|
|
|
|
 
| |  Vuosi: 2025 - 2024 - 2023 - 2022 - 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 200817.03.2025 Turvallisuuden eteen tarvitaan tekoja (kolumni Kaupunkisanomissa 03/2025)
Espoon Suvelan Kirstinmäessä tapahtui viime vuoden lopulla ampumistapaus, jonka uhri menehtyi. Myös Espoon Karakalliossa maaliskuussa 2023 tapahtui ammuskelu. Tapahtumat ovat järkyttäneet alueiden asukkaita ja yhä useampi kuntalainen kokee, että väkivaltatapaukset ovat lisääntynyt kaupungissa. Tämä käy ilmi myös Espoon laatimasta Hyvinvointikertomuksesta, jossa yhdeksi ennaltaehkäisyn painopiste-ehdotukseksi nostetaan väkivalta. Huumerikollisuus, ryöstöt ja erilaiset väkivaltateot ovat vakavaa rikollisuutta. Huumausaineita on kaupiteltu kouluissa ja huumekauppaa pyörittävät jo 14-vuotiaat. Tulli uutisoi viime joulukuussa paljastaneensa laajan huumeiden salakuljetusorganisaation Espoossa. Erityinen uusi aalto on ollut varkaudet rakennusalan toimijoiden pakettiautoihin ja rautakauppaan. Varkaudet ovat olleet ammattimaisia ja saaliit tuhansien eurojen arvosia työkaluja. Myös ruokakauppoihin on tehty aseellisia ryöstöjä. Hyvä kaupunkisuunnittelu tukee asukkaiden turvallisuutta eri asuinalueilla. Asuinalueiden eriytyminen on vakava uhka, ja alueiden asukkaita tulisi kuunnella. Kuntalaiset tietävät oman alueensa tilanteen ja heitä tulisi osallistaa ja ottaa mukaan kaupunkiturvallisuuden kehittämiseen. Myös viestinnällä on merkitystä, ja kaupungin tulisikin kertoa kuntalaisille turvallisuuteen liittyvistä teemoista ja kehittämiskohteista. Tämä kytkeytyy ajatukseen ”fiksusta kaupungista”, joka taas liittyy kestävän kehityksen periaatteisiin. Fiksu kaupungisuunnittelu kattaa monia osa-alueita: liikenne, teknologia, energia, eläminen, ympäristö, kansalaiset, talous, hallinto ja kaupungin turvallisuus. Asuinalueella tapahtuvat turvattomuuden kokemukset vaikuttavat hyvinvointiin, asuinviihtyvyyteen ja asuinalueen imagoon. Turvattomuutta voi aiheuttaa niin pelko väkivaltarikollisuudesta kuin riittämätön yleisten alueiden valaistuskin. Helsingin ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitokset ovat tutkineet katujengeihin liittyvien väkivaltarikosten kokonaisuutta. Katujengit ovat nuorten miesten muodostamia ryhmiä, joilla on omat nimet ja selkeä ryhmäidentiteetti. Jengit leimautuvat vahvasti tiettyihin kaupunginosiin. Poliisi on arvioinut, että pääkaupunkiseudulla vaikuttaa 10 katujengiä. Osalla katujengien jäsenistä on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Katujengien ja niiden jäsenten välillä on ollut väkivaltaisuuksia, joissa on käytetty myös ampuma-aseita yleisillä paikoilla. Katujengit voivat olla näin myös vaarallisia ulkopuolisille. Syrjäytyminen yhteiskunnasta, näköalattomuus ja rikoskierteeseen joutuminen ovat arvioituja syitä katujengiin päätymisestä. Taloudellisen hyödyn ja muiden silmissä arvostuksen saaminen on arvioitu vetovoimatekijäksi, joka vaikuttaa nuoren pyrkimykseen päästä katujengiin. Katujengien päähenkilöiden ikä on noin 20 vuotta, mutta vaikutuspiirissä on myös alaikäisiä. Tarvitsemme Uudellamaalla kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja toimintamalleja, jotta saamme ylläpidettyä turvallista alue- ja kaupunkikulttuuria. Rikollisilmiöiden ennaltaehkäisy tulee nostaa turvallisuuskysymyksissä kärkeen. Huume- ja väkivaltarikollisuus voi johtaa nuorten katujengiytymiseen, minkä ennaltaehkäisyssä voisi toimia esimerkiksi erityinen koulupoliisi- toimintamalli. Lainsäätäjinä meillä on suurta vastuuta tehdä sellaista lainsäädäntöä, jonka ennaltaehkäisee ja pysäyttää rikollisuutta. Hallitus on tuonut eduskuntaan lakiesityksen, jolla rikoksen tekeminen osana rikollisjoukoin toimintaa säädettäisiin rangaistuksen koventamisperusteeksi, alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena tahallisen rikoksen tekemisessä säädettäisiin rangaistavaksi erillisenä rikoksena ja rangaistuksen koventamisperusteeksi säädettäisiin myös henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tekeminen erityisen nöyryyttävällä tavalla.
Kyseessä on nykyisen hallituksen pyrkimykset ehkäistä nuoriso- ja jengirikollisuutta. Jätin aiheesta valtuustokysymyksen Espoon kaupunginvaltuustossa juuri äskettäin, jolla tiedustelun kaupungin toimia turvallisuuden ylläpitämiseksi. Turvallisuus ei synny itsestään – se vaatii päättäväisiä tekoja, ennaltaehkäisyä ja yhteistyötä. Rakennetaan yhdessä kaupunkimiljöötä, jossa jokainen voi kulkea turvallisesti läpi elämän. Arja Juvonen
kansanedustaja
Espoon kaupunginvaltuutettu
Kaupunginvaltuuston 3.vpj
|
|
 | | 01.03.2025 Aluevaltuustoaloite Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa: Kuulotutkimukseen pääsyn sujuvoittamisesta ja kuulokojeen saannin nopeuttamisesta
Kaikkien kuulo heikkenee ikääntyessä. Jo yli 50-vuotiailla havaitaan selvää kuulon heikkenemistä. Joka viidennellä 70-vuotiaalla ja useammalla kuin joka kolmannella 80-vuotiaalla on ihmisten välistä keskustelua vaikeuttava kuulovika. Ikäkuulo on yhdistelmä perinnöllisten tekijöiden sekä elämän aikana saatujen melu- ja muiden vaurioiden aiheuttamaa rappeutumista sisäkorvassa, kuulohermossa ja aivoissa. Ikäkuulon taustalla olevat perinnölliset tekijät ovat todennäköisesti merkittävämpiä kuin ympäristötekijät. Kuulon aleneminen onkin hyvin yksilöllistä. Myös sukupuolten välillä on eroja. Miehet kuulevat yleensä naisia paremmin matalat äänet, naiset puolestaan miehiä paremmin korkeat äänet.Kuulo heikkenee vähitellen ja henkilö ei välttämättä huomaa sitä. Henkilö saattaa kuitenkin. ryhtyä välttelemään tilanteita, sillä heikko kuulo vaikeuttaa kommunikaatiota. Hoitamaton kuulo vaatii kuitenkin huomiota ja hoitoa. Jos kuuloaivokuori ei saa virikkeitä äänistä, muutkin aivojen osat saattavat rappeutua nopeammin. Tutkimustiedon mukaan yksi korkeista muistisairauden riskeistä on kuulon ja näön heikkeneminen. Ruotsin Karoliinisen instituutin sekä Itä-Suomen yliopioston geriatrian professoti Miia Kivipelto on tutkija, jonka kehittämä elintapaohjelma voi tutkitusti ehkäistä muistihäiriöiden syntyä. Kivipelto kiteyttää Fingerin opit - ohjelman viiteen osaalueeseen, joista yksi on kuulon ja näön alue. Niiden heikkeneminen on nykytiedon mukaan selvä riskitekiä muistisairauden syntymiselle ja etenemiselle. Tulokset julkistettiin vuonna 2015 arvostetussa lääketieteen julkaisussa The Lancet. Hoitamaton kuulovika vaikuttaa myös itsetuntoon alentavasti, aiheuttaa vaaratilanteita ja jopa masennusta. (Helsingin Sanomat 19.2.2025.) Kuulokojeiden ja muiden apuvälineiden avulla voidaan helpottaa huonon kuulon aiheuttamia hankaluuksia. On tärkeää, että kuulonalenemasta kärsivä pääsee myös nopeasti vaadittaviin kuulotutkimuksiin ja saa itselleen kuulokojeen käyttöönsä. Nämä prosessit kestävät kuitenkin usein hyvin pitkään. Kuulokoje kuuluu korvattaviin apulaitteisiin ja sen tulee olla kuntalaiselle mahdollinen julkisen sektorin kautta. Kuulokojeen saamisen tulee olla sujuvaa, eikä henkilön tulisi joutua odottamaan kauan. Tällä aloitteella esitetään, että kuulonaleneman hoitoprosessia sujuvoitetaan ja potilaille mahdollistetaan nopeasti apu kuulolaitteen saamiseksi.
|
|
| | 01.03.2025 Aluevaltuustokysymys Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa: Hoitoalan työntekijöiden kielitaito ja potilasturvallisuus
Potilasturvallisuus on tekoja, mutta myös luottamusta siitä, että potilas on hyvissä, osaavissa ja varmoissa käsissä. Hoidon laatua toki kehitetään myös hyvinvointialueellamme monin eri tavoin. Toimintatapoja yhtenäistetään, henkilökunnan osaamista päivitetään ja sattuneista vahingoista ja vaaratapahtumista opitaan. Valvontalain tultua voimaan vuonna 2024, aiemmin terveydenhuoltolain edellyttämä potilasturvallisuusstrategia korvattiin omavalvontaohjelmalla. Ohjelman painopisteitä ja seurantakohteita ovat palvelujen saatavuus, henkilöstö, laatu ja turvallisuus, asiakaskokemus ja yhdenvertaisuus. Omavalvontaohjelman seurantaraportti on julkista tietoa ja nähtävillä LUVN- sivuilla. Hoitoalalla työskentelevien kielitaidossa havaitut puutteet ja ongelmatilanteet nousivat esiin Suomen lähi- ja perushoitajaliiton tekemässä tuoreessa kyselyssä. Hoitajajärjestö toteaa, että potilaan hoidossa kielitaito on avain kommunikoinnin onnistumiseen. Superin jäsenilleen suorittamassa kyselyssä selvisi, että työpaikoilla vallitsee huoli asiakas- ja potilasturvallisuuden, samoin kuin vieraskielisten hoitajien oikeusturvan, toteutumisesta. (Superliitto 8.1.2025.) Potilaan kuunteleminen, hoidon raportointi ja jatkuvuus ja tiedon siirtäminen eteenpäin suullisesti ja kirjallisesti vaatii ymmärrystä ja osaamista. On myös tärkeää, että hoitohenkilöstö tuntee tehtävänsä ja osaa toimia erilaisissa tilanteissa ilman kielimuuria. On tärkeää, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kiinnitetään myös näihin asioihin huomiota, jotta potilasturvallisuus ja työntekijöiden oikeusturva säilyy.
On tärkeää, että työnantaja tukee henkilöstöä riittävän kielitaidon saamisessa, oppimisessa ja ylläpidossa. Kun työnantaja kuuntelee ja ymmärtää henkilöstönsä erilaisia tarpeita, syntyy välittävä, vahva ja turvallinen työskentelykulttuuri, joka on myös avain laadukkaaseen hoitoon ja potilasturvallisuuteen. Tällä valtuustokysymyksellä kysymme Miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Omavalvontaohjelmassa huomioidaan hoitoalan työntekijöiden kielitaitoon liittyvät asiat potilasturvallisuuden näkökulmasta? Miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tukee henkilöstönsä mahdollisuutta osallistua kielitaitokoulutukseen? Miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella seurataan hoitohenkilöstön ja potilaiden oikeusturvan toteutumista tilanteissa, joissa hoitohenkilön tai potilaan välisessä kommunikoinnissa ja kielitaidossa havaitaan mahdollisia puutteita eli ns. kielimuuri?
|
|
| | 24.02.2025 Valtuustokysymys Espoon toimista ylläpitää kaupungin ja asukkaiden turvallisuutta ja huume-ja väkivaltarikollisuuden ja katujengiytymisen ennaltaehkäisystä Espoon kaupunginvaltuustossa
Espoon Suvelan Kirstinmäessä tapahtui 5.12.2024 ampumistapaus, jonka uhri menehtyi. Poliisi tutkii tapausta henkirikoksena. Myös Espoon Karakalliossa maaliskuussa 2023 tapahtui ammuskelu. Tapahtumat ovat järkyttäneet alueiden asukkaita. Huumerikollisuus, ryöstöt ja erilaiset väkivaltateot ovat vakavaa rikollisuutta, jota tapahtuu myös Espoossa. Huumausaineita on kaupiteltu kouluissa ja huumekauppaa pyörittävät jo 14-vuotiaat. Komisario Hannu Väänänen toteaa, että Espoossa tarvittaisiin ennaltaehkäisevää päihdetyötä tekeviä koulupoliiseja (Länsiväylä 12.2.2023). Tulli uutisoi myös paljastaneensa laajan huumeiden salakuljetusorganisaation Espoossa (Helsingin Sanomat 19.12.2024). Länsi-Uudenmaan poliisi tiedotti, että Espoossa on tapahtunut lukuisia varkauksia eri rakennusliikkeiden pakettiautoihin, joista on varastettu työkaluja tuhansien eurojen edestä (Yle 15.1.2025). Myymälävarkauksia tapahtuu myös rautakauppoihin, kertoo K-Rauta Espoon Merituulen kauppias Petri Lappalainen. Varkaudet ovat ammattimaisia ja niitä tehdään rakennusalan toimijoiden kohteisiin (Länsiväylä 25.1.2025). Myös espoolaisiin ruokakauppoihin on tehty aseellisia ryöstöjä (Nuorisojoukko tehtaili Alepa-ryöstöjä, Länsiväylä 14.8.2024). Hyvä kaupunkisuunnittelu tukee asukkaiden turvallisuutta eri asuinalueilla. Kuntalaiset tietävät oman alueensa tilanteen ja heitä tulisi myös osallistaa ja ottaa mukaan kaupunkiturvallisuuden kehittämiseen. Myös viestinnällä on merkitystä ja kaupungin tulisikin kertoa kuntalaisille turvallisuuteen liittyvistä teemoista ja kehittämiskohteista. ”Fiksun kaupungin määritelmä” liittyy kestävän kehityksen periaatteisiin. ”Fiksu kaupunki” -ajattelu kytkeytyy moniin alueisiin: liikenne, teknologia, energia, eläminen, ympäristö, kansalaiset, talous, hallinto ja kaupungin turvallisuus. (Nieminen Siiri: Tiedonkulku ja tunnelma- asukkaiden näkemyksiä kaupunkiturvallisuudesta. Johtamisen ja talouden tiedekunta. Kanditaattitutkielma. Tampereen yliopisto 2022.) Asuinalueella tapahtuvat turvattomuuden kokemukset vaikuttavat hyvinvointiin, asuinviihtyvyyteen ja asuinalueen imagoon. Turvattomuutta voi aiheuttaa niin pelko väkivaltarikollisuudesta kuin riittämätön yleisten alueiden valaistuskin. Helsingin ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitokset ovat tutkineet katujengeihin liittyvää väkivaltarikosten kokonaisuutta. Epäiltynä on ollut espoolaisen ja helsinkiläisen miesten muodostama ryhmä. Markku Heinikari Helsingin poliisilaitokselta toteaa artikkelissa, että katujengit ovat nuorten miesten muodostamia ryhmiä, joilla on omat nimet ja selkeä ryhmäidentiteetti. Jengit leimautuvat vahvasti tiettyihin kaupunginosiin. (HS 8.2.2022.) Länsi- ja Itä-Uudenmaan poliisilaitokset ovat arvioineet, että pääkaupunkiseudulla vaikuttaa 10 katujengiä. Komisario Hannu Väänänen Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta toteaa, että osalla katujengien jäsenistä on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Katujengien ja niiden jäsenten välillä on ollut väkivaltaisuuksia, joissa on käytetty myös ampuma-aseita yleisillä paikoilla. Katujengit voivat olla näin myös vaarallisia ulkopuolisille. Syrjäytyminen yhteiskunnasta, näköalattomuus ja rikoskierteeseen joutuminen ovat arvioituja syitä katujengiin päätymisestä. Taloudellisen hyödyn ja muiden silmissä arvostuksen saaminen on arvioitu vetovoimatekijäksi, joka vaikuttaa nuoren pyrkimykseen päästä katujengiin. Katujengien päähenkilöiden ikä on noin 20 vuotta, mutta vaikutuspiirissä on myös alaikäisiä (9.1.2022 Länsiväylä). Me allekirjoittaneet kysymme tällä valtuustokysymyksellä seuraavaa: Miten ja millä toimilla Espoo ylläpitää kaupungin ja sen kaikenikäisten asukkaiden turvallisuutta ja ennaltaehkäisee erilaisia rikollisilmiöitä? Miten Espoossa ennaltaehkäistään huume- ja väkivaltarikollisuutta, ja tulisiko Espoossa käynnistää nuorisorikollisuutta ennaltaehkäisevä erityinen koulupoliisi -toimintamalli? Miten Espoossa ennaltaehkäistään katujengiytymistä?
|
|
| | 18.02.2025 Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuhe Agenda 2030 - kestävän kehityksen toimintaohjelmaan (puhuja Merja Rasinkangas)
Arvoisa puhemies!
Agenda 2030 on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka pyrkii edistämään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä. Ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka keskittyvät muun muassa köyhyyden poistamiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja eriarvoisuuden vähentämiseen.
Rakas kotimaamme Suomi on ollut kestävän kehityksen edelläkävijä jo pitkään. Kansainvälisissä vertailuissa sijoitumme toistuvasti maailman kärkeen, yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Monet terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin liittyvät tavoitteet saavutimme jo 1960- ja 1970-luvuilla, ja myös vuodelle 2020 asetetut tavoitteet on maassamme pitkälti täytetty. Ennusteiden mukaan useat vuodelle 2030 asetetuistakin tavoitteista tullaan saavuttamaan. Totta kai löytyy myös parannettavaa. Esimerkiksi terveydenhuolto on suurien haasteiden edessä, hoitojonot pitenevät, väestö ikääntyy ja alueellinen eriarvoisuus on lisääntynyt. Myös koulutuksen taso on viime vuosina heikentynyt, ja perusopetuksen oppimistulokset ovat laskussa. Näihin haasteisiin nykyinen hallitus onkin toimillaan vastannut, jotta kestävän kehityksen tavoitteet eivät jää pelkäksi tilastojen kaunisteluksi.
Arvoisa puhemies!
Vaikka Suomi on yhä maailman parhaita paikkoja asua, iso osa muusta maailmasta on tällä hetkellä jäljessä lähes kaikkien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta. Monissa maissa köyhyys, eriarvoisuus, ympäristöongelmat ja ihmisoikeusloukkaukset ovat yhä aivan jokapäiväisiä haasteita.
Kansainvälisen kehitysyhteistyön osalta Suomi on panostanut köyhyyden vähentämiseen ja tukee useita kansalaisjärjestöjä, jotka työskentelevät kehitysmaissa. On kuitenkin tunnustettava, ettei julkisen sektorin kehitysapu yksin ratkaise ongelmia, vaan aito hyvinvointi syntyy vakaista yhteiskunnista ja terveestä markkinataloudesta. Nykyinen hallitus korostaa yksityisen sektorin roolia kehitysyhteistyössä, mikä on askel oikeaan suuntaan. Pelkän avun sijaan meidän tulee edistää kehittyvien maiden omavaraisuutta, teollistumista ja taloudellista kasvua, jotta ne eivät jää riippuvaisiksi ulkoa tulevasta tuesta.
Ruokaturvan tukeminen kehittyvissä maissa on tärkeää, ja Suomen panostukset pienviljelijöiden tukemiseen ja maatalouden kehittämiseen ovat perussuomalaisten mielestä sinällään kannatettavia. Samalla on kuitenkin syytä kysyä, kuinka paljon suomalaisen veronmaksajan tulee osallistua muiden maiden maatalouden tukemiseen. Pidämmekin hyvänä päätöksenä sitä, että tällä vaalikaudella kehitysyhteistyöstä leikataan historiallisen paljon, yhteensä yli miljardi euroa.
Perhepolitiikan osalta Suomi on tukenut merkittävästi terveyspalveluiden saatavuutta kehitysmaissa. Tällaiset toimet auttavat vähentämään äitiyskuolleisuutta ja tukevat naisten ja tyttöjen oikeuksia kaikilla elämänalueilla. Se on oikein. Kehitysyhteistyövarojen kuuluukin mennä elinolosuhteita konkreettisesti parantaviin kohteisiin, eikä pelkän ideologian ohjaamiin hankkeisiin.
Suomi on ollut aktiivinen myös koulutuksen edistämisessä kriisialueilla sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Ukraina on tällä sektorilla merkittävä kumppanimaa. Koulutuksen tukeminen on kannatettavaa, mutta tässäkin täytyy muistaa, että Suomen omalla koulutusjärjestelmällä ja meidän omilla nuorillamme on omia haasteitaan.
Arvoisa puhemies!
Vaikka Suomi tekee paljon kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi, on selvää, että kaikki tavoitteet eivät ole Suomen tilanteessa kannatettavia tai kovin realistisia, ainakaan. tässä aikataulussa. Ympäristötavoitteet voivat aiheuttaa ylimääräistä sääntelyä ja byrokratiaa, joka vaikeuttaa yritystoimintaa ja nostaa elinkustannuksia. Onko kestävää kehitystä se, että suomalaisten elämää rajoitetaan yhä tiukemmilla päästörajoituksilla ja verotuksella, kun samaan aikaan suuret saastuttajat kuten Kiina ja Intia tupruttavat tuhkaa entiseen tapaan?
Lisäksi pitää pohtia, kuinka paljon kestävän kehityksen tavoitteet rajoittavat yksilönvapauksia. Onko oikein, että vihreän siirtymän nimissä rajoitetaan ihmisten liikkumista, energiankulutusta tai ruokavaliota? Tällaiset toimet menevät helposti liian pitkälle ja aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Ympäristön suojelu on tärkeää, mutta se ei saa tapahtua hinnalla millä hyvänsä.
Agenda 2030:n käytännön toteutukseen liittyy myös muita ongelmia, kuten monimutkainen mittaaminen ja tavoitteiden todellisen vaikuttavuuden arviointi. Usein kyse on enemmän juhlapuheista kuin tuloksista. Onko tämä sitten paras tapa edistää kestävää kehitystä vai tulisiko meidän keskittyä enemmän käytännönläheisiin ja paikallisiin ratkaisuihin, jotka aidosti hyödyttävät ihmisiä. Tätä me perussuomalaiset kehotamme pohtimaan.
Arvoisa puhemies!
Perussuomalaiset kannattavat kestävää kehitystä ja pyrkimyksiä edistää kestävämpää maailmaa, silloin, kun se on järkevää ja tasapainoista. On tärkeää, ettei Suomi kuvittele voivansa yksin ratkaista maailman ongelmia suomalaisten rahoilla. Meidän tulee aina huolehtia ensisijaisesti omasta kansallisesta edustamme ja suomalaisten hyvinvoinnista. Kestävä kehitys ei saa tarkoittaa sitä, että suomalaiset joutuvat kantamaan kohtuuttoman taakan kansainvälisten sitoumusten vuoksi. On aika siirtyä realistisempaan ja terveellä järjellä ohjattuun politiikkaan, jossa Suomi pitää huolta omista eduistaan samalla kun osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla.
|
|
| | 12.02.2025 Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuhe eduskunnan kevätkauden avauskeskusteluun (puhuja Jani Mäkelä)
Arvoisa puhemies,
Hallituskausi lähenee puoliväliään. Paljon on tehty, mutta paljon vielä riittää tehtävää. Suomessa oli liian pitkään jätetty tekemättä välttämättömiä uudistuksia ja siksi elettiin jatkuvasti yli varojen. Suomalaisessa politiikassa on alkanut vihdoin ja viimein tolkullisuuden aika punavihreän höperyyden jälkeen.
Paljon työtä jää myös tuleville vaalikausille. Suomen talouden ongelmia ja lainsäädännön epäkohtia ei korjata vielä parissa vuodessa.
Arvoisa puhemies,
Me Perussuomalaiset olemme aina olleet turvallisuuspuolue. Hallitus vahvistaa niin ulkoista kuin sisäistä turvallisuutta. Viime viikolla annettiin esitys venäläisten kiinteistökauppojen täyskiellosta. Perussuomalaiset on ajanut tätä pitkään. Myös silloin kun kiinteistökauppojen riskeistä puhuminen leimattiin melkein kaikissa muissa puolueissa rasismiksi.
Me olemme myös ensimmäinen puolue, joka Suomessa on tiedostanut maahanmuuttopolitiikan turvattomuutta ja kustannuksia lisäävät epäkohdat. Sellaiset epäkohdat, jotka ovat tavallisille kansalaisille olleet ilmiselviä koko ajan.
Hallitus on kahden ensimmäisen toimivuotensa aikana tehnyt lukuisia maahanmuuttopoliittisia uudistuksia, joiden myötä on menty pohjoismaiselle järjen linjalle, jossa kansallinen etu otetaan keskiöön.
Tänä vuonna on tulossa lisää tärkeitä maahanmuuttopoliittisia hallituksen esityksiä. Muun muassa kansalaisuuslakiin tuodaan toimeentulo- ja nuhteettomuusedellytyksiä sekä kansalaisuuskoe. Perheenyhdistämisen kriteereitä tiukennetaan ja pysyvien oleskelulupien ehtoja kiristetään.
Myös kriminaalipolitiikassa on tehty täyskäännös kohti kansan oikeustajun suuntaa. Ensikertalainen voi jatkossa olla vain kerran ja taposta on tehty vanhentumaton rikos. Pakkoavioliitot on saatu rikoslakiin. Tänä vuonna kiristetään katujengirikollisuuden sekä ampuma-aserikollisuuden sanktioita. Lisäksi valmistellaan varmuusvankeutta, jolloin yhteiskunnalle todennetusti vaaralliset yksilöt eivät pääse vapaalle jalalle.
Arvoisa puhemies,
Tämä hallitus lienee Suomen historian autoilumyönteisin hallitus. Polttoaineveroa on jo kertaalleen reippaasti laskettu ja edessä on vielä 100 miljoonan euron lisävähennys. Muistetaan myös vanhempaan autokantaan painottuen tehty ajoneuvoveron kevennys. Ja tietysti Keskustan siunaaman järjettömän jakeluvelvoitteen nousun loiventaminen.
Tiestöä kunnostetaan urakalla myös tänä kesänä. Teihin on saatu jo kaikkinensa 570 miljoonan euron lisäpanostukset, josta 200 miljoonaa toteutuu tänä vuonna. Liikennepuolella tapahtuu muutakin, kun taksilaki viimein korjataan kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi.
Arvoisa puhemies.
Koulutuspolitiikka on viime aikoina ollut paljon otsikoissa. Onkin hyvä kerrata kaikkea sitä, miten hallitus on vahvistanut peruskoulua. Peruskoulun rahoitusta lisätään 200 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Oppimisen tukea on uudistettu, kännyköiden käyttöä rajoittava lainsäädäntö on nyt eduskunnassa ja toteutukseen tulee
Perussuomalaisten pitkään ajama oppimistakuu, joka varmistaa, että peruskoulusta ei päästetä ilman oikeasti riittävää osaamisen tasoa. Ilman aidosti riittäviä perustaitoja nuoret eivät selviä jatko-opinnoista, saati työelämästä.
Arvoisa puhemies,
Mainitsen vielä muutamia tärkeitä tänä vuonna tulevia hallituksen esityksiä. Säädetään laki, että kunnat eivät voi myydä vesihuoltoa yksityisille. Carunan kokemuksista monopolien myynnissä on opittu. Metsästyslakia muutetaan, jolloin suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdollista. Hallitusohjelman kirjauksia ampumaratojen määrän lisäämisestä edistetään. Keväällä annetaan teollisuuspoliittinen selonteko, jossa linjataan uutta sinivalkoista teollisuuspolitiikkaa.
Arvoisa puhemies,
Vielä lopuksi on syytä muistuttaa, että kaikki lähtee vahvasta julkisesta taloudesta. Hyvinvointivaltion tulevaisuus on vaakalaudalla, jos velkaantumiskehitystä ei saada pysäytettyä ja työllisyysastetta merkittävästi nostettua.
Olemme viime hallituskaudelta ja vaihtoehtobudjeteista voineet todeta, että oppositiolla ei ole eväitä talouden tasapainottamiseen. Tarjolla olisi vain lisää veroja ja puheita säästöpäätösten perumisesta.
|
|
| |
|
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060,  , www.eduskunta.fi |
|