja sitä on hyvin vaikea käyttää (24.7.2022/ päivitetty 27.7.2022 Kauppalehti). Kantelun takana on useita Husin lääkäreitä.

Päivystyksessä ja sairaalatoiminnassa on kesän aikaan koettu suurta työntekijäpulaa ja painetta. Terveydenhuollon työntekijöiden stressi työnvaativuudesta potilasmäärien ja hoitovelan ollessa suurimmillaan on suuri. Koronaepidemian aiheuttama sosiaali- ja terveydenhuollon hoitovelka tulee kestämään vuosia.

Työntekijöiden tunne siitä, etteivät he voi tehdä työtään hyvin ja potilasturvallisesti on ymmärrettävä. Tämä viesti on tullut myös potilailta muun muassa julkisuuden kautta. (28.7.2022 HS)

Vaikeaselkoiset, aikaavievät, haastavat ja monikerroksiset tietojärjestelmät eivät helpota henkilöstön työtä. Tietotekniset ratkaisut on tehtävä potilaat ja hoitohenkilöstö edellä. Nyt on päinvastoin ja sotehenkilöstö ei voi tehdä työtään potilaslähtöisesti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

[Mitä hallitus aikoo tehdä ratkaistakseen tietojärjestelmä Apotissa havaitut epäkohdat ja ongelmat? Miten hallitus aikoo kuulla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä Apottiin liittyvissä ongelmissa? Miten hallitus turvaa sotehenkilöstön mahdollisuuden tehdä hoitotyötä potilaslähtöisesti?



02.08.2022 Suorittavilta terveydenhuollon työntekijöiltä byrokratia pois - Lääkärit ja hoitajat nääntyvät Apotin edessä



Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaaloissa on kärsitty kovasta työntekijäpulasta. Tästä on seurannut potilas­turvallisuuden vaarantumista. Myös potilaat ovat kertoneet päivystyksen ruuhkista Husin sairaaloissa. Peruspalveluministeri Aki Linden ei lupaa asiaan ratkaisua. (HS 1.8.2022)

Päivystyksen, mutta myös koko sairaalatoiminnan ongelmiin, on puututtava heti. Viestit päivystyksestä ovat karmaisevia, eikä niiden edessä saa antautua.

Kaikki perustyötä jarruttavat asiat, jotka lisäävät kiirettä ja epävarmuutta ja hidastavat toimintaa on korjattava. Toimimattomat ja vaikeaselkoiset tietojärjestelmöt ärsyttävät ja aiheuttavat stressiä. Kärsijänä on juurikin se lääkäri ja hoitaja, mutta myös potilas, jonka asialla meidän kaikkien tulee olla.

Yksi suuri syypää katastrofaalisiin ongelmiin Husin alueella on Apotti tietojärjestelmä, jonka sujuvuutta, epävarmuutta ja vaikeaselkoisuutta on kritisoitu terveydenhuollon toimijoiden ja käyttäjien osalta jo vuosia.

Ongelmia havaittiin taannoin radiologiassa: Radiologien tekemät kuvat ja lausunnot eivät näkyneet ja potilaiden röntgen-, magneetti-, ja ultraäänikuvia ei löytynyt asianmukaisesti järjestelmästä. (21.5.2021 Yle).

Apotin on kertottu lisäävän lääkitysvirheitä ja vievän aikaa potilastyöltä. Haastatellut työntekijät kertoivat joko vaihtaneen tai harkinneen vaihtavansa työpaikkaa. (Iltalehti 21.10.2021)

Juuri uutisoitiin, että lääkäreiden mukaan aikaa paneutua potilaan ongelmiin ei ole, tietoja kirjataan Apottiin puutteellisesti tai jopa väärin. Apotin kanssa toimimisen kertotaan olevan uuvuttavaa. (Kauppalehti 24.7.2022).

Terveydenhuoltoa ohjaa tietojärjestelmät. Kun suorittaville thöntekijöille eli lääkäreille ja hoitajille tulisi antaa kaikki voima ja viisaus tehdä työ potilaslähtöisesti, heille kasataankin kaikki byrokratia työpöydälle. Toimimattomat tietojärjestelmät ovat niitä. Suorittavilta henkilöiltä kaikki ylimääräinen byrokratia pois.

Työ pitää järjestää sellaiseksi että se sujuu. Jos kyseessä on tietokonejärjestelmien vaikeudet, on ne korjattava sujuviksi tai niiden käyttöön on löydyttävä avustavaa tietoteknistä henkilöstöä. Heidän tehtävä ei ole potilastyössä vaan potilstyötä tekevien rinnalla.

Koronaepidemia on aiheuttanut karmean stressin sairaaloiden työntekijöille
Nyt on mietittävä, mutta myös laitettava, työntekijöiden työolosuhteet kuntoon.

Potilastietojärjestelmä Apotista ollaan tekemässä viranomaisille kantelua, sillä se aiheuttaa vaaraa potilastyössä, sen käyttö vie liikaa aikaa potilastyöstä ja sitä on hyvin vaikea käyttää. (24.7.2022/ päivitetty 27.7.2022 Kauppalehti)Hyvä, että henkilöstö toimii asian edessä. Hallitus sen sijaan on ihan hiljaa terveydenhuollon kriisissä.





01.07.2022 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Kuntien ruokapalveluita koskeva sote-uudistuksen ”valuvika” ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä



TIEDOTE 1.7.2022
JULKAISUVAPAA

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Kuntien ruokapalveluita koskeva sote-uudistuksen ”valuvika” ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä

YLE uutisoi perjantaina 1.7. sote-uudistuksesta ”paljastuneesta”, kuntien ruokapalveluita koskevasta valuviasta. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen huomauttavat, että asia ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä.

”Sote-uudistuksen ongelmat koskien tukipalveluita on tuotu esille sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa useaan otteeseen vuosien 2021 ja 2022 aikana. Viimeksi huhtikuussa 2022, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli hallituksen esitystä 10/2022, nostimme asian esille valiokunnassa ja esitimme tukipalveluihin pidempää, vuoden 2024 loppuun ulottuvaa siirtymäaikaa. Hallituspuolueille tämä ei käynyt”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Eduskunta äänesti asiasta täysistunnossa 27.4.2022 (1).

”Esittämäämme pidempää siirtymäaikaa tuki äänestyksessä paikalla olleiden perussuomalaisten lisäksi vain seitsemän muuta edustajaa. Kaikki muut äänestivät lyhyen siirtymäajan puolesta. Ei voi olla kyse siitä, että joku ei tiedostanut ongelmaa. Kyse on siitä, ettei hallitus halunnut tehdä mitään tiedossa olevan epäkohdan korjaamiseksi”, Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.

Perussuomalaiset katsoivat valiokunnassa, että pidempi siirtymäaika olisi tarpeen, jotta toiminnan jatkuvuus turvattaisiin.

”Useat asiantuntijat toivat esiin saman ongelman, eli sen, ettei uudistuksessa ole riittävää siirtymäaikaa, jolla varmistettaisiin, että esimerkiksi kouluille ja vanhustenhoitoon ruokaa toimittavat yhteiskeittiöt voisivat jatkaa toimintaansa. Toimme esiin, että tilanne vaarantaa lähipalvelut eikä pien- ja paikallistuottajilla ole välttämättä mahdollisuutta osallistua kilpailutuksiin, jos ne koskevat koko hyvinvointialuetta. Nyt vaarana on, että ikääntyneiden asiakkaiden ruuan laatu sekä toimitusvarmuus kärsivät, koska hallituspuolueita ei kiinnostanut ratkaista ongelmaa ja varmistaa ateriapalveluiden jatkuvuutta”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kiteyttävät.

(1) https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/aanestys.aspx?aanestysnro=3&istuntonro=45&vuosi=2022






30.06.2022 TIEDOTE: Perussuomalaiset sai pitkäaikaiset vaatimuksensa läpi: Rajavartiolakia korjattiin hallintovaliokunnassa



TIEDOTE 30.6.2022
julkaisuvapaa

Perussuomalaiset sai pitkäaikaiset vaatimuksensa läpi: Rajavartiolakia korjattiin hallintovaliokunnassa

Perussuomalaiset sai hallintovaliokunnassa pitkäaikaisen vaatimuksensa läpi siitä, että itäraja voidaan vihamielisen hybridivaikuttamisen tapahtuessa sulkea kokonaan – myös silloin, jos turvapaikanhakijoita käytetään välineellistettyyn massasiirtolaisuuteen. Hallintovaliokunta aloitti kokouksensa tänään jo klo yhdeksän aamulla ja pääsi vihdoin asiasta yksimielisyyteen.

- Emme ole antaneet periksi. Linja on pitänyt alusta saakka, ja tavoitteemme ovat olleet selvät ja avoimet, perussuomalaisten puheenjohtaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra iloitsee.

- Tämä oli isänmaan turvallisuuden kannalta suuri voitto. Kun alkuperäinen hallituksen esitys olisi ollut voimaton estämään vihamielistä hybridivaikuttamista, meidän oli pysyttävä tiukkana. Oppositiosta voi vaikuttaa!

Käytännössä turvapaikanhaku voidaan hallintovaliokunnan muutosten jälkeen keskittää esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle niin, että turvapaikkahakemuksia ei oteta muualla vastaan.

- EU:lla ei ole toimivaltaa kansallisen turvallisuuden asioissa, vaikka vasta puolitoista kuukautta sitten hallitus väitti, että EU:n mukaan tällaista lakia ei voisi tehdä. Fakta kuitenkin on, että itsenäinen maa saa suojata rajansa. EU:lta luvan kysymisellä yritettiin selvästi hämätä asiassa, hallintovaliokunnan jäsen Mari Rantanen kommentoi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas huomauttaa, että vain perussuomalaiset asetti valmiuslain läpimenon kannalta ehdot vaatimalla, että rajavartiolakiin kirjataan nyt hallintovaliokunnan vaatimat pykälät.

- Tämä oli meille ainoana puolueena kynnyskysymys. Me emme luovuta, kun kyse on Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta, Peltokangas toteaa.





28.06.2022 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hallitus mahdollistaa hoitajamitoituksen kiertämisen, panttaa vanhuksen oikeutta hoivapaikkaan eikä tuo resursseja kotihoitoon



Tiedote:
Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hallitus mahdollistaa hoitajamitoituksen kiertämisen, panttaa vanhuksen oikeutta hoivapaikkaan eikä tuo resursseja kotihoitoon

Eduskunta äänesti tiistaina esityksestä, joka on parantavinaan ikääntyneen väestön hoivapalveluita.

Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat esitystä, sillä se ei ratkaise vanhustenhoidon ongelmia.

Hallituksen tuoma lakiesitys mahdollistaa hoitajamitoituksen kiertämisen, sillä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ei ole pakko antaa hoivapaikkaa. Hyvinkin huonokuntoisia vanhuksia ohjataan kotihoivan piiriin.

- Kaikissa tapauksissa kotihoito ei ole riittävä hoivan muoto. Tällöin tarvitaan palveluasumista. Esityksen keskeinen ongelma on se, että sitova hoitajamitoitus koskee vain ympärivuorokautista palveluasumista, Juvonen, Juuso ja Reijonen kritisoivat.

Perussuomalaiset esittivät pykälämuutosesityksissä ympärivuorokautisen palveluasumisen hoivapaikan saamista subjektiiviseksi oikeudeksi, hoivapaikan tarpeen käsittelyajan lyhentämistä kolmesta kuukaudesta yhteen kuukauteen ja hoivapalvelussa asuvan ikääntyneen käteen jäävän ns. käyttövaran korottamista 164 eurosta 250 euroon sekä käyttövaran sitomista indeksiin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisissa apulaisoikeusasiamies nosti myös esiin vaaran siitä, että haavoittuvassa asemassa oleva asiakas ei saa tarpeensa mukaista palvelua ja joutuu maksamaan siitä enemmän kuin vastaavassa tilanteessa oleva asiakas, jolle palvelu järjestetään ympärivuorokautisena palvelu asumisena, koska muun tyyppistä yhteisöllistä asumista ei koske asiakasmaksulain mukainen vähimmäiskäyttövara.

- Tämä esitys mahdollistaa sen, että ympärivuorokautisen palveluasumisen piiriin eivät pääse henkilöt, jotka sitä tarvitsisivat, vaan heidät ohjataan muun tyyppiseen yhteisölliseen asumiseen. Esitimme, että käyttövaran laajentamista myös yhteisölliseen asumiseen sekä sen korottamista 250 euroon kuukaudessa ja sitomista indeksiin. Kun näin ei kuitenkaan tapahtunut, yhteisöllisen asumisen piiriin ohjatuilta voidaan laskuttaa kohtuuttomia summia vähemmistä palveluista. Kun henkilöstömitoitustakaan ei yhteisöllisessä asumisessa ole, resurssit voivat olla riittämättömät, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat.

Ikääntyneiden palveluiden ongelmat liittyvät merkittävältä osin väärään priorisointiin ja hoitajapulaan. Tämän lisäksi hallitus kikkailee vanhustenhoidon termistöä muuttamalla.

- Jos hallitus haluaa parantaa ikääntyneiden palveluita, uusien palvelumuotojen keksimisen ja säästöjen hakemisen sijasta hallituksen pitäisi osoittaa näihin palveluihin lisää rahoitusta. Keskeinen ongelma on se, että henkilökuntaa on liian vähän eikä varsinaisiin hoivatöihin ole riittävästi aikaa. Perussuomalaiset ovat lukuisia kertoja esittäneet konkreettisia toimenpiteitä ratkaisuksi hoitajapulaan muun muassa panostuksilla palkkaukseen ja työhyvinvointiin. Mutta mitä tekee hallitus? Tarjoaa mahdollisuuden kiertää itse asettamaansa hoitajamitoitustaan ennen kuin se edes on tullut voimaan täysimääräisenä, ja samaan aikaan ehdotukset hoitohenkilökunnan aseman parantamiseksi kaikuvat kuuroille korville, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Perussuomalaiset esittivät lausumien muodossa kotihoidon resurssien sekä pitkäaikaisen laitoshoidon paikkojen riittävän tason varmistamista, kotihoidon henkilöstömitoituksen selvittämistä, sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä, henkilöstön kielitaidon varmistamista sekä välillisen ja välittömän työn jakautumisen ja henkilöstön työkuorman seurantaa hoivapalveluissa työssäjaksamisen varmistamiseksi.





27.06.2022 Perussuomalaisilta vastalause valmiuslakiin: ”Emme voi hyväksyä pykäliä, joilla suomalaisten perusoikeuksia heikennettäisiin, koska rajaa ei ole pystytty sulkemaan välineellistetyltä massasiirtolaisuudelta”



TIEDOTE 27.6.2022
julkaisuvapaa

Perussuomalaisilta vastalause valmiuslakiin: ”Emme voi hyväksyä pykäliä, joilla suomalaisten perusoikeuksia heikennettäisiin, koska rajaa ei ole pystytty sulkemaan välineellistetyltä massasiirtolaisuudelta”


Perussuomalaiset on jättänyt puolustusvaliokunnassa vastalauseen valmiuslakiuudistukseen, jonka hyväksyminen kiireellisenä vaatisi eduskunnan viiden kuudesosan hyväksynnän. Perussuomalaiset korostaa, että valmiuslaki voidaan hyväksyä, jos rajavartiolakiin saadaan tarvittavan lujat Suomen turvallisuuden ja koskemattomuuden turvaavat pykälät.

Perussuomalaiset haluaa muutosta lain kohtiin, joissa hallituksen esitys mahdollistaisi laajamittaisen maahantulon tilanteissa jopa sosiaaliturvaan tehtäviä leikkauksia, omaisuuden haltuunottoa ja perusoikeuksien rajoituksia. Tätä perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei hyväksy.

- Hybridisodankäynnin välineenä käytetty laajamittainen maahantulo tulee estää eikä toimia niin, että tuolloin olisimme valmiita leikkaamaan eläkkeitä, sosiaaliavustuksia ja muita tukia kuten vaikka lapsilisää, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen (ps.) täsmentää.

- Hallituksen esitys perustuu siihen, että me leikkaisimme suomalaisten etuuksista ja takavarikoisimme jopa omaisuutta ottaaksemme vastaan esimerkiksi itärajan yli työnnetyt siirtolaiset. Näin ei voi olla.

Rajaturvallisuutta koskevat pykälät puutteellisia

Lakiesitys ei ota kantaa turvapaikkahaun käytänteisiin poikkeustilanteissa. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä muistuttaa, että Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista missään oloissa turvapaikkahakemusten vastaanoton keskeyttämistä.

- Viranomaisilta puuttuvat toimivaltuudet estää tarvittaessa siirtolaisten maahantulo luo merkittävän kansallisen haavoittuvuuden hybridihyökkäyksiin varautumisessa.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mielestä tämä puute olisi tullut korjata esitetyssä valmiuslain uudistuksessa.

- Esitetty uudistus on tämän vuoksi puutteellinen, eikä se vastaa nykyisen turvallisuusympäristön asettamiin haasteisiin riittävissä määrin.

Hallituksen esityksessä vaikuttamisuhkaan vastaamiseksi ehdotetaan valmiuslakiin lisättäväksi uusi luku, joka on tarkoitettu Suomeen kohdistuvan laajamittaisen maahantulon varalle. Siinä esimerkiksi kuljettajayrittäjiä voitaisiin velvoittaa kuljettamaan turvapaikanhakijoita rekisteröintipaikoille ja vastaanottokeskuksiin sekä kansalaisilla olisi velvollisuus jopa luovuttaa rakennuksia ja kiinteistöjä Maahanmuuttoviraston käyttöön.

- Näillä säännöksillä rajoitettaisiin suomalaisten perusoikeuksia kestämättömästi. Sen sijaan ensisijainen toimenpide pitää olla rajan väliaikainen sulkeminen ja turvapaikkahakemusten vastaanoton väliaikainen keskeyttäminen, perussuomalaiset perustelevat.

Valiokuntia perussuomalaisten näkemysten tukena

Tuoreen perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan niin sanotun välineellistetyn maahantulon tilanteessa valtiolla ei ole oikeudellista estettä päättää rajanylityspaikkojen määrästä tai niiden sijainnista. Lyhytaikainen rajan täyssulku voi poikkeuksellisissa olosuhteissa olla siis mahdollinen.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä muistuttaa myös hallintovaliokunnan kannasta, jonka mukaan lainsäädäntöön on lisättävä säännös, jonka mukaan, jos vieras valtio käyttäisi maahantuloa valtakunnanrajallamme Suomen painostamisen välineenä, kansainvälisen suojelun haku voidaan väliaikaisesti ja poikkeuksellisen äärimmäisessä tilanteessa keskittää muualle kuin vieraan valtion vastaiselle rajanylityspaikalle.

Valmiuslain käyttöönottokynnyksen oltava korkea

Valmiuslain käyttöönoton kynnyksen on oltava perussuomalaisten mukaan korkea. Siksi niin sanotussa normaalissa lainsäädännössä tulee olla jo riittävät toimivaltuudet turvallisuuden takaamiseksi nopeissa tilanteissa. Kun halutaan ehkäistä hybridisodankäynnin välineenä käytettyä massasiirtolaisuutta, perussuomalaisten mielestä rajavartiolaissa tulee olla jo riittävät pykälät rajan sulkemiseksi – ei vasta valmiuslaissa.

- Tällaisessa tilanteessa valmiuslain käyttöönoton edellytyksenä on asiantuntijalausuntojen perusteella vastaanottokapasiteetin ylikuormitus sekä se, ettei tilanne ole rajaviranomaisten hallinnassa. Suomessa on kuitenkin valmius vastaanottaa kymmeniätuhansia ihmisiä lyhyessä ajassa. Tämän vuoksi turvapaikkahakemusten vastaanoton rajalla keskeyttämisen mahdollistavat säädökset tulee ensisijaisesti sijoittaa rajavartiolakiin, perussuomalaiset perustelevat.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa, ettei tarkoitus ole missään nimessä estää valmiuslain muutosten etenemistä kokonaan. Perussuomalaisilla on kuitenkin valmius äänestyttää asiasta, mikäli rajavartiolakiin ei saada Suomen ja suomalaisten turvallisuutta takaavia pykäliä. Tässä valiokuntaryhmä vetoaa hallintovaliokuntaan, jossa rajavartiolaki on vielä käsittelyssä.






16.06.2022 Perussuomalaiset saivat vaatimuksensa läpi valiokunnassa: koko itäraja voitava sulkea poikkeustilanteessa



Tiedote 15.6.2022

Perussuomalaiset saivat vaatimuksensa läpi valiokunnassa: koko itäraja voitava sulkea poikkeustilanteessa

Hallintovaliokunta on tänään saanut valmiiksi lausuntonsa valmiuslain muutoksesta. Valiokunta vaatii, että lainsäädäntöä on muutettava niin, että koko itäraja voidaan poikkeuksellisissa oloissa tarvittaessa sulkea ja keskittää turvapaikanhakeminen muualle. Valiokunnan mukaan rajavartijoilla ei tällä hetkellä ole riittäviä toimivaltuuksia estää laajamittainen maahantulo hybriditilanteessa, ja tämä tulee korjata.

Vaatimus koko rajan sulkemisesta tarvittaessa on perussuomalaisten pitkäaikaisten vaatimusten mukainen. Perussuomalaisten ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra on tyytyväinen, että viimein välttämättömään lainsäädäntövaatimukseen suostutaan myös muissa puolueissa.

- Valmiuslaki ja rajavartiolaki muodostuvat kokonaisuuden, kuten olemme koko ajan kertoneet. Ne menevät maaliin yhdessä. Tämä tarkoittaa sitä, että hallintovaliokunnan tulee kyetä rajavartiolain käsittelyn yhteydessä esittämään tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Nyt niitä esityksessä ei ole. Tämä on ensimmäinen merkittävä askel siihen suuntaan, Purra sanoo.

- Perussuomalaisten kanta on koko ajan ollut sama: Meidän tulee estää vihamielisen valtion toteuttama laajamittainen siirtolaisten vyörytys, ei ottaa sitä yhä tehokkaammin vastaan, kuten hallitus on esittänyt, Purra sanoo.

Perussuomalaiset jätti valiokunnan mietintöön eriävän mielipiteen niistä kohdista, joista ei päästy yksimielisyyteen. Keskeiset mielipide-erot liittyivät valmiuslain ongelmallisiin kohtiin liittyen lain mahdollistamaan sosiaaliturvan leikkauksiin sekä rajaan liittyvien lakien sisältöön.

- Perussuomalaiset haluavat suojella Suomea ja suomalaisia. Nähtäväksi jää, ovatko muut puolueet lopulta samaa mieltä vai asettavatko he ulkomaalaisten yksilölliset oikeudet suomalaisten kollektiivisten oikeuksien edelle, pohtii hallintovaliokunnan jäsen Mari Rantanen.



02.06.2022 Terapiatakuun saattaminen lakiin tärkeää - toimenpidealoitteeni liitettiin hoitotakuu lakiesityksen yhteyteen



Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa päätti kokouksessaan, että laatimani toimenpidealoite terapiatakuun saattamisesta lakiin käsitellään hoitotakuu lakiesityksen (HE 74/2022) käsittelyn yhteydessä. Hoitotakuu laki esittää, että 7 vuorokaudessa kiireettömään hoitoon.

Paljon luvattu ja epävarmuutta ilmassa. Miten käy mielenterveys- ja terapiapalvelujen? Mielestäni niihin on päästävä nopeasti.

Toimenpidealoite eduskunnalle

Terapiatakuu-kansalaisaloite on ollut merkittävä ääni kansalaisilta sille, että mielenterveyspalvelut ja niihin pääsy eivät ole Suomessa kunnossa. Yhä useampi ihminen joutuu odottamaan palveluihin pääsyä aivan liian kauan. Monet eivät julkisiin palveluihin pääse ja joutuvatkin hakeutumaan yksityissektorin kalliisiin palveluihin. Nuorille tilanne on erityisen kestämätön.

Kansalaisaloitteen esitys perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta takaisi kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.

Vastaamon tietovuototapaus on aiheuttanut järkyttävän tilanteen, jossa ihmisten henkilökohtaisia potilas- ja asiakirjatietoja on rikollisin keinoin hakkeroitu, niillä on kiristetty ihmisiä ja niitä on vuodettu julkisuuteen. Teko on aiheuttanut sen uhriksi joutuneissa, mutta myös monissa muissa ihmisissä ahdistusta, pelkoa ja epätoivoa. Miten yhteiskunnassa voi tapahtua tällaista? Luottamus sähköisiin järjestelmiin horjuu.

Vastaamo-tapauksen ohessa olemme käyneet pitkäjänteistä taistelua koronavirusepidemiaa vastaan. Ihmiset ovat olleet karanteeneissa ja monet kärsineet yksinäisyydestä ja ahdistuksesta. Ikääntyneet ovat joutuneet olemaan hyvinkin pitkiä aikoja erossa läheisistään, ja nämä tilanteet jatkuvat edelleen.

Mielen hyvinvointi on voimavara, josta ammentaa vaikeina hetkinä voimaa. Kun voimavarat ovat vähissä, on apua, tukea ja neuvontaa saatava nopeasti ja läheltä.

Mielenterveysongelmat koskettavat monia ihmisiä. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että hallitus linjaisi kiireisesti mielenterveyspalvelujen piiriin pääsystä, niiden tarjonnasta ja riittävyydestä selkeät suuntaviivat. Hallituksen tulee ottaa terapiatakuuta koskevan kansalaisaloitteen viesti ja sisältö käsittelyyn ja tehdä sen esittämät muutosehdotukset. Terapiatakuun aika on juuri nyt.

Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja käsittelee Terapiatakuu-kansalaisaloitteen esittämät huomiot ja tuo niihin liittyvät lakimuutokset eduskunnalle sekä kohdentaa nopealla aikajänteellä akuutteja resursseja mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi ja mahdollistamiseksi Suomessa.
Helsingissä 16.11.2020
Arja Juvonen ps



26.05.2022 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hoitotakuuta koskeva esitys on pelkkä silmänkääntötemppu



Eduskunta aloitti keskiviikkona hoitotakuuta koskevan hallituksen esityksen käsittelyn. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen katsovat, että esityksellä ei ole mahdollista saavuttaa sille esitettyjä tavoitteita.

– Hoitoon pääsyn nopeuttaminen otettiin osaksi hallitusohjelmaa. Mutta mitä hallitus teki: ratkaisi ongelman ainoastaan paperilla. Missä rahat, missä lääkärit, missä hoitajat? Hallituksen esitykseen ei sisälly uskottavaa suunnitelmaa siitä, kuinka saadaan lisää hoitohenkilöstöä alueille, joissa esimerkiksi terveyskeskuslääkärin virkoja on ollut pahimmillaan vuosikausia täyttämättä, Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat.

Hallitus jakaa rahaa ja luo uutta byrokratiaa

Esityksen keskeinen ongelma on se, että se tulee voimaan vasta seuraavan hallituskauden aikana.

– Pääministeri Sanna Marinin hallitus on priorisoinut kaiken muun sekä ajallisesti että rahallisesti hoitotakuun edelle. Rahaa on löytynyt loputtomasti mihin tahansa, mikä on perusteltu ilmastosyillä, ja hallintoa pöhöttävä sote-uudistus priorisoitiin hoitoon pääsyn ongelmien ratkaisemisen edelle.

– Hallitus on hyvä jakamaan rahaa ja luomaan uutta byrokratiaa, mutta huono ratkaisemaan niitä ongelmia, joista hoitoalan ammattilaiset ja hoitoon pääsyä odottavat potilaat kärsivät joka päivä. Nyt luvattua hoitotakuuta ja lyhyempää hoitoon pääsyä joudutaan odottamaan myös paperilla marraskuuhun 2024 asti, eikä sekään oikeasti toteudu, koska rahaa tai hoitohenkilöstöä ei löydy, Juvonen, Juuso ja Reijonen arvioivat.

Hoitoalan houkuteltava kotimaista työvoimaa

Jotta hoitoon pääsyn ongelmat oikeasti ratkaistaisiin, tarvittaisiin julkisten menojen priorisointia.

– Tärkein tulevaisuusinvestointi, jonka hallitus olisi voinut halutessaan tehdä, olisi ollut panostaa hoitohenkilökunnan työoloihin. Hoitoalan koulutuspaikkoja tarvitaan merkittävästi lisää, jotta hoitotakuun edellyttämät sadat lääkärit ja sairaanhoitajat voidaan rekrytoida, kun nykyisen työvoiman eläköityminen huomioidaan. Tärkeintä kuitenkin on varmistaa, että koulutettu henkilöstö haluaa työskennellä alalla ja nimenomaan Suomessa.

– Tarvitsemme tehokkaan, alan työntekijäjärjestöjen kanssa yhteistyössä luotavan toimenpideohjelman, jolla korjataan niin alan veto- kuin pitovoimaakin koskevat ongelmat. Hoitohenkilökunnan palkkauksen tulee olla pohjoismaisella tasolla kilpailukykyinen ja työolot pitää järjestää niin, että työssäjaksamista tuetaan eikä hoitajia kohdella vuodesta toiseen heittopusseina. Vain näin voidaan varmistaa, että hoitoala houkuttelee jatkossakin kotimaista, ammattitaitoista työvoimaa, perussuomalaiset kiteyttävät.



21.05.2022



Tasan yhdeksän vuotta sitten jätin eduskunnassa laki-aloitteen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten korottamisesta. Aloite sai poikkeuksellisesti yli sadan kansanedustajan allekirjoituksen ja eteni oikeusministeriöön lausunnolle. Myöhemmin lainsäädäntöä muutettiin aloitteen tahtotilan mukaisesti, mutta edelleen on korjattavaa. Muistan tuon aloitteen jättöpävän kuin eilisen. Laki-aloitteiden tehtävänä on nostaa esiin lainsäädännössä havaittuja puutteita tai epäkohtia. Myös oppositiosta voi vaikuttaa. Olen laatinut viisi lakialoitetta, jotka ovat edenneet tahtotilani mukaisesti, eivätkä jääneet ministeriöiden pöytälaatikkoon. Sitkeydellä näitä hommia tehdään. Tässä muut neljän edennyttä:

Vammaisnevostot lakiin - tuli.
Sotilastapaturma- ja palvelussairauslaki - korvaukset vammoista ja kuolemantapauksesta varusmies/omainen - tuli.
Vapaaehtoistyössä lasten parissa toimivien rikostaustojen selvittäminen - laajeni.
Suolistosyöpä seulontojen laajentaminen Suomessa kattavammalle väestöryhmälle - tuli.


Tässä muuttuneen rikoslain sisältö Oikeusministeriön sivuilta lainattuna:

Rikoslakiin lisätään uusi säännös törkeästä lapsenraiskauksesta. Lisäksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta korotetaan. Muutokset tulevat voimaan 15. huhtikuuta 2019.

Muutosten voimaantulo on tarkoitus vahvistaa huomenna perjantaina tasavallan presidentin esittelyssä.

Törkeästä lapsenraiskauksesta rangaistaan sitä, joka syyllistyy samalla teolla törkeään raiskaukseen ja törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Säännöksellä muodostetaan yksi rikos koskemaan tapauksia, joissa nykyisin tuomitaan kahdesta eri rikoksesta.

Säännöksen lähtökohtana on, että lapsi ei voi koskaan antaa pätevää suostumusta sukupuoliyhteyteen aikuisen kanssa. Törkeää lapsenraiskausta koskevaa säännöstä sovelletaan väkivaltaa käyttäen tehtyjen raiskausten lisäksi myös tilanteisiin, joissa lapsi on kykenemätön puolustamaan itseään taikka muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan.

Rangaistus törkeästä lapsenraiskauksesta on 4 - 12 vuotta vankeutta, mikä merkitsee vähimmäisrangaistuksen ankaroitumista kahdella vuodella nykyisestä.

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotetaan nykyisestä 4 vuodesta 6 vuoteen vankeutta. Näin jatkossa voidaan arvioida nykyistä ankarammin vakavimpia tekoja, jotka eivät kuitenkaan täytä lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöä.

Hyväksyessään lainsäädännön muutokset eduskunta edellytti muun muassa, että hallitus edelleen kiristää lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia, erityisesti vähimmäisrangaistuksia ja että hallitus mahdollisimman pian käynnistää seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen.



20.05.2022 Puheeni eduskunnan Nato keskustelussa 16.5.2022



Puhuttu versio oli hieman lyhyempi, mutta pääteksti oli tämä.

Arvoisa puhemies

Olemme Euroopassa joutuneet kohtaamaan sodan kivikasvot, jotka ovat häikäilemättömät, armottomat ja periksiantamattomat. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan 24.2. on muuttanut turvallisuustilannetta tässä hetkessä, nostanut esiin suurvaltapolitiikan ja geopolitiikan. Karmaiseva tietoisuus siitä, mitä Venäjä tekee Ukrainan kansalle ja karmaiseva herääminen siihen, että voisiko se olla Suomi, johon kohdentuisi vastaavia sotatoimia.

Mikä on asemamme Venäjän naapurina - olemmeko sen etupiiriä vai osa länttä ja teemme itsenäisenä valtiona omat ratkaisumme.

En halua kuulua Venäjän etupiiriin. Haluan turvaa Suomen kansalle. Turvaa, varmuutta ja rauhaa rakennetaan yhdessä. Itsenäisyytemme ei ole myöskään vietävissä. Suomi ei ole koskaan halunnut tai aloittanut sotaa. Me haluamme rauhaa.

Olen ollut vuosien ajan sitä mieltä, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja se on palvellut Suomen etua. Tilanne on kuitenkin nyt muuttunut. Kannatan Suomen hakeutumista Naton jäseneksi.

Nato jäsenyys on sotilaallisen turvallisuuden tae. Se on koko lännen viesti Venäjälle. Se kertoo yhtenäisyydestä ja siitä, että sodalla uhkaaminen ja heikompien kimppuun käyminen on väärin. Sota Euroopassa on muuttanut koko turvallisuusjärjestystä ja koko maailmaa.: tekojemme ja sanojemme tulee olla selkeästi osa länttä.

Joining Nato is a must for our militarity security. It is a message from the west, a message os solidarity, a message that tells that (thretning) threatening with war and attacking those in weaker position is wrong. War in Europe has chanced our security order, but it has also changed the world. Our words and actions need to be in line with the rest of the western world.

Arvoisa puhemies

Turvallisuus Selonteossa arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksia sekä Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin.

Turvallisuusuhkien monimuotoisuuden ymmärtäminen on tärkeää. Uhat ovat entistäkin laaja-alaisempia.

Energiaturvallisuuden merkitys korostuu. Se on keskeinen osa maanpuolustusta.

Huoltovarmuuden turvaaminen nousi erityisesti esiin koronaepidemian iskiessä maailmaan. Suojatarvikkeita puuttui, tärkeiden hoitovälineiden, kuten hengityskoneiden, hupeneva uhka painoi hartioita. Tuotantoketjujen havoittuvuus ja tavaroiden ja välineiden toimitus huolestuttivat.

Viljan, veden, ruoan ja maatalousvälineiden riittävyys omille kansalaisille on nostettava esiin turvallisuuskeskusteluissa. Uhka voi tulla esiin katovuoden tai sodan kautta.

Yhteiskunnan riippuvuus teknologiasta korostuu.

Kemiallisten aseiden ja ydinaseiden käytön mahdollisuus puheissa on pelottavaa ja uhkaavaa. Biologiset aseet ihmisiä, kasvituotantoa tai kotieläimiä vastaan voi myös olla joskus totta.


Arvoisa Puhemies,

Lotta Svärd oli naisten vapaaehtoinen, aseeton maanpuolustus järjestö, joka toimi vuosina 1921 – 44. Työ oli monipuolista yhteiskunnallista työtä ja avustustoimintaa. Järjestö lakkautettiin marraskuussa 1944, mutta se toimii nykyään Lotta Svärd säätiönä.

Sotiemme Lotat ovat tämän päivän kenttäsairaanhoitajia.

Lääkinnällinen huolto, materiaalinen valmius, henkilöstö, kenttäsairaanhoito- ja ensiapu ovat asioita, joita ei saa unohtaa. Toiminta haastavissa olosuhteissa, kuten maastoharjoituksissa ja sota- ja ampumaharjoituksissa vaatii vahvaa osaamista ja nopeaa reagointikykyä äkillisissä tilanteissa. Maastossa toimiminen tilanteissa, joissa vaaditaan paineensietoa ja kykyä mukautua vallitseviin tilanteisiin, vaatii vahvaa osaamista terveydenhuollon henkilöstöltä. Kenttäsairaanhoitajat osaavat.

Pidetään Suomessa kaikin tavoin yllä lottajärjestömme lottahenkeä. Yhteiskuntavastuun kantamista, siihen kasvamista ja lähimmäisistä välittämistä. Tuetaan nuoriamme kasvamaan yhteiskuntavastuun kantajiksi. Tämän päivän lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä. He ottavat paikkansa täällä meidän jälkeemme. He arvioivat myös heille jättämäämme Suomea.

Arvoisa Puhemies

Suomen Puolustusvoimat ovat paljon vartioina. Puolustusvoimien toimintakykyä on kehitettävä ja sen on varauduttava yhä ennalta arvaamattomiin haasteisiin. Natotukikohdat, ydinaseiden sijoitus paikat, Itärajan ja Itämeren sotilaallisen varustelun lisääntyminen ovat asioita, mitkä huolestuttavat Natoon liittymisessä. On tärkeää saada kaikki mahdollinen tieto avoimesti. Epävarmuudet ja uhat on myös kerrottava suomalaisille.

Euroopassa riehuvan sodan jälkeen on jälleenrakentamisen aika. Kun sen aika tulee, kumpa se olisi pian, rakennamme suhteita uudelleen.

Yhteistyö kansojen ja maiden välillä tulee olla mahdollista, myös Venäjän.

Arvoisa puhemies

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt sotiemme veteraanien muistot.
100 vuotias sotaveteraani kertoi kokemistaan sotavuosista rintamalla. Hän sanoi, että yksin emme olisi pärjänneet.

90 vuotias sotaveteraani, leskirouva, kertoi kokemastaan sodasta Helsingissä.

”Muistan pommitukset. En halua kenenkään kokevan niitä enää. Itken iltaisin. Ukrainan sotakuvat uutisissa muistuttavat sodasta. Talojen rauniot. En voi katsoa enää uutisia. Sotahulluus on hirveää”.

Muistan Hankasalmen pappani, sodan käyneen, jykevän lausahduksen: en pelkää kuolon surmaa! Papalla oli sirpale kainalossa, jota pienenä tyttönä ihmettelin. Mitähän pappani mahtaisi sanoa juuri nyt? Olen hoitanut hoitajana lukuisia, sotiemme veteraaneja. Niin usein hämmennyin sitä toiveikkuutta, tahtoa ja sisua. Ihmeellisiä ihmisiä! Kiitos heille kaikesta.




16.05.2022 Ulkomailta haetun hoitajan kohtalo: entistäkin enemmän alipalkattu hoitaja



Pirkanmaalle etsitään ulkomaisen sairaanhoitajatutkinnon suorittaneita hoitajia. Heistä koulutetaan joko lähihoitajia tai hoiva-avustajia oppisopimuksella. Lähihoitajakoulutus kestää kaksi vuotta, hoiva-avustajaksi pääsee noin 2–3 kuukauden koulutuksella. (Iltasanomat 13.5.22)

Ulkomailta tuodut hoitajat eivät ole ratkaisu suomalaisen vanhustenhoidon ongelmiin. Sen sijaan hoitajien rekrytointi ulkomailta rikkoo vahvasti eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita varsinkin, kun koulutettu hoitajat saapuvat Suomeen tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä. Kun palkkaus tehdystä työstä on vielä matalin mahdollinen, Suomi rikkoo myös Agenda 2030 periaatteita olla mukana poistamassa köyhyyttä Euroopasta. Ulkomailta haettu hoitaja on näin entistäkin alipalkatumpi hoitaja.

Rekrytoijat hakevat ulkomailta ammattiosaajia, sairaanhoitajia, mutta palkkaavat heitä hoiva-avustajaksi tai jopa siivoojiksi. Kyseessä on maksimoitu tuotto ja kikkailu, joka tekee ulkomaalaisesta hoitajasta vain pienen pelinappulan hoivabisneksen ja kansainvälisen talouden kentällä. Tällainen toiminta ei ole oikein, eikä sellaista tule edistää.

Ulkomaalaisten sairaanhoitajien rekrytointi Suomeen ei ole uusi asia. Raportti Sairaanhoitajia Filippiineiltä- Näkökulmia kestävään kansaninväliseen rekrytointiin (Päivi Vartiainen, Marja Koskela ja Pirkko Pitkänen, 2018) kertoo asiasta seuraavaa.

Neljän vuoden sairaanhoitajan pääopinnot ja vuoden laillistamisopinnot omassa maassaan suorittaneet filippiiniläiset sairaanhoitajat saapuivat aikoinaan vanhustenhoidon työkentälle tilanteeseen, jossa heidän sairaanhoitajan tutkintoa ei hyväksytty lailliseksi tutkinnoksi.

He eivät voineet toimia sairaanhoitajan tai lähihoitajan tehtävissä vaan heidät kelpuutettiin ainoastaan hoiva-avustajiksi.

Osa filippiiniläisistä sairaanhoitajista opiskeli Suomessa oppisopimuksella lähihoitajiksi, mutta sai edelleen hoiva-avustajan palkkaa. Valmistumisensa jälkeen hänelle ei myöskään saattanut löytyä lähihoitajan toimenkuvaa vaan työskentely jatkui hoiva-avustajana. Myös suomen kieli tuotti monille vaikeuksia.

Hoitajat lähtevät pakoon oman maan köyhyyttä tienatakseen rahaa ja voidakseen auttaa myös läheisiä kotimaissaan. He siirtyvät ulkomaille tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä pienellä palkalla. Sitä, että ulkomaalaiset hoitajat voivat olla työteliäitä ja talaudellisesti heikossa asemassa omassa maassaan, ei voi käyttää perusteluna tällaiselle hyväksikäytölle. Sen sijaan tulee ihmetellä, että oman maamme tekemiä suuria virheitä riittävän hoivahenkilöstön ylläpitämisessä ei Suomessa ymmärretä.

Meidän tulee sen sijaan houkutella hoitoalalta poistuneet Suomihoitajat takaisin koulutus- ja palkkapolitiikkaa kehittämällä. Sujuvia opintopolkuja ja mahdollisuuksia päivittää osaamista kuin myös mahdollisuuksia opiskella lisätutkintoja, jotta alalla on koko ajan eri alojen osaajia. Pääkaupunki seutu tarvitsee niin hoitajia kuin myöskin osaavia esimiehiä, joten hoitotyön johtamiskoulutuksella on myös kiire.

Vanhustenhoito on ala, joka liian pienillä resursseilla varustettuna viime kädessä uuvuttaa sen työteliäimmänkin taakkansa alle ja kärsijänä on aina silloin potilas.

Suomalaisia hoitajia on valtavasti, mutta työstä on tehty mahdotonta tehdä. Ei kukaan jaksa, kun joutuu hutiloimaan ja juoksemaan koko ajan hoitotyötä tehdessään. Kun hoitajan sydän menee rikki, hän vaihtaa alaa. Kutsumustaan vastaan ei voi toimia. Hoitoalan alipalkkaus on myös syvä ongelma. Palkkaus on laitettava kuntoon.





07.05.2022 Suolistosyövän seulonta laajenee - lakialoitteeni meni näin läpi



Suolistosyövän seulonta laajenee Suomessa ja 60–68-vuotiaiden suolistosyövän seulonta käynnistyy koko maassa tänä vuonna. Vähitellen seulonta laajenee niin, että seulonta ulottuu 56–74-vuotiaisiin vuodesta 2031 alkaen. Seulonta on alkanut jo esimerkiksi Keski-Suomessa. Selontojen laajeneminen on hyvä asia ja samalla päätökseen tulee asia, jota olen ajanut niin kuntapolitiikassa kuin eduskunnassa vuodesta 2008.

Kansanedustaja voi saada myös oppositiosta lakialoitteellaan huomion tärkeään ja merkittävään asiaan. Suolistosyövän seulontojen laajeneminen on pitkän työn tulos. Aloitin aiheesta jankkaamisen vuonna 2008 kuntapolitiikassa ja siitä jatkoin eduskunnassa. Nyt se on totta.

Tässä kirjallinen kysymys eduskunnassa vuodelta 2012
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_92+2012.pdf

Tässä lakialoite vuodelta 2020
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_41+2020.aspx

Valtuustokysymyksen Espoon valtuustossa tein aiheesta v. 2012. Ohessa päätös toivomuksineen.

https://docplayer.fi/9897988-Espoon-kaupunki-poytakirja-83-valtuusto-11-06-2012-sivu-1-1.html





05.05.2022 Kriittisten sote-tietojärjestelmien toimivuus on keskeinen osa huoltovarmuutta



Kriittisten sote-tietojärjestelmien toimivuus on keskeinen osa huoltovarmuutta. Eduskunta käsittelee parhaillaan turvallisuusselontekoa, mutta huoltovarmuuden kannalta kriittisiä osa-alueita on jätetty käsittelyn ulkopuolelle.

Uudellamaalla käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä Apotti kaatui tunniksi torstaiaamuna. Se johti siihen, ettei lääkäri- ja laboratorioaikoja voinut varata eikä potilaiden tietoja voinut hakea järjestelmästä HUS:issa. Kyseessä on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön järjestelmä, jonka pidemmät käyttökatkokset voivat vaarantaa kansalaisten hengen ja terveyden. Jotta esimerkiksi leikkaukset voitaisiin tehdä turvallisesti, potilaan tiedot on oltava aina saatavilla.

Tietojärjestelmien toiminta on yhtä tärkeää kuin sähkönsaannin turvaaminen.
Vaikka esimerkiksi sähkökatkoihin on varauduttu sairaaloissa generaattoreilla, tämä ei riitä, jos kriittisten tietojärjestelmien toimintaa ei pystytä turvaamaan. Vihamielinen hyökkäys on oleellisesti helpompaa toteuttaa tietoverkkoihin kuin sähköverkkoihin. Tällä hetkellä lisäksi ICT-alan toimihenkilöt ovat lakossa. Nyt pitäisi selvittää, mitä tapahtui, ja varmistaa, että potilasjärjestelmiin ei ole mahdollista tunkeutua tai niitä sabotoida ulkopuolelta. Tietoliikennekatkojen varalta esimerkiksi leikkausten edellyttämät potilastiedot on oltava saatavilla sairaaloissa paikallisesti, ilman tietokantaan pääsyä.

On ollut ikävää, että eduskunnassa käsittelyssä olevaa turvallisuusympäristön muutosta koskevaa ajankohtaisselontekoa ei tuotu sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn.

Selonteko pohjustaa keskustelua ja päätöstä NATO:on liittymisestä, mutta sen pitäisi antaa kokonaiskuva turvallisuuskysymyksiin laajemminkin. Kriisiaikana terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus, kesto ja kantokyky on keskeistä ja turvallisuuteen varustautumisessa terveydenhuollon toimivuus on avainasemassa. Huoltovarmuuden osalta olisi varmistettava myös lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden riittävä varastointi ja saatavuus, jos esimerkiksi merikuljetuksiin kohdistuu häiriöitä.



28.04.2022 Ps kyselytunnilla: Perussuomalaiset vaati vaikuttavia rajaturvallisuuslakeja - hallitus ei suostu keskeyttämään turvapaikanhakuoikeutta edes Venäjän hybridivaikuttamisen estämiseksi



Perussuomalaiset vaati vaikuttavia rajaturvallisuuslakeja - hallitus ei suostu keskeyttämään turvapaikanhakuoikeutta edes Venäjän hybridivaikuttamisen estämiseksi


Hallitus esitteli tänään uuden valmiuslakipakettinsa, joka hallituksen mukaan valmisteltiin pikaisesti ja joka otetaan mahdollisimman nopeasti käyttöön. Perussuomalaiset kuitenkin pitää pakettia täysin puutteellisena, sillä se ei sisällä pykäliä itärajan sulkemiseksi sellaisessa tapauksessa, että Venäjä käyttäisi siirtolaisia hybridisodankäynnin välineenä.

- On hyvinkin mahdollista, että lähitulevaisuudessa Venäjä koittaa horjuttaa Suomen yhteiskuntajärjestelmiä muun muassa ohjaamalla siirtolaismassoja rajallemme hakemaan ”turvapaikkaa”. Viimeksi tätä keinoa käytti Valko-Venäjä Puolan vastaisella rajalla, perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas huomautti eduskunnan kyselytunnilla.

Uusi esitys on täysi torso

Jo marraskuussa 2021 perussuomalaiset vaati välikysymyksessä, että on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin, joilla hybridivaikuttamisen tapauksessa turvapaikanhakuoikeus pystytään epäämään kokonaan.

- Tänään hallitus esitteli uuden valmiuslakipaketin täysin torsona. Sen sijaan, että siinä puututtaisiin vaikuttamistilanteessa itärajan sulkemiseen, hallitus keskittyy esityksessä rakennusten ja ajoneuvojen haltuunoton mahdollistaviin pykäliin. Tärkeysjärjestyksenne on suorastaan irvokas, Peltokangas hämmästeli.

Milloin aiotte tuoda eduskuntaan sellaiset pykälät, joilla ihmismassat voidaan pysäyttää rajalle – vai aiotteko tuoda niitä ollenkaan? Peltokangas kysyi.

Turvapaikanhaku ”keskitetään”

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) vastasi, että rajamenettelyä ja esimerkiksi turvapaikanhakuoikeutta koskevat pykälät tuodaan vasta myöhemmin eduskuntaan. Henrikssonin mukaan niitä pitää ensin oikeudellisesti arvioida EU:n komissiossa, jolta hallitus pyytää lausuntoa.

Tosiasiassa hallitus ei ole omien sanojensa esittämässä missään vaiheessa sellaisia lakeja, joilla turvapaikanhakuoikeus voitaisiin itärajalla keskeyttää kokonaan. Tämä kävi ilmi hallituksen tiedotustilaisuudessa tänään, kun hallitus puhui vain turvapaikanhaun mahdollisesta keskittämisestä. Hallituksesta todettiin, ettei oikeusvaltio voisi missään vaiheessa kokonaan keskeyttää turvapaikanhakuoikeutta.

Poliittinen tekosyy

Peltokangas pitää selitystä EU-komission kuulemisesta poliittisena tekosyynä, sillä aiemmin turvapaikanhaun epääminen hybridivaikuttamisen tilanteessa on onnistunut muissa EU-maissa.

- Lakiesitysten lähettäminen komissiolle kuulostaa tekosyyltä, koska komissio ei ole puuttunut rajojen sulkemiseen Kreikan, Puolan tai Liettuankaan tapauksissa. Jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että jäsenmaalla on oikeus sulkea rajat tällaisessa tilanteessa, Peltokangas muistutti.

- Turvapaikanhakuoikeus pitää pystyä tarvittaessa keskeyttämään kokonaan, aivan kuten edellä mainituissa EU-maissa on jo tehty. Nyt te ette puutu siihen mitenkään!

Aikaa on ollut – mitään ei tapahdu

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti hallitukselle, että jo marraskuussa, kun Valko-Venäjä tunki siirtolaisia Puolaan ja Liettuaan, hallitus lupasi pikaisia toimia vastaavan estämiseksi Suomessa.

- Te kerta toisensa jälkeen kerrotte nämä samat asiat, mutta se ei näy teidän teoissanne. Tänään tiedotustilaisuudessa sisäministeriö kertoi, että ei niihin tuleviinkaan pykäliin ole tulossa turvapaikanhaun keskeyttämistä – niihin on tulossa vain turvapaikanhakemisen keskittäminen jonnekin. Ei tämä joka hybridioperaation turvallisuusongelmaa, Purra valisti hallitusta.





21.04.2022 Kyselytunnilla esittämäni ps eduskuntaryhmän kysymykset liittyen hoitajien palkkoihin, pakkolakiin ja potilasturvallisuuteen



Arvoisa puhemies!

Suomessa on kova pula hoitohenkilökunnasta, mutta tästä huolimatta hoitajille ei haluta maksaa kilpailukykyisiä palkkoja. YLE raportoi tammikuussa, että Ruotsissa ja Norjassa hoitajan tilille jää kuukaudessa 600–2 000 euroa enemmän.

Koronapandemian aikana yritykset saivat miljoonatuet kierros toisensa jälkeen ja maaliskuussa hallitus kaksinkertaisti ilmastokehitysavun. Sote-uudistuksen myötä perustettujen hyvinvointialueiden johtohenkilöille tuntuu myös riittävän rahaa, palkat ovat jopa 17 400 euroa kuussa.

Pääministeri Marin, Te ja puolueenne olette ennen monia edellisiä vaaleja luvanneet hoitajille vaikka mitä. Lupauksillenne käy kuin vappusataselle.

Pääministeri Marin, tällaisten vaaliukaasien sijaan voisitte tehdä asialle jotain. Panostakaa hoitajien palkkoihin. Panostakaa siihen, että saadaan lisää hoitajia. Panostakaa potilasturvallisuuteen. Miksi ette tee näin?


--

Arvoisa puhemies!

Koronapandemian aikana hoitajat olivat se ihmisryhmä, joka ei voinut jäädä etätöihin, vaan jonka täytyi venyä ja hoitaa potilaat. Hoitajia ei houkuteltu venymään porkkanalla, vaan kepillä: valmiuslaki otettiin käyttöön ja hoitajat velvoitettiin töihin sen sijaan, että heitä olisi kuunneltu ja heidän uupumuksensa olisi otettu vakavasti – tällöin hallitusta potilasturvallisuus ei kiinnostanut.

SDP on luvannut, että hoitajien työolot ja palkkaus saatetaan sellaiselle tasolle, jolla henkilöstöresurssit turvataan ja ala säilyttää houkuttelevuutensa nuorten silmissä.

Hallituksen asenne hoitajia kohtaan tuntuu kuitenkin pysyneen ennallaan, sillä hoitajien työtaistelun aikana perhe- ja peruspalveluministeri Aki Linden on väläytellyt lakeja, joilla hoitajat pakotettaisiin töihin lakon aikana tai heitä jopa estettäisiin irtisanoutumasta.

Ministeri Linden, mitä aiotte tehdä, jos hoitajat toteuttavat joukkoirtisanoutumisensa? Miksi te ette ratkaise hoitajien tilannetta lupaustenne mukaisesti ja ratkaise samalla potilasturvallisuutta?




11.04.2022 Esitykseni läpi Espoon kaupunginvaltuustossa: Vammaisasiamiehen selvitys etenee valtuuston käsittelyyn



Tekemäni muutosesitys vammaisasiamiehen selvityksen viemisestä Espoon valtuuston käsittelyyn eteni Espoon kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina. Esityksestä äänestettiin luvuin 8-7 edukseni.

Päätösehdotus oli, että
Vammaisasiamiehen selvitys merkitään vain tiedoksi kaupunginhallitukselle. Nyt selvitys saa laajemman käsittelyn edeten valtuustoon.?

On ollut erittäin harmillista vuosien ajan, että tärkeät selvitykset jäävät käsittelemättä valtuustossa. Tässä selvityksessä on luettavissa vammaisen ihmisen kohtaama arki Espoossa. Näin tärkeitä asioita ei saa jättää pimentoon. Valtuutettujen on saatava tietoa vammaisasiamiehen selvityksen sisällöstä.

Yksi merkittävä asia vammaisten mutta myös vanhusten elämässä Espoossa vuonna 2021 oli kulkukeskus, joka on järjestänyt kuljetuspalvelut. Siinä on havaittu lukuisia ongelmia.

Kulkukeskusta ei ole vaan saatu toimimaan ja asiaa on käsiteltävä ja jankattava niin paljon ja kauan, että se saadaan toimimaan. Vammaiset ja vanhukset eivät saa olla kulkupalvelujen heittopusseja.

Kaupunginhallitus käsitteli myös sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen, joka myös lopulta päätettiin lähettää yksimielisesti Espoon valtuuston käsittelyyn. Myös tästä tein esityksen.

Potilaiden oikeuksien, yhdenvertaisuuden ja ihmisen hyvän hoidon kannalta sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys on kruununjalokivi. Epäkohdat nostetaan esiin ja sitä kautta toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön laatimaa Parannetaan potilasturvallisuutta yhdessä - ohjelmaa. Potilasturvallisuuden itu kasvaa sosiaali- ja potilasasiamiehen kertomuksesta.

Selvityksessä nostetaan esiin esimerkiksi koronaepidemian vaikutuksia espoolaisille, hoitoon pääsyn vaikeus, puhelinpalvelun ongelmat, vaikeudet saada aikaa lääkärille, tunne tulla vähätellyksi vaivojensa kanssa, vaikeus saada lähetettä erikoissairaanhoitoon, erilaiset katkenneet hoitoketjut, pitkät odotusajat mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja hammashoitoon pääsemättömyys.

Potilasturvallisuus, arjen turvalliset tilanteet hoitotyön kentällä, on ollut agendani vuosia niin hoitotyössä kuin myös päättäjänä toimiessani. Voimme kaikki tehdä paljon. Tärkeintä on ennakointi.




05.04.2022 Kehysriihessä hoitotakuulakiin 95 miljoonaa - laki ei voi toteutua, sillä hallitukselta puuttuu sotehenkilöstö



Sanna Marinin (sdp) hallitus kohdentaa kehysriihessä hoitotakuulain voimaan saattamiseen 95 miljoonaa euroa vuodelle 2023.

Hoitotakuulaki tarkoittaa sitä, että jatkossa kaikkialla Suomessa pääsisi hoitoon kiireettömässä tapauksessa viikossa hoidontarpeen arvioinnista.
Nykyinen hoitotakuu on kiireettömässä tapauksessa kolme kuukautta.
Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2023.

Marinin hallituksen tavoite on hyvä, mutta valitettavasti se jää toteutumatta, sillä pelkästään paperilla tehty hoitotakuulaki ei turvaa kansalaisten hoitoon pääsyä. Kun sotehenkilöstöä, hoitajia ja lääkäreitä, puuttuu jo nyt, niin mistä hallitus aikoo heidät löytää ensi vuodelle?

Kehysriihessä ei otettu kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tämän hetkiseen tilanteeseen ja hoitajalakkoon, jonka seuraukset sotealalle voivat olla kohtalokkaat. Pääministeri toivoi kuitenkin tiedotustilaisuudessa pikaista ratkaisua hoitajalakkoon ottamatta muutoin kantaa asiaan.

Vaaleissa hoitoalaa muistetaan puhein ja maailmaa syleilevin ylistyksin. Juuri menneissä aluevaaleissa hoitaja ja hänen asiansa oli ykkönen. Nyt kiitokset ja kehut on kuitenkin jo unohdettu. Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriö on kiristämässä hoitoalan ruuvia entisestään tuomalla suojelutyötä koskevan ns. ”pakkolain”, jolla hoitajien lakko-oikeutta halutaan rajoittaa. Jos hallitus tuo pakkolain, tekee se yhden hallituskautensa suurimmista virheistä. Olemme menettämässä alata pitkänlinjan osaajia, sillä hoitohenkilöstö on saanut tarpeekseen ja jättää alan.

Siinä missä hoitoalan palkkakehityksen kaari ei näytä olevan ylöspäin, ei sinne suuntaan mene myöskään hoitohenkilöstön määrä tulevaisuudessa.
Olemme nähneet Suomessa sairaaloiden osastojen ja leikkaussalien sulkemisia henkilöstöpuutoksista johtuen. Hyvinkäällä suljettiin ikääntyneiden psykiatrinen hoivayksikkö syksyllä 2021, Oulussa suljettiin viisi leikkaussalia helmikuussa 2021 ja Siun sote on ilmoittanut tänään sulkevansa Heinäveden ikäihmisten hoivayksikön kesäkaudeksi henkilöstöpulan vuoksi (Yle: Siun sote sulkee Heinäveden ikäihmisten hoitosolun kesän ajaksi - henkilökuntaa ei riitä).

Hoitotakuulaki, mutta myös henkilöstömitoituksen nostaminen 0,7 lukuun huhtikuun 2023 alusta on suuri haaste hallitukselle. Henkilöstömitoitusta on nostettu hallitusohjelman mukaisesti vuosittain kunnes se on 0,7.

Nämä molemmat on vaikeita toteuttaa eli hallituksen tulisikin reagoida asiaan heti ja etsiä oikeat ratkaisut asioiden voimaansaattamiseksi. Näitä kumpaakaan lakiesitystä ei viedä maaliin ilman sosiaali- ja terveydenhuollon riittävää henkilöstömäärää. Ja tällä hetkellä hallitukselta puuttuu tuo henkiLöstö.



04.04.2022 Ei pakkolakia vaan palkkaa



Ei pakkolakia, vaan palkkaa hoitoalan ammattilaisille. Pakkolaki tulee vaikuttamaan henkilöstöpulaan sotealalla juuri päinvastoin kuin hallitus luulee. Hoitajat ovat syystäkin loukkaantuneet siitä, että heiltä ollaan viemässä jopa lakko-oikeus. Tietooni on tullut monen hoitajan aikomus jättää kokonaan soteala, mikäli lakkooikeuteen kosketaan.

Hallituksen vastaus sotealan palkkapyyntöihin on pakkolaki ja koodisana potilasturvallisuus. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon vaarantuneeseen potilasturvallisuuteen ei ole otettu aikaisemmin kantaa? Sotealalla on arkipäivää se, että työvuoroista puuttuu tekijöitä ja henkilöstö venyy ylitöihin ja tekee pidennettyjä työvuoroja. Sotesektori on selvinnyt tähän saakka vain joustoilla. Myös koronaepidemian vuodet ovat olleet kriittistä aikaa, pelottaviakin. Koronalisiä ei tullut Suomessa, muualla maailmassa niitä maksettiin ja rahalla houkuteltiin hoitajia. Miksi hoitaja ei saisi vaatia rahaa? Kutsumus ei elätä. Sotehenkilöstölle on nyt annettava kiitos tehdystä työstä..

Hoitajalakko on tuonut näkyväksi vajaamiehityksellä toimivan sotesektorin, joka jatkuu sellaisena myös hoitajalakon jälkeen, mikäli alan toimijoita ei kuulla. Hallituksen olisi pitänyt yrittää ratkaista jo aikaisemmin hoitoalan kipukohtia. Monella alalla työn vastuullisuus vaikuttaa alan palkkoihin. Miksi ihmeessä sote-alaa ei nähdä sellaisena? Palkkaus on myös eläkepolitiikkaa. Tämän päivän pienituloiset soteosaajat ovat tulevaisuuden pienituloisia eläkeläisiä.




11.03.2022 Vauhtia, draaman kaarta ja rauhaa



Vauhtiviikkoon mahtui ensimmäinen aluevaltuuston kokous (tehtiin valintoja ja tulin valituksi ps jäseneksi aluehallitukseen sekä hyväksyttiin hallintosääntö), aluehallituksen seminaari (valmistelutyöryhmän info, yleisiä sotekysymyksiä, eka aluehallitus ensi viikolla), Espoon kaupunginhallituksen kokous, khn ja Kirkkonummen kh:n tapaaminen, sote-valiokunnan kokouksia ja täysistuntoja. Kyselytunnilla ps eduskuntaryhmän kysymyksessä kysyttiin mm. bensaveron laskemisesta, mikä olisikin nyt ehdotonta bensan hinnan noustua tappiinsa.

Tänään äänestettiin lisätalousarviosta, johon ps esitti monia hyviä esityksiä ja lausumia, joita hallitus ei tietenkään kannattanut 🙄

Oma kysymykseni torstain kyselytunnilla liittyi väestönsuojiin ja huoltovarmuuteen, mutta jäi tällä kertaa esittämättä. Teinkin aiheesta kirjallisen kysymyksen ministerille. Väestönsuojista on tullut paljon kysymyksiä kansalaisilta.

Lumiseen tiistai päivään mahtui myös draaman kaarta ja lento suorilta jaloilta selälleen jäätikköön. Tuleeko lisää järkeä kun päänsä lyö? Olihan tälli ja luusto tuli näin testattua. 100g Edam juustoa/ päivä taitaa pitää luustoa kunnossa. Olin ”kotiseurannassa” yön ja onneksi ei tullut muuta kuin mustelmia ja jäykkyyttä.

Tällin jälkeen ostin myös yhdet niistä viimeisimmistä tämän talven nastakengistä. Nyt on niiden aika 🙏

Viikon kohokohta oli nähdä upean merikotkan kiitää, kaataa - lentely Finnoon peltojen yllä.

Surua viikkoon tuo Ukrainan sota ja ihmisten kohtalot. Rukoilen iltaisin rauhaa iltarukouksessa, mutta ei se taida yksin riittää. Nyt on poliittisen koneiston aika toimia. Tarvitaan diplomatiaa, taitoa, neuvotteluja, tuloksia ja sopimuksia. Humanitäärinen käytävä on saatava auki.

Kiitän presidentti Sauli Niinistöä toimista neuvottelujen ja rauhan eteen. Meillä Suomessa on upea presidentti. #sauliniinistö #tasavallanpresidentti

Näinä hetkinä ymmärtää, miten hyvä on olla kotona.



03.02.2022 Hallitus haluaa ratkaista hoitajapulan kouluttamalla karkoituspäätöksen saaneita kolmansien maiden henkilöitä hoito- ja hoivaalalle



Hallitus on keksinyt, miten hoitajamitoitus 0,7 saavutetaan - koulutetaan karkoituspäätöksen saaneet kolmansien maiden kansalaiset hoiva-avustajiksi ja lähihoitajiksi.

Hallitus esittää, että turvapaikanhakijoille ja karkotuspäätöksen saaneille myönnetään opiskeluperusteisia oleskelulupia. Sen sijaan, että hallitus ratkaisisi hoitajien työoloihin ja palkkaukseen liittyvät ongelmat, se aikoo ratkaista hoitoalan henkilöstöpulan kouluttamalla kenestä tahansa Suomeen haluavasta ja jo karkoituspäätöksen saaneesta ulkomaalaisesta lähihoitajan tai hoiva-avustajan. Esitys karkoitetun henkilön oleskeluluvan saamisesta opiskelun perusteella annettiin eduskunnalle valtiopäivien avajaisten jälkeisessä istunnossa keskiviikkona 2.2. 2022.

Hallituksen esitys on järjetön ja se herättää suurta huolta. Hallitus luo kuin tehtaan hihnalta kerta toisensa jälkeen vetovoimatekijöitä hakeutua Suomeen, mutta tarjoaa myös avokätistä ja ankkuria saada jäädä tänne, vaikka henkilöllä olisi katsottu olevan painava syy poistua Suomesta. Hallitus ei kerro, mikä opintoala sillä on mielessä, kun se tekee tällaisen esityksen. On sanomattakin selvää, että kyseessä on hoito- ja hoiva-ala sen erilaisine koulutustasoineen.

Hoitoalan opinnoista on tulossa ajokortti Suomeen pyrkiville, vaikka hoitoala ei olisikaan millään tavalla mieluinen tai harkittu. Kielitaidottomat henkilöt, joiden koulutustaustoista jopa henkilölllisyydestä voi olla epäselvyyttä, lasketaan alalle, joka on vaativa ja potilasturvallisuuden näkökulmasta vastuulllinen.

Hallitus ei ole kertonut, että millä kielellä opiskelupaikan ja oleskeluluvan saaneita aiotaan kouluttaa ja kuka ottaa vastuun heidän työharjoittelusta, jotka liittyvät opintoihin. Eihän voi olla niin, että ammattiin valmistutaan ilman työharjoitteluja. Jo ennestään suurtessa paineessa olevat hoitoalan työntekjät asetetaan tässä taas uuteen rooliin ja se rooli on pelottava.




10.01.2022 Tein 20.4.2020 kantelun oikeusasiamiehelle liittyen vanhustenhoidon tilanteeseen kotonaepidemian aikana: Koronaan sairastuneiden vanhusten hoidon laatu hoivakodeissa



Tein kantelun oikeusasiamiehelle, sillä minua huolestutti suuresti se, miten kodinomaisissa vanhustenhoivan yksiköissä kyetään hoitamaan koronaan sairastuneet vanhukset hyvin, oikea-aikaisesti, oireenmukaisesti ja inhimillisesti. Tilanne oli katastrofaalinen, kun tartuntoja alkoi paljastumaan ja tieto niistä nousi myös julkisuuteen.
Tein sosiaali- ja terveysministeriölle myös esityksen, että vaikeissa hoivatilanteissa, joihin liittyisi erityishoidon tarve kuten kivunlievitys, happivajauksen hoito ja saattohoitotilanteet apua tulisi olla mahdollista saada valtakunnallisesti Medihelin avulla.

Syy tämä aiheen tärkeyteen johtuu siitä, että tunnen kodinomaisten hoivayksikköjen tilanteita hyvin työtaustani kautta ja vanhustenhoidon tahtotila hoitaa ikääntynyt samassa hoivayksikössä loppuun saakka voi osoittautua mahdottomaksi toteuttaa tilanteissa, joissa hoivayksiköllä ei ole valmiuksia siihen.


Oikeusasiamieheltä saatu vastaus:

Viite: 20.4.2020 vireille tullut kantelu

ASIA: Koronaan sairastuneiden vanhusten hoidon laatu hoivakodeissa

Pyysitte oikeusasiamiestä selvittämään muun muassa koronaviruk- seen sairastuneiden vanhusten hoidon laatua hoivakodeissa. Lisäksi kysytte, miksi THL ei ole tilastoinut hoivakodeissa koronaan meneh- tyneitä vanhuksia.
Asianne esiteltiin apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille. Hän kiittää Teitä tärkeää asiaa koskevasta kirjeestänne. Apulaisoikeusasiamies pahoittelee tämän vastauksensa viipymistä, mikä johtuu saapuneiden kanteluiden suuresta määrästä. Vastauksenaan apulaisoi- keusasiamies ystävällisesti toteaa Teille seuraavaa.

Oikeusasiamiehelle on saapunut suuri määrä kanteluja, joista osa koskee myös ikääntyneiden henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien to- teutumista. Kanteluissa on pyydetty muun muassa tutkimaan vanhusten kohtelua hoito- ja hoivayksiköissä koronavirusepidemian aika- na sekä omaisille asetettuja vierailukieltoja. Apulaisoikeusasiamies on arvioinut erityisesti vanhustenhuollon käytäntöjä, ohjeistusta ja val- vontaa sekä kiinnittänyt vastuussa olevien tahojen huomiota havaitsemiinsa puutteisiin ja ohjannut lainmukaiseen menettelyyn. Lailli- suusvalvonnan tavoitteena on ollut ja on edelleen ikääntyneiden henkilöiden oikeuksien toteutumisen edistäminen ja valvonta.
Apulaisoikeusasiamies on tutkinut omasta aloitteestaan muun muassa seuraavia vanhusten oikeuksia ja asemaa koskevia asioita:
 laitos- ja palveluasumisen laadun valvonta koronavirusepidemian aikana vanhustenhuollossa (EOAK/2688/2020, joka on tämän vastauksen liitteenä),
 vanhuksiin kohdistuvat rajoitukset koronaepidemian aikana (EOAK/3232/2020),
 yli 70-vuotiaita koskeva ohjeistus koronaviruspandemian aika- na (EOAK/2889/2020),

VASTAUS 1 / 4
30.12.2021 EOAK/2816/2020

 vanhusten yhdenvertainen kohtelu koronavirusepidemian ai- kana (EOAK/3787/2020) sekä
 vanhusten tapaamisten ja liikkumisen toteuttaminen hoivayksiköissä koronapandemian aikana (EOAK/5463/2020).
 Lisäksi apulaisoikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota muistisairaiden henkilöiden suun terveydenhuollon toteutumiseen (EOAK/6646/2019) ja
 kotihoidon asiakkaiden suun terveydenhuollon toteuttamiseen (EOAK/2534/2020).

Edellä mainitut ratkaisut on julkaistu oikeusasiamiehen verkkosivuilla www.oikeusasiamies.fi.
Oikeusasiamiehen koronaan liittyvästä toiminnasta on kerrottu kootusti oikeusasiamiehen eduskunnalle antamassa kertomuksessa vuo- delta 2020 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020 (oikeusasiamies.fi).

Sosiaalihuollon vanhusten yksikköjä koskevia ha- vaintoja on kuvattu vuosikertomuksen kohdassa 3.5.13 s. 126; Ko- ronavirukseen ja vanhustein oikeuksiin liittyviä asioita kohdassa 4.2.10 s. 200; lisäksi vanhusten oikeuksia koskevaa toimintaa kuva- taan kohdassa 5.13 s. 324.

Tänä vuonna tehdyissä tarkastuksissa on kiinnitetty huomiota muun muassa toiminnan voimavaroihin sekä palveluasumisyksikön ulko- puolisen omatyöntekijän nimeämisen merkitykseen ikääntyne iden henkilöiden oikeuksien turvaamisessa. Omatyöntekijän merkityksen tarpeellisuus korostuu erityisesti tilanteissa, joissa ikääntyneen henkilön palveluntarve muuttuu siten, ettei nykyinen palvelu enää vastaa hänen palvelutarpeitaan. Kaikki tarkastuspöytäkirjat julkaistaan oikeusasiamiehen verkkosivuilla niiden valmistuttua.
Ylimpänä laillisuusvalvojana apulaisoikeusasiamies seuraa muiden valvovien viranomaisten iäkkäisiin henkilöihin kohdistuvia ja koronavi- rustilanteeseen liittyviä toimenpiteitä. Tällaisia valvottavia tahoja, joiden omiin tehtäviin valvonta kuuluu ovat esimerkiksi Sosiaali- ja ter- veysalan lupa- ja valvontaviraston Valvira, aluehallintovirastot sekä kunnat, joiden vastuulla on toteuttaa omavalvontaa sekä omien toi- mintayksiköiden että ostopalveluna toimivien yksiköiden osalta.

Kantelunne johdosta apulaisoikeusasiamies pyysi Valviralta selvitystä sen toimenpiteiden toteuttamisesta liittyen iäkkäiden henkilöiden hoi- don laatuun. Vastauksessaan (Dnro V/12627/2021) Valvira toteaa, että koronaviruspandemian aikana on tehostettu valvontaa ja tiivistetty yhteistyötä aluehallintovirastojen kanssa. Valvira on yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa julkaissut useita tiedotteita ja ohjauskir- jeitä, joilla on pyritty varmistamaan ja edistämään asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä laadukkaita palveluja.
2/4

Edellä mainitussa selvityksessään Valvira viittaa muun muassa 23.4.2020 päivättyyn tiedotteeseen, jossa se on aluehallintoviraston kanssa korostanut, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvas- tuussa olevien kuntien ja ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tuottavien toimintayksiköiden tiivis yhteistyö on välttämätöntä koronavirustilanteessa. Valvira on korostanut, että viranomaisohjeistuksia on noudatettava, ja kunnan tehtävänä on varmistaa, että sen alueella toimivissa yksityisissä ja julkisissa asumisyksiköissä on riittävät varusteet ja ohjeet tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi. Tiedotteessa muistutettiin kuntia niiden velvollisuudesta järjestää riittävät terveyden- ja sairaanhoidon palvelut hoivakodin asukkaille. Esimerkiksi epäillessään yksikössään COVID-19 tartuntaa palveluntuottajan on oltava viipymättä yhteydessä kunnan tartuntataudeista vastuussa olevaan lääkäriin. Jos palveluntuottajan toimintaedellytykset vaarantuvat siten, että asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuu vakavia uhkia, tulee asiasta viipymättä ilmoittaa sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Mikäli yksityinen palveluntuottaja ei kykene jatkamaan toimintaa, tulee kunnalla olla valmius järjestää asiakkaiden hoito ja huolenpito asianmukaisella tavalla.

Viranomaistiedotteita ja -ohjausta on päivitetty tilanteen sitä vaatiessa. Esimerkiksi Valvira on 3.9.2020 julkaisemassaan tiedotteessa to- dennut, että kuntien ja yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien tulee huolehtia sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti kaikissa tilanteissa. Tiedotteessaan Valvira toteaa, että mahdolliseen seuraavaan tartuntatautiti- lanteen pahenemiseen tulee valmistautua ja varautua siten, että asiakkaiden perusoikeudet toteutuvat eikä heidän oikeusturvansa vaa- rannu samalla kun huolehditaan tartuntojen ehkäisystä.

Valvira viittaa myös apulaisoikeusasiamiehen antamiin ratkaisuihin. (https://www.valvira.fi/-/perusoikeuksien-toteutuminen-ja-tartuntojen- ehkaisy-sosiaalihuollossa)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on 21.4.2020 antanut ohjausta kuolemansyyn selvittämiseen ja kuolintodistuksen täyttämiseen niissä tapauksissa, joissa henkilön kuolemaan liittyy Covid-19 -virusinfektio (THL Word Template).
THL on ohjeistanut Covid-19-infektioon liittyvien kuolemien ilmoittamisesta marraskuussa 2020 (Covid-19-infektioon liittyvien kuolemien ilmoittaminen - THL). THL:n ohjeistuksen mukaan sairaanhoitopiireis-
tä kuolleiden lukumäärät ilmoitetaan THL:ään seuraavasti jaoteltuna:
 Erikoissairaanhoidossa tapahtuneet kuolemat
 Perusterveydenhuollon yksiköissä (vuodeosasto tai muu) ta-
pahtuneet kuolemat
 Sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa asumisyksiköissä ta-
pahtuneet kuolemat
 Kotona tai muualla tapahtuneet kuolemat
3/4

THL julkaisee päivittäin koronainfektioihin liittyvien kuolemien lukumäärän, joka perustuu tartuntatautirekisterin tietoihin. THL ei julkaise kuolemansyytilastoja, vaan tämän julkaisun tekee Tilastokeskus.

THL:n ylläpitämään tartuntatautirekisteriin on tilastoitu kaikkien Covid- 19 -tautiin menehtyneiden henkilöiden lukumäärätiedot ikäryhmittäin.
(Tartuntatautirekisterin COVID-19-tapaukset - THL kuutio- ja tiiviste- käyttöliittymä) Tartuntatautirekisterissä kuolema tilastoidaan koronavi-
rusinfektioon ja COVID-19-tautiin liittyväksi kuolemaksi, kun se on tapahtunut 30 päivän sisällä positiivisesta koronavirustestituloksesta. THL lähettää viikoittain Suomen kokonaiskuolleisuusluvut Euroopan laajuiseen EuroMomo-kuolleisuusseurantaan. Euroopan maiden tieto- ja voi tarkastella viikkotasolla koko Covid-19 pandemian ajalta nykyhetkeen (Graphs and maps — EUROMOMO).
Koronavirukseen Suomessa menehtyneistä henkilöistä on THL:sta 29.12.2021 saadun tiedon mukaan 34,4 % ollut menehtyessään hoi- dettavana erikoissairaanhoidossa, 40,6 % perusterveydenhuollon yk- sikössä, 22,5 % sosiaalihuollon ympärivuorokautisessa yksikössä ja 2,5 % kotona tai muualla. THL toteaa, että edellä olevat tiedot perustuvat erikoissairaanhoidon tilannekuvaraporttiin, johon sairaanhoitopii- rit vastaava päivittäin. THL:stä todetaan, että oheinen tilasto päivittyy viiveellä eikä siten täysin vastaa tämänhetkistä tilannetta.

Vuodeosastohoidossa on THL:sta 29.12.2021 saadun tiedon mukaan ollut ikäryhmässä 60–69-vuotiaat yhteensä 1166 henkilöä, joista 704 on miehiä ja 462 naisia. Ikäryhmässä 70–79 on vuodeosastohoidossa ollut 1029 henkilöä, joista 609 on miehiä ja 420 naisia. Ikäryhmässä yli 80-vuotiaat on vuodeosastohoidossa ollut 653 henkilöä, joista 311 on miehiä ja 342 naisia. Kyseiset tiedot perustuvat Terveyshilmoon, jonka tietosisältö puolestaan koostuu pääasiassa päättyneistä erikoissairaanhoidon tapahtumista. THL:stä korostetaan, että eri palve- luntuottajat toimittavat nämä tiedot vaihtelevilla viiveillä, mistä johtuen rekisteristä saadun luvut erityisesti viime viikkojen osalta ovat vielä puutteellisia.

Koronavirustilanteen jatkuessa apulaisoikeusasiamies pyrkii erityisesti valvomaan ikääntyneiden henkilöiden oikeuksien toteutumista ja kiinnittää erityistä huomiota sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun. Tässä tarkoituksessa laillisuusvalvonnassa keskitytään erityisesti valvovien tahojen toimintaan.

Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Pia Wirta
Asiakirja on hyväksytty sähköisesti asianhallintajärjestelmässä.



07.01.2022 Perussuomalaiset: Terveyskeskuspalveluautot täydentämään sotea – ”Ratkaisu kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa lähipalvelua ei ole saatavilla”



Lisätietoa >>



07.01.2022 Juvonen Lintilälle: Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin – myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee koronatukikierroksen



Lisätietoa >>



07.01.2022 Juvonen: Hoitoalalla on osattava kotimainen kielitaito työperainen maahanmuutto ei ole vastaus hoitajapulaan/



Lisätietoa >>



 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi