Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 Arja Juvonen ammattikuva
Vuosi: 2024 - 2023 - 2022 - 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008

31.03.2023 Käyttövoimavero on aikansa elänyt



Autoliitto tiedotti tänään, että dieselveronakin tunnettu käyttövoimavero on aikansa elänyt, sillä biokomponenttien jakeluvelvoite nostaa dieselpolttoaineen hintaa bensiiniä rajummin. Sähköautojen kohdalla käyttövoimavero antaa puolestaan väärän signaalin nollapäästöisen auton hankintaa harkitseville.

Jätin aiheesta tammikuussa 2023 kirjallisen kysymyksen ministerille. Valtiovarainministeri Annika Saarikko tyrmäsi kysymyksen tylysti.

Kysyin ministeriltä, että mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sähkökäyttöisten autojen käyttövoimaverotuksen kohtuullistamiseksi ja käyttövoimaveron poistamiseksi diesel- ja kaasuautoilta.

Vastauksena kysymykseen kerrottiin seuraavaa:

Suomessa polttoaineita verotetaan ympäristöperusteisen, objektiivisen ja tekniikkaneutraalin energiaveromallin pohjalta, jossa kunkin polttoainekomponentin vero määräytyy sen energiasi- sällön ja elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen mukaan. Eräistä energiatuotteista kannetaan kuitenkin alempaa veroa kuin energiaveromalli edellyttäisi.

Henkilöautojen käyttövoimavero on muilta kuin bensiinikäyttöisiltä henkilöautoilta kannettava vero, jonka tarkoituksena on tasata dieselin, sähkön ja kaasun alempaa energiaverorasitusta bensiinin verorasitukseen nähden keskimääräiseen vuotuiseen ajosuoritteeseen suhteutettuna.

Koska ammattiliikennettä ja vientiteollisuutta on haluttu tukea, on dieselöljy 25,95 senttiä litralta lievemmin verotettua kuin sen energiaveromallin mukaan tulisi olla, mikä tarkoittaa dieselöljylle megajoulea kohti noin 44 prosentin veronalennusta veromallin edellyttämään tasoon.

Tasapuolisen verokohtelun toteuttamiseksi dieselkäyttöisiltä henkilöautoilta peritään vuotuista käyttövoimaveroa, jolla tasapainotetaan moottoribensiinin ja dieselöljyn polttoaineverojen ero keskimääräisellä 25 000 kilometrin ajosuoritteella. Näin henkilö- ja ammattiliikenteen verorasitus saadaan eriytettyä ja dieselin verotuki kohdistuu tarkoitetulla tavalla ammattiliikenteelle. Lisäksi käyttövoimaveron poistaminen dieselkäyttöisiltä henkilöautoilta edellyttäisi energiaveromallin mukaisesti vastaavaa korotusta dieselöljyn polttoaineveroon, mikä nostaisi ammattiliikenteen verorasitusta nykyiseen verrattuna.

Myös eduskunta hylkäsi syyskuussa 2021 dieselautojen käyttövoimaveron poistamista koskevan kansalaisaloitteen (KAA 6/2019 vp) yllä mainituilla perusteilla. Vuonna 2011 voimaan tulleen energiaverouudistuksen yhteydessä sähkö- ja kaasuautojen käyttövoimaveron tasot määriteltiin käyttäen varsin matalia ajosuoritteita, koska tuolloin näiden käyttövoimien alkuvaiheessa olevan teknisen kehityksen sekä jakelu- ja latausinfrastruktuurin puutteellisen kattavuuden katsottiin rajoittavan ajoneuvojen käytettävyyttä. Kaasu- ja sähkökäyttöisten henkilöautojen ajosuoritteena on käytetty 10 000 kilometriä. Ladattavien hybridien lataussähköllä ajetuksi osuudeksi on käytetty käyttövoimaveron määrittelyssä 5 000 kilometriä. Teknologian kehitys sekä jakelu- ja latausinfrastruktuurin laajentuminen ovat johtaneet siihen, että sähkö- , kaasu- ja hybridiautojen todellinen ajosuorite voi merkittävästi ylittää käyttövoimaveron määrän laskennassa käytetyn ajosuoritteen. Erityisesti kaasuautojen matala käyttövoimavero yhdistettynä bio- ja maakaasun muita liikennepolttoaineita selvästi alempaan polttoaineveroon hyödyttää keskimäärin kaasuautoilijoita verrattuna diesel- ja bensiiniautoilijoihin.

On hyvä muistaa, että energian verotus tai käyttövoimavero eivät ole yhteydessä viimeaikaiseen energian kuluttajahintojen nousuun. Verotuksen tavoitteena ei myöskään ole tasata pumppuhintojen tai eri käyttövoimien henkilöautojen hankintahintojen eroja.

Autoliitto nostaa esiin myös Suomen autokannan uudistamisen voimakkaasti vähäpäästöisemmillä autoilla. Uuden sähköauton keskimääräinen hankintahinta oli vuonna 2022 noin 54 100 euroa, kun taas uuden bensiiniauton hinta oli 28 600 euroa.

Käyttövoimamurros tarvitsee todellakin toteutuakseen hankintatukia, mutta myös ymmärrystä siitä, että uusi, vähäpäästöinen bensa- tai diesel auto on kaikkinensa jo ilmastoteko. Suomen vanhaa autokantaa on uudistetttava, mutta miten kansalaiset sen tekevät, kun autoilusta on tehty niin kallista.




13.03.2023 Talvisodan päättymisestä 83 vuotta



Talvisota päättyi 83 vuotta sitten. Isäni oli silloin 23 päivää vanha, äitini vasta oman äitinsä vatsassa odottaen kesäkuista syntymäänsä.

Alkoi kova jälleenrakentaminen, työnteko, raivaaminen, taistelu köyhyyden keskellä. Mitähän mahtoivat ihmiset ajatella mielissään? Millaiseen maailmaan nuo pienokaiset syntyivätkään? Valittaminen ei auttanut. Oli pakko mennä eteenpäin.

Suomi on suojelemisen arvoinen edelleenkin. Suomen kansan asiat kuntoon. Nyt palveluja tarvitsevat juuri ne pienokaiset, jotka syntyivät silloin sodan raunioille.

Meidän kaikkien pitää olla kiitollisia kaikesta siitä, mitä aikaisempi sukupolvi on edestämme tehnyt. Se on myös edestämme menettänyt. Poikiaan, lapsiaan. Ja kertoa se myös uusille sukupolville. Mitään emme saa unohtaa.



27.02.2023 Valtuustoaloite Espoon kaupunginvaltuustossa kaatumis- ja putoamistapaturmien ennaltaehkäisystä ja nastakenkien hankinnan selvittämisestä ikääntyneille espoolaisille ja THL:n kaatumis- ja putoamistapaturmien ennaltaehkäisy-ohjelman edistämisestä (Juvonen




Useissa kunnissa on kustannettu jo pitkään ikäihmisille liukuesteitä ja kenkien nastoittamista. Esimerkiksi Savonlinna hankki vuonna 2019 liukuesteet 800 vanhukselle. Liukuesteiden osto oli kokonaiskustannuksiltaan edullisempaa kuin yhden lonkkamurtuman hoito. THL:llä on ohjelma, jonka tavoitteena on välillä 2021—2030 vähentää 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuutta ja sairaalahoitojaksoja liittyen tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin. Yksi luetelluista keinoista on turvallinen talvijalankulku, jossa liukastumisten ehkäisemisessä huomioidaan jalkineet, kengänpohjien ja kantalapun oikea materiaali sekä liukuesteet.

Liukastumistapaturmat voivat aiheuttaa vakavia loukkaantumisia ja jopa kuolemia (Vuoriainen ym., 2000). Yleisimpiä kaatumisesta johtuvia vammautumisia ovat ranne- ja nilkkamurtumat, aivotärähdykset sekä muut pään vammautumiset (Vuoriainen ym., 2000). Loukkaantumisista koituu merkittäviä sairaanhoitokuluja, sairauspoissaoloja sekä inhimillistä kärsimystä. Koska liukastumistapaturmia tilastoidaan huonosti, niiden yleisyydestä on vain arvioita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan vuosittain noin 4 600 potilasta joutuu vuodeosastohoitoon ja 11 000 avohoitoon liukastumistapaturman seurauksena (THL, 2019).

Talviliukastumistapaturmista koituva vuosittainen vuodeosastohoito aiheuttaa arviolta noin 18 miljoonan euron kustannukset (THL, 2019). Penttisen ym. (1999) tutkimuksessa arvioitiin, että Suomessa noin 100 000 henkilöä käy vuosittain lääkärissä liukastumisen seurauksena. Näistä liukastumisista arviolta 67 000 liittyy talviolosuhteisiin eli lumiseen tai jäiseen kävelypintaan. Vuoriaisen ym. (2000) tutkimissa kaatumistapaturmissa toipumisaika oli keskimäärin 29 sairauspäivää. (Liukastumistapaturmat ja niiden ehkäisy toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2022:2) Julkaisun mukaan liukastumis- ja kaatumistapaturmien vuosittainen kustannusarvio on noin 2,35 miljardia euroa, ja julkaisussa viitataan myös Väyläviraston vuonna 2020 julkaisemaan yksikkökustannusraporttiin, jossa kustannukset oli arvioitu huomattavasti korkeammiksi, 5,4 miljardiksi euroksi.

Kaatumisten ja putoamisten ennaltaehkäisy on tärkeää ja aiheesta tiedottamisella on myös ennakoivaa merkitystä. Tällä valtuustoaloitteella esitetään, että Espoo selvittää mahdollisuuden tukea ikääntyneitä kuntalaisiaan nastakenkien tai muiden vastaavien jalkineiden tai kenkiin kiinnitettävien nastojen hankinnassa ja ryhtyy myös muihin erityisiin ennaltaehkäiseviin toimiin, joilla edistetään myös THL:n ohjelman tavoitteen saavuttamista kaatumis- ja putoamisapaturmien ennaltaehkäisyssä. Aloitteella esitetään myös, että kuntalaisille tarjotaan tietoa kaatumis- ja putoamistapaturmien ennaltaehkäisystä.

Arja Juvonen ps

Kannatettu 27.02.2023 15:15 Kajava Henna
Kannatettu 27.02.2023 16:11 Markkula Markku
Kannatettu 27.02.2023 17:21 Keronen Jiri
Kannatettu 27.02.2023 17:34 Järvinen Hannu
Kannatettu 27.02.2023 17:34 Lahtinen Teemu
Kannatettu 27.02.2023 17:35 Ampuja Ari
Kannatettu 27.02.2023 17:42 Poutala Mika
Kannatettu 27.02.2023 17:42 Värmälä Johanna
Kannatettu 27.02.2023 17:42 Löyttyniemi Meri
Kannatettu 27.02.2023 17:43 Gästrin Eva-Lena
Kannatettu 27.02.2023 17:43 Korhonen Henri
Kannatettu 27.02.2023 17:52 Karimäki Johanna
Kannatettu 27.02.2023 17:53 Kilpijoki Kerttu-Liisa
Kannatettu 27.02.2023 17:57 Ülle Auli
Kannatettu 27.02.2023 18:03 Hyrkkö Saara
Kannatettu 27.02.2023 18:05 Valle Jaana
Kannatettu 27.02.2023 18:23 Nieminen Pinja
Kannatettu 27.02.2023 18:46 Järvenpää Kaarina
Kannatettu 27.02.2023 18:52 Saramäki Sara
Kannatettu 27.02.2023 19:41 Keisteri-Sipilä Elli
Kannatettu 27.02.2023 19:43 Marttila Helena
Kannatettu 27.02.2023 19:55 Hopsu Inka
Kannatettu 27.02.2023 20:05 Grönroos Simo



23.02.2023 Perussuomalaiset vaati tolkkua ilmastopolitiikkaan kyselytunnilla: ”Jos Suomen ilmastopolitiikka toisi kilpailuetua, mikseivät kilpailijat ota mallia Suomesta?



TIEDOTE 23.2.2023
julkaisuvapaa


Perussuomalaiset vaati tolkkua ilmastopolitiikkaan kyselytunnilla: ”Jos Suomen ilmastopolitiikka toisi kilpailuetua, mikseivät kilpailijat ota mallia Suomesta?

Perussuomalaiset julkaisi tänään Sinivalkoisen siirtymän ohjelman. Ohjelma keskittyy ilmasto- ja energiapolitiikkaan, jonka perussuomalaiset nosti tänään eduskunnan kyselytunnin aiheeksi.

Sinivalkoisen siirtymän ohjelmalla perussuomalaiset haluaa sanojensa mukaan tuoda tolkkua suomalaiseen ilmastokeskusteluun ja ennen kaikkea antaa ohjelman toimenpiteiden myötä suomalaisille työtä, ostovoimaa ja hyvinvointia.

- Sinivalkoinen siirtymä tuntuu konkreettisesti suomalaisen lompakossa: me emme esimerkiksi korottaisi ensi vuoden alusta polttoaineen jakeluvelvoitetta niin, että litrahinta voi nousta jopa 50 senttiä! Hallitus sen sijaan korottaisi, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio muistutti.

Vihreä siirtymä kurjistaa

Tavio mukaan hallituspuolueiden ja kokoomuksen tukema ”vihreä siirtymä” kurjistaa Suomea, nostaa kustannuksia ja heikentää kansalaisten taloustilannetta.

- Perussuomalaisten Sinivalkoinen siirtymä sen sijaan tekee asiat oman maan ja suomalaisten hyvinvointi edellä.

Ettekö lainkaan kadu tekemiänne tulevia polttoainehinnankorotuksia ja kohtuuttomien ilmastotavoitteiden kustannuksia suomalaisille? Tavio kysyi hallitukselta.

Perättömiä syytöksiä

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan, kiitos hallituksen hyvien toimien, Suomessa tapahtuu pyrkimystä ryhtyä puhtaan energian suurvallaksi. Saarikko syytti perussuomalaisia peruutuspeiliin katsomisesta ja totesi, että perussuomalaisten politiikka rahoittaisi Venäjän valtiota.

Saarikon syytökselle ei perussuomalaisten ohjelmissa tai avauksissa ole kuitenkaan katetta, sillä puolue on pitkään varoittanut Venäjä-riippuvuudesta ja vaatinut energiantuotannossa mahdollisimman korkeaa omavaraisuutta muun muassa turvetuotantoa käyttäen.

Pohjois-Korean tasolle

Tavio huomautti, että todellisuudessa hallituksen ilmastopolitiikka heikentää väkisinkin yritysten kilpailukykyä, sillä tavoitteet ovat täysin epärealistisia.

- Hallituksen ilmastotavoitteet tarkoittaisivat hiilidioksidipäästöjen alentamista samalle tasolle kuin Pohjois-Koreassa per asukas. Miettikää nyt, Tavio hämmästeli.

Tämä tavoite tarkoittaisi käytännössä sitä, että ruoan kulutuksen pitäisi laskea 60 prosenttia eikä mitään muuta saisi enää kuluttaa.

- Samaan aikaan Kiina, Intia, muu Kaakkois-Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka lisäävät fossiilisilla tuotetun energian kulutustaan vielä pitkään, Tavio totesi.

Perussuomalaiset kannattaa markkinaehtoisia investointeja

Tavio huomautti, että perussuomaiset kannattaa kaikkia markkinaehtoisia kotimaisia investointeja, mutta hallitukselle tuntuu käyvän vain vihreän ideologian investoinnit.

- Esimerkiksi investointeja turvetuotantoon ei ole tullut, koska hallitus on tehnyt vaikeuttanut toimintaympäristöä ja romuttanut turvekoneet, Tavio syytti.

Kiina-riippuvuus kostautuu

Tavio perusteli, että Suomi tarvitsee omavaraisuutta tukevan sinivalkoisen siirtymän muun muassa siksi, että nykyinen Kiina-talous on tehnyt koko Euroopasta liian riippuvaisen yhden maan, Kiinan, tuotannosta.

- Covid-pandemia ja Ukrainan sota opettivat, että materiaalipula tulee kriiseissä vastaan nopeasti ja valtiot huolehtivat jokainen ensin itsestään.

- Perussuomalaisten sinivalkoisen siirtymän ohjelma lisäisi kansallista omavaraisuuttamme ja huoltovarmuutta, Tavio perusteli.

Mikseivät muut maat ota Suomesta mallia?

Muut puolueet ovat syyttäneet perussuomalaisia siitä, että ilmastotavoitteiden siirtäminen eteenpäin olisi vastuutonta ja kallista. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kuitenkin ihmetteli, miksi muut verrokkimaat kuitenkin pitävät tavoitteensa pidemmällä – kuten perussuomalaisetkin vaativat.

- Jos maailman kunnianhimoisimmalla päästötavoitteella todella saavutettaisiin ehdoton kilpailuetu, seuraisivat muuta maat perässä. Näin ei ole käynyt.

- Edes meidän verrokkimaamme Ruotsi ei halua tavoitella vuotta 2035, vaan tavoite on sysätty 10 vuotta myöhemmäksi. Toimiiko Ruotsi päättömästi ja vastuuttomasti? Tynkkynen hämmästeli.

Tynkkynen kysyi valtiovarainministeri Saarikolta, arvioiko ministeri Ruotsin tekevän linjallaan tappiota Suomeen verrattuna ja kuinka paljon. Saarikko ei osannut vastata kysymykseen.




14.02.2023 KIRJALLINEN KYSYMYS: Nastakenkien ja jalkineiden liukuesteiden arvonlisäverovapaus



Eduskunnan puhemiehelle

Liukastumistapaturmat voivat aiheuttaa vakavia loukkaantumisia ja jopa kuolemia (Vuoriainen ym., 2000). Yleisimpiä kaatumisesta johtuvia vammautumisia ovat ranne ja nilkkamurtumat, aivotärähdykset sekä muut pään vammautumiset (Vuoriainen ym., 2000). Loukkaantumisista koituu merkittäviä sairaanhoitokuluja, sairauspoissaoloja sekä inhimillistä kärsimystä. Koska liukastumistapaturmia tilastoidaan huonosti, niiden yleisyydestä on vain arvioita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan vuosittain noin 4 600 potilasta joutuu vuodeosastohoitoon ja 11 000 avohoitoon liukastumistapaturman seurauksena (THL, 2019). Talviliukastumistapaturmista koituva vuosittainen vuodeosastohoito aiheuttaa arviolta noin 18 miljoonan euron kustannukset (THL, 2019). Penttisen ym. (1999) tutkimuksessa arvioitiin, että Suomessa noin 100 000 henkilöä käy vuosittain lääkärissä liukastumisen seurauksena. Näistä liukastumisista arviolta 67 000 liittyy talviolosuhteisiin, eli lumiseen tai jäiseen kävelypintaan. Vuoriaisen ym. (2000) tutkimissa kaatumistapaturmissa toipumisaika oli keskimäärin 29 sairauspäivää. (Liukastumistapaturmat ja niiden ehkäisy toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2022:2)

Julkaisun mukaan liukastumis- ja kaatumistapaturmien vuosittainen kustannusarvio on noin 2,35 miljardia euroa, ja julkaisussa viitataan myös Väyläviraston vuonna 2020 julkaisemaan yksikkökustannusraporttiin, jossa kustannukset oli arvioitu huomattavasti korkeammaksi, 5,4 miljardiksi euroksi.

Useissa kunnissa on kustannettu jo pitkään ikäihmisille liukuesteitä ja kenkien nastoittamista. Esimerkiksi Savonlinna hankki 2019 liukuesteet 800 vanhukselle. Liukuesteiden osto oli kokonaiskustannukseltaan edullisempaa kuin yhden lonkkamurtuman hoito.

THL:llä on ohjelma, jonka tavoitteena on välillä 2021–2030 vähentää 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuutta ja sairaalahoitojaksoja liittyen tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin. Yksi luetelluista keinoista on turvallinen talvijanankulku, jossa liukastumisten ehkäisemisessä huomioidaan jalkineet, kengänpohjien ja kantalapun oikea materiaali sekä liukuesteet.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy poistaakseen liukuesteiltä sekä nastoitetuilta kengiltä arvonlisäveron, jotta se näin edistää THL:n ohjelman tavoitteen saavuttamista ja siten välillisesti keventää kuormitusta terveydenhoidossa?




11.02.2023 Perussuomalaiset ei ole rasistinen puolue - senhän kertoo ministerikin



Perussuomalaiset ei ole rasistinen puolue - senhän kertoo ministerikin. Tässä jättämäni kirjallinen kysymys ja siihen saatu ministerin vastaus.

Kirjallinen kysymys KK 681/2022 vp
Arja Juvonen ps
Kirjallinen kysymys oikeusministeriön mahdollisesta puoluerekisterin valvonnan laiminlyönnistä

Eduskunnan puhemiehelle
Rasismilla tarkoitetaan ihmisten rodun, etnisen taustan tai biologisten eroavaisuuksien perusteella tapahtuvaa syrjintää eli ihmisten eriarvoista kohtelua. Suomessa rikoslaki kieltää syrjinnän rodun perusteella eri tilanteissa. Tämä kielto perustuu perustuslaissa turvattuun jokaisen oikeuteen tulla kohdelluksi samanarvoisina. Rikoslaissa esimerkiksi kielletään syrjintä, työsyrjintä sekä kiihottaminen kansanryhmää vastaan rodun perusteella. Muissa tapauksissa syrjinnän kielto ei kuitenkaan koske yksityisten henkilöiden välisiä suhteita.

Syrjintä on Suomessa kielletty muun muassa perustuslaissa (731/1999) ja yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014).

Perjantaina 13.1.2023 politiikan toimittajien vaalitentissä pääministeri Sanna Marin luonnehti perussuomalaisia seuraavasti: Soinin perussuomalaiset oli hyvin erilainen puolue kuin tämä nykyinen, joka on mennyt enemmän oikealle, vielä konservatiivisemmaksi, ja joka on selkeästi ja aidosti ollut puheiltansa myös — jos katsotaan kansanedustajien puheita — avoimesti rasistinen puolue.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Helsingin Sanomissa (13.1.2023):

— Ajatus siitä, että joku suomalainen puolue olisi rasistinen on hyvin erikoinen ja vakava. Puoluelaki edellyttää että sitoutunut perustuslakiin ja kansanvaltaisten periaatteiden noudattamiseen. Jos Suomessa olisi rasistinen puolue, se tarkoittaisi että oikeusministeriö olisi puoluerekisterin ylläpitäjänä epäonnistunut tehtävässään.

Puolueilla on puolueohjelmat, joihin kunkin puolueet ja tavoitteet on kirjattu. Tavoitteet eivät saa olla rikos- tai perustuslakien vastaisia.

Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko oikeusministeriö laiminlyönyt puoluelain mukaista puoluerekisterin valvontavelvoitetta ja
onko perussuomalaisen puolueen puolueohjelma lakien vastainen?
Helsingissä 17.1.2023
Arja Juvonen ps

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 681/2022 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen oikeusministeriön mahdollisesta puoluerekisterin valvonnan laiminlyönnistä

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toi- mittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 681/2022 vp:
Onko oikeusministeriö laiminlyönyt puoluelain mukaista puoluerekisterin valvontavelvoi- tetta ja onko perussuomalaisen puolueen puolueohjelma lakien vastainen?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

1) jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen;
2) jolla on vähintään 5 000 eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa tai europarlamenttivaaleissa ääni- oikeutettua kannattajaa;
3) jonka säännöt turvaavat kansanvaltaisten periaatteiden noudattamisen yhdistyksen päätöksen- teossa ja toiminnassa; ja
4) jolla on säännöistä ilmenevän tarkoituksen toteuttamiseksi laadittu, yhdistyksen valtiollisessa toiminnassa noudatettavat periaatteet ja tavoitteet ilmaiseva yleisohjelma.

Puoluelain 5 §:n 1 momentin mukaan puolueen on ilmoitettava sääntöjensä ja yleisohjelmansa muuttamisesta oikeusministeriölle. Sääntöjen muutos on voimassa vasta kun se on merkitty puo- luerekisteriin. Puolueen sääntöihin tehty muutos on 5 §:n 2 momentin nojalla merkittävä puolue- rekisteriin, mikäli säännöt muutoksen jälkeenkin vastaavat puoluelaissa säädettyjä edellytyksiä.

Perussuomalaiset r.p. on merkitty puoluerekisteriin 13.10.1995. Tämän jälkeiset puolueen sään- töjen ja yleisohjelman muutokset ovat täyttäneet edellä mainitut puoluelain edellytykset.

Helsingissä 7.2.2023
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist



01.02.2023 Perussuomalaiset: Vihervasemmisto teki sukupuolesta kokoomuksen tuella ilmoitusasian



TIEDOTE 1.2.2023
JULKAISUVAPAA

Perussuomalaiset: Vihervasemmisto teki sukupuolesta kokoomuksen tuella ilmoitusasian

Eduskunta äänesti keskiviikkona translaista. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen pitävät tulosta valitettavana ja katsovat siitä seuraavan vielä paljon ongelmia.

”Perussuomalaisille sukupuoli ei ole ilmoitusasia, vaan ihmisen biologinen ominaisuus. Sukupuolia on kaksi ja se on biologinen, pysyvä tosiasia. Sen sijaan sukupuoli-identiteettiä voi olla lukematon määrä ja ihmisen sukupuoli-identiteetti voi muuttua. Vihervasemmistolaisessa ideologiassa sekoitetaan tahallisesti sukupuolen ja sukupuoli-identiteetin käsitteet ja nyt säädettiin kelvoton laki, jolla ihminen voi valita juridisen sukupuolensa sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti ja biologisten tosiasioiden vastaisesti”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kuvailevat tilannetta.

Perussuomalaiset esittivät lain hylkäämistä.

”Valiokuntakuulemisissa nousi esiin lukuisia ongelmia, joita hallitus ei halunnut pohtia, ja vielä juuri ennen äänestystä uutisoitiin jälleen yhdestä tapauksesta, jossa Iso-Britanniassa seksuaalirikollinen oli vaihtanut sukupuolimerkintänsä päästäkseen naisvankilaan. Tämän kaltaisten tapausten seurauksena muualla ollaan jo herätty ongelmiin ja ollaan ottamassa takapakkia, jotta biologisia miehiä ei laitettaisi naisvankiloihin. Tästä huolimatta laki hyväksyttiin SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton, RKP:n, kokoomuksen enemmistön ja keskustan vähemmistön äänin 113–69. Nähtäväksi jää, miten lain läpi juntanneet edustajat kantavat asiasta vastuun, kun esitetyt ongelmat toteutuvat käytännössä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.

Myöskään perussuomalaisten esittämät lausumat eivät kelvanneet translain kannattajille.

”Räikeimpiin kuuluvat translain väärinkäytösmahdollisuudet liittyvät siihen, että sukupuolimerkintänsä vaihtaneet, mutta hormonihoitoja käymättömät transnaiset osallistuvat urheilussa naisten sarjoihin. Näin on jo muualla maailmassa tapahtunut useissa lajeissa. Koko naisurheilun tulevaisuus on uhattuna, jos näin tapahtuu laajamittaisesti, ja erityisesti kamppailulajeissa naisurheilijat ovat konkreettisesti vaarassa. Esitimme myös, että hallitus tekisi translaista asianmukaisen sukupuolivaikutusten arvioinnin koskien lain vaikutuksia naisiin, jotka eivät ole vaihtaneet sukupuoltaan, ja ryhtyisi arvioinnin pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin naisten oikeuksien ja turvallisuuden varmistamiseksi. Tämäkään ei translain kannattajille käynyt”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.






01.02.2023 Äänestän translakia vastaan eli - EI



Se on EI.

Tänään klo 14 äänestetään translaista eduskunnan täysistunnossa. Vastustan lakia ja äänestän ei. Lakiesitys on päätön.Tässä alla jättämämme hylkäysvastalause sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Tein eilen lakiin liittyvän perussuomalaisten hylkäysesityksen täysistunnossa Jukka Mäkynen kannattamana.

Vastalause – StV – HE 189/2022 vp
Perustelut:

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen erotetaan lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Henkilö voitaisiin jatkossa vahvistaa kuuluvaksi toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän ilmoittaa, että hän kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että kyse on hänen oman näkemyksensä mukaan pysyväisluonteisesta kokemuksesta. Sukupuolimerkinnän vaihtaminen perustuisi siten henkilön omaan ilmoitukseen hänen sukupuolen kokemuksestaan, eikä sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä enää olisi lääketieteellistä selvitystä tai diagnoosia.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, ettei sukupuolen oikeudellista vahvistamista ole perusteltua erottaa lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista, ja esittää, että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hylätään. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää välttämättömänä, että sukupuolimerkinnän vaihtaminen edellyttäisi jatkossakin lääketieteellisen selvityksen esittämistä siitä, että henkilö pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen, ja että hän ymmärtää sukupuolimerkinnän vaihtamiseen johtavan oikeustoimen merkityksen.

Sukupuolen vahvistamisen edellytykset
Mikään Suomea sitova ihmisoikeussopimus ei vaadi Suomea toteuttamaan hallituksen ehdotusta oikeudellisen sukupuolen subjektiivisesta itsemäärittelystä. Myöskään Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei vaadi itsemäärittelyä oikeudelliseen sukupuoleen, eikä lääketieteellisten tutkimusten tai sukupuolidysforiadiagnoosin vaatimista sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen ehtona kansallisessa lainsäädännössä ole muutenkaan kielletty.
Naisten rintama ry:n mukaan hallituksen lakiesitys sukupuolen itsemäärittelystä rapauttaa monin tavoin yhteiskunnan eri toiminnoissa käytössä olevan sukupuolijaon, joiden säilyttäminen esimerkiksi turvallisuuden varmistamiseksi ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämiseksi olisi edelleen tarpeellista. Jotta lakiesityksen tosiasialliset vaikutukset eivät muodostuisi sukupuolten tasa-arvoa ja eri ihmisryhmien välistä yhdenvertaisuutta heikentäväksi, olisi lakiesitykseen tehtävä kattava sukupuolivaikutusten arviointi, jonka avulla voidaan osoittaa syrjivät vaikutukset ja korjata lakiesitystä niiden osalta.
Valiokunnan kuulema VTT, sosiologian tutkija Linda Hart on ehdottanut sukupuolen vahvistamista koskevaa lakiehdotusta muutettavaksi lisäämällä sukupuolen vahvistamisen edellytyksiin lääketieteellinen selvitys. Hart tuo esiin, että Suomen ihmisoikeusvelvoitteet eivät vaadi, että juridisen sukupuolen vahvistaminen muutetaan yksinomaan henkilön subjektiiviseen selvitykseen perustuvaksi. Hartin mukaan on sekä sukupuoliristiriitaa kokevan, yksilön että yhteiskunnan etu, että juridisen sukupuolen korjaamisen ehtona on lääketieteellinen selvitys. Perustelu juridisen sukupuolen korjaamiselle tulisi olla terveydenhuollossa teetetty arvio sukupuoliristiriidan pysyvyydestä, ei yksinomaan henkilön kokema sukupuoli-identiteetti ja sen yksilöllinen ilmaisu. Hartin mukaan tilanne, jossa juridisen sukupuolen korjaaminen on avointa kaikille, ei vain sukupuoliristiriitaa kokeville, avaa selkeitä mahdollisuuksia strategiselle käyttäytymiselle ja väärinkäytöksille.
Valiokunnan kuuleman professori Puolimatkan mukaan juridisen sukupuolen muutoksia ei tulisi sallia sukupuoli-identiteetin perusteella, vaan ainoastaan lääketieteellisillä perusteilla intersukupuolisille henkilöille. Sukupuolen oikeudellisen muutoksen edellytyksenä tulisi Puolimatkan mukaan olla psykiatriseen tutkimusjaksoon sisältyvä vähintään kahden vuoden harkinta-aika, jonka aikana oikeudellisen sukupuolen muutosta hakeva on elänyt sukupuolessa, jonka mukaisesti hän haluaa korjata oikeudellisen sukupuolensa. Puolimatkan mukaan oikeudellisen sukupuolen ei tulisi perustua sukupuoli-identiteettiin vaan biologiseen sukupuoleen. Puolimatka korostaa, että lakiesityksen keskeinen ongelma on sen perustana oleva käsitesekaannus: sukupuolen käsitettä käytetään sekä biologisesta sukupuolesta että tunteeseen ja kokemukseen perustuvasta sukupuoli-identiteetistä. Hänen mukaansa sukupuoli-identiteetin pohjalta määräytyvä juridisen sukupuolen käsite mahdollistaa vilpilliset juridisen sukupuolen muutokset sukupuoli-identiteetin käsitteen epämääräisyyden ja todentamattomuuden takia. Sukupuoli-identiteetin varaan rakentuva yhteiskuntajärjestys rajoittaa sanan- ja uskonnonvapautta, koska se pakottaa kaikki yhteiskunnan jäsenet mukautumaan juridiseen fiktioon, että mies voi todella muuttaa sukupuolensa naiseksi ja nainen mieheksi.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä yhtyy edellä esitettyihin näkemyksiin ja katsoo, että sukupuolen vahvistamisen pitäisi perustua lääketieteelliseen selvitykseen, se tulisi rajata sukupuoliristiriitaa kokeville ja perustana tulisi olla vakaa harkinta ja riittävä harkinta-aika. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa, että vaikka lakiehdotuksessa sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä on selvitys siitä, että sukupuolen vahvistamista hakeva henkilö kokee kuuluvansa pysyvästi vahvistettavaan sukupuoleen, esitys ei sisällä minkäänlaista sääntelyä siitä, kuinka monta kertaa henkilö voi hakea sukupuolen vahvistamista. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsookin, että esitettyä pidemmän harkinta-ajan lisäksi olisi perusteltua, että henkilön sukupuoli voitaisiin vahvistaa vain kaksi kertaa. Tämä mahdollistaisi sukupuolen vahvistamisen takaisin alkuperäiseksi tilanteessa, jossa henkilö sukupuolen vahvistamisen jälkeen haluaa palata alkuperäiseen juridiseen sukupuoleensa, mutta estäisi esitetyn lainsäädännön mahdollistamia väärinkäytöksiä, jossa sukupuolimerkintää vaihdetaan toistuvasti hyötymistarkoituksessa ja sukupuoli-identiteetistä riippumatta. Jotta sukupuolen vahvistamista ei käytettäisi väärin henkilön historian häivyttämiseen ja uusien henkilötunnusten hankkimiseen, olisi perusteltua, että mikäli henkilö korjaa sukupuoltaan uudelleen vastaamaan hänelle syntymässä määriteltyä sukupuolta, tällöin hänen henkilötunnuksekseen tulisi palauttaa hänen alkuperäinen henkilötunnuksensa.

Hakemuksen käsittely
Voimassa olevan etu- ja sukunimilain (19.12.2017/946) 2 §:n mukaan henkilön etunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka on vakiintunut samalle sukupuolelle. Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (21.8.2009/661) 11 § 2 momentin mukaan henkilötunnuksen yksilönumero sisältää tiedon henkilön sukupuolesta.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa, että esityksessä nimen ja henkilötunnuksen vaihtamista tai vanhemmuusnimikkeen muuttamista ei ole sidottu sukupuolen vahvistamiseen, vaan sukupuolen vahvistamista hakenut henkilö voi oman harkintansa mukaan hakea henkilötunnuksen tai vanhemmuusnimikkeen muuttamista vastaamaan hänen vahvistettua sukupuoltaan.
Lakiehdotusten hyväksyminen esitetyssä muodossaan mahdollistaa voimassa olevan nimilainsäädännön ja henkilötunnusta koskevan lainsäädännön vastaisen tilanteen, jossa henkilö vaihtaa ainoastaan sukupuolimerkintänsä siten, että hänelle jää syntymässä määritellyn sukupuolensa mukainen etunimi sekä henkilötunnus. Tämä mahdollisuus laajentaa entisestään mahdollisuutta strategiselle käyttäytymiselle ja väärinkäytöksille. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että nimen muuttaminen vastaamaan vahvistettua sukupuolta sekä henkilötunnuksen ja mahdollisen vanhemmuusnimikkeen muuttaminen tulisi kytkeä kiinteästi sukupuolen vahvistamiseen ja hakemukset tulisi saattaa vireille samanaikaisesti.

Oikeusvaikutukset vanhemmuuteen ja vanhemmuusnimikkeen muuttaminen
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää tärkeänä, että lainsäädännössä käytettäisiin jatkossakin mahdollisuuksien mukaan sellaisia sanoja kuin "nainen", "mies", "äiti" ja "isä". Esimerkiksi sanan "nainen" korvaaminen lainsäädännössä hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla käsitteillä "raskaana oleva", "imettävä" ja "ihminen" epäinhimillistää naisia ja hankaloittaa lakitekstin ymmärtämistä. Hallituksen esityksessä on ilmeisen tarkoituksellisesti pyritty välttämään myös käsitteen "biologinen sukupuoli" käyttämistä, vaikka välttely on perusteetonta ja vaikeuttaa niin ikään ymmärrettävien säännösten kirjoittamista.
Tähän liittyen merkitystä on myös 1.1.2023 voimaan tulleella vanhemmuuslailla, jonka perusteella äitiyden toteaminen ei edellytä sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen, eikä isyyden vahvistaminen edellytä, että isä on sukupuoleltaan mies. Sukupuolten välisten biologisten ja tosiasiallisten erojen häivyttäminen tällä tavalla ei nähdäksemme ole tarpeellista tai asianmukaista. Tilanne kuitenkin sotkeutuu jatkossa vielä entisestään, jos sukupuolimerkinnän vaihtaminen mahdollistetaan hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla henkilön omalla ilmoituksella. Väestötietojärjestelmässä käytettävän vanhemmuusnimikkeen "äiti" tai "isä" tulisi senkin mielestämme määräytyä ennen muuta vanhemman biologisten ominaisuuksien mukaan, sillä lapsen näkökulmasta voi olla hämmentävää, jos hänen isänsä on yhtäkkiä äiti tai toisinpäin ilman, että henkilön ulkoisessa olemuksessa tapahtuu mitään vastaavia muutoksia.

Alaikäisten asema
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää hyvänä hallituksen esityksessä omaksuttua lähtökohtaa, jonka mukaan sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen olisi jatkossakin mahdollista ainoastaan täysi-ikäisille henkilöille. Esityksen perustelujen mukaan nuorten hyvinvoinnille, irrotettuna sosiaalisesta transitiosta ja ympäristön tuesta taikka sukupuoliristiriidan lääketieteellisistä hoidoista ei ole tutkittua tietoa. Esityksen mukaan henkilön sukupuolinen identiteetti saattaa kehittyä varsin pitkään, ja siinä saattaa tapahtua muutoksia. Esityksessä todetaan tutkimuksen myös osoittavan, että on mahdollista, että transitio takaisin aiempaan sukupuolirooliin saattaa muodostua raskaaksi lapselle. Esityksen mukaan ikärajalla vältettäisiin sukupuolen vahvistamisen haitalliset vaikutukset siltä osin kuin sukupuolen vahvistamisen ja siihen liittyvän menettelyn katsotaan olevan identiteettikehityksen kannalta haitallista.
Aikuisten ja lasten transsukupuolisuuden välillä on perustava ero sikäli, että vain pieni vähemmistö lapsista, jotka samaistuvat vastakkaiseen sukupuoleen, jatkaa tätä samaistumistaan aikuisuuteen. Tutkimusten mukaan neljä viidesosaa lapsuudessa vahvaakin sukupuolidysforiaa kokevista lapsista ei vartu transsukupuolisiksi aikuisiksi. Käytännössä ei ole myöskään onnistuttu tunnistamaan luotettavia lapsuudenajan ennusmerkkejä aikuisuuden transsukupuoliselle identiteetille, eivätkä näin edes lapsipsykiatrian ammattilaiset pysty ennustamaan, kenestä sukupuoliahdistusta kokeneesta lapsesta varttuu transsukupuolinen aikuinen. Lasten identiteettikehityksen keskeneräisyyden vuoksi olisikin hyvin ongelmallista, että heille tarjottaisiin mahdollisuus vaihtaa oikeudellista sukupuoltaan ottaen lisäksi huomioon, että mahdollinen transitio takaisin aiempaan sukupuolirooliin muodostuisi lapselle todennäköisesti erittäin raskaaksi. Sukupuolen vaihtamisessa on kysymys sellaisesta perustavanlaatuisesta päätöksestä, jonka tekemiseen lapsi ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi kypsä. Olisikin hyvin erikoista, jos lain mukaan henkilö ei voisi esimerkiksi pitää hallussaan tai hankkia yhtä pullollista keskiolutta, mutta voisi kuitenkin vaihtaa sukupuolensa omalla ilmoituksellaan.
Mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen mukaan valtioneuvoston tulisi arvioida ja valmistella tarvittavat säädösmuutokset transsukupuolisten lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden edistämiseksi sukupuolen vahvistamisessa. Edellä todetun perusteella perusteita tällaisen selvityksen käynnistämiselle ei kuitenkaan ole ja perussuomalaisten valiokuntaryhmä esittääkin ehdotetun lausuman hylkäämistä.

Sukupuolen vahvistamisen vaikutukset asevelvollisuuteen ja reservissä olemiseen
Suomen lainsäädännössä asevelvollisuus on sidottu sukupuoleen ja koskee vain miehiä. Sukupuolen vahvistamista koskevan lakiehdotuksen 3 §:n 1 momentin mukaan lain mukaisesti vahvistettua sukupuolta on pidettävä henkilön sukupuolena sovellettaessa muuta lainsäädäntöä, jollei toisin säädetä. Säädöskohtaisissa perusteluissa esimerkkinä tällaisesta tilanteesta nostetaan esille esimerkiksi asevelvollisuuslain soveltaminen.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa, että esitetyn lainsäädännön vaikutusta asevelvollisuuslain (28.12.2007/1438) mukaisen asevelvollisuuden tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (13.4.2022/285) mukaisen asepalveluksen suorittamiseen ja reserviläisten asemaan on arvioitu esityksen eduskuntakäsittelyssä varsin suppeasti eikä esitystä ole lähetetty puolustusvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Esityksestä ei esimerkiksi ilmene, kumpaa lakia sovelletaan tilanteessa, jossa asepalveluksen suorittamisen jo aloittanut henkilö hakee sukupuolen vahvistamista, ja kuinka esimerkiksi naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaista oikeutta ilmoittaa 30 päivän kuluessa asepalveluksen aloittamisesta, ettei henkilö jatka asepalvelusta, sovelletaan tällaisessa tilanteessa.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää valitettavana ja erittäin ongelmallisena myös sukupuoltaan vahvistavan henkilön oikeusturvan kannalta, ettei asevelvollisuutta ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskevaa lainsäädäntöä koskevia muutostarpeita selvitetty esityksen valmistelun yhteydessä tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi.

Vankien ja tutkintavankien sijoittaminen
Naisten rintama ry:n asiantuntijalausunnon mukaan lain voimaan tultua kaikilla biologisesti miespuolisilla olisi yhtäläinen mahdollisuus muuttaa juridinen sukupuolimerkintänsä ja vaatia pääsyä naisvankilaan vahvistetun sukupuolen perusteella motiiveista riippumatta. Koska laissa ei ole määritelty päteviä tai epäpäteviä syitä juridisen sukupuolen vaihtamiseksi, sen muuttaminen olisi mahdollista myös muille kuin transsukupuolisille. Olisi erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta, näyttää toteen, että juridisen sukupuolen muuttamisen perusteena käytetty henkilön sisäinen kokemus ei olisi se, mitä hän kertoo sen olevan. Vanki, joka ei ole transsukupuolinen vaan olisi vaihtanut juridisen sukupuolensa vilpillisin tarkoituksin, voisi vedota siihen, että häntä syrjitään sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun vuoksi. Tällöin esimerkiksi naisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomittu mieshenkilö hakee sukupuolensa vahvistamista naiseksi siinä tarkoituksessa, että hänet sijoitettaisiin naisvankilaan. Esimerkiksi Iso-Britanniassa transsukupuolisiksi kirjatuista vangeista lähes 60 % onkin nimenomaan seksuaalirikollisia. Saadun selvityksen mukaan kyse on biologisista miehistä, jotka eivät ole käyneet läpi sukupuoli-identiteetin tutkimuksia tai hoitoja. Skotlannissa puolet rikoksista tuomituista transsukupuolisista on vaihtanut sukupuolimerkintänsä vasta tuomion saamisen jälkeen. Siellä on myös havaittu, että vankilasta vapauduttuaan osa tällaisista henkilöistä vaihtaa sukupuolimerkintänsä välittömästi takaisin mieheksi.
Edellä mainitut huomiot viittaavatkin ennen muuta strategiseen motiiviin sukupuolimerkinnän vaihtamisen taustalla. Siten ei ole lainkaan epärealistista olettaa, että myös Suomessa osa miesvangeista tulisi hyväksikäyttämään sukupuolimerkinnän vaihtamisen mahdollisuutta päästäkseen naisvankilaan tai naisvangeille tarkoitetulle asunto-osastolle. Seurauksena olisi naisvankiloiden muuttuminen sekavankiloiksi ja naisvangeille tarkoitettujen asunto-osastojen muuttuminen sekaosastoiksi. Väkivaltaa kokeneet naisvangit kokisivat tilanteen todennäköisesti erittäin traumatisoivaksi. Sukupuoltaan vaihtavat vangit aiheuttavat muiden vankien turvallisuuden ylläpitämiseen liittyviä vakavia haasteita. Iso-Britanniassa ja muissa maissa, joissa oikeudellinen sukupuoli määräytyy henkilön itse ilmoittaman sukupuoli-identiteetin pohjalta, on jo esiintynyt esimerkiksi tapauksia, joissa naiseksi itsensä ilmoittanut biologinen mies on tehnyt seksuaalista väkivaltaa naisvangeille sen jälkeen, kun hänet on siirretty naisvankilaan.
Vangin vahvistetun sukupuolen mukaisesta sijoittelusta poikkeamisen kynnys on asetettu hallituksen esityksessä suhteettoman korkeaksi, kun vahvistetun sukupuolen mukaisesta osastosijoittelusta voitaisiin poiketa ainoastaan, jos se olisi välttämätöntä vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi. Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan esimerkiksi erillään asumisen ja varmuusosastolle sijoittamisen edellytyksenä on laissa välttämättömyyden sijasta "perusteltu syy". Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio puolestaan on esittänyt arviotavaksi, olisiko käsite "tarpeellinen" tässä yhteydessä välttämättömyyttä parempi vaihtoehto. Iso-Britanniassa on käynnistetty lakimuutoksen laatiminen, jotta miehen sukupuolielimet omaavia vankeja ei enää sijoitettaisi lainkaan naisvankiloihin.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että Iso-Britannian kokemusten perusteella Suomessa olisi perusteltua toimia samalla tavoin ja olla sijoittamatta naisvankiloihin ja naisten vankilaosastoille miehen sukupuolielimet omaavia vankeja heidän juridisesta sukupuolestaan riippumatta.

Sukupuolierityiset tilat
Sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen puhtaasti subjektiivisin perustein ja erityisesti naisten oikeudet ovat joka tapauksessa ristiriidassa keskenään. Naisilla ja tytöillä - ja vastaavasti tietysti myös miehillä ja pojilla - on yhteisten ruumiillisten ja lisääntymisbiologisten ominaisuuksiensa vuoksi oikeus omiin tiloihin ja palveluihin turvallisuuden ja yksityisyyden takaamiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tytöillä ja naisilla on oltava oikeus miehistä vapaisiin tiloihin kuten vessoihin, pukuhuoneisiin ja pesutiloihin. Esimerkiksi Islannissa oikeudellisen sukupuolen itsemäärittely on kuitenkin johtanut muun muassa uimahalleissa käytäntöön, jonka mukaan ulkoiselta olemukseltaan biologisen miehen oletetaan olevan transnainen, jos hän on naisten suihkutiloissa, eikä tätä asiaa voida kyseenalaistaa. Norjassa on jopa asetettu ihmisiä syytteeseen tai poliisitutkinnan kohteeksi sen takia, että he ovat protestoineet biologisten miesten tunkeutumista naisille tarkoitettuihin tiloihin.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksessä tehty sukupuolivaikutusten arviointi on jäänyt hyvin suppeaksi. Asianmukaisen sukupuolivaikutusten arvioinnin puuttuessa ei-toivotut vaikutukset tyttöihin ja naisiin ovat jääneet näkymättömiin, vaikka kyseessä on merkittävä turvallisuuskysymys. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsookin tässä yhteydessä tarpeelliseksi muistuttaa Suomen olevan valtiona sitoutunut kansainvälisiin velvoitteisiin, joiden mukaan sen tulee pidättäytyä kaikista toimista, jotka lisäävät tyttöjen ja naisten kokemaa väkivallan uhkaa tai jotka muutoin heikentävät naisten asemaa.

Vaikutukset naisurheiluun
Suomen Olympiakomitean asiantuntijalausunnon mukaan urheilussa kilpailujärjestelmä jakautuu pääsääntöisesti kahteen sukupuolisarjaan, sillä sukupuolella on merkittävä vaikutus suorituskykyyn ja fyysiseen kapasiteettiin monissa urheilulajeissa. Lajeissa, joissa sukupuolella ei ole merkitystä lajissa pärjäämiseksi tai sukupuolen merkitys on pieni, on usein käytössä avoin sarja. Kilpaurheilun uskottavuus edellyttää, että kilpailijoilla on tasapuoliset toimintaedellytykset, eikä yksilöllä ole suhteessa toisiin epäreilua tai suhteetonta etua. Hormonihoidot ja muut lääketieteelliset sukupuolenkorjausprosessit pienentävät tällaisen edun mahdollisuutta, joka liittyy erityisesti testosteronin määrään, lihaksistoon ja ruumiinrakenteeseen. Ilman lääketieteellistä sukupuolenkorjausprosessia erityisesti sukupuolensa miehestä naiseksi korjanneella henkilöllä tällaisen edun mahdollisuus on ilmeinen. Nykyisen lainsäädännön vallitessa sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttää lääketieteellisiä hoitoja (transtaustaisilta naisilta testosteronilähteiden poistoa tai hormonihoitoja), minkä voidaan urheilussa katsoa vaikuttavan siihen, että sukupuolensa korjannut ei saisi merkittävää hyötyä aikaisemmasta sukupuolestaan. Jos jatkossa sukupuolen juridinen vahvistaminen perustuu ilmoitukseen ilman vaatimusta korjausprosessista, urheilun täytyy muilla tavoin varmistua kilpailun reiluudesta erityisesti naisten sarjoissa.
Naisten rintama ry:n asiantuntijalausunnon mukaan tyttöjen ja naisten oikeudet sekä transsukupuolisten oikeudet voivat osittain olla yhteensovittamattomia, kuten urheilussa on todettu. Monet kansainväliset urheiluliitot ovat päättäneet järjestää transurheilijoille omat sarjansa, jolla turvataan niin tyttö- ja naisurheilijoiden oikeudenmukainen kohtelu kuin heidän turvallisuutensakin. Ratkaisu vapauttaa myös transnaiset pitkästä hoitojaksosta, jolloin heidän testosteroniarvojaan on keinotekoisesti pidetty alhaalla, jotta heidät hyväksyttäisiin naisten sarjoihin. Päätös on kaikin puolin järkevä, sillä kilpaurheilu on muutoinkin organisoitu biologisten ominaisuuksien mukaan, kuten ikä, paino, vammaisuus ja kaikkia jakoja läpäisevänä sukupuoli. Tämä on yksi malli, jolla pyritään yhteensovittamaan eri ryhmien oikeuksia.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää valitettavana, ettei hallitus ole ryhtynyt esityksessään toimenpiteisiin naisurheilijoiden oikeuksien turvaamiseksi. Katsomme, että naisurheilijoiden oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi on välttämätöntä järjestää transurheilijoille omat sarjansa lajeissa, joissa sukupuolensa miehestä naiseksi korjanneet saisivat transtaustansa takia kohtuutonta etua naisena syntyneihin urheilijoihin nähden.

Lopuksi
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että olisi sukupuoliristiriitaa kokevan itsensä etu, että sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytyksenä olisi aina myös lääketieteellinen selvitys siitä, että henkilön sukupuolikokemus on vakiintunut, ja että hän ymmärtää sukupuolen vahvistamisen merkityksen ja vaikutukset. Esimerkiksi vakavan psykoottisen sairauden pahenemisvaiheen tai dissosiatiivisen identiteettihäiriön yhteydessä henkilön sukupuolikokemus voi olla väliaikaisesti häiriintynyt tai muuntunut tavalla, joka ei vastaa hänen pysyvää kokemusta itsestään. Tällainen henkilö saattaisi siitä huolimatta päätyä hakemaan sukupuolimerkinnän vahvistamista toiseksi, koska hän itse olisi hakemushetkellä asiastaan vakuuttunut, ja hänellä saattaisi hyvinkin olla kyky kirjoittaa sukupuolimerkinnän vaihtamiseksi tarvittava hakemus. Sukupuolimerkinnän vaihtamisessa on kuitenkin kysymys sellaisesta merkittävästä, yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä ympäröivään yhteisöön vaikuttavasta oikeustoimesta, että henkilön sukupuolen kokemuksen pysyvyys ja mielen vakaus on välttämätöntä pyrkiä selvittämään mahdollisimman luotettavasti. Vaatimus lääketieteellisen selvityksen esittämisestä on tässä suhteessa välttämätön.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä muistuttaa, että sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen erottaminen lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista avaa valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esiin tulleilla tavoilla selkeitä mahdollisuuksia strategiselle käyttäytymiselle ja väärinkäytöksille. Tätä mahdollisuutta on arvioitu avoimesti myös itse hallituksen esityksessä. Kun sukupuolta voisi jatkossa käytännössä vaihtaa edes takaisin parin kuukauden välein, on järjestelmää mahdollista käyttää muun muassa henkilön todellisen identiteetin häivyttämiseen erinäisissä rikollisissa tarkoituksissa. Henkilötietojen vaihtamista on mahdollista hyödyntää esimerkiksi petosten tekemisessä. Sukupuolen vahvistamista on mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi sukupuolikiintiöiden kiertämiseen tai parempien pisteiden hankkimiseen sellaisissa valintakokeissa, joissa naisille on helpotetut vaatimukset fyysisissä testeissä, kuten esimerkiksi poliisiammattikorkeakoulun valintakoe.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kantaa huolta myös sukupuolten tasa-arvon ja eri ihmisryhmien yhdenvertaisuuden edistämisen kannalta tärkeiden tilastotietojen luotettavuudesta jatkossa. Sukupuolen mukaan jaetun tilastotiedon kerääminen on elintärkeää sukupuolten tasa-arvon seuraamisen kannalta. Sukupuolen itsemäärittely tekisi tilastoinnista jatkossa kuitenkin epäluotettavaa. Kun sukupuoli muuttuu ilmoitusasiaksi, voi biologisilta ominaisuuksiltaan mies olla oikeudellisesti nainen, jolloin hänet tulee ottaa huomioon naisia koskevassa tiedonkeruussa. Tämä onkin valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan aiheuttanut esimerkiksi Iso-Britanniassa tilanteen, jossa oikeudellisen sukupuolimerkintänsä naiseksi vahvistaneiden miesten tekemät seksuaalirikokset on tilastoissa merkitty naisten tekemiksi. Myös Norjassa naisten tekemiksi on kirjattu ennätysmäärä seksuaalirikoksia sen jälkeen, kun sukupuolen itsemäärittelyyn perustava lainsäädäntö on tullut voimaan. Tämä vääristää tilastoja huomattavasti, sillä naisten tekemät seksuaalirikokset ovat todellisuudessa suhteellisen harvinaisia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hallituksen esityksen mukaisiin lakiehdotuksiin sisältyy edellä todetun mukaisesti useita niin perustavanlaatuisia ja merkittäviä ongelmia, ettei niitä ole ilman esityksen valmistelua uudelleen mahdollista korjata. Tästä syystä perussuomalaisten valiokuntaryhmä esittää, että esitetyt lakiehdotukset hylätään.

Mielipide:

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että:
eduskunta hylkää hallituksen esitykseen HE 189/2022 vp sisältyvät lakiehdotukset;

ja
eduskunta hylkää mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen;

ja että hyväksytään seuraavat lausumat (vastalauseen lausumaehdotukset):

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee ja tuo eduskuntaan esityksen lainsäädännöstä, jolla varmistetaan naisena syntyneiden urheilijoiden oikeuksien toteutuminen lajeissa, joissa urheilijan transtausta antaa hänelle epäreilun kilpailuedun naisena syntyneisiin urheilijoihin nähden.
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa sukupuolen vahvistamiseen liittyvästä lainsäädännöstä asianmukaisen sukupuolivaikutusten arvioinnin, jossa huomioidaan erityisesti lainsäädännön vaikutukset naisina syntyneisiin henkilöihin, heidän oikeuksiinsa ja turvallisuuteensa, ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta naisena syntyneiden henkilöiden turvallisuutta tai asemaa muutoin ei heikennetä.


Helsingissä 19.1.2023


Arja Juvonen / ps.


Minna Reijonen / ps.



30.01.2023 Perussuomalaisten uusi maahanmuuttopoliittinen ohjelma julkaistu: ”Perussuomalaiset ainoa tosiasioiden esittäjä”



TIEDOTE 30.1.2023
julkaisuvapaa
kirjoitettu Purran esittelypuheen pohjalta Tuumaustunnilla 30.1., puhuttu versio pitää


Perussuomalaisten uusi maahanmuuttopoliittinen ohjelma julkaistu: ”Perussuomalaiset ainoa tosiasioiden esittäjä”

Perussuomalaiset on tänään puheenjohtaja Riikka Purran johdolla julkaissut uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa. Maahanmuuton suhteen perussuomalaisten linja eroaa Purran mukaan muista puolueista kaikkein eniten. Edellinen perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelmamme on vuodelta 2019.

- Nyt julkaistava on entistä perusteellisempi ja entistä tiukempi. Se keskittyy edellistä enemmän työperäiseen maahanmuuttoon, Purra esitteli.

Perussuomalaiset ainoa kyseenalaistaja

Purra huomautti, että työperäinen maahanmuutto ilmoitetaan sekä oikealla että vasemmalla ratkaisuksi mitä moninaisempiin ongelmiin.

- Kokoomuksen mukaan kyseessä on jopa kansakunnan kohtalonkysymys. Siis että suomalaisten kansakunnan kohtalo riippuu kokoomuksen mukaan siitä, saapuuko maahan riittävästi ulkomaalaisia Euroopan ulkopuolelta pelastamaan meitä ja karmeassa jamassa olevaa yhteiskuntaamme ja talouttamme, Purra hämmästeli.

Perussuomalaisten roolina onkin Purran mukaan olla käytännössä ainoa vastaan sanoja, tosiasioiden esittäjä, tilastoihin ja yksiselitteiseen dataan vetoava taho, jota kuitenkaan ei kuulla, ei ymmärretä – tai kuullaan ja ymmärretään väärin.

- Siispä jatkamme entistä voimallisemmin, Purra totesi.

Väitteet vaikutuksista täysin utopistisia

- Työperäiseen maahanmuuttoon liittyen voi Suomessa esittää mitä tahansa ylistäviä väitteitä, ja kaikki menee läpi. Niitä ei kyseenalaista media, ei tutkijat, muutamaa raikasta poikkeusta lukuun ottamatta, eivät muut asiantuntijat. Tilanne on tismalleen sama kuin se oli kaikenlaiseen maahanmuuttoon liittyen vielä joitakin vuosia sitten. Perussuomalaisten johdonmukaisen työn tuloksena harva enää jaksaa luetella luikuria turvapaikanhakijoiden hyödyllisyydestä, mikä oli aivan tavallista vielä vaikkapa vuonna 2015, Purra muistutti.

Purra kertoi esimerkin hämmentävistä väitteistä, mitä työperäisen maahanmuuton vaikutuksista kerrotaan.

- Joitakin kuukausia sitten yhden esimerkin antoi erään työnantajaliiton puheenjohtaja, joka väitti, että 50 000:lla vuosittaisella uudella maahanmuuttajalla päästään miljardin vuosittaisiin verotuloihin. Tätä pitäisi harrastaa 28 vuotta eli uusia tulijoita Suomeen tulisi 1,3 miljoonaa.

- Kuitenkin jos katsomme Suomeen de facto saapuvan maahanmuuton tuotannontekijätuloja, näemme hyvin pian, että miljardin verotuloväitteissä ei ole hitustakaan totta. Jotta tuollaisiin lukemiin päästäisiin, näiden maahamme saapuvien pitäisi maksaa veroihin kaikki tulonsa ja olla käyttämättä julkisia palveluita. Toistan: tuohon summaan voitaisiin päästä, mikäli saapuvien maahanmuuttajien veroprosentti olisi 100 eivätkä he käyttäisi julkisia palveluita, Purra sanoi.

Faktoista ei välitetä kirjoittaa

Purra kertoo oikoneensa laskelmia toimittajille tilastollisine lähteineen – turhaan.

- Yksikään ei ole välittänyt niistä tuottaa tekstiä muidenkin nähtäville. Missään mediassa ei ole suomalaisille kerrottu, että tällaiset väitteet työperäisen maahanmuuton hyödyistä ovat vääriä ja että ne perustuvat täysin utopistisiin toiveisiin, joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä.

Suomi ei tunnu haluavan hyödyllistä maahanmuuttoa

Ongelma on Purran mukaan siis se, ettei Suomi saa sellaista maahanmuuttoa, josta olisi hyötyä julkiselle taloudelle tai taloudelliselle huoltosuhteelle.

- Jos se saisi, tilanne voisi olla toinen. Suomi ei myöskään tee mitään saadakseen osakseen edes teoriassa hyödyllistä maahanmuuttoa. Me emme houkuttele huippuosaajia, Purra totesi.

- Sen sijaan järjestelmämme, antelias ja avoin sosiaaliturva ja julkiset palvelut ja heikot työn kannustimet, lisäävät toisenlaista maahanmuuttoa. Kouluttamatonta, vähän koulutettua, matalapalkkasektoreille. Maailma, etenkin Aasia ja Afrikka, on ääriään myöten pullollaan tällaista joukkoa. He haluavat korkean elintason maihin, missä tahansa siirtolaiskanavassa.

Maahanmuutto nojaa sosiaaliturvaan

Tilastoista voidaan Purran mukaan todeta, ettei oikeiden osaajien määrässä juuri tapahdu muutosta, vaan nousu on hyvin maltillista.

- Sen sijaan matalapalkkasektoreille saapuvien määrä kasvaa koko ajan yhä kovempaa. Tämä maahanmuutto nojaa sosiaaliturvaan. Se ei tule toimeen palkallaan, se maksaa selvästi vähemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja ja käyttää palveluita, se ei edes pysy hyvin työllisenä. Tällainen maahanmuutto on yksiselitteinen taloudellinen rasite veronmaksajalle ja julkiselle taloudelle. Puhumattakaan muista ongelmista, joita se yhteiskuntaan aiheuttaa, Purra perusteli.

Suomeen kohdistuva maahanmuutto täysin vääränlaista

Purra huomautti, ettei perussuomalaisilla ole mitään sitä vastaan, että Suomeen tulee maahanmuuttajia töihin, saamaan palkkaa, jolla tulee toimeen, maksamaan veroja ja integroitumaan yhteiskuntaan.

- Mutta näin ei juuri tapahdu, aivan riippumatta siitä, kuinka kovaa kokoomus ja muut puolueet sekä elinkeinoelämä vaatimusta huutavat. Perussuomalaiset ei ole valmis tekemään politiikkaa toiveajattelun ja utopioiden tasolla, ei maahanmuutossa, ei ilmastopolitiikassa, ei EU-politiikassa, ei missään muussakaan, Purra linjasi.

- Kyse ei ole ihmisvihasta, rasismista tai ankeudesta, vaan tosiasioista ja taloudesta. Väitteet työperäisestä maahanmuutosta ovat bluffia tasan niin kauan kuin Suomi onnistuu saamaan sellaista maahanmuuttoa, josta on hyötyä, ja lopettaa vastaanottamasta sellaista maahanmuuttoa, joka kuormittaa julkista taloutta. Mikäli talouden kykypuolue kokoomus ei tätä ymmärrä, se ei oikeasti ole talouden kykypuolue, Purra näpäytti.

Maahanmuutto ei auta Suomen haasteisiin

Päätökset, joilla Suomen järjestelmän ongelmia voidaan korjata, ovat Purran mielestä poliitikoille vaikeita.

- Työ ei Suomessa useinkaan kannata, ei sen paremmin suomalaiselle kuin ulkomaalaisellekaan. Verokarhun suuri koura vie välistä liikaa ja miksi vie, siksi että valtiolla on liikaa menoja.

- Syntyy korkea veroaste, maailman jyrkimpiin kuuluva progressio, korkea marginaaliveroaste jo varsin alhaisilla tuloilla, ja eniten maailmassa tuloja tasaava järjestelmä. Siihen ei auta väestön rahtaaminen kehitysmaista, kahden tai kolmen kerroksen työmarkkinat, etnisesti jakautuneet työtehtävät, päinvastoin, Purra huomautti.

- Kaikkein pahinta politiikassa on mielestäni monimutkaisten asioiden liiallinen yksinkertaistaminen. Juuri näin tässä on käynyt. On tragikoomista, että perussuomalaisia, jotka ovat ainoita tästä asiasta tosiasioiden pohjalta keskustelevia, syytetään päinvastaisesta.




26.01.2023 Toimenpidealoitteeni sotevaliokunnassa etenee



Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti yksimielisesti yhdistää laatimani toimenpidealoitteen valiokunnassa käsittelyssä olevaan lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta. Kyseessä rikosrekisteriotteen tarkistaminen myös henkilökohtaisilta avustajilta, jotka työskentelevät vammaisten parissa. Nyt laki esittää oikeutta tarkastaa ote vain muussa vanhus- ja vammaistyössä toimivilta.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_299+2022.aspx



26.01.2023 Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhön liittyvä toiminta on auditoitava ja väärinkäytöksistä on syytä tehdä erityisselvitys



Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhön liittyvä toiminta on auditoitava ja väärinkäytöksistä on syytä tehdä erityisselvitys.

Olen jättänyt kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön kohdemaissa liittyvän neljännen kirjallisen kysymyksen tällä vaalikaudella.
Huijaukset ja väärinkäytökset kehitysyhteistyövarojen käytössä ovat jatkuneet, mutta rahahanat ovat edelleen auki.

Vuoden alussa uutisoitiin:

Suomen kehitysapua on käytetty härskisti hyväksi ja rahaa on valunut Tansanian virkamiehille, hämäriin konsulttipalkkioihin ja ravintolakuluihin. Raha on mennyt muualle kuin kehitysapuun. (Kauppalehti 4.1. 2023)

Ulkoministeriö ylitti toimivaltansa ja lupasi rahaa Afrikan kehityspankille omin päin. (Iltalehti 1.1. 2023) Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi antamassaan ratkaisussa 27.12.2022 ulkoministeriön menetelleen virheellisesti.

Kehitysapuohjelmaan liittyneestä karmeasta seksuaalisesta hyväksikäyttövyyhdistä joka salattiin koska Ulkoministeriö oli huolestunut ”maineriskeistä”. (Talouselämä 16.1.23)

Ulkoministeriö vastasi kehitysyhteistyörahojen väärinkäyttöön liittyviin aiemmin jättämiini kirjallisiin kysymyksiin (mm.Sambia), että kehitysyhteistyön riskienhallintaa, väärinkäyttöepäilyjen käsittelyä ja takaisinperintää on parannettu viime vuosien aikana:

Vuonna 2015 laaditussa normissa kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäiseminen sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittaminen ja selvittäminen, annetaan sitovia toimintaohjeita siitä, miten väärinkäyttöä ehkäistään sekä kuinka ulkoasiainhallinnossa tulee menetellä, kun kehitysyhteistyössä ilmenee väärinkäyttöepäily. Lisäksi vuonna 2019 laaditussa takaisinperintäohjeessa selkeytetään takaisinperintäprosessia ja saatavien seurantaa.
(Vastaus KK 778/2020 vp)

Kyseisten prosessien laadukkuus epäilyttää kun väärinkäytöksistä uutisoidaan toisuvasti. Onko mitään parannusta asioihin saatu?

Kehitysapuohjelmasta paljastuneet viimeisimmät väärinkäytökset ovat törkeitä: nyt seksuaalista hyväksikäyttöä ja ahdistelua. Ulkoministeriö on peitellyt asiaa. Vyyhti paljastui Ulkoministeriölle 2020 joulukuussa, ja paljastui julkisuuteen vasta nyt.

Kehitysyhteistyötä tekevän järjestön Ulkoministeriölle toimittamassa selvityksessä kerrottiin häirinnän ja hyväksikäytön olleen laajaa ja tekijänä on ollut myös johtavassa asemassa olleita henkilöitä. Erästä toiminnassa mukana ollutta henkilöä syytettiin neljästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä joista yksi oli alaikäinen lapsi, sekä entisen kollegan seksuaalisesta häirinnästä. Lisäksi mukana oli avustusrahojen väärinkäyttöä. Tämän kaiken Ulkoministeriö halusi salata maineriskien pelossa.

Hallituksen viestintästrategiassa luetellaan viestinnän arvot:

Valtionhallinnon viestintäsuosituksessa hyväksytyt arvot – avoimuus, luotettavuus, tasapuolisuus, ymmärrettävyys, vuorovaikutteisuus ja palveluhenkisyys – sekä periaatteet ovat selkänoja strategialle. (Marinin hallituksen hallitusohjelma)

Viime vuonna 2022 oikeuskansleri Tuomas Pöysti puuttui kaksi kertaa Ulkoministeriön toimintaan. Tammikuussa Yle uutisoi oikeuskanslerin antamasta huomautuksesta koska edustustoissa oli käytetty työsopimussuhteista paikalta palkattua henkilöstöä julkisen vallan käyttöä sisältävissä tehtävissä jotka on laissa säädetty virkamiesten hoidettaviksi. Kyseinen käytäntö oli lainvastainen. Joulukuussa oikeuskansleri totesi ulkoministeriön toimineen virheellisesti Afrikan kehityspankin pääoman korotukseen liittyvässä asiassa.

Kysynkin, että onko ministeriön viestintästrategia ollut linjassa hallitusohjelman strategian kanssa avoimuuden osalta ja onko jo vuonna 2015 ministeriön laatima normi ollut vaikeaselkoinen koska väärinkäytösten raportoinnissa niin yhteistyökumppaneilta UM:ään päin kuin UM:stä julkisuuteen näyttää olevan hankaluuksia. Samoin kysyn, olisiko koko kehitysyhteistyön väärinkäytöksiä koskeva toiminta auditoinnin tarpeessa. Mielestäni erityisselvitys on myös tarpeen.

Samaan aikaan kun Suomi velkaantuu vauhdilla, Suomi budjetoi vuonna 2022 kehitysapuun 1343 miljoonaa euroa. Suomi harjoittaa kehitysyhteistyötä velkarahalla.



25.01.2023 Jälleen kehitysyhteistyörahojen käytössä ongelmia - väärinkäytöksiin puututtava/ neljäs kirjallinen kysymys



Tämä kirjallinen kysymys on jatkoa kirjallisille kysymyksille KK 230/2019 vp, KK 778/2020 vp ja KK 670/2022 vp.

Hallituksen viestinnän arvot
Valtionhallinnon viestintäsuosituksessa hyväksytyt arvot – avoimuus, luotettavuus, tasapuolisuus, ymmärrettävyys, vuorovaikutteisuus ja palveluhenkisyys – sekä periaatteet ovat selkänoja strategialle.
1.4 Rohkeus
Valtioneuvosto ministereidensä johdolla joutuu tekemään vaikeita päätöksiä, joista on tärkeää viestiä ja käydä keskustelua. Käytämme rohkeasti uudenlaisia vuorovaikutuksen keinoja. Asiat pitää pystyä perustelemaan. Vaikka vuorovaikutuksen lopputulos ei aina olekaan samanmielisyys, avoimessa demokratiassa avoin vuoropuhelu on paras tapa lisätä luottamusta. Myös keskeneräisestä voi ja pitää viestiä. (Marinin hallituksen hallitusohjelman viestintästrategia)

Talouselämä uutisoi 16.1.2023 kehitysavun taloudellisista väärinkäytöksistä ja ohjelman kohteena olleiden seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Kyseessä oli UM:n ja Vammaiskumppanuus ry:n hanke jolle oli myönnetty 2018-2021 5,6 miljoonaa euroa valtionavustuksia ohjelmaa varten. Ulkoministeriön asiakirjan mukaan kyseisen ulkomaisen yhteistyöjärjestön työntekijöihin ja yhteen vapaaehtoiseen on kohdistunut avustuksen myöntämisen jälkeen ”vakavia, laajuudeltaan huolestuttavia syytöksiä seksuaalisesta hyväksikäytöstä”. Asiakirjan mukaan seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö näyttää olleen laajaa ja tekijöinä on ollut myös johtavassa asemassa olevia henkilöitä.

Hankkeessa mukana ollut Kuurojen liitto sai ilmoituksen hyväksikäytöstä joulukuussa 2019.
Ulkoministeriölle asia paljastui vuoden kuluttua joulukuussa 2020.

Vuoden 2021 huhtikuussa Vammaiskumppanuudesta tiedusteltiin UM:n aikeista tiedottaa tapauksesta. Kansalaisyhteiskuntayksikön silloisen johtajan vastaus oli kielteinen.

Ulkoministeriö kysyi järjestöille toimittamissaan kysymyksissä, miten on varauduttu ”maineriskeihin ja tapauksen tulemiseen julkiseksi”.
”Pidämme epätodennäköisenä, että asia tulisi julki enää tässä vaiheessa. Kuten ministeriökin, emme näe tarpeellisena nostaa asiaa julkisuuteen sen sensitiivisyyden takia. Jos asia nousee kuitenkin julkisuuteen, olemme valmiit vastaamaan asiaan liittyvästä viestinnästä”, kerrottiin Vammaiskumppanuuden ja Kuurojen liiton toukokuussa 2021 laatimassa vastauksessa.
(Talouselämä)

Talouselämän uutisen mukaan syynä vaikenemiseen oli pelko ”maineriskeistä”.

Vuonna 2015 laaditussa normissa kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäiseminen sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittaminen ja selvittäminen, annetaan sitovia toimintaohjeita siitä, miten väärinkäyttöä ehkäistään sekä kuinka ulkoasiainhallinnossa tulee menetellä, kun kehitysyhteistyössä ilmenee väärinkäyttöepäily. Lisäksi vuonna 2019 laaditussa takaisinperintäohjeessa selkeytetään takaisinperintäprosessia ja saatavien seurantaa. (Kirjallisen kysymyksen vastaus KKV 778/2020 vp)

Talouselämä paljasti kyseisen väärinkäytöksen yli kolmen vuoden kuluttua tapahtuneesta ja yli kaksi vuotta kun UM oli saanut asian tietoonsa.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi 27.12.2022 ulkoministeriönmenetelleen virheellisesti asiassa joka koski Suomen sitoutuvan Afrikan kehityspankin pääomankorotukseen vuonna 2020. Syyksi tapahtuneeseen UM esitti virheellisen ohjeistuksen, kokemattomuuden ja virkamiesten vaihtumisen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallituksen mielestä ulkoministeriön viestintästrategia on ollut linjassa hallitusohjelman strategian kanssa avoimuuden osalta?

Onko vuoden 2015 normi ollut hallituksen mielestä vaikeaselkoinen tai eikö siinä ole ollut ohjeita väärinkäytösten tiedottamisesta ulkoministeriön puolesta ja yhteistyökumppaneille ohjeita väärinkäytösten raportoinnista ulkoministeriölle?
Miten hallitus edistää ulkomisteriön kompetenssia kiinnittää huomiota toiminnan kehittämiseen ja auditointiin erilaisten prosessien, normien ja ohjeistuksien kanssa?




18.01.2023 Kiitos perussuomalaisten kannattajille - Olemme järjen ääni eduskunnassa!



HS-gallup: Perussuomalaiset SDP:n ohi toiseksi suosituimmaksi puolueeksi. Kokoomus yhä suosituin 22,8 %:n kannatuksella. PS:n kannatus 19,1 %, SDP:n 18,5. STT

Kiitos kaikille, ketkä kannatatte perussuomalaisia! Olemme järjen ääni tässä sekavassa Suomen eduskunnassa.

Velkaa otetaan yli äyräiden, hallituksen ”pakko” soteuudistuksesta puutuu rahoitusta, omista viis kun laittomasti maassa oleskeleville avataan terveyspalvelut myös kiireettömään hoitoon, kehitysapurahojen väärinkäyttöä ilmenee toistuvasti valvonnan puutteessa ja oikeuskanslerikin joutui puuttumaan (kaksi uutista lähiaikoina), hoitajamitoituksesta tuli aprillipila ja mitoituksen 0,7 voimaantuloa viivytetään vuoden lopulle ja ensi hallitukselle, translailla muutetaan sukupuolen vaihtaminen pelkäksi ilmoitusasiaksi ja laki on vammaislakiakin tärkeämpi viedä tällä kaudella maaliin, ilmastotalkoissa meidät suomalaiset pannaan pelastamaan koko maailma viis Kiinan hiilipäästöistä, Eurooppaa elvytetään elvytysrahoilla ja väitetään saavamme takaisin paljon, ammattidieseliä ei tule ja bensan, ruoan ja sähkön hinta ajaa suomalaisia ahdinkoon.

Terapiatakuuta ei tule, lääkäriin ei pääse, ihmiset odottaa leikkauksia - mutta mistä leikataan?

Ei sieltä selästä, polvesta tai lonkasta vaan ihmisten palveluista.

No, viikonloppuna tavataan. Tule kertomaan, miten Sinun hyvinvointialueella menee ja mitä Sinulle kuuluu. Saatanpa tehdä huolistasi myös kirjallisen kysymyksen ministerille.



18.01.2023 Kirjallinen kysymys kehitysyhteistyörahojen väärinkäytön ehkäisemisestä ja takaisinperinnän onnistumisesta sekä yhteistyön loppumisesta Sambian



Tämä kirjallinen kysymys on jatkoa kirjallisille kysymyksille KK 230/2019 vp ja KK 778/2020 vp.

Aiemmassa kirjallisessa kysymyksessä puututtiin kehitysavun väärinkäytöksiin mm. Sambiassa ja Kirgisiassa. Suomi päätti lopettaa vuonna 2019 yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan. Viimeinen kehitysavun maksuerä maksetaan vuonna 2023.

Suomen ja Sambian yhteistyötä ovat varjostaneet kehitysyhteistyöhön liittyvät väärinkäytökset (Yle 13.10.2016 ja 18.2.2019). Sambiassa epäilyt kohdistuivat Suomen tukemiin maatalous- ja sosiaaliturvaohjelmiin. Ohjelmien kautta jaetuita avustuksia kavallettiin.

Väärinkäytöksiä todettiin myös Kirgisian kohdalla, jossa maan oikeusapujärjestelmän kehittämiseen tarkoitettu tuki päätyi kansainvälisen verkkorikollisuuden kautta väärään osoitteeseen. Tapaukset ovat olleet tutkinnassa. (7.3.2019, valtioneuvosto.fi)

Suomi budjetoi kehitysapuun 1343 miljoonaa euroa vuonna 2022, josta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus oli 772 miljoonaa euroa. Ulkoministeriö tarkkailee rahojen käyttöä.

Ulkoministeriö selvittää kaikki epäilyt ja väärinkäytetyt varat peritään takaisin. Väärinkäyttöepäilyistä ilmoitetaan valtiontalouden tarkastusvirastolle. Rikosepäilyistä tehdään lisäksi tarvittaessa ilmoitus poliisille. Ulkoministeriö on kehittänyt kehitysyhteistyön riskienhallintaa, väärinkäyttöepäilyjen käsittelyä ja takaisinperintää viime vuosien aikana. Vuonna 2015 laaditussa normissa kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäiseminen sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittaminen ja selvittäminen, annetaan sitovia toimintaohjeita siitä, miten väärinkäyttöä ehkäistään sekä kuinka ulkoasiainhallinnossa tulee menetellä, kun kehitysyhteistyössä ilmenee väärinkäyttöepäily. Lisäksi vuonna 2019 laaditussa takaisinperintäohjeessa selkeytetään takaisinperintäprosessia ja saatavien seurantaa.
(Vastaus KK 778/2020 vp)

Huolimatta 2015 laaditusta normista kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäisemiseksi väärinkäytöksiä esiintyy yhä.

Tammikuussa 2023 uutisoitiin, että Suomen rahoittamissa kehitysapuhankkeissa on valunut rahaa myös vääriin tarkoituksiin, kuten tansanialaisille virkamiehille maksettaviin avustuksiin, hämäriin konsulttipalkkioihin ja ravintolakuluihin sekä täydeltä huijaukselta vaikuttavaan aurinkoenergiahankkeeseen.
(Kauppalehti 4.1.2023)

Tammikuussa 2023 uutisoitiin ulkoministeriön myöntämästä rahoituksesta Afrikan keskuspankille, johon oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi ratkaisunsa.

Ulkoministeriö lähetti kehityspankille ilmoituksen Suomen osallistumisesta pankin pääomankorotukseen sen jälkeen, kun raha-asianvaliokunta oli puoltanut osallistumista. Suomi sitoutui maksamaan vuosina 2021–2028 osakkeista yhteensä yli 29 miljoonaa euroa ja sitoutui vastaamaan reilun 458 miljoonan euron suuruisesta takuupääomasta.
Asiaa ei kuitenkaan käsitelty valtioneuvoston yleisistunnossa.

Ministeriön selvityksen mukaan kokemattomuus ja virkamiesten vaihtuminen vaikuttivat siihen, että asian käsittely oli merkitty järjestelmään virheellisesti. Siten myös ohjeistus oli ollut virheellistä.

Oikeuskansleri kiinnittää ulkoministeriön huomiota muun muassa oikean sisältöisiin ohjeisiin. Hän myös kiinnittää ulkoministeriön alivaltiosihteerin, joka allekirjoitti sitoumuskirjeen, ja yksikönpäällikön, joka esitteli ehdotuksen raha-asiainvaliokunnalle, huomiota säädetyn päätöksentekomenettelyn noudattamiseen. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi asiasta ratkaisun 27.12.2022 ja totesi ulkoministeriön menetelleen virheellisesti. (Iltalehti 1.1.2023)

Huolimatta tehostetuista ohjelmista, ohjeistuksen virheellisyys on aiheuttanut sen että jopa ministeriön sisällä on menetelty virheellisesti.

Yhtälailla väärinkäytökset myönnettyjen kehitysyhteistyörahojen käytössä vaatisivat välitöntä puuttumista. Kun väärinkäytöksiä havaitaan joidenkin valtioiden taholta, tulisi rahan myöntäminen viimeistään silloin välittömästi lakkauttaa. Suomen ei tule mahdollistaa suomalaisten antamien rahojen väärinkäyttöä.


Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus toimii kehitysyhteistyön väärinkäyttöön syyllistyneiden valtioiden kanssa ja miten kehitysyhteistyön loppuminen Sambian kanssa etenee vuonna 2023?

Miten hallitus kokee vuonna 2015 laaditun normin kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön ehkäisemisestä sekä väärinkäyttöepäilyjen ilmoittamisesta ja selvittämisestä auttaneen väärinkäytösten torjunnassa?

Miten hallitus kokee takaisinperintäohjeen selkeyttämisen vaikuttaneen takaisinperinnän tehostamiseen ja kuinka paljon väärinkäytettyjä kehitysyhteistyövaroja on tällä hetkellä perinnässä ja miten perintä on onnistunut?

Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt ulkoministeriön ohjeiden ja ohjeistuksen oikeellisuuden varmistamiseksi?




18.01.2023 Kirjallinen kysymys: Oikeusministeriön mahdollinen puoluerekisterin valvontaa koskeva laiminlyönti



Eduskunnan puhemiehelle
Rasismilla tarkoitetaan ihmisten rodun, etnisen taustan tai biologisten eroavaisuuksien perusteella tapahtuvaa syrjintää, eli ihmisten eriarvoista kohtelua. Suomessa rikoslaki kieltää syrjinnän rodun perusteella eri tilanteissa. Tämä kielto perustuu perustuslaissa turvattuun jokaisen oikeuteen tulla kohdelluksi samanarvoisina. Rikoslaissa esimerkiksi kielletään syrjintä, työsyrjintä, sekä kiihottaminen kansanryhmää vastaan rodun perusteella. Muissa tapauksissa syrjinnän kielto ei kuitenkaan koske yksityisten henkilöiden välisiä suhteita. (Minilex)

Syrjintä on Suomessa kielletty muun muassa perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa.

Perjantaina 13.1.2023 politiikan toimittajien vaalitentissä pääministeri Sanna Marin luonnehti perussuomalaisia seuraavasti: Soinin perussuomalaiset oli hyvin erilainen puolue kuin tämä nykyinen, joka on mennyt enemmän oikealle, vielä konservatiivisemmaksi, ja joka on selkeästi ja aidosti ollut puheiltansa myös – jos katsotaan kansanedustajien puheita – avoimesti rasistinen puolue.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Helsingin Sanomissa (13.1.):
– Ajatus siitä, että joku suomalainen puolue olisi rasistinen on hyvin erikoinen ja vakava. Puoluelaki edellyttää että sitoutunut perustuslakiin ja kansanvaltaisten periaatteiden noudattamiseen. Jos Suomessa olisi rasistinen puolue, se tarkoittaisi että oikeusministeriö olisi puoluerekisterin ylläpitäjänä epäonnistunut tehtävässään.

Puolueilla on puolueohjelma joihin kunkin puolueet ja tavoitteet on kirjattu. Tavoitteet eivät saa olla rikos- tai perustuslakien vastaisia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko oikeusministeriö laiminlyönyt puoluelain mukaista puoluerekisterin valvontavelvoitetta?
Onko perussuomalaisen puolueen puolueohjelma lakien vastainen?




18.01.2023 Kirjallinen kysymys: Kirjallinen kysymys sähkökäyttöisten autojen käyttövoimaverotuksen kohtuullistamisesta ja käyttövoimaveron poistamisesta diesel- ja kaasuautoilta



Käyttövoimavero on ajoneuvoverolain perusteella perittävän ajoneuvoveron osa, joka peritään muilta kuin bensiiniäpolttoaineena käyttäviltä henkilöautoilta. Käyttövoimaveroa kerätään metaania eli kaasua, kaasuöljyä eli dieseliä, sähköä tai vetyä käyttäviltä henkilöautoilta.
Kyseistä veroa kerätään myös hybridiajoneuvoilta jotka käyttävät bensiinin tai dieselin lisäksi jotain em. polttoaineista.
Henkilöauton käyttövoimavero polttoainetyypeittäin on auton alkavaa sataa kiloa kohden päivältä seuraava: diesel 5,5c, dieselsähkö 4,9c, kaasu 3,1c, sähkö 1,5c, ja bensiinisähkö 0,5c.
Diesel-kaasuhybridiä verotetaan kuten yksinomaan dieseliä käyttävää henkilöautoa.

Trafin mukaan nolla- ja vähäpäästöisiä uusia teknologioita ovattäyssähköautot, ladattavat hybridit, kaasuautot ja polttokennoautot.

Sähköisen latausdieselhybridin hankintahinta on korkeampi kuin samanmallisen dieselauton. Vastaavasti hybridiauto on painavampi sähkömoottorien ja akustojen takia. Esimerkiksi eräällä automerkillä ladattava dieselhybridi on 160-300kgpainavampi. Ladattavassa dieselhybridissä on keskimäärin noin 40€/vuosi kalliimpi käyttövoimavero kuin pelkällä polttomoottorilla kulkevalla yksilöllä.

Kaasubensiinihybrideissä tai kaasuautoissa nykyisessä markkinatilanteessa käytetään polttoaineena pääosin biokaasua koska maakaasun hinta on ollut biokaasua korkeampi jo pitkään. Siitä huolimatta ympäristöystävällistä polttoainetta käyttävän vähäpäästöisen auton käytöstä täytyy maksaa käyttövoimavero.

Alempi polttoaineverokanta on ollut perusteena dieselkäyttöisten autojen käyttövoimaverolle. Huolimatta lievemmästä verokohtelusta dieselpolttoaine on ollut jo pitkään lähes yhtä kallista tai kalliimpaa kuin bensiini. Jo helmikuussa dieselin hinta uhkaa kohota entisestään Venäjän öljytuotteiden tuontikiellon astuessa voimaan EU-alueella.

Dieselmoottorin hyötyteho on suurempi kuin ottomoottorilla ja se kuluttaa vastaavankokoista bensiinimoottoria vähemmän energiaa.Dieselmoottorin hiilidioksidipäästöt ovat 15–20 prosenttia vastaavankokoista bensiiniautoa alemmat. Kun uusiutuvaa dieseliä valmistetaan yhä yleisemmin jäte- ja tähderaaka-aineista, kasvihuonekaasujen vähenemä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna voi olla jopa 90 prosenttia.

Viittaan myös tekemääni lakialoitteeseen 42/2012 vp koskien sähköautojen verotusta. Autoveron poistamisen lisäksi ehdotin sähköauton käyttövoimaveron laskemista 1,5c:stä 0,5c sähköautojen yleistymisen edistämiseksi.


Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sähkökäyttöisten autojen käyttövoimaverotuksen kohtuullistamisessa ja käyttövoimaveron poistamiseksi diesel- ja kaasuautoilta?




14.01.2023 Pelimies Rinne pehmentää Marinin sanoja - ei poissulje suoraan yhteistyötä



SDP:n ex-puheenjohtaja Antti Rinne ei kommentoi perussuomalaisia yhtä kovin sanoin kuin Sanna Marin. Eduskunnan varapuhemies, SDP:n entinen puheenjohtaja Antti Rinne ei suoraan poissulje perussuomalaisia mahdollisena hallituskumppanina kevään eduskuntavaalien jälkeen (Iltalehti 14.1.23).

Kyllähän näitä ”puhemiehiä” ja puolustajia tarvitaan mokanneille – kaikki me sen tiedämme. Puhemies Rinne yrittää nyt putsata Marinin oksennusta, jota tuli tuutin täydeltä. Vai haluaako Rinne takaisin SDP:n puheenjohtajaksi – onko hän tekemässä comebackin? Hän näyttää näin nuoremmille myös mallia: kokeneena ja kouliintuneena hän näyttää Marinille miten asioita hoidetaan. Niitä hoidetaan mielenmaltilla, jota Marinilla ei valitettavasti ole.

Perussuomalaiset on rasistinen puolue, Marin totesi.

Mutta ei Rinteenkään puheisiin tässä hallitusasiassa tohdi loppupeleissä luottaa. SDP ei taida pitää meistä. Ehkä peräti inhoaa.

Petteri Orpon (Kok.) kanssa Hesarin vaalitentissä eilen esiintynyt Marin ei saanut pysäytettyä puhetulvaansa. Hänellä oli kovat kierrokset, ehkä väsymystäkin. Kun laittaa nastan lautaan, adrenaliinit nousee, jarruttaminen ja itsensä kuuntelu unohtuu. Estot katoavat ja todellinen habitus paljastuu.

Marinin lausunto tukee piiloutumisen ja vaikenemisen kulttuuria. Lausunto on leimaava. Työyhteisöissä voi joutua leimatuksi. Työntekijät eivät uskalla sanoa ääneen puoluekantaansa tai kertoa todellista mielipidettään kysyttäessä. Poliittinen näkemys voi estää työssä etenemisen. Ei tule valituksi tehtävään.

Tänään torilla joku huusi minulle ja meille ohi mennessään: ”Painukaa n- - - - t vittuun.”

En lähde vittuun, enkä tunnista nimitystä.

Sanna Marin – kuuntele Anttia ja rauhoitu. Tutustu Suomen kansaan. Meissä on paljon perussuomalaisuutta. Se on ihan tavallista.



13.01.2023 Onko Suomessa rasistinen puolue??



PERUSSUOMALAISET on joidenkin kansanedustajiensa puheiden perusteella ”avoimesti rasistinen puolue”, pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi perjantaina politiikan toimittajien tentissä (HS 13.1.23).

Sanna Marin luuli tehneensä hyvän peliliikkeen syyttämällä perussuomalaisia rasisteiksi. Hän lähti kovat piipussa kosioretkelle, yrittäen liehitellä sinipunaa seuraavaksi hallituskaudeksi kokeilemalla tikulla jäätä: mitä jos tuo kokoomuskin lähtisi samaan kuoroon? Odotellaanhan tulevia gallupeja.

Demarit, vassarit ja vihreät toivat Nimby-ilmiön politiikkaan kertomalla, etteivät halua olla samalla Puhemiesaukiolla odottamassa kotilähiöön vievää ministeriautoa. Samaa hallitusilmaa ei voi hengittää rasististen perussuomalaisten kanssa.

Kolme kuukautta ennen vaaleja on hyvä raottaa möläytysten salaista arkkua. Siinä samalla sitä puhuttelee äänestäjiä kunnolla. Mitähän mahtavat suomalaiset ajatella Marinin puheista? Olen saanut jo puheluita: ”Pääministeri leimasi minut rasistiksi”, eräs maaseudulta soittanut sanoi. ”Minä olen suomalainen”, toinen totesi.

Me ei kuulkaa leikitä noiden persujen kanssa ollenkaan, kun ne ottaa meiltä lapion!

Onko se rasismia, ettei sotepalveluja haluta avata laittomasti maassa oleskeleville? Mitä se on, jos suomalainen ei pääse lääkäriin? Onko se suomalaisen syrjintää? Syrjiikö demarit suomalaisia? Onko se rasismia, että Suomessa naisten ja miesten pitää mennä ennemmin tai myöhemmin töihin?

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä huomauttaa, että puolueen rasistisuus on Suomen lain vastaista. Hän toteaa asiasta näin: ”Ajatus siitä, että joku suomalainen puolue olisi rasistinen on hyvin erikoinen ja vakava. Puoluelaki edellyttää että sitoutunut perustuslakiin ja kansanvaltaisten periaatteiden noudattamiseen. Jos Suomessa olisi rasistinen puolue, se tarkoittaisi että oikeusministeriö olisi puoluerekisterin ylläpitäjänä epäonnistunut tehtävässään.” (HS 13.1.23).

Olisiko Marinin lausunnon perusteella syytä käynnistää tutkinta oikeusministeriön toiminnasta? Onko RKP:n hallussa oleva oikeusministeriö laiminlyönyt tehtävänsä?
RKP on toistaiseksi ollut vielä hiljaa. Pelimerkit kannattaa valita viisaasti.



11.01.2023 Näin se henkilöstömitoituksen 0,7 voimaantulo siirretään hallituksen toimesta eteenpäin ensi joulukuulle - mikä puhallus! Sen piti tulla voimaan 1.4.2023



TIEDOTE 11.1.2023
JULKAISUVAPAA

Perussuomalaiset: Marinin hallitus epäonnistui vastaamaan vanhuspalveluiden kriisiin

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli keskiviikkona hallituksen esitystä sitovan hoitajamitoituksen voimaantulon lykkäämisestä. Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen esittivät esityksen hylkäämistä.

”Pääministeri Marinin hallitus asetti vanhustenhoidon hoitajamitoitukset ja kelakorvaukset vastakkain. Lääkkeiden ja yksityislääkärikäyntien korvauksista nipistettiin heti vuoden alusta, mutta nyt hallituspuolueet junttaavat läpi hoitajamitoituksen tason 0,7 voimaantulon joulukuun alkuun. Perussuomalaisten kanta on, että mitoitus on otettava käyttöön alkuperäisen aikataulun mukaisesti 1.4.2023. Vanhuspalveluiden heikentämistä hoitajamitoitusta siirtämällä käytetään siis säästöjen hakemiseen, kun hallitukselta ei liikene hyvinvointialueille niiden tarvitsemaa rahoitusta”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Liian vähäinen hoitajien määrä kurjistaa työoloja ja vaikeuttaa henkilöstön saatavuutta entisestään.

”Hallitus perustelee lykkäystä työvoimapulalla, vaikka hoitajajärjestöt ovat kerta toisensa jälkeen kertoneet, mikä hoitoalalla mättää. Monissa yksiköissä on jatkuva henkilöstövaje ja ylitöitä joudutaan tekemään säännöllisesti. Henkilöstö uupuu ylikuormitettuna eikä heille haluta maksaa työn vaativuutta vastaavaa palkkaa. Etenkään korona-aikaan hallituksen suhtautumista hoitajiin ei voi kutsua parhaalla tahdollakaan kuin väheksyväksi ja ylenkatsovaksi. Näin on saatu aikaan itseään ruokkiva huono kierre, joka heikentää sote-alan veto- ja pitovoimaa”, Juvonen, Juuso ja Reijonen muistuttavat.

Perussuomalaiset katsovat, että tilanne voidaan korjata vain hoitajien työolot korjaamalla.

”Sote-alalle tarvitaan riittävä määrä ammattitaitoista, kotimaista työvoimaa. Palkkatasossakin on pohjoismaiseen tasoon verrattuna paljon parantamisen varaa. Monta muutakin asiaa voitaisiin kuitenkin tehdä paremmin. Virkoja pitää saada lisää ja henkilöstö on vakinaistettava. Vaikka koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty, väestön ikääntyessä koulutuspaikkoja tarvitaan vieläkin enemmän. Jatkokoulutuspolkuja on kehitettävä niin, että aiempi koulutus ja kokemus huomioidaan ja esimerkiksi lähihoitaja voi opiskella sairaanhoitajaksi nykyistä nopeammin. Etenkin kasvukeskuksissa rekrytointia helpottaisi edullisten työsuhdeasuntojen tarjonta, ja kotihoidossa on voitava liikkua työnantajan tarjoamalla autolla. Myös johtajuuteen tarvitaan koulutusta ja tukea”, Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.



10.01.2023 Kauppakeskus Iso Omenan tragedia järkyttää - kuvamateriaali on tärkeää poliisille, mutta puolialastonta uhria tulisi kunnioittaa



Olin Iso Omenassa lauantaina ja ohitin tapahtumapaikan, kun ihminen makasi maassa elvytettävänä. En nähnyt tilannetta, joka johti elvytykseen.

Tilanne näytti pahalta. Ihmisen keskivartalo oli paljaana, housut repsottivat ja häntä elvytettiin sydäniskuilla. En jäänyt paikalle katsomaan, vaan jatkoin matkaani eteenpäin. Arvelin tilanteen olevan sairauskohtaus ja potilaan päätyvän ambulanssilla sairaalaan. Alue oli rajattu ainakin osittain sermeillä, ehkä noin metrin korkuisella. Näkyväisyys tilanteeseen oli kuitenkin selkeä. Kuva- ja videomateriaalia on tilanteesta varmasti paljon. Toivon, että elvytysmateriaalia ei päädy nettiin.

Ihminen menetti henkensä, nainen menetti henkensä, hänen vartaloaan on arvioitu keskustelupastoilla. Uhri ei voinut puolustautua, ei peittää paljasta ihoaan. Olisiko hänen ympärillään pitänyt olla enemmän näkösuojaa? Siinä hän oli kaikkien nähtävänä ja sekin järkyttää tässä hirvittävässä tapahtumassa. Hetken kuluttua palasin takaisin mennäkseni parkkihalliin ja näin, että hänet oli peitelty valkoisella lakanalla.

Pelastajat toimivat elvytystilanteessa rautaisesti ja osaavat työnsä. Heidän tavoiteena on pelastaa ihminen. Tilanne on ollut varmasti valtavan hektinen. Ääretön arvostus pelastajille, ambulanssille, lääkärihelikopterille.

On monia asioita, joita meidän ihmisten tulisi osata, jotta voimme auttaa lähimmäistämme. Ensiaputaidot, sydäniskurin (defibrillaattori) käytön hallinta ja tieto mistä sen löytää, nopea reagointi äkkitilanteessa, puhejudo, tilanteeseen puuttuminen, kyseenalaistaminen. Mutta kuka uskaltaa, tohtii, ymmärtää, kehtaa? Tarvitsemme opetusta. Haluamme oppia.

Iso Omena on kauppakeskus, jossa hoidan päivittäisiä asioita. Työskentelin sen läheisyydessä olevassa hoivakodissa viisi vuotta yöhoitajana. Kun tällainen järkyttävä asia tapahtuu, se herättää kysymyksen, että voisiko joku joskus joutua tilanteeseen, että vaikkapa sairauskohtauksen vuoksi tulisikin tulkituksi väärin, esimerkiksi diabetekseen liittyvän verensokerien heilahdusten vuoksi. Syntyy pelkoa.

Iso Omena ei ole heti ennallaan eikäpä varmaan monen tilanteen nähneen ihmisen mieli unohda. Kauppakeskus kirjoittaa sivuillaan osanoton. Yhteisöllisyyden aika olisi juuri nyt. Iso Omenassa on myös ollut kappeli hiljentymiselle ja siellä on ollut joskus myös kauppakeskuspappi. Myös Espoon kaupungin tulisi reagoida tilanteeseen ja miettiä, että miten se voisi olla avuksi.

Mutta tärkeintä kaikkien osapuolten kannalta on tapahtumien selvittäminen ja sen tekee poliisi. Miten surullisesti vuosi alkoikaan Espoossa. Syvä, syvä osanotto menehtyneen läheisille. Sanat eivät riitä.



05.01.2023 Vuoden 2023 ensimmäinen kirjallinen kysymys: Kirjallinen kysymys vuoden 2015 kansalaisaloitteen rattijuopumustuomioiden tiukentamisesta käsittelyn yhteydessä hyväksyttyjen lausumien toteuttamisesta ja nykyisen rangaistusasteikon ja tuomiokäytännön riittäv



Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunta käsitteli keväällä 2015 kansalaisaloitetta rattijuopumusrangaistusten tiukentamiseksi. Aloite jätettiin 17.8.2013 ja se sai yli 62 000 kannatusilmoitusta. Lakivaliokunta esitti mietinnössään, että eduskunta hyväksyy kuusi kansalaisaloitteeseen liittyvää lausumaa, jotka eduskunta myös hyväksyi. Muutoin kansalaisaloite hylättiin.

Vuonna 2019 ilmestyi Valtioneuvoston kanslian julkaisu "Rattijuopumuksen rangaistuskäytäntö sekä rattijuopumuksen, törkeän rattijuopumuksen ja törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen ajokieltokäytäntö" .
Julkaisu sisältää tärkeää tietoa ja siinä käsitellään myös huumausaineisiin liittyvää tietoa ajoliikenteessä. Valtioneuvoston julkaisu on yksi toimi esitettyjen lausumien käytäntöönpanoon. Rattijuopumuksesta annetut rangaistukset on saatava tasolle, joka vastaa rikoksen moitittavuutta. Rattijuopumusrikoksissa uhreina on usein täysin sivulliset henkilöt. Rikoksista annettujen tuomioiden on oltava myös kansalaisten oikeustajun mukaisia. Kasvavana ilmiönä voidaan nähdä myös lisääntyvien huumekuskien määrän.
Huumeiden vaikutuksen alaisena ajaminen lisääntyi vuonna 2020 edelliseen vuoteen 2019 verrattuna kolmanneksella. Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2020 huumeista jäi kiinni 10 800 kuljettajaa. Heistä reilut 9 300 ajoi pelkästään huumeiden vaikutuksen alaisena, loput olivat käyttäneet huumeiden lisäksi myös alkoholia. Vuonna 2020 huumekuskeja jäi kiinni liikenteessä ensimmäistä kertaa Suomen historiassa yhtä paljon kuin alkoholihumalassa ajaneita. (Lännen media 16.1.2021, Turun Sanomat)

Helsingin Sanomat uutisoi poliisin tehostetusta liikennevalvonnasta kolmen viikonlopun aikana marras- ja joulukuussa 2022. Puhallutuksia tehtiin yli 50 000 autoilijalle. Kahtena edellisenä vuotena koronavirusepidemia on vähentänyt puhallutuksia. (7.12.2022)

Poliisin puhallusratsioissa huumetapausten osuus kasvoi vuodesta 2021. Vuonna 2022 epäilyistä liikennejuopumuksista lähes kolmannes koski huumeiden käyttöä, kun edellisenä vuonna huumetapausten osuus oli noin neljännes.

Alkoholin - tai /ja huumeiden vaikutuksen alaisena ajaminen liikenteessä on välinpitämätöntä ja tuomittavaa. Tällainen toimintatapa on saatava loppumaan. Jokaisen tieliikenteessä liikkuvan tulee voida liikkua turvallisessa ympäristössä ilman pelkoa ratti - tai huumejuopon kohtaamisesta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt vuoden 2015 kansalaisaloitteen rattijuopumustuomioiden tiukentamisesta käsittelyn yhteydessä hyväksyttyjen lausumien toteuttamiseksi?
Miten hallitus kokee nykyisen rangaistusasteikon ja tuomiokäytännön riittävyyden ja oikeasuhtaisuuden rattijuopumusrikoksissa? Miten hallitus ennaltaehkäisee rattijuopumuksia liikenteessä?

- - - - -



 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi