Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 Arja Juvonen ammattikuva
Vuosi: 2024 - 2023 - 2022 - 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008

14.12.2020 Uudenmaan Perusnaisten julkilausuma: Turvallinen kouluarki taattava kaikille



Uudenmaan Perusnaiset ry:n julkilausuma 4.12. 2020

Turvallinen kouluarki taattava kaikille

Lasten ja nuorten turvalliseen kouluarkeen on panostettava koko koulunkäynnin ajan, linjaa Uudenmaan Perusnaiset ry.

Koulujen tulisi olla avoimempia toimenpiteistään kuntalaisille, sillä muutoin voi jäädä kuva, ettei ongelmiin puututa. Oppilaan ääntä on kuultava ja siihen reagoitava.

Aineopetuksen lisäksi koulussa tulisi opettaa jo alakoulussa erilaisten tunteita hallitsemista, riitojen selvittelemistä ja sopimista. Opettajilla ja henkilökunnalla tulisi olla koulutusta ja tietoa lain sallimista mahdollisuuksista kiusaamistilanteissa. Vapaiden tilanteiden valvontaan kuten ruokailujen ja välituntien, on oltava riittävästi aikuisia.

Kuntia tulisi tukea ja kannustaa säilyttämään pienet kyläkoulut. Suuret koulut ovat olleet kuntien tavoitteena kustannussäästöjen vuoksi. Säästöpyrkimykset voivat kääntyä äkkiä kulueriksi ja inhimillisiksi tragedioiksi. Pidentyneet koulumatkat kuormittavat lapsia sekä perheitä. Koulumatkojen turvallisuutta tulee lisätä esimerkiksi valaistuksella näin pimeään aikaan.

Sekä kiusaaja että kiusattu, väkivallan tekijä ja uhri, tarvitsevat apua ja tukea. Koulussa opettajan tehtävä on opettaa, kasvatusvastuun ollessa ensi sijassa aina huoltajilla. Jos huoltajat eivät pysty kasvatusvastuuseensa, yhteiskunnan on puututtava asiaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin vuoksi.

Kiusaamiseen tulee puuttua heti, koska se on rikos toista henkilöä kohtaan. Nöyryyttämistä ja alistamista ei pidä sallia missään muodossa koulussa eikä vapaa-ajalla.

Yhtenä keinona on kiusaajan siirtäminen toiseen kouluun. Ei ole oikein, että kiusattu joutuu väistymään ja siirtymään. Kun kiusaaja tietää, mitä toimenpiteitä kiusaamisesta hänelle itselleen voi aiheutua, voi se toimia pelotteena. Tämä kannustaisi myös kiusaajan vanhempia puuttumaan lapsensa toimintaan.

Henkistä pahoinvointiaan vakavasti ja jopa väkivaltaisesti oirehtiva oppilas voi viedä opettajan kaiken ajan ja huomion, jolloin muut oppilaat voivat jäädä oman onnensa nojaan.
Oirehtiva oppilas tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten apua.

On tilanteita, jolloin pahoin kiusatun lapsen ja nuoren tilanne on niin huono, että ainoa mahdollisuus käydä koulua on sairaalakoulu. Sairaalakoulupaikkoihin on kohdennettava resursseja.

Lasten hyvinvointia tukevia päätöksiä on tehtävä heti. Rajat ovat rakkautta. Vanhempien tehtävä on asettaa ne, mutta jos vanhemmat eivät tähän kykene, on se yhteiskunnan tehtävä.

Korona-arki ja etäkoulu muuttaa oppilaiden arkea. Olisi hienoa, jos tämän raskaan vuoden jälkeen jokainen kiusaaja ymmärtäisi pohtia sitä, miten suuri merkitys turvallisuudella ja yhdessäololla on.

Uudenmaan Perusnaiset ry: n puolesta

Lisätiedot:

Arja Juvonen
puheenjohtaja
050-5311108




03.12.2020 Toimenpidealoite, kirjallinen kysymys ja vaihtoehtobudjettimme 2021 vauhdittavat terapiatakuun etenemistä



Mielenterveysongelmat ovat olleet Suomessa jo pitkään kovassa kasvussa ja koronavirusepidemia on lisännyt ihmisten kokemaa ahdistusta.

Tämä käy ilmi muun muassa MIELI, Suomen Mielenterveys ry:n tiedosta, että kriisipuhelimeen on tullut syyskuussa 27 000 soittoyritystä, kun viime vuoden syyskuussa luku oli 19 000. Myös edellisen vuoden soittojen määrä 211 700 on ylittynyt jo lokakuussa. (Iltasanomat 28.10. 2020)

Koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustilanne pahentaa monien mielenterveydeltään hauraiden ihmisten tilannetta entisestään, mutta tuo ongelmia myös heille, joilla vastaavia ei aiemmin ole ollut. Huoli terveydestä, toimeentulosta ja ihmissuhteista kuormittavat raskaasti, ahdistus ja synkkä mieli saavat vallan.

Terapiatakuu kansalaisaloitteen aika on juuri nyt. Ihmisten on päästävä nopeammin ja helpommin avun piiriin. Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa ehdotetun lakimuutoksen myötä soveltuvaa varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa, jossa hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa. Oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon tulisi alkaa kuukauden sisällä tästä.

Palvelujen kehittämisen tulisi kuitenkin alkaa jo ennen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistutusta eli mielenterveyspalvelujen kehittämisellä ja palveluiden resurssien lisäämisellä on kiire.

Olen jättänyt mielenterveyspalvelujen kehittämisestä kirjallisen kysymyksen ja terapiatakuun voimaansaattamisesta toimenpidealoitteen.

Tänään julkaistussa perussuomalaisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa 2021 esitetään myös resursseja terapiatakuuseen.

Kirjallisessa kysymyksessä kysytään:


Miten hallitus huomioi terapiatakuu kansalaisaloitteen esittämät parannusehdotukset mielenterveyspalvelujen kehittämisessä?

Miten hallitus turvaa, että perusterveydenhuollossa mielenterveyspalvelut ovat riittävällä tasolla ja kaikenikäisillä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevilla ihmisillä on mahdollisuus hakeutua ja päästä palvelujen piiriin eli arvioon, tutkimukseen, hoitoon ja tarvittaessa erikoissairaanhoitoon ja Kelan kuntoutuspsykoterapiaan?





11.11.2020 PS ryhmäpuhe: Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi



Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2020 on valmisteltu laajassa yhteistyössä ministeriöiden, valtioneuvoston kanslian ja tasavallan presidentin kanslian kanssa. Eduskunta on osallistunut työhön parlamentaarisen seurantaryhmän kautta. Kiitoksen sanat yhteistyöstä kuuluvat jälleen kaikille osallistujille.

Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa on tehty laajalla yhteisymmärryksellä. Vaihtuvien hallitusohjelmien myötä selonteon muuttuvista painotuksista voidaan kuitenkin olla myös eri mieltä. Riskinä on, että selonteon rooli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä ohjausasiakirjana hämärtyy.

Aatteet ja ideologia leimaavat selontekoa

Selonteon perinteiset turvallisuusuhat ja Suomen tavoitteet ovat pitkälti samoja kuin 2016 selonteossa – keihäänkärkinä ovat edelleen valtiollinen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus.

Perinteisistä linjauksista huolimatta 2020 selonteon sisällön arvopainotukset ovat kuitenkin huomattavan erilaiset kuin 2016 selonteossa. Sisältöä leimaavat vahvasti hallituksen aatteet ja ideologia. Tärkeimmäksi teemaksi selonteossa nousevat ihmisoikeudet, mutta myös ilmastonmuutoksen hillintä ja sen näkeminen turvallisuusasiana erottuu osakseen.

Selonteossa todetaan, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan ja tilanne jatkuu heikentyneenä pitkäaikaisesti. Sotilaalliset jännitteet esimerkiksi Itämerellä ovat läsnä vielä pitkään. Hybridivaikuttaminen ja kybertoimintaympäristön uhkat lisääntyvät. Eritysesti verkkoturvallisuuden kehittäminen on entistä tärkeämpää. Välitöntä sotilaallista uhkaa Suomeen ei kuitenkaan kohdistu.

Selonteossa Suomi määrittää itsensä sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi, joka ylläpitää uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Selonteossa tuodaan esiin Suomen selkeä halu kehittää Nato-kumppanuuttaan ja läntistä puolustusyhteistyötä.

Sotilaallista yhteistyötä ollaan kehittämässä myös pohjoismaiseen arktiseen puolustusyhteistyöhön. Tätä kehitystä kuvastaa syyskuun alussa Pohjois-Norjassa allekirjoitettu Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen aiejulistus, joka määrittää tavoitetason maiden puolustusyhteistyön tiivistämiseksi. Kilpailu arktisella alueella on kiihtymään päin ja konfliktin riskikin on olemassa. Arktisella alueella on Venäjälle suurta sotilaallista merkitystä, ja siellä on myös maan ydinaseita. Myös Kiina on entistä kiinnostuneempi alueen taloudellisista mahdollisuuksista.

Selonteko ei ota kantaa ääri-islamismiin

Selonteossa terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen mainitaan muutamaan otteeseen, mutta se ei kuitenkaan ota laajemmin kantaa jihadismin ja ääri-islamin rooliin ulko- ja turvallisuuspoliittisena uhkana. Olemme vasta saaneet todistaa islamistista terroria muutama viikko sitten. Jihadismi ja ääri-islamistinen väkivalta ovatkin yksi merkittävimmistä ulkoisista uhista, sillä Ranskan tapahtumilla pyrittiin kiistatta iskemään demokratian ja länsimaisten arvojen ytimeen.

Toinen liian vähäiselle huomiolle jäänyt asia on Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttovirrat, jotka tulisi nähdä vakavampana ulkoisena uhkana valtioiden turvallisuudelle.

Uuden ulottuvuuden selontekoon tuo myös koronapandemia, joka laittoi koko maailman ja myös Suomen uhkakuvat ja varautumisen uudenlaiseen järjestykseen. Koronan myötä ihmisten normaali arki muuttui ja turvallisuuden tunne järkkyi. Terveysturvallisuus nouseekin selonteossa ensimmäistä kertaa sotilaallisten uhkien tasolle.

EU ei ole pystynyt vastaamaan kriiseihin

EU:n kehityksen ja toimintakyvyn osalta selonteko maalailee liian ruusuisia kuvia. Selonteossa sanotaan, että EU on pysynyt yhtenäisenä haasteellisista kysymyksistä huolimatta. Tästä ei voi olla täysin samaa mieltä. EU:n kehitys on sisältänyt vakavia kriisejä, eikä integraation syventäminen ole ratkaissut ongelmia.

Myöskään EU:n puolustuspolitiikka ei ole ollut kovinkaan tuloksellista tai vaikuttavaa. Määräänpää on kateissa ja jäsenmailla on hyvinkin erilaiset käsitykset puolustuspolitiikan strategisista tarpeista. Oman haasteensa tähän on tuonut myös Iso-Britannian ero EU:sta.

Kyky ennakoida ja reagoida on säilytettävä

Toimintaympäristön muutoksen myötä olemme entistä alttiimpia uusille uhkille. Yhteistä näille on, että niitä ei voida enää torjua tehokkaasti pelkästään perinteisin keinoin. Tästä esimerkkinä on Suomeen kohdistuva Venäjän ja Kiinan harjoittama aktiivinen kybertiedustelu.

Suomi sijaitsee suurvaltojen näkökulmasta strategisesti ja maantieteellisesti merkittävällä alueella. Suomen tuleekin välttää joutumasta suurvaltojen välisen kaupankäynnin pelinappulaksi. Näiden entistä laajempien haasteiden edessä turvallisuuspolitiikkamme tarvitsee kykyä ymmärtää maailmaa, kykyä ennakoida ja kykyä myös reagoida.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ei tule muuttua arvoposeeraamiseksi, vaan johtavana keihäänkärkenä siinä tulee olla valtiollinen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Tarvitsemme päämäärätietoista, uskottavaa ja suunnitelmallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen ohjausta – emme ideologisia arvopuheita.






10.11.2020 Arviointineuvoston palaute huomioitava, sote-uudistuksen vaikutusarviointeja tarvitaan



Lainsäädännön arviointineuvosto tiedotti tänään, että hallituksen luonnos sote-uudistukseksi ei huomioi riittävästi vaikutuksia julkiseen talouteen, yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille.

"Soteuudistuksen rahoituksen suunnittelu on paljastumassa flopiksi. Soteuudistuksen kustannusten arviointi on jäänyt tekemättä. Hallitus ei ole kertonut, että mistä se aikoo soterahan saada eli onko se olemassa vai tehdäänkö sen löytämiseksi säästöjä. Hallitus puuhailee soteuudistukseen maakuntaveroa, jolla haetaan rahoituspohjaa, mutta koko malli on vielä levällään ja epävarma. Maakuntaveron vaikutuksista kukaan ei tiedä, mutta se voi johtaa verotuksen kiristymiseen.

Jos rahat eivät riitä, jostain pitää karsia.

Hallituksen soteuudistuksen takana vaanii henkilöstön vähentäminen, palveluverkoston karsiminen ja asiakasmaksujen nostaminen. Kun jatkossa palvelut eivät ole enää yksittäisen kunnan vastuulla eikä maakunnilla riitä rahat, ainoa ratkaisu voi olla laittaa pienten kuntien osalta sote-palveluissa lappu luukulle. Sitten ihmetellään, miten ikäihmiset voivat enää elää näissä kunnissa, kun lähin terveysasema on sadan kilometrin päässä.

Työllisyyskeskustelun keskiössä on kysyttävä hallitukselta, että tuoko sote-esitys sote-alalle työtä vai viekö se työpaikkoja.

Sen lisäksi, että monien maakuntien rahoitus on tiukalla, on kysyttävä, turvaako esitys pk-yritysten toimintamahdollisuudet, muun muassa maaseutujen pienet, usein naisyrittäjien ylläpitämät hoivakodit? Näiden yrittäjien viesti on ollut se, että säästötavoitteet heikentävät heidän mahdollisuuttaan tuottaa palveluja, eli hoitaa vanhuksia. Vanhuksen hoivan hinnat halutaan polkea niin alas, että toimijat eivät kykene enää toimimaan.

Vaikutusarviointien puuttuessa uhkana on, että tiedossa on sote-toimijoiden pudotuspeli.

Arviointineuvosto nostaa esiin vaikutusarviointien puutteen myös yhteiskunnallisten yritysten ja järjestöjen näkökulmasta. Kolmannen sektorin toimijoiden tulevaisuus jää täysin avoimeksi soteuudistuksessa, vaikka kaikki tietävät niiden yhteiskunnallisen merkityksen. Ketkä toimijat jäävät sotekentälle ja hyvinvointialueille, ketkä jätetään kentän laidalle, ja kuka muistaa palveluita tarvitsevan asiakkaan?



30.10.2020 Sotesäästöt jää haaveiksi



Hallitus on kertonut rahoittavansa vuonna 2023 voimaan tulevan 0,7 henkilöstömitoituksen kustannukset muun muassa lääkemuutoksiin tehtävillä säästöillä. Myös sote-uudistuksella tavoitellaan valtakunnallisesti kustannustehokkuutta eli säästöjä.

Nämä haaveet ovat jäämässä haaveiksi.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) on perustanut syyskuussa 2020 lääkeasioiden tiekartan, jolla on tarkoitus hakea henkilöstömitoituksen rahoitusta. (Iltalehti 27.10.20) Koordinaatioryhmän toimikausi on alussa ja tuloksia saamme odottaa vuoteen 2023, eli hallituskauden loppuun. Kiirettä pitää siis säästöjen löytymisen kanssa. Jos niitä ei löydy, uhkaa se vakavasti 0,7 henkilöstömitoituksen toteuttamista.

Epäilen vahvasti lääkemuutoksista, mutta myös soteuudistuksesta saatavia säästöjä. Tänään julkaistussa Valtion tarkastusviraston katsauksessa todetaan, että sote-uudistuksen rahoitusmalli luo palvelujen järjestäjille vain vähän kannustimia kasvun hillitsemiseksi. (Iltalehti 27.10.20). Karua, mutta totta.

Epäloogisten säästötavoitteiden sijaan sotesta on paisumassa sotekustannusten rahasampo, ei säästöporsas. Jotta yhtälöstä voisi saada toimivan, tarkoittaisi se henkilöstön vähentämistä ei lisäämistä.

Koska rahoituksen suunnittelu on näin epävarmaa, jatkuvat henkilöstömitoituksen ja soten ongelmat jatkuvat seuraavalle hallituskaudelle. Hallituksen tulisi kertoa nyt rehellisesti, miten se toteuttaa nämä suuret asiat. Olisiko sittenkin syytä laittaa ensin perusterveydenhuollon palvelut kuntoon ja minimoida ylimääräiset suuret linjaukset. Lääkärille pääsy ja hoitajaresurssit ovat nyt ne tärkeimmät.




28.10.2020 Kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön puututtava - jätin jo toisen kirjallisen kysymyksen asiasta



Olen jättänyt hallitukselle eduskunnassa toisen kirjallisen kysymyksen liittyen kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön kohdemaissa. Se on jatkokysymys vuonna 2019 jätetylle kysymykselle. Nostin kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön esiin myös Ulkoministeriön hallinnonalan keskustelussa eduskunnassa lokakuussa. Toimin ulkoasiainvaliokunnan varajäsenenä.

Vuoden 2019 kysymyksessä totesin, että Ulkoministeriön vuoden 2018 tilinpäätöksessä kirjattiin 27 kehitysyhteistyöhön liittyvää väärinkäyttöä tai väärinkäyttöepäilyä ja ulkoministeriöllä on perinnässä 1,2 miljoonaa euroa väärinkäytösten kohteeksi joutuneita kehitysyhteistyövaroja. Takaisinperintäpäätöksiä tehtiin vuoden aikana vajaan 30 000 euron edestä ja vuosina 2015—2018 ulkoministeriö sai kehitysyhteistyöhön liittyviä väärinkäyttöepäilyjä 16—28 kappaletta vuodessa.

Olen käynyt nyt läpi Ulkoministeriön tilinpäätöstä 2019, jossa todetaan, että vuonna 2019 tuli ilmi 17 ulkoasiainhallintoon kohdistunutta väärinkäytöstä tai väärinkäytösepäilyä. Näistä seitsemän tapausta liittyy ulkoasiainhallinnon hoitamaan kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön, seitsemän tapausta on havaittu kansalaisjärjestöyhteistyössä, yksi tapaus kohdistuu maittain kohdentamattomaan kehitysyhteistyöhön sekä kaksi tapausta humanitaariseen apuun.

Tilinpäätöksessä todetaan, että väärinkäytöksistä on tehty toimivaltaiselle tutkintaviranomaiselle ilmoituksia niiden asemamaassa, sekä niiden kohdalla on käytetty myös erilaisia hallinnollisia menettelyjä. Lisäksi kerrotaan, että Ulkoministeriö jatkaa joidenkin edellisen vuoden toimintakertomuksessa kirjattujen tapausten käsittelyä.

Väärinkäytökset ovat kehitysyhteistyörahojen käytössä jatkuneet. Huijaukset ja väärinkäytökset on pysäytettävä. Rahaa ei saa eikä voi jakaa epämääräisiin kohteisiin.

Kysynkin hallitukselta, että miten hallitus reagoi kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön ja miten väärinkäytettyjä varoja on saatu perittyä takaisin, kuinka paljon väärinkäytettyjä varoja Suomella on tällä hetkellä vielä saamatta takaisin ja miten hallitus valvoo kehitysyhteistyövarojen kohdentumista niille tarkoitettuun kohteeseen. Lisäksi pyydän kirjallisessa kysymyksessä selvitystä Suomen edelleen Sambialle myöntämistä kehitysyhteistyö rahoista, vaikka juurikin Sambiassa on todettu väärinkäytöksiä rahojen käytön suhteen. Miten on mahdollista, että rahahanat ovat edelleen auki.

Vuonna 2019 paljastui Sambian tekemät väärinkäytökset. Yle kertoi 18.2. 2019, että Suomi on päättänyt lopettaa yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan. Viimeinen kehitysavun maksuerä kerrottiin maksettavan vuonna 2023. Suomen ja Sambian yhteistyötä ovat varjostaneet kehitysyhteistyöhön liittyvät väärinkäytökset Suomen tukemaan sosiaaliturvaohjelmaan. Ohjelman kautta jaettavista avustuksista kaikki eivät ole menneet kotitalouksille.

Väärinkäytöksiä todettiin myös Kirgisian kohdalla, jossa maan oikeusapujärjestelmän kehittämiseen tarkoitettu tuki päätyi kansainvälisen verkkorikollisuuden kautta väärään osoitteeseen.

Kehitysyhteistyön tarkoituksena on tehdä kestävän kehityksen toimenpiteitä ja auttaa hädässä olevia. Kehitysyhteistyövarojen väärinkäytökset romuttavat täysin kehitysyhteistyömallia ja heikentävät kansalaisten luottamusta kehitysyhteistyöhön. Siksikin on tärkeää, että asiasta kysytään edelleen ja epäkohtiin puututaan heti.






23.10.2020 Sosiaali- ja terveysministeriössä nukuttu Ruususen unta - apulaisoikeuskanslerin kritiikki pysäyttävää



Juuri tulleen tiedon mukaan Apulaisoikeuskansleri moittii sosiaali- ja terveysministeriötä siitä, että STM pyysi Vantaan kaupunkia osallistumaan koronatorjuntatoimiin Hki-Vantaan kentällä hyvin myöhäisessä vaiheessa. Lisäksi Apulaisoikeuskansleri pitää kyseenalaisena, että STM päätyi ensin käyttämään yksityistä palveluntarjoajaa. Oikeuskansleri toteaa, että ratkaisu ei tartuntatautilain mukainen. (STT 20.10.20).

Oikeuskanslerin kannanotto on pysäyttävä ja kertoo sen, että sosiaali- ja terveysministeriön johtajuus on täysin hukassa ja se on laiminlyönyt ja ollut liki tietämätön tehtävistään.

Tein 24.1.2020 ensimmäisenä kansanedustajana ministerille kirjallisen kysymyksen (KK 464/2019 vp ), jossa kysyin, että toimiin hallitus ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa. Tilanne oli vakava, mutta kukaan ei ollut asiaan vielä reagoinut julkisesti. Ministerin vastaukset esitettyyn kysymykseeni osoittautuvat kerta toisensa jälkeen katteettomiksi, mikä on erittäin huolestuttavaa. Kuka oikein johtaa ja organisoi sosiaali- ja terveysministeriön toimintaa? Onko siellä ketään vastuuhenkilöä? Onko ministeriö avustajien hotteilla?

Ministeri Krista Kiuru vastaa 17.2. 2020 kirjalliseen kysymykseen muun muassa näin:
Tilanteen seurannan ja analyysien perusteella on muun muassa toteutettu kansalais- ja viranomaisviestintää, kehitetty materiaalista valmiutta, nostettu omaa johtamis- valmiutta ja tiivistetty viranomaisten välistä yhteydenpitoa.

Materiaali eli maski tilanteeseen ministeri Krista Kiuru vastasi, että materiaalista valmiutta on lisätty. Miten sitten kävikään? Huoltovarmuusvaraston tuotteet paljastuivat päivämääriltään vanhoiksi ja Suomessa havaittiin laajoja puutteita materiaalisissa suojavälineissä. Lisäksi paljastui ohjeistusten sekametelisoppa, kun kukaan ei tiennyt, että mistä ohjeita tulee vai tuleeko, esimerkiksi maskien käyttöön.

Kun nyt oikeuskansleri toteaa, että STM on toiminut hyvin myöhäisessä ohjeistaessaan Vantaata liittyen lentokentän toimintaan koronakriisissä, paljastaa se sen, että sosiaali - ja terveysministeriössä on nukuttu ruususen unta. Tilanteen vakavuutta ei ymmärretty, vaikkakin kirjalliseen kysymyksen vastauksessa annettiin ymmärtää, että tilanne oli hallussa. Koronakriisissä toiminta oli lentokentän osalta liian hidasta.

Nyt on syytä kysyä, että mihin toimiin sosiaali- ja terveysministeriö ja sen ministerit ryhtyvät näiden asioiden tultua julki? Miten he aikovat parantaa ministeriön toimintavalmiutta? Onko se edelleen täysin hukassa?




22.10.2020 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Marinin hallitus sumutti koronalisän perusteluissa – vain vajaa puolet tuista päätyi lapsiperheille



Tiedote 22.10.2020
JULKAISUVAPAA

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Marinin hallitus sumutti koronalisän perusteluissa – vain vajaa puolet tuista päätyi lapsiperheille

Hallitus perusteli koronalisää lapsiperheiden tukemisella. Perussuomalaiset huomautti jo käsittelyn aikana, että tuki kohdentuu pääosin muille. Nyt asiaan saatiin varmuus.

”Jo käsittelyvaiheessa oli tiedossa, ettei koronalisä kohdentuisi niille, joiden tukemisella hallitus tuen tarvetta perusteli. Perussuomalaiset toivat tämän epäkohdan eduskuntakäsittelyn eri vaiheissa esiin, ja tuen väärästä kohdentumisesta huomautettiin myös useissa sosiaali- ja terveysvaliokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa”, perussuomalaisten kansanedustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kertovat.
Ongelmia nostivat esiin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Lastensuojelun Keskusliitto, Takuusäätiö, Itä-Suomen yliopisto sekä Kuntaliitto.

”Hallituspuolueet jättivät lausunnonantajien perustellun kritiikin täysin huomiotta ja esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalo toisti tiistain puheenjohtajatentissä edelleen hallituksen asiaan liittyviä harhaanjohtavia väitteitä. Esimerkiksi THL totesi, että 94 % toimeentulotuen saajista tarkastelujaksolla oli ns. vanhoja saajia, jotka saivat toimeentulotukea jo ennen koronakriisin alkua. Näiden tulotasoon koronaepidemia ei vaikuttanut mitenkään. Itä-Suomen yliopisto toi esiin, että perustoimeentulotuen saajista vain noin 20 % on lapsiperheitä. Silti hallitus halusi kohdentaa epidemiakorvauksen nimenomaan perustoimeentulotuen saajille. Epäkohdat jäivät korjaamatta”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Tuen kohdentuminen käytännössä nähtiin keskiviikkona, kun Iltalehti julkaisi Kelasta kysymänsä tiedot siitä, kenelle tukea todellisuudessa maksettiin.

”Epidemiakorvauksen saajista vain 42 % asui lapsiperhekotitalouksissa. Enemmistö tuesta siis maksettiin muille kuin lapsiperheille. Hallitus viilasi silmään veronmaksajia, jotka tuen kustantavat. Tuhlaajahallitus jakaa suomalaisten veronmaksajien rahoja leväperäisesti tukina täysin väärille tahoille, olipa kyse yrityksistä, yksityishenkilöistä tai jopa toisista EU-maista. Vaikutusarviointeja ei laadita, koska tärkeää ei tunnu olevan tuen vaikuttavuus, vaan se, että jaetaan mahdollisimman paljon rahaa. Laskun summaa ei mietitä, kun se ei ole päätöksiä tekevien ministereiden omasta pussista pois, mutta lasku jää täysimääräisenä jälkipolvien maksettavaksi”, Juvonen, Juuso ja Reijonen huomauttavat.




17.10.2020 En ole altistunut kansanedustajan koronavirukselle - pidetään aseptinen omatunto mielessä



Hei, tänään tuli tällainen tieto:

Hallintojohtaja Pertti Rauhio: Eduskunnassa tämänhetkisen tiedon mukaan reilut 20 työntekijää on altistunut koronalle, heistä enin osa kansanedustajia. STT

Tiedoksenne:
Olen käyttänyt eduskunnassa ja sen ulkopuolella kaupoissa ym. tilaisuuksissa aina maskia. Tämän toimintamallin aloitin jo kevättalvella ja kesän jälkeen heti elokuussa, kun olen kiertänyt toritapahtumissa ympäri Suomen.

Eduskunnassa olen käyttänyt maskia heti autotallista taloon siirtyessäni. Hississä, käytävillä, valiokunnan kokouksissa.

Valiokunnassa olen käyttänyt maskia joka kokouksessa maskisuosituksen tultua eduskuntaan, mutta siitä tuli virallinen suositus vasta viikko sitten kaikille valiokuntiin. Eli olen ollut etulinjassa maskini kanssa. Lisäksi olen käyttänyt hanskoja, minkä tarkoitus on ylläpitää erityisen hyvää käsihygieniaa.

En ole koskenut kertaakaan koko koronakriisin aikana yhteenkään ovenkahvaan tai hissin nappulaan missään paljain käsin, vaan minulla on ollut aina välissä joko hanskat tai käsipaperia.

Tämä toimintatapa on nimeltään
ASEPTINEN OMATUNTO, jolla olen pärjännyt sairaaloissa työurani ja tehnyt parhaani suojellakseni itseäni ja muita erilaisilta tartunnoilta.

Koronatartunta on suuri vaaratekijä ja sen saanutta ei tule syyllistää: tästähän olemme myös viikolla nuorten kohdalla lausuneet. Ei pidä syyllistää, mutta on varoitettava, neuvottava ja ohjeistettava. Tässä olen ollut "maskipoliisi". Tänäänkin Lohjalla jaoin ihmisille markkinoilla maskeja - kellä ei ollut mukana omaa.

Televisio ohjelmissa en ole käyttänyt maskia, sillä siellä on ollut pitkä turvaväli. Ylen ja MTVn odotustiloissa olen käyttänyt maskia. Olen myös kysynyt, että milloin tv ohjelmissa käytetään jatkossa maskia. Tätä kysyin mm. viime torstaina A-Talkiin mennessäni. Studiossa kaikilla kuvaajilla ja taustatyöntekijöillä oli maskit.

En ole altistunut eduskunnassa kansanedustajan koronavirus tartunnalle, sillä en ole ollut hänen kanssaan tekemisissä. Tästä minulta on kysytty paljon, eli tämä on tilanne nyt.

Hyvää viikonloppua kaikille❤️tsemppiä altistuneille ja taudin kanssa kamppaileville 🙏



12.10.2020 Sote- ratkaisu esiteltävä myös opposition eduskuntaryhmille



Hallituspuolueiden edustajat ovat kertoneet, että he esittelevät uuden sotelakipaketin hallituksen eduskuntaryhmille tiistaina. On hämmästyttävää, että hallituspuolueet eivät ole lähestyneet oppositiota eivätkä näin aio esitellä mallia meille etukäteen.

Mihin unohtui hallituksen lupaama parlamentaarinen valmistelu?

Hallituskauden alussa puhuttiin parlamentaarisesta valmistelusta, joka kuitenkin on loistanut poissaolollaan myös tämän lopullisen sotelakipaketin luonnostelun kanssa. Hallituksen saavuttaman sovun yksityiskohdista ei haluta kertoa oppositiolle, vaan tiedotus rajoittuu hallituspuolueiden eduskuntaryhmiin. Oppositio on täysin julkisuuteen vuotaneiden tietojen varassa. Tilanne alkaa muistuttaa parlamentarismin irvikuvaa.

Hallituslähteet ovat kertoneet, että asiantuntijalausunnot noin 800 kappaletta käytiin läpi viime viikolla kahden illan ja yön tunteina. Tämä kuulostaa varsinaiselta soten pikajunalta, joka voi törmätä vielä moneen asemalaituriin.

Sotelakipaketti on kirjoitettu viikonlopun aikana kasaan ja se esitellään tällä viikolla hallitukselle. Oppositio on tästä ulkona, vaikka soteuudistusta tehdään koko kansalle ja kaikille suomalaisille. Ulkopuolisia näkemyksiä soteen ei ole haluttu, sillä hallitus haluaa suhmuroida keskenään heille parhaimmat lakisisällöt. Siellä on muun muassa kepun maakuntamalli, joka on pitänyt säilyttää ratkaisun pohjana hinnalla millä hyvänsä. Ihmettelen, jos näin nopealla tahdilla tehty malli tulee läpäisemään eduskuntakäsittelyä.

Salamyhkäisyys herättää kysymyksiä siitä, kestääkö saavutettu ratkaisu kriittisen tarkastelun.

Viime kaudella edellisen hallituksen sote-ratkaisu kaatui keskeisiltä osin siihen, että ehdotetun mallin perustuslaillisuutta ei selvitetty ajoissa. On mahdollista, että Marinin hallituksen sote-ratkaisu kaatuu täsmälleen samoista syistä. Tuntuu, ettei viime kauden virheistä ole opittu mitään. Jotta vältytään toistamiseen tilanteelta, jossa kokonainen eduskuntakausi ja lukematon määrä asiantuntijoiden työtunteja tuhlataan vialliseen sote-ratkaisuun, nyt on toimittava paremmin. Hallituksen on jo tässä kohtaa tuotava kaikkien eduskuntaryhmien tietoon mallinsa yksityiskohdat. On kerrottava, mitä muutettiin ja miksi, jotta julkisuudessa voidaan arvioida, kuinka lausuntopalautteeseen on vastattu. Lisäksi tarvitaan tieto muutosten rahoituksesta ja juridisesta pohjasta.



08.10.2020 Lakialoitteeni saattohoidosta toteutumassa - myös Terhokoti pelastettava



Jätin taannoin kirjallisen kysymyksen ministerille Terhokodin ja saattohoidon tilanteesta. Kysyin myös saattohoitolain perään, josta olen jättänyt kaksikin kertaa lakialoitteen ja lukemattoman määräin muita toimenpiteitä vuosien 2011 - 2020 välisenä aikana. Tässä alla ministerin vastaus. Alleviivattuna tässä tekstissä nyt lopultakin minusteriön vastaus myös laki-asiaan. Vihdoinkin asiat liikahtavat eteenpäin.

Silti on edelleenkin vielä paljon tehtävää. Työ jatkuu ja Terhokodin toiminta on turvattava. #terhokoti #saattohoito

Vastaus kirjalliseen kysymykseen HUS-sairaanhoitopiirin vaativan tason saattohoitopalveluiden järjestämisestä ja laadukkaasta saattohoidosta, Terhokodissa saattohoitoon erikoistuneen henkilöstön työn jatkuvuudesta sekä saattohoitolain säätämisestä

Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 661/2020 vp:
Miten hallitus turvaa sen, että saattohoitoa tarvitsevat potilaat saavat tulevaisuudessakin laadukasta vaativan erityistason saattohoitoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella,
miten hallitus turvaa työn jatkuvuuden YT-neuvotteluiden uhan alla oleville todellisille saattohoitotyön moniosaajille ja
aikooko hallitus säätää saattohoitolain?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
HUS järjestämisvastuullisena vastaa vaativan erityistason saattohoidon järjestämisestä sairaanhoitopiirinsä alueella. Saattohoitoa on kehitetty viimeisten vuosien aikana Suomessa ja HYKS-sairaanhoitoalueen kunnissa. Pääkaupunkiseudun kuntien omat saattohoitopaikat ovat nelinkertaistuneet 20:stä 80:een viimeisten vuosien aikana. Kotisairaalatoimintaa on kehitetty ja laajennettu. Vaativan erityistason saattohoidon palvelun järjestämisvastuu on HUS:lla.

HUS Syöpäkeskuksessa toimii HUS Palliatiivinen keskus, ja Terhokoti on tarjonnut vaativan erityistason saattohoitoa HYKS-sairaanhoitoalueella. Terhokoti on palvellut HYKS- sairaanhoitoalueen asukkaita maksusitoumuksella, jotka HUS Palliatiivinen keskus on myöntänyt yhtenäisten kriteereiden mukaisesti vuodeosastohoitoon. Terhokodin toiminnasta ja taloudesta vastaa Terho-säätiö. Terhokodissa työskentelee pitkälle kouluttautuneita saattohoidon ammattilaisia, jotka myös kouluttavat muiden toimintayksiköiden saattohoitoon osallistuvia työntekijöitä.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat perustaneet ja laajentaneet omia saattohoitoyksiköitään sekä kotisairaaloitaan. Vaativaa erityistason saattohoitoa täytyy olla riittävin voimavaroin sekä tarpeen mukaisessa laajuudessa järjestettynä HUS-alueella, joten tämän alan osaamiselle ja koulutetuille ammattiryhmille tulee jatkossakin olemaan tarvetta.

Eduskunta hylkäsi eutanasiaa koskevan kansalaisaloitteen (KAA 2/2017 vp) vuonna 2018, mutta edellytti sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämän lausuman (StVM 4/2018) mukaisesti, että valtioneuvosto asettaa laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita ja tarvittaessa antaa selvitystyön pohjalta eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi.

Asiantuntijatyöryhmän toimesta on vuonna 2019 julkaistu kaksi raporttia, joissa kuvataan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon nykytila Suomessa, kehittämistarpeet, valtakunnallinen palveluketjumalli, määritetään laatukriteerit ja annetaan toimenpidesuositukset palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta.

Asiantuntijatyöryhmä perusti vuoden 2019 lopussa niin kutsutun säädöstyöryhmän pohtimaan, riittävätkö uudet suositukset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon puutteiden korjaamiseksi vai tarvitaanko myös lainsäädäntöön muutoksia.

Säädöstyöryhmän alkuvuonna 2020 valmistuneen arvion mukaan myös lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia.

Säädöstyöryhmä valmistelee tällä hetkellä saamansa palautteen perusteella tarkennettua ehdotusta, joka esitellään asiantuntijatyöryhmälle syksyn 2020 aikana. Lopullinen esitys valmistuu kevään 2021 kuluessa.

Asiantuntijatyöryhmän toimikausi päättyy 30.6.2021.
Helsingissä 6.10.2020
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru



06.10.2020



Sairaanhoitajaliiton tekemän kyselyn mukaan yli puolet sen vastaajista miettii koronapandemian keskellä alanvaihtoa ja lähes joka kolmas on pohtinut sitä jo aiemminkin. Yli 40 prosenttia koki olevansa ajoittain uupuneita. (Iltalehti 5.10.2020)

Hoitajien vastaukset kertovat, että hoitoalan kentällä uupuminen on hiuskarvan varassa ja että hoito-alalla tikittää aikapommi.

Jatkuva henkilöstövaje, kiire, työvuoroissa joustaminen ja äkillisiin työvuoromuutoksiin henkilöstöpuutosten vuoksi joustaminen syövät hoitohenkilöstöä. Vuorotyön rasite, suuri vastuu ja vallalla oleva koronaepidemia aiheuttavat henkilöstössä huolta. Hoitajien ääni katoaa maskien taakse, sillä he haluavat näyttää rohkeutensa kriisin keskellä. Hoitajat ovat tällä hetkellä kuin sotiemme lottia hieman erilaisessa sodassa - sodassa koronaa vastaan ääriväsyneinä.

Hoitajia pelottaa myös ajatus koronatartunnasta: saako sen ja vie sen myös kotiinsa tai tartuttaako muita potilaita tai työkavereita. He haluavat jo näillä perusteilla pois alalta. Tätä huolta tulee myös päiväkotien hoitohenkilöstöltä, Juvonen kertoo saamistaan viesteistä.

Hallituksen tulisi ymmärtää hoitoalan työntekijöiden korona-ahdinko. Koronan keskellä työskentelee moniammatillinen tiimi erilaisia hoitoalan työntekijöitä kätilöistä sairaanhoitajiin ja lähihoitajiin. Lisäksi on muut työntekijät kuten siivoushuollon ja välinehuollon henkilöstö.

He kaikki ovat sankareita koronan keskellä, mutta sellainen meriittitunnustus ei yksin riitä. Hoitajille tulee maksaa koronalisää vaarallisen työn vuoksi. Korvausta voi hyvällä omallatunnolla vaatia, he ansaitsevat sen. Hallitus, teidän on nyt aika toimia ja tehdä merkittävät panostukset nyt vuorostaan hoitoalan ihmisiin. On heidän vuoronsa saada koronakorvausta. Hoitoalan henkilöstö ei voi tehdä työtään etänä neljän seinän sisällä turvassa kuten me monet muut.



06.10.2020 Työni jatkuu Espoon vammaisneuvostossa Espoon kaupunginhallituksen edustajana



Minkä taaksesi jätät, sen eestäsi löydät.

Jätin oppositiosta käsin vuonna 2014 lakialoitteen vammaisneuvostojen saattamisesta lakisääteiseksi. Ne kirjattiin kuntalakiin vuonna 2015. Oppositiosta voi siis vaikuttaa, jos kiivaasti vain yrittää.

Sain tänään osallistua ensimmäisen kerran Espoon vammaisneuvoston kokoukseen. Minut valittiin sinne Espoon kaupunginhallituksen edustajaksi.

Tehtäväni on olla osana Espoon vammaispolitiikan, mutta myös ihmisten äänen, ydintä - vammaisneuvostoa, joka evästää, lausuu, ottaa kantaa, kommentoi ja nostaa vammaisten asioita esiin kotikaupungissamme. Tehtäväni on viedä tietoa neuvostosta kaupunginhallitukselle.

Vammaisneuvosto ei ole päättävä elin. Siksikin on tärkeää, että neuvostot saavat näkyvyyden, mutta myös kuuluvuuden. Ja tämä sama pätee myös vanhusneuvostojen kanssa. KAIKKIALLA SUOMESSA.

Ps. Tässä artikkeli vuodelta 2014.
https://www.suomenuutiset.fi/asiat-hukkuvat-yhteiskunnan-syvaan-valtamereen-lakialoitteella-tukea-vammaisille/?fbclid=IwAR0yqpgeQ-6AFZ-h-FjDWCCVDQseh03aA_0QzuxgGSgBy--aohPAYRd_Z4g



05.10.2020 Espoon kaupunginhallituksen paikka perussuomalaisille



Espoon kaupunginvaltuusto valitsi minut syyskuussa Espoon kaupunginhallituksen jäseneksi. Minulla on menossa nyt kolmas kausi kaupunginvaltuutettuna Espoosta.

Asiasta piti kuitenkin äänestää, sillä sinisten valtuustoryhmän mielestä kaupunginhallituksen paikka kuului heille. Äänestys oli historiallinen, sillä se suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä etäyhteydellä.

Äänestykseen liittyi jännitysmomentteja jo siksikin, ettei kokemusta järjestelystä ollut myöskään muualta Suomesta. Suljettu lippuäänestys toteutettiin sähköisellä lomakkeella, jolloin valtuutettujen äänet voitiin pitää vaatimuksen mukaisesti salassa. Äänestys sujui moitteettomasti, eikä tekniikan kanssakaan ollut ongelmia.

Äänestyksen lopputulos oli 42 – 21. Sinisten ehdokas paikalle oli Jonna Löflund.

Erikoinen ruletti Espoon kaupunginhallituksen paikkajaosta sai alkunsa jo vuonna 2017, kun perussuomalaisista erosi kesken kauden joukko valtuutettuja, perustaen oman sinisen valtuustoryhmänsä. Kaupunginhallituksen paikoista sovittiin kuitenkin tarkkaan jo heti viime kuntavaalien jälkeen eli paikka sovittiin perussuomalaisille.

Perussuomalaisille oli itseasiassa sovittu alkujaan valtuustokauden viimeiseksi vuodeksi kaupunginhallitukseen kaksi paikkaa, joista toisella istuu alun perin perussuomalaisena valtuustoon valittu Simon Elo. Elo kuitenkin siirtyi ensin vuoden 2017 hajaannuksessa siniseen valtuustoryhmään, josta sieltäkin hän on ehtinyt loikata jo kokoomukseen.

Perussuomalaisten paikoista toinen on siis siirtynyt jo kokoomukselle Elon loikkauksen myötä, mutta sinisille tämäkään ei olisi riittänyt. He katsoivat, ettei perussuomalaiset olisi tarvinneet kaupunginhallituksessa tätä ainoatakaan paikkaa, vaan myös se olisi tullut ohjata siniselle tulevaisuudelle. Espoon valtuuston selkeä enemmistö asettui kuitenkin tällä kertaa perussuomalaisten taakse niin kuin kuuluikin.

Perussuomalaiset saivat siis lopultakin oman edustajansa myös Espoossa kaupunginhallitukseen, vaikkakin kovin myöhään ja vain lyhyeksi aikaa, seuraavien kuntavaalien ollessa jo ovella. Tällöin kuitenkin mitataan ryhmien ja ehdokkaiden kuntalaisilta nauttima luottamus ja tämän hetken todellinen kannatus.

Tulin valituksi kaupunginhallituksen ensimmäisessä kokouksessa myös kaupunginhallituksen edustajaksi Espoon vammaisneuvostoon. Töitä siis riittää, mutta niitähän on tultukin tekemään!




05.10.2020 Laittomasti maassa oleskelevat rekisteröitävä - myös pakkopalautuksiin vauhtia



Eduskunnan kyselytunnilla 1.10.2020 perussuomalaisten pääkysymys nosti salikeskusteluun myös laittomasti maassa oleskelevat henkilöt. Sisäministeri Ohisalon vastaukset aiheeseen olivat kuitenkin tyhjiä.

On outoa, että laittomasti maassa oleskelevat henkilöt eivät herätä hallitusta toimimaan. Kukaan ei tunnu tietävän heidän määrää Suomessa eikä sitä, miten paljon heille annetaan esimerkiksi maksusitoumuksia erilaisiin palveluihin. Laittomasti maassa oleskelevat ja paperittomat henkilöt tulee rekisteröidä.

Laittomasti maassa oleskelevien rekisteröintiä esittäneestä lausumasta on myös äänestetty kerran eduskunnassa ja sitä kannatti silloin myös vihreiden kansanedustajat.

Asia juontaa vuoteen 2017, jolloin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltiin sosiaalihuoltolakia, johon kirjattiin, että valtio korvaa laittomasti maassa oleskelevien palvelut kunnille. Korvattavia palveluita olisivat välttämättömänä sosiaalipalveluna annettu tilapäinen asuminen sekä kustannukset ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä. Vuodesta 2018 lähtien näihin palveluihin on kohdennettu vuosittain valtion budjetissa noin 5.4 miljoonaa euroa.

Asian valiokuntakäsittelyssä esitin lausumia, joissa esitettiin laittomasti maassa oleskelevien rekisteröintiä, heistä aiheutuvien kustannusten seurantaa, vetovoimatekijöiden sijaan kannustusta heidän maasta poistumiseen ja kansainvälistä selvitystä siitä, että miten muissa maissa paperittomille annetaan ja kustannetaan palveluja. Eduskunnan täysistunnon äänestyksessä 8.12. 2017 perussuomalaisten lausumat sai tukea vihreiltä ja kristillisdemokraateilta. Lausumaa laittomasti maassa oleskelevien rekisteröinnistä tuki 14 vihreiden kansanedustajaa.

Eduskunnassa käsitellään juuri lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Lain nykytilan arvioinnissa kerrotaan, että Suomessa vailla kotikuntaa olevien henkilöiden lukumäärästä ei ole tarkkaa tietoa, koska tähän ryhmään kuuluvien henkilöiden tietoja ei ole esimerkiksi väestötietojärjestelmässä tai muussa rekisterissä (Hallituksen esitys 129/ 2020 vp). Esityksessä paperittomia arvioidaan olleen vuoden 2018 alussa noin 2000- 4000, ja että paperittomien henkilöiden määrä on jonkin verran noussut viime vuosina, kun Suomeen tulleet, mutta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt eivät ole poistuneet Suomesta.

Vihreät olivat viime kaudella oppositiossa kannattamassa lausumaa liittyeen laittomasti maassa oleskelevien rekisteröintiin. Kysynkin, että aikooko sisäministeri Ohisalo nyt hallituksessa ollessaan käynnistää tuon rekisteröintihankkeen?

Meidän tulee tietää keitä Suomessa oleskelee laittomasti ja mitä palveluja ja millä kustannuksilla he niitä yhteiskunnalta hakevat. Myös pakkopalautuksiin on laitettava vauhtia. Ei ole kenenkään etu, että heitä oleskelee Suomessa.





01.10.2020 Perussuomalaisen ryhmäpuhe välikysymykseen työllisyys, kilpailukyky, yritysten toimintaedellytukset ja kansalaisten ostovoiman varantaminen



Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 30.9.20 (puhujana Riikka Purra)

Hallituksella ei ole edes suunnitelmia työllisyyden, kilpailukyvyn, yritysten toimintaedellytysten tai kansalaisten ostovoiman parantamiseksi

Yksikään puolue ei ole kritisoinut sitä, että koronakriisiin otetaan velkaa. Myöskään elvyttämisen logiikkaa ei ole kyseenalaistettu. Sen sijaan se tosiasia, että budjettiriihessä ja lisätalousarviosta toiseen hallitus ei kykene tai ei halua tehdä tässä rinnalla sellaisia toimia, jotka tarjoaisivat Suomen tulevaisuuteen valoa ja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukseen kestävää pohjaa, on huolestuttavaa. Hallitus ei kuitenkaan halua luopua sen paremmin lisämenoja aiheuttavista suurhankkeistaan tai kroonisista menokohteistaan kuin pienemmistä kohdistuksista tai edes joustaa niiden aikataulusta.

Hallituksella ei ole toimivia ja johdonmukaisia toimenpiteitä tai edes suunnitelmia työllisyyden, kilpailukyvyn, yritysten toimintaedellytysten tai kansalaisten ostovoiman parantamiseksi, velkaantumisen taittamiseksi tai julkisten menojen priorisoimiseksi.

Suomen etu kaiken päätöksenteon keskiöön

Hallituksen pitäisi perussuomalaisten mielestä kyetä tekemään realistinen ja pragmaattinen läpivalaisu koko politiikkaansa ja unohtaa kirkasotsainen moralismi ja lehmänkaupat. Kaikkien toimien pitäisi hyödyttää Suomea ja suomalaisia ja viedä maatamme kohti parempia aikoja ja uutta hyvinvointia. Ei se ole itsekkyyttä – meillä nimittäin ei ole kuin tämä yksi Suomi.

Suomella oli merkittäviä pidemmän aikavälin kroonisia haasteita jo ennen koronaa. Maksajien määrän väheneminen ja muut demografiset ongelmat sekä julkisen talouden epätasapaino kärjistyvät. EU:lle on koronan varjolla menossa miljardipaketti suomalaisilta veronmaksajilta, taas ja tuskin viimeiseksi jää. Hallitus ei suostu luopumaan hallitusohjelman menolisäyksistä mutta on jo liuennut sen julkisen talouden kestävyyttä korostavista kirjauksista.

Hallitus ei korjaa tuhlailujaan lupauksista huolimatta

Ennen koronaa hallitus kertoi tekevänsä finanssipolitiikkaa, joka reagoi suhdanteisiin sekä sitovansa menolisäyksiään työllisyysasteen nousuun. Mikäli työllisyysaste ei nouse riittävästi, menoja peruutetaan. Näin ei tapahdu.

Korjaustoimet jäävät seuraavien hallitusten kontolle. Tämä ei ole vastuunkantoa. Perussuomalaiset pelkää, että järjestelmän kestävyys murtuu ja hyvinvointiyhteiskunnan perusrahoitukselta ja palveluilta tippuu pohja.

Tämä on huolemme ydin. Ei numeroista tarvitse olla kiinnostunut niiden itsensä takia vaan siksi, että ne kertovat, että järjestelmämme törmää seinään. Tämän luulisi kiinnostavan vasemmistolaista hallitusta.

Ei ole yhdentekevää, miten työllisyyttä hoidetaan

Perussuomalaiset haluaa työllisyyttä, josta on hyötyä julkisen talouden tasapainon kannalta. Tuottavuuden ohella tärkeää ovat palkkatulojen kehitys, se, kuka työllistyy, millaisiin töihin ja millaisin julkisin avuin sekä se, tuleeko palkalla toimeen vai vaatiiko se rinnalleen sosiaaliturvaa. Julkisen sektorin paisuttaminen tai matalapalkkatyöntekijöiden rahtaaminen ulkomailta eivät tuota kestävää työllisyyttä, mutta rahaa ne vievät ja vaativat lisää velkaa.

Työntekemisen kannattamattomuus on yksi maamme merkittävimmistä rakenteellisista ongelmista. Kyse on korkeasta verotuksesta, heikosta ostovoimasta, sosiaaliturvan kannustinongelmista ja myös työmarkkinoiden ja esimerkiksi maahanmuuton vaikutuksista. Hallitus ei ole esittänyt toimenpiteitä näiden korjaamiseksi. Päinvastoin. Esimerkiksi liikkumisen hinnan nostaminen vaikuttaa sekä työssäkäynnin kustannuksiin, kansalaisten ostovoimaan että yritysten toimintaedellytyksiin.

Vasemmistohallitus näivettää Suomen elinvoimaisuuden

Perussuomalaiset muistuttaa, että verotuksen kiristyminen johtaa kovempiin palkankorotusvaatimuksiin, mikä johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen ja maamme kustannustason karkaamiseen. Myös liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka vaikuttaa näin. Tämä vähentää työpaikkoja ja verotuloja sekä lisää menoja. Paisuva julkinen sektori korkeine veroasteineen ei sovi yhteen innovaatioita tuottavan, investoivan ja uudistuvan yrityskentän kanssa. Vasemmistohallitus näivettää Suomen elinvoimaisuuden.

Perussuomalaisten mielestä työn tekemisen verotusta on kevennettävä. Työhön pääsemisen, työssä jaksamisen ja siellä pysymisen eteen vaaditaan toimia. Kaikkein tärkeintä on tehdä politiikkaa, joka pitää huolta siitä, että Suomessa on työpaikkoja, ne pysyvät täällä ja niitä syntyy lisää.

Kannatan edustaja Orpon tekemää epäluottamuslausetta.



17.09.2020 Terhokodin erityistason saattohoito-osaamisen jatkuminen on turvattava



Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vaativan tason saattohoitopalveluiden järjestämisestä vastaava Terhokoti ilmoitti aloittavansa koko henkilökuntaa koskevat YT-neuvottelut. Syynä menettelylle on Terhokodin pitkään jatkunut tappiollinen toiminta. Lähetteiden määrä on viime vuosina vähentynyt selvästi, jonka lisäksi potilaat lähetetään Terhokotiin entistä myöhemmin. (Hs 10.9.20)

Terhokoti on jo yli 30 vuoden ajan toteuttanut ainutlaatuista hoitoideologiaa, jollaista on mahdotonta sairaalaoloissa järjestää.
Tätä ei tulisi sivuuttaa, eikä antaa sen tuhoutua rahoituksen puutteen vuoksi. Laadukkaaseen saattohoitoon tulisi päinvastoin kiinnittää entistä enemmän huomiota koko maassa.

Terhokodin henkilöstö on moniammatillista, erityistason saattohoitoon perehtynyttä ja laaja-alaisen työkokemuksen ja ammatillisuuden hallitsevaa ja osaavaa henkilöstöä. Tällaisen osaamisen ja ammattitaidon henkilöstö on äärettömän arvokasta, heidän osaamistaan ei voi ostaa tai arvottaa rahalla, vaan se tulee nähdä täysin erilaisin silmin, potilaiden inhimillisyyden ja ihmisarvon katsantokannalta. HUS:in, saati koko Suomen alueella ammattitaitoisen saattohoitoon erikoistuneen hoito- sekä sosiaalialan henkilöstön säilyvyys ja työpaikkojen jatkuvuus on turvattava. Myös palliatiivisen hoidon lääketieteellinen osaaminen muun muassa lääkäreiden erikoistumiskoulutuksella on turvattava.

Olen jättänyt tänään asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille. Olen tehnyt myös kaksi lakialoitetta saattohoitolain aikaansaattamisesta.

Kysymyksessä kysyn:

Miten hallitus turvaa sen, että saattohoitoa tarvitsevat potilaat saavat tulevaisuudessakin laadukasta vaativan erityistason saattohoitoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella? Miten hallitus turvaa työn jatkuvuuden YT- neuvotteluiden uhan alla oleville todellisille saattohoitotyön moni-osaajille? Aikooko hallitus säätää saattohoitolain?






17.09.2020 Perussuomalaisten vastalause epidemiakorvaukseen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa



Vastalause – StV – HE 105/2020 vp


Perustelut:

Perussuomalaiset pitää perusteltuna, että yhteiskunta tukee työttömäksi tai lomautetuksi joutuneita henkilöitä, joiden toimeentulo on koronavirusepidemian takia heikentynyt, sekä sellaisia lapsiperheitä, joille koronavirusepidemia on aiheuttanut lisäkustannuksia esimerkiksi sen takia, että lasten ruokamenot ovat kasvaneet etäopetukseen siirtymisen myötä.

Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on valmisteltu hyvin kiireellisessä aikataulussa eikä siitä ole pyydetty valmistelun aikana lausuntoja tai laadittu asianmukaista vaikutusarviointia. Asiantuntijakuulemisessa muun muassa THL on nostanut esiin, ettei ehdotettu epidemiakorvaus kohdistu tehokkaasti ja kattavasti niihin talouksiin, jotka ovat kärsineet epidemiasta taloudellisesti käytettävissä olevien tulojen merkittävän heikentymisen muodossa tai joille epidemia on aiheuttanut merkittäviä lisäkustannuksia. Tämän lisäksi THL on huomauttanut hallituksen esityksen perustelujen sisältävän harhaanjohtavaa tietoa tuen tarpeesta, koska täydentävällä ja ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan vastata epidemiakorvauksen perusteluna käytettyihin tilanteisiin.

Esityksen mukaisen tuen piiriin eivät myöskään pääse kuin perustoimeentulotuen saajat, mikä rajaa saajien joukkoa merkittävästi. Asiantuntijakuulemisissa Lastensuojelun Keskusliitto nosti esiin, että esityksen kohderyhmän ulkopuolelle jää paljon pienituloisia lapsiperheitä, kuten perheitä, joissa vanhemmat opiskelevat tai joissa pääasiallinen tulonlähde on esimerkiksi vanhempainpäiväraha tai kotihoidontuki – tai keväällä toimeentulotukea saaneet perheet, jotka eivät kuitenkaan ole oikeutettuja esityksen mukaiseen korvaukseen.

Rajoitustoimet ovat voineet aiheuttaa maksu- ja toimeentulovaikeuksia myös muille ryhmille kuin toimeentulotuen saajille. Asiantuntijakuulemisessa Takuusäätiö nosti esimerkkinä esiin yksityishenkilön velkajärjestelyssä olevat henkilöt, jotka eivät velkajärjestelyn aikana pääsääntöisesti ole oikeutettuja toimeentulotukeen. Heidän tulonsa ovat kuitenkin voineet pienentyä ja viivästyä lomautusten ja työttömyyskorvausten maksatusten vuoksi, mistä johtuen maksuohjelman noudattaminen on voinut joko vaarantua tai katketa.

Perussuomalaiset huomauttaa, että valiokuntakuulemisessa THL:n mukaan siinä, missä työmarkkinatuen saajamäärät kasvoivat maalis-heinäkuussa yli 30 prosenttia, toimeentulotuen saajamäärät kasvoivat vain viisi prosenttia ja peräti 94 prosenttia toimeentulotuen saajista oli ns. vanhoja saajia, jotka saivat toimeentulotukea jo ennen koronakriisin alkua. Tuki ei siis kohdistu pääasiallisesti talouksiin, jotka ovat menettäneet työpaikkansa tai yritystoiminnasta saamansa tulon ja siten kärsineet taloudellisesti eniten, vaan tuki kohdistuu talouksille, jotka saivat toimeentulotukea koronaepidemiasta riippumatta.

Asiantuntijakuulemisessa Itä-Suomen yliopisto toi esiin, että perustoimeentulotuen saajista vain noin 20 % on lapsiperheitä, mutta peräti 75 % yhden hengen talouksia. Esitetty lisätuki ei siis pääasiallisesti kohdistu lapsiperheisiin, joiden ruokamenot ovat kotiopetukseen jäämisen seurauksena nousseet, vaan yhden hengen talouksiin. Tuella ei siten ole merkittävää vaikutusta lapsiperheköyhyyden ehkäisemisessä, vaan merkittävä osa tuesta päätyy sellaisille henkilöille, joiden menot eivät ole kasvaneet koronaepidemian seurauksena.

Perussuomalaiset katsoo, että sen sijaan, että lisätuki kohdistetaan sellaisille talouksille, jotka ovat olleet perustoimeentulotuen saajia jo ennen koronaepidemian alkua, tukisumma pitäisi kohdistaa sellaisille talouksille, joiden toimeentulo on heikentynyt tai kulut kasvaneet nimenomaan koronaepidemian seurauksena. Tähän lopputulokseen päästäisiin jakamalla tuki joko kunnille korvamerkittynä rahana, joka käytettäisiin täydentävään toimeentulotukeen nimenomaan koronaepidemiasta aiheutuneiden kulujen korvaamiseen, tai vaihtoehtoisesti kohdistamalla tukisumma työmarkkinatuen ja sen lapsikorotuksen saajille maksettavana epidemiakorvauksena.

Perussuomalaiset esittää tästä syystä, että käsittelyssä olevat lakiesitykset hylätään, ja hallitus valmistelee kiireellisessä aikataulussa uuden esityksen, jossa koronalisään varattu tukisumma jaetaan kunnille maksettavaksi täydentävästä toimeentulotuesta, jotta tuki kohdentuu lisätukea eniten tarvitseville saajille. Perussuomalaiset huomauttaa myös, että etäopetukseen jääneiden lasten lisäksi erityisen tuen tarpeessa olevina ryhminä tulee huomioida sekä ikänsä että terveydentilansa puolesta riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, jotka ovat joutuneet turvautumaan ruuan ja lääkkeiden kotiinkuljetuspalveluihin ja joiden elinkustannukset ovat siksi koronaepidemian seurauksena nousseet merkittävästi.



Mielipide:

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallituksen esitykseen HE 105/2020 vp sisältyvät lakiehdotukset hylätään, ja

että hyväksytään seuraava lausuma (vastalauseen lausumaehdotus):

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viivytyksettä toimenpiteisiin väliaikaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi, jotta toimeentulotuesta annettuun lakiin (30.12.1997/1412) tehdään tarvittavat muutokset, joiden perusteella täydentävää toimeentulotukea maksetaan koronaepidemiasta johtuviin, 1.3.–31.12.2020 välisenä aikana aiheutuneisiin kustannuksiin, ja tämä täydentävänä toimeentulotukena maksettava koronalisä korvataan kunnille täysimääräisesti.




Helsingissä 16.9.2020


Arja Juvonen / ps.


Kaisa Juuso / ps.


Minna Reijonen / ps.



11.09.2020 Terveydenhuollon kriisi unohdettiin täysin EU:n elpymispakettikeskustelussa - hallitus ei näe metsää puilta



EU:n koronaelpymispaketista on käyty laajaa keskustelua kuluneella viikolla eduskunnassa. Paketin mukaan Suomi saa takaisin 3,2 miljardia euroa, mutta maksaa 6,6 miljardia euroa. Elpymispakettia on perusteltu suomalaisille muun muassa sillä, että se tukisi Suomen vientiteollisuutta.

Asiasta käytiin viime keskiviikon täysistunnossa keskustelua, Valitettavasti en saanut kuitenkaan täysistunnossa puhemieheltä puheenvuoroa, mikä hämmästytti monia salikeskustelun kuuntelijoita. Tästä olen saanut monia yhteydenottoja.

Kaipasin täysistuntoon enemmän keskustelua koronan vaikutuksista, koronakriisin juurisyistä ja seurauksista sekä koronatartuntojen ennaltaehkäisystä paitsi maailmanlaajuisesti myös valtakunnallisesti.

Elpymispakettia on perusteltu terveydenhuollon kriisillä. Elpymispaketin perusteluksi sanotaan covid19-virusta, jonka julmaa riehumista ja tuhoa olemme seuranneet koko vuoden. Covid19 on yllättänyt monet maat ja Suomi oli myös yksi yllätetyistä. Olemme valtiona kuitenkin onnistuneet hyvin torppaamaan tautia, ja siitä kuuluu valtaisa kiitos maan kansalaisille.

Tämä on oikeasti ja todellisesti terveydenhuollon kriisi, mutta sitä ollaan kääntämässä huonosti talouttaan ja koronakriisiä hoitaneiden maiden pelastuspaketiksi. Punainen lanka on kadonnut täysin ja suomalaisia viedään kuin litran mittaa.

Tartutaanko rahalla oikeisiin ongelmiin?

Olisin keskiviikon elpymiskeskustelussa kysynyt hallitukselta, miten elpymispaketin on tarkoitus vaikuttaa tavallisen Suomen kansalaisen tilanteeseen ja elämään ja onko vaikutusarviointeja suomalaisten kannalta tehty. Hän olisi kysynyt myös Suomeen palautuvan ”jättipotin”, eli takaisin saatavan vajaan puolikkaan Suomen maksamasta elpymispakettirahasta, käytöstä.

Onko tarkoitus puhaltaa se raha ilmaan puhumalla ja kehittämällä vihreitä työpaikkoja ja unelmia ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisystä vai tartutaanko elpymisrahalla niihin todellisiin ongelmiin, joita korona on suomalaisille aiheuttanut?

Olisin myös nostanut esiin sen faktan, että koronakriisissä keskiössä on loppujen lopuksi terveydenhuolto, sen kapasiteetti ja sen työntekijät. Päättäjät vaativat lisää testejä ja testaamisia, mutta terveydenhuollosta puuttuu niitä työntekijöitä, ihmisiä, tekemään testejä ja laatimaan tuloksia. Tämän on tuonut esiin myös Tehyn luottamusmies, joka totesi, että koronakuormitus hipoo kestävyyden rajoja HUS:ssa (Tehy 4.9.2020). Kuormitusta syntyy työn määrästä, henkilöstöpulasta, osaamisvajeesta sekä lisääntyneestä ylityöstä.

Euroopassa on sentään koronkriisin myötä ymmärretty järkyttävä totuus hoitoalan henkilöstöpulasta ja henkilökunnan kadosta.
Ylimääräistä koronalisää hoitajille on maksettu muun muassa Saksassa, Alankomaissa, Itävallassa ja Ranskassa. Suomessa korvauksiin ei oteta mitään kantaa, ei pihaustakaan. Hallitus on tässä erityisen ymmärtämätön ja eksyksissä, se ei näe metsää puilta.

Pohjois-Savosta kotoisin olevana olen syvästi huolissani alueen ihmisitä. Kun puhutaan Pohjois-Savon maaseudun kehittämisestä, niin mitä sillä todellisuudessa tarkoitetaan? Miten sinne luodaan työpaikkoja, kun siellä asukkailla ei ole kohta vara edes lämmittää taloaan? Samalla kun suljetaan paperitehdas mm. Kaipolassa, tyrmättiin taannoin Finpulpin Kuopioon kaavailema sellutehdas, joka olisi ollut suuri työllistäjä alueellisesti. Mitä Suomen hallitus oikein haluaa, eivätkö työpaikat suomalaisille kelpaa?

Koronavirusepidemiaa on käytetty perusteluna laajalle rahanjaolle, mutta todellisuudessa elpymispaketti on suoraa tulonsiirtoa valtioiden budjetteihin, erityisesti niiden, jotka ovat hoitaneet huonosti talouttaan jo vuosien ajan.

Tämä kävi ilmi myös eduskunnan salikeskustelussa hallituksen vastauksissa. Terveydenhuollon kriisi unohdettiin täysin.



10.09.2020 Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 9.9.20: Pääministerin ilmoitus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta



TIEDOTE 9.9.20

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 9.9.20: Pääministerin ilmoitus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta

ed. Halla-aho

Kriisiä käytetään EU:n oman vallan kasvattamiseen

Unioni käyttää jokaista kriisiä oman valtansa vahvistamiseen jäsenmaiden ja niiden kansalaisten itsemääräämisoikeuden kustannuksella. Never waste a good crisis, älä anna hyvän kriisin mennä hukkaan, sanoi Winston Churchill 40-luvulla.

Elpymisrahastolla ja uusilla yhteisvastuilla ei lääkitä koronan aiheuttamia vaurioita. Niillä lääkitään etelä- ja keski-Euroopan maiden pitkäaikaisia, rakenteellisia ongelmia. Finanssikriisi opetti Euroopan vallanpitäjille, että näitä ongelmia on poliittisesti vaikea ratkaista jäsenmaiden sisäisillä hevoskuureilla. Kansalaiset eivät pidä niistä vaan äänestävät valtaan EU:n kannalta epämiellyttäviä puolueita sekä vasemmasta että oikeasta laidasta. Toinen tapa on sosialisoida näiden maiden ongelmat ja panna talouttaan paremmin hoitaneiden jäsenmaiden kansalaiset maksamaan. Haasteena on ollut vain se, miten myydä tämä ajatus pohjoisten jäsenmaiden kansalaisille. Juuri tähän korona tarjoaa savuverhon.

Elvytysrahasto on monen maan kannalta järkevä ratkaisu. Nettosaajat välttyvät ikäviltä kansallisilta vyönkiristyksiltä ja voivat lahjarahan turvin ylläpitää Suomea matalampia verokantoja tai julkisia palveluja, johon niillä ei ole varaa. Italialaisen kotitalouden varallisuus on suurempi kuin suomalaisen, mutta suomalainen kotitalous maksaa korkeampia veroja, jotta italialaisen ei tarvitsisi. Saksa toki on maksumies, mutta toisaalta eteläeurooppalaiset voivat lahjarahalla jatkaa saksalaisten autojen ostamista. Ja toisaalta Saksalla EU:n johtavana valtiona säilyy kontrolli rahoihinsa, vaikka ne nimellisesti siirtyisivät kansallisesta budjetista EU:n budjettiin.

Askel kohti syvempää liittovaltiota

Pääministeri Marin on korostanut elvytystoimien kertaluonteisuutta ja tarkkarajaisuutta. Hän voisi kertoa tämän myös eurooppalaisille aatetovereilleen. Saksan sosialidemokraattinen valtiovarainministeri näkee elpymisrahaston peruuttamattomana askeleena kohti uudenlaista, syvempää liittovaltiota. Ja sitähän se onkin. EU on poliittinen projekti. Se ei ole jäsenmaiden asialla vaan omalla asiallaan.

Tässä talossa on niitä, jotka avoimesti kannattavat liittovaltiota, tulonsiirtounionia ja velkaunionia. Heitä en halua kritisoida. Ongelmallisempana pidän sitä, että osa puolueista, tietoisena oman äänestäjäkuntansa kriittisistä näkemyksistä, haluaa maalata tämän projektin joksikin sellaiseksi, mitä se ei ole. Keskusta sanoo, että lahjoittamalla miljardikaupalla rahaa ulkomaille Suomi puolustaa omaa vientiään. Aivan kuin tuesta hyötyvät maat käyttäisivät saamansa rahat suomalaisten vientituotteiden ostamiseen. Aivan kuin tuesta hyötyvät maat edes olisivat Suomelle merkittäviä vientikohteita.

Suomi elvyttää omaa talouttaan, mutta samalla Summalla tukee myös muita maita

Suomen hyvinvointi totisesti on vientiteollisuuden varassa, ja sillä vientiteollisuudella ei tällä hetkellä mene hyvin. Tähän on moniakin syitä, mutta jos hallitus haluaisi puolustaa suomalaista vientiä, se voisi käyttää miljardit vaikkapa Suomen kilpailukykyä tai kotitalouksien ostovoimaa edistäviin veroratkaisuihin eikä kilpailijamaiden rahoittamiseen.

Hallitus, ja hallituksen äänitorveksi taantunut Yleisradio, rummuttavat jättipottina ja suoranaisena lottovoittona sitä, että Suomi saa rahaa elpymisrahastosta. Pienellä präntillä, jos silläkään, mainitaan, että Suomi saa takaisin noin puolet maksamastaan summasta. Suomi siis elvyttää omaa talouttaan omilla rahoillaan ja sen lisäksi samalla summalla toisten taloutta.

Maa, joka ei hallitse omia varojaan ja omaa lainsäädäntöään, ei ole itsenäinen valtio vaan osavaltio

On niitäkin, jotka ymmärtävät, mistä todellisuudessa on kyse, mutta jotka ajattelevat, että Suomi ei voi kaataa elpymisvälinettä, koska sillä olisi kauaskantoisia poliittisia seurauksia, joihin meillä ei ole varaa. Asiaa voidaan kuitenkin lähestyä myös toisesta kulmasta: Onko Suomella varaa kuulua tällaiseen unioniin? Onko jäsenyyden tarjoama hyvä niin hyvää, että meidän on syytä luopua paitsi rahoistamme myös budjetti- ja lainsäädäntösuvereniteetistamme?

Elpymisrahastoon liittyy sekä EU-oikeudellisia, perustuslaillisia että poliittisia aspekteja. Pohjimmiltaan tämä asia on poliittinen, eivätkä hallitus tai eduskunta voi piileskellä neuvoston oikeuspalvelujen selän takana. Katson ennen kaikkea keskustaa: on älyllisesti laiskaa ja epärehellistä sanoa, että hyväksymme elpymisrahaston mutta emme kannata liittovaltiota. Liittovaltio on prosessi, ja tämä on osa sitä prosessia. Maa, joka ei hallitse omia varojaan ja omaa lainsäädäntöään, ei ole itsenäinen valtio vaan osavaltio.



04.09.2020 Tein suolistosyöpäseulonnoista lakialoitteen - Syöpää ei saa unohtaa koronan keskellä



Olen tehnyt lakialoitteen, jossa esitetään, että suolistosyöpien seulonnat tulisivat lakisääteiseksi. Tällä hetkellä seulonnat ovat kunnissa sattumanvaraisia. Suolistosyöpäseulontaa on Suomessa tehty yhdeksässä kunnassa keväästä 2019 alkaen.

Suolistosyöpä kehittyy hitaasti ja sen alkuvaihe on usein vähäoireinen tai täysin oireeton. Suolistosyövän mahdollisimman varhainen toteaminen parantaa potilaan hoitoennustetta ja vähentää sekä inhimillistä kärsimystä sekä taudista aiheutuneita hoitokustannuksia.

Seulonnat ovat osoittautuneet jo lyhyessä ajassa erittäin tarpeellisiksi ja vaikutuksiltaan merkittäviksi. Suolistosyöpä on hoitokustannuksiltaan yksi kalleimmista syövistä. Seulonnassa löydetyn suolistosyövän hoitokustannukset ovat kuitenkin tutkitusti noin 20 % matalammat kuin muulla tavoin löydetyn syövän. Asiantuntijoiden laskelmien mukaan seulonta maksaa itsensä takaisin muun muassa juuri säästyneinä hoitokustannuksina.

Suolistosyöpä on sekä miehillä että naisilla toiseksi yleisin syöpä, ja on yleistynyt Suomessa nopeasti. Siihen sairastuu vuosittain noin 3400 ja kuolee noin 1300 ihmistä. Seulonnan vaikuttavuudesta on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä, ja EU onkin suosittanut jäsenmailleen seulontaa jo vuonna 2003. Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen Syöväntutkimuskeskus IARC teki samoin vuonna 2018.

Olen tehnyt monia toimia vuosien ajan niin eduskunnassa kuin myös kotikuntani Espoon valtuustossa. jotta suolistosyöpäseulonnat saataisiin lakiin. Hallitusohjelmassa on maininta seulonnoista, mutta valitettavasti hanke ei ole vielä edennyt. Toivon, että vaikka elämmekin koronan varjossa, niin hallitus huolehtii pikaisesti resurssit syöpäseulontojen aloittamiselle valtakunnallisesti. Syöpää ei saa unohtaa koronan keskellä. Aikaa ei ole yhtään hukattavaksi.




03.09.2020 Suolistosyövän seulonnat on saatava lakisääteiseksi - olen tehnyt lakialoitteen ym. toimia asian eteen eduskunnassa



Olen laatinut lakialoitteen, jossa esitetään, että suolistosyöpien seulonnat tulisivat lakisääteiseksi. Tällä hetkellä seulonnat ovat sattumanvaraisia ja joissakin kunnissa niitä tehdään ja joissakin ei. Seulonta on kuitenkin edullinen ja helppo tapa löytää suolistosyöpä, joten sillä on äärettömän suuri merkitys meille jokaiselle ihmiselle. Suolistosyövät lisääntyvät ja ne eivät välttämättä oirehdi selkeästi ja jäävät siten myös huomaamatta. Aloitteella on pyrkimys edesauttaa sitä, että suolistosyöpä tapaukset löydetään nopeasti, nujerretaan ne heti niiden alkuvaiheessa ja ennaltaehkäistään näin suolistosyöpäkuolemia ja sairastuneiden ja heidän läheistensä inhimillistä kärsimystä.

Kerään juuri nyt aloitteeseen kansanedustajien allekirjoituksia.

Olen myös jättänyt eduskunnassa asiasta sekä kirjallisen kysymyksen että toimenpidealoitteen. Espoon valtuustossa olen myös tehnyt asiaan liittyen valtuustokysymyksen.
- - - - -

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Tällä lakialoitteella ehdotetaan, että terveydenhuoltolakiin (1326/2010) lisätään uusi pykälä, jolla kunnat velvoitetaan järjestämään alueellaan suolistosyöpien seulontatestit. Seulontojen käytännön järjestämisestä, kohderyhmästä ja seulonta-ajoista tulee säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa seulonnoista.
PERUSTELUT

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 14 §:n nojalla kunnan on järjestettävä alueellaan valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset seulonnat. Seulonnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (339/2011) mukaan valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluvat syövistä tällä hetkellä vain rintasyöpä- ja kohdunkaulan syövän seulonta.

Suolistosyöpä on sekä miehillä että naisilla toiseksi yleisin syöpä, ja on yleistynyt Suomessa nopeasti. Siihen sairastuu vuosittain noin 3400 ja kuolee noin 1300 ihmistä. Suolistosyöpä kehittyy hitaasti ja sen alkuvaihe on usein vähäoireinen tai täysin oireeton. Suolistosyövän mahdollisimman varhainen toteaminen parantaa potilaan hoitoennustetta ja vähentää kärsimystä sekä taudista aiheutuneita hoitokustannuksia. Suolistosyöpä on hoitokustannuksiltaan yksi kalleimmista syövistä. Seulonnassa löydetyn suolistosyövän hoitokustannukset ovat kuitenkin tutkitusti noin 20 % matalammat kuin muulla tavoin löydetyn syövän. Seulonnan vaikuttavuudesta on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä, ja EU onkin suosittanut jäsenmailleen seulontaa jo vuonna 2003. Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen Syöväntutkimuskeskus IARC teki samoin vuonna 2018.

Edellä olevan perusteella ehdotan / ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen / seuraavat lakiehdotukset:

Laki
terveydenhuoltolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään terveydenhuoltolakiin (1326/2010) uusi 14 a § seuraavasti:
14 a §
Suolistosyöpien seulonnat

Kunnan on järjestettävä asukkailleen suolistosyöpien seulonnat siten kuin valtioneuvoston asetuksessa seulonnoista tarkemmin säädetään.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



Helsingissä 2.9.2020

_______________________________
Arja Juvonen, ps.





17.08.2020 Sosiaali- ja terveysvaliokunta koolle heti - absurdia, että meitä pidetään pimennossa koronatilanteesta



Esitin maanantaina 17.8. 2020 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohelle(kesk.) ja valiokunnan jäsenille, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kutsutaan välittömästi koolle ja sen jäsenille annetaan reaaliaikainen selvitys ja tieto Suomen koronavirusepidemia tilanteesta, sekä jatkotoimenpiteistä covid-19 epidemian ennaltehkäisyssä ja pysäyttämisessä.

Pidän täysin absurdina, että valiokunnalla ei ole mitään muuta kuin tiedotusvälineiden kautta tullut tieto koronakriisin hoidosta.

Pian vaatimukseni ja tiedotteeni jälkeen liikenneministeri Timo Harakka (sdp) ilmoitti, että Makedonian lennot Turkuun keskeytetään. Hyvä, ulostulollani oli juuri se herättävä voima ja vaikutus kuin pitikin!

Koronavirustartuntojen määrä on runsaassa kasvussa Suomessa. Näytteidenotossa ja vastauksissa on taasen viivettä. Virusta on tullut Suomeen matkustajien mukana mm. Turkuun Makedoniasta saapuneilta lentomatkustajilta. Sunnuntaina saimme lukea uutisen Turun kaupungilta, että Pohjois-Makedonian Skopjesta Turkuun tulleen koneen matkustajista 12:lla on todettu koronatartunta. Lennolla oli 115 matkustajaa. (STT 16.8.20)

Nyt tarvitaan ripeitä toimia ja reagointia. Miten viranomaiset toimivat näissä tilanteissa ja miten virusta kantavien ihmisten karanteenit ja esimerkiksi lentokenttien jatkosiirtymiset toteutuvat.

Sairaustapauksia ja altistumisia on ollut myös muualla mm. ravintoloissa ja päiväkodeissa, ihan normaalissa arjessa. Viikonloppuna uutisoitiin tapauksista, joissa sairastuneet eivät ole noudattaneet karanteenia ja heidän karanteenirikkomuksista on tehty ilmoituksia poliisille (IL 15.8.20).

Olemme olleet kesän tiedotusvälineiden sekä korona-yleisinfon varassa. Sosiaali- ja terveys valiokunta on kuitenkin se taho, joka myös koronakriisin hetkellä käsittelee mahdollisia pikaisiakin lakimuutoksia eli meidän on tiedettävä, mitä on mahdollisesti tulossa. Istuntotauko ei voi olla este valiokunnan kokoontumiselle.

Suomi syöksyy kohti koronan toista aaltoa. On oltava askeleen edellä viime kevään tapahtumia tai meillä on käsissämme karmea paikka eli koronan räjähdysmäinen leviäminen. Edessä on toinen terveys- ja talouskatastrofi. Suomi ei kestä sitä.

Maskisuositus on tärkeä, siitä kiitos hallitukselle. Se ei yksin kuitenkaan riitä. On oltava valmis tiukkiin toimenpiteisiin. Koronatestejä on tehtävä muun muassa Suomeen pyrkiville jo lähtömaissa ja virukseen sairastuneita ihmisiä ei tule laskea matkustamaan Suomeen. Heidät tulee laittaa karanteeniin ja hoitaa siellä maassa, missä sairaus todetaan. Maailman maiden on nyt yhdessä sitouduttava yhteisiin pelisääntöihin.






11.08.2020 Tiedote: Miksi hallitus herää pakkokaranteeniinkin vasta nyt?



Riskialueilta Suomeen palanneiden henkilöiden on tähän saakka oletettu noudattavan 14 vuorokauden omaehtoista karanteenisuositusta. Jatkossa suosituksen sijaan käytössä on määräys, jolloin karanteenia rikkovat voidaan tuomita tartuntatautilain mukaiseen terveydensuojelurikkomukseen. Suomen rikoslain mukaisesti rangaistukseksi voidaan määrätä sakkoja tai jopa kolme kuukautta vankeutta. Tiukempi karanteenimääräys otetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salmisen mukaan käyttöön, koska omaehtoista karanteenia ei ole otettu ulkomailta saapuvien keskuudessa riittävän vakavasti.

Viime viikkoina päivittäisten uusien tartuntojen määrä on lähtenyt jälleen nousuun ja valtaosa uusista tartunnoista on kerrottu tulleen Suomeen rajojen ulkopuolelta. Maanantai-iltana pidetyssä tiedotustilaisuudessa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi pakkoperusteisten koronatoimien alkavan rajoilla ja satamissa mahdollisimman pian.

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on nostanut karanteenia koskevia kysymyksiä esille pitkin kevättä. Hän jätti muun muassa kirjallisen kysymyksen hallitukselle, jossa kysyttiin karanteenin rikkomisesta annettavien sanktioiden perään.

– Olen yrittänyt herätellä hallitusta useamman kerran näistä karanteenia koskevista ohjeista ja määräyksistä sekä laiminlyönnin seuraamuksista jo maaliskuusta lähtien. Karanteenin rikkomisesta seuraavat tiukat sanktiot eivät ole eilen ministeriön keksimiä, vaan ne ovat olleet lain mukaan mahdollisia ottaa käyttöön koko ajan. Sanktioita ei ole kuitenkaan nostettu pyynnöistä huolimatta kertaakaan ennen tätä esille. Miksi hallitus herää pakkokaranteeniinkin vasta nyt?

Välinpitämättömyydellä kova hinta

Juvonen pitää täysin käsittämättömänä uutisia tartunnoista ja altistumisista, joissa henkilö on osallistunut tilaisuuteen tai yleisötapahtumaan, vaikka hänellä on ollut jo koronan oireita tai hän on juuri palannut matkalta. - On aika laittaa kova kovaa vastaan ja ne ajattelemattomat ja välinpitämättömät ihmiset, jotka piutpaut viittaavat karanteenille muita altistaen, saavat sanktionsa. Ravintoloita on jopa suljettu ja henkilökuntia asetettu karanteeniin, kun hiljattain ulkomailta saapuneella asiakkaalla on todettu koronavirustartunta, mutta henkilö on jo tässä välissä ehtinyt illallistaa ravintolassa pitkän kaavan kautta. Tällaisella vaarallisella välinpitämättömyydellä on monin tavoin kova hinta.

- Karanteenin merkityksestä taudin hallinnassa olisi tullut pitää ääntä pandemian alusta saakka ja ministeriön olisi pitänyt jo tuolloin saattaa yleisesti tietoon, että mikäli rikkoo karanteenimääräystä ja altistaa lukuisia ihmisiä tarttuvalle taudille, on siitä seuraamuksia.

- Nyt näyttää siltä, että myös tämä toinen aalto on päässyt yllättämään sekä päättäjät että näitä päätöksiä pohjustavat asiantuntijat. Koronavirusepidemian annettiin jo ensimmäisessä aallossa levitä matkailijoiden mukana ympäri maata täysin rajoituksetta. Tätä myös hallitus on myöhemmin pahoitellut. Nyt se kuitenkin annettiin tapahtua vielä toistamiseen.



27.06.2020 Perussuomalaiset: hallitus haluton kehittämään ikäihmisten palveluita kokonaisuutena



Hoitajamitoituksen muutoksesta äänestettiin eduskunnassa tänään perjantaina. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa säädettään muun muassa paljon puhuttaneesta laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksesta, mutta myös muista ikäihmisten palveluihin liittyvistä asioista. Perussuomalaiset jättivät lakiehdotukseen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vastalauseen sekä tekivät täysistunnossa yhteensä yhdeksän tarkentavaa lausumaehdotusta.

Peräänkuulutimme lakiin erinäisiä tärkeitä tarkennuksia, joiden ei soisi jäävän huomiotta. Huolemme kohdistui muun muassa riittävään rahoitukseen, jolla varmistetaan hyvissä ajoin henkilöstömitoituksen toteutumiseen vaadittavat resurssit. Myös lain toteutumista olisi seurattava tarkasti ja laiminlyönneistä tulisi määritellä selkeät sanktiot.

Rahoituksen riittävyyden lisäksi huoli koskee aikataulua sekä kotihoidon asemaa

Olemme erityisen huolissamme siitä, että kunnat joutuvat tinkimään muista palveluista hoitajamitoituksen nostamisen myötä, ellei hallitus osoita kunnille riittävää rahoitusta. On huomattava, että kuntien ja sairaanhoitopiirien taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi koronaepidemian seurauksena, eikä tilanne parane silmänräpäyksessä. Hallitus ei voi edellyttää, että kunnat löytäisivät säästökohteet itse. Tästä syystä esitimme, että myös kotihoitoon säädettäisiin henkilöstömitoitus lain tasolle. Esitimme myös, että hallituksen tulisi kiinnittää huomiota siihen, mihin tehtäviin palkataan lisää henkilöitä, jotta säästösyistä hoitajien sijasta ei palkata lisää hoiva-avustajia. On tärkeää, että myös vaativampiin sairaanhoidon ja lääkehoidon tehtäviin on tarjolla riittävästi osaavaa henkilöstöä.

Hoitajien työolojen parantaminen on avainasemassa henkilöstön saatavuuden kannalta

Hallituspuolueiden edustajat ovat tuoneet esiin henkilöstön saatavuuden ongelmana, jonka takia pitkä siirtymäaika tarvitaan. Hoitoalan koulutuksen saaneita toimii kuitenkin paljon muilla aloilla ja moni on lähtenyt töihin ulkomaille, koska Suomessa palkkaus tai työn arvostus ei vastaa kunnolla työn vaativuutta. Jotta tarvittava henkilöstö saadaan, hallituksen tulisi toteuttaa toimenpideohjelma, jossa hoitoalan epäkohdat niin palkkauksen kuin työolojen yleisemminkin osalta huomioitaisiin. Erityisesti korona-aikana moni hoitoalalla koki, että heidän oikeuksiaan poljettiin valmiuslain poikkeusvaltuuksia käyttämällä, eikä koronalisää maksettu. Hallituksen tulee nyt korjata tilanne ja osoittaa hoitoalalle ansaittua arvostusta.

Omaishoitajien asema korjattava

Omaishoitajat tekevät yhteiskunnassamme korvaamattoman arvokasta työtä, joka auttaa ikäihmisiä asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Tämä säästää merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia. Omaishoitajien saama tuki kuitenkin vaihtelee paljon asuinkunnasta riippuen. Moni omaishoitaja hoitaa omaistaan ansiotyön sivussa. Nyt hallitukselta tarvitaan toimenpiteitä, joilla omaishoitajien asema yhtenäistetään valtakunnallisesti ja epäkohtiin puututaan. Ensimmäinen askel olisi omaishoidon tuen verovapaus ja lakisääteiset vapaapäivät, joita esitimme.

Perussuomalaisten esittämät lausumaehdotukset:

1) Eduskunta edellyttää, että hallitus sisällyttää vuoden 2021 talousarvioon rahoituksen, jolla kunnat voivat vastata hoitoalan henkilöstöpulaan ja rekrytoida lisää hoitajia etupainotteisesti varmistaakseen riittävät henkilöstöresurssit.

2) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa henkilöstömitoituksen toteutumista ja ryhtyy toimenpiteisiin määritelläkseen sen laiminlyönneistä sanktiot.

3) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa vanhustenhoidon kotihoidon resurssien määrää ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin määritelläkseen kotihoitoon lakisääteisen henkilöstömitoituksen.

4) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta vanhustenhoidon saattohoidon parantamiseksi ja turvaamiseksi hoivayksiköissä laaditaan erilliset saattohoito-ohjeistukset ja suunnitelmat ja hoivayksikön osaamista ja tarvetta palliatiivisen hoidon turvaamiseen tuetaan.

5) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta vanhustenhoidon valtakunnallisia resursseja säästävä omaishoito huomioidaan erityisesti ja omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien toteutumista seurataan, ja selvittää omaishoidon tuen verovapauden mahdollisuuden.

6) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin seuratakseen vanhustenhoidon potilasturvallisuuden toteutumista valtakunnallisesti ja jotta hoitovirheistä sekä potilasvahingoista laaditaan erilliset tilastot ja vanhustenhoidon potilasturvallisuuden parantamiseksi sekä vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi hoivayksiköissä ja kotihoidossa laaditaan valtakunnallinen toimenpideohjelma.

7) Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti toimenpideohjelman, jolla parannetaan hoitoalan töissä työskentelevien työoloja ja saadaan houkuteltua muille aloille työllistyneet ammattiin koulutetut hoitajat palaamaan hoitoalan töihin.

8) Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee vanhusten hoivapalveluiden valvontaohjelman ja varmistaa siihen tarvittavat resurssit aluehallintoviranomaisille ja Valviralle.

9) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa henkilöstömitoituksen toteutumista huomioiden lakiehdotuksen 3a §:n ammattinimikkeitä koskeva listaus, selvittää, miten uusien työntekijöiden palkkaaminen välittömään asiakastyöhön jakautuu eri ammattinimikkeiden välillä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, mikäli esimerkiksi sairaanhoidon ja lääkehoidon tarpeisiin koulutettuja ammattihenkilöitä ei ole palkattu tarkoituksenmukaista määrää.





10.06.2020 Velanotolla ei tule ostaa seuraavia vaaligallupeja tai vaalivoittoja



Lisätietoa >>



06.06.2020 Kolumni Kaupunkisanomissa: Istutetaan omenapuu ja eletään, vaikka ehkä pelottaa



Koronavirusepidemia jättää meihin jäljen. Mikään ei ole enää kuin ennen. Olemme joutuneet muuttamaan toimintatapojamme ja käyttäytymistämme. Otamme askeleen kauemmaksi kauppajonossa. Käännämme pään pois kohdatessamme. Säikähdämme aivastusta. Pelkäämme. Mutta on syytäkin.

Suomi avautuu pikku hiljaa toivoen, että koronavirusepidemia laantuisi kesän myötä. Kesäkuussa ravintolat saavat olla auki rajoitetusti lokakuun loppuun saakka. Odotamme kuumaa intiaanikesää, joka jatkuisi pitkälle syksyyn. Ihmiset viettävät kesäiltoja terasseilla. Jos uskaltavat. Koronaviruksen toinen aalto voi olla odotettavissa syksyllä.

Kevään ylioppilaat saivat valkolakkinsa. Kotisohvalta käsin seurasimme tyttäremme virtuaalista lakkiaisjuhlaa. Tytär painoi ylioppilaslakin päähänsä kotonaan, samaisessa olohuoneessa missä hän sai nimensä kahdeksantoista vuotta sitten. Heti oli liikuttava. Kevään ylioppilaat juhlivat varovasti, ohimennen. Niin tehtiin myös meillä. Juhlavalmistelut tehtiin kuitenkin täysillä. Viestittelin yöllä ystäväni kanssa siivouksen eri vaiheista. Hänellä oli vielä luuttu kädessä, minä aloitin pesemään ikkunoita. Kello lähenteli kahta. Pimeällä ei tietenkään pitäisi pestä ikkunoita, mutta lopputulos oli hyvä. Ikkunoiden pesu kruunaa juhlan kuin juhlan. Kaikki näkyy valoisammin.

Nuorten koronakevät on ollut paineinen. Ylioppilaskirjoitukset tehtiin nopeutetussa tahdissa. Jatko-opintoihin hakeminen tapahtui nyt ensimmäistä kertaa todistusarvosanoilla. Osa opiskelijoista joutui sähköisiin pääsykokeisiin. Jokainen teki varmasti parhaansa. Tunnen suurta sympatiaa nuoria kohtaan. Erityisesti tänä keväänä olisi tärkeää, että opiskelupaikkoja riittäisi halukkaille. On huolestuttavaa ajatella, mitä niille nuorille tapahtuu, jotka eivät saa opiskelupaikkaa.

Tein eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa esitin vaihtoehtoisia toimintatapoja tavata hoivakodeissa asuvia ikääntyneitä läheisiään koronakriisin aikana. Yhtenä keinona esitin ulkotapaamisia. Muistan, kuinka 1990 luvulla työskentelin hoitajana Helsingissä Laakson sairaalassa. Meillä hoitajilla oli tapana, että saatoimme viedä potilaan hänen sängyllään ulos, mikäli hän niin toivoi. Ei ollut esteitä, oli vain hidasteita. On ollut hyvä, että hoivakodeissa on tartuttu erilaisiin mahdollisuuksiin tavata. Vanhusten eristäminen omaisiltaan hoivakoteihin on ollut vanhuksia suojeleva ja hyvää tarkoittava, mutta se on aiheuttanut myös pelkoa ja jättänyt suuria arpia. Sen voi päätellä yhteydenotoista, joita olen saanut. Näiden arpien kanssa joudumme elämään myös päättäjinä.

Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama virkamiestyöryhmä totesi antamassaan raportissa, että valtio velkaantuu koronakriisin myötä nyt niin runsaasti, että velkasuhteen vakauttaminen 2020 luvun aikana vaatisi julkisen talouden vahvistamista noin seitsemällä miljardilla eurolla. Työllisyystoimia ja rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Tuottavuutta tulee lisätä, mutta samalla tulemme saamaan myös leikkauksia ja veronkorotuksia. Hallituksessa pohditaan kuumeisesti erilaisia vaihtoehtoja. Pelkään, että hoitajamitoitusta ei sittenkään kirjata lakiin.

Koronakriisi jätti varjoonsa Al- Holin pakolaisleirin Syyriassa. Hallitus teki joulukuussa 2019 periaatepäätöksen, että leirillä olevia Isis- naisia ei auteta palaamaan Suomeen, mutta lapsia voidaan auttaa. Kolme Isis-naista onnistui kummallisesti poistumaan leiriltä lapsineen ja vaeltamaan Syyrian levottomuuksien läpi Turkin Suomen pääkonsulaattiin. Perustuslain mukaan konsulaattiin saapuva Suomen kansalainen on oikeutettu palaamaan Suomeen. Naiset lapsineen ovat jo Suomessa. Presidentti Sauli Niinistö on todennut, että Suomeen palaavat naiset ja lapset ovat turvallisuusuhka, joka on syytä ottaa vakavasti. Myös suojelupoliisi on todennut samaa.

Suomalaiset elävät monenlaisen pelon keskellä. Tärkeintä on kuitenkin elää. Kahdeksankymppiset vanhempani asuvat Savossa. En ole päässyt tapaamaan heitä. Koronakriisin keskellä olen tavoittanut heidät puhelimitse risusavotasta, istuttamasta omanapuita ja marjapensaita, maalaamasta piharakennusta ja rakentamasta linnunpönttöjä. Kesäkuussa on äitini syntymäpäivä. Hän saa lahjaksi kanoja. Isäni nikkaroi kanalan kimpussa. Kil kal, kot, kot. Elämän täyteistä kesää kaikille!




06.06.2020 Hallituksen signaali laittomasti maassaoleville kannustaa jäämään, ei poistumaan



Lisätietoa >>



09.05.2020 Kotimainen rokotetuotanto aloitettava



Lisätietoa >>



01.05.2020 Vappupuhe



Tänä vappuna elämme tilanteessa, jollaista emme olisi voineet koskaan kuvitella.

Turvallisessa Suomessa, jossa olemme saaneet sotiemme jälkeen elää, olemme yhtäkkiä kaikki keskellä sairautta, pelkoa, epävarmuutta, ahdistusta ja kysymyksiä. Mihin jatkamme tästä ja miten meidän tulisi toimia?

Koronavirusepidemia on kääntänyt koko maailman ylösalaisin ja myös Suomi saa siitä osansa. Meidän on oltava vahvoja ja mentävä eteenpäin luottaen siihen, että selviämme näistä vaikeuksista..

Helppoa se ei tule olemaan. Koronavirus on paitsi terveydenhuollon myös talouden katastrofi ja edessä on ennennäkemätön lama, joka koskettaa meitä kaikkia.

Koronakriisi osuu työntekijöihin, yrittäjiin. Konkurssien uhkaa ja aaltoa ei tukahduteta Busines Finlandin joillekin yrityksille myöntämällä kehitysrahoilla. Bisnes Finlandin rahanjaon selvitys on saatava pian kuultavaksi. Kun Bisnes Finlandin pääjohtaja totesi A-studiossa, että virheitä ei ole tapahtunut, pitää sille saada myös virallinen varmistus.

Koronakonkursseja vastaan voimme me jokainen tehdä omat vastaiskumme. Suositaan suomalaista. Ostetaan lähiyrittäjältä. Tehdään nettiostoksia. Teetetään urakoita suomalaisilla yrityksillä ja työntekijöillä. Käytetään sen oman pienen lähikaupan palveluita. Näytetään valinnoillamme, että arvostamme omaa yrittäjää.

Koronakriisi iskee tänä keväänä moniin opinnoistaan valmistuviin nuoriin ammattihenkilöihin. Yhtäkkiä esimerkiksi ravintola- ja matkailualalle valmistuneille ei löydykään työtä.

Koronakriisi iskee perheisiin. Se osu moniin lapsiin ja nuoriin - heihin, jotka eivät ole saaneet viettää kronaeristyksen aikaan tasaista ja turvallista lapsuudenaikaa. Perheissä on voitu henkisesti huonosti, vanhempien alkoholi ja mielenterveysongelmat osuvat aina lapseen. Näihin hetkiin emme ole Suomessa koskaan riittävän valmistautuneita. On oltava ja tarvitsemmekin tuplasti resursseja lastensuojelulle - tulevaisuuden korjaustoimet on kohdennettava näihin koronakuiluun pudonneisiin lapsiin ja nuoriin. Terapiatakuu kansalaisaloite on koronakriisin myötä noussut entistäkin tärkeämmäksi viedä maaliin. Koronakriisi jättää syvät haavat ihmisiin.

Koronakriisi pelottaa maanviljelijöitä ja puutarhayrittäjiä. Kausityöntekijöiden saapuminen Suomeen on ollut ymmärrettävästi hankalaa. Maanviljelijän ja marjatilallisen suuri kädenojennus on se, että he palkkaisivat tiloilleen suomalaisia kausityöntekijöitä, työttömiä, irtisanottuja, lomautettuja tai kesätyönään menettäneitä nuoria. Kyllä me ostamme teidän tuotteet ja marjat. Me rakastamme suomalaisia marjoja ja vihanneksia.

Koronakriisin keskellä nuoret ylioppilaat painavat pian valkolakin päähänsä. Tyttäremme Viivi on yksi heistä. Abiturientit ovat joustaneet ja venyneet ylioppilaskirjoituksissa ennennäkemättömästi. Nopeutettu kirjoitustahti turvasi kirjoitukset koronakriisin keskellä. Oli syytä pelätä, että virus katkaisee kirjoitukset. He, jotka eivät kenties onnistuneet kirjoituksissaan, voivat suorittaa uusintoja syksyllä ja poikkeuksellisesti maksuttomasti. Tein tästä kirjallisen kysymyksen ministerille ja oli hienoa huomata, että ministeri kannatti asiaa ja nosti rahoituksen myös asialle lisätalousarviossa. . Kiitos siitä.

Vappu on työväen juhla ja sellaista vietämme myös tänä vappuna.
Vapun ja työn sankareiksi nousevat tänä vappuna he, jotka hoitavat meitä ja pitävät meistä huolta. He, jotka turvaavat selustamme, vastaavat hätäämme ja tulevat paikalle.

Sairaanhoitajat, lähihoitajat, perushoitajat, kätilöt,lääkärit, sairaaloiden välinehuoltajat, laboratorionäytteiden ottajat, kuljetuksista vastaavat sairaaloiden lääkintävahtimestarit, kuntoutuksesta vastaavat fysioterapeutit ja kuntohoitajat, röntgenhoitajat, ruokahuollosta vastaavat, puhtaanapidosta vastaavat siivoustyön tekijät, hoivaavustajat ja henkilökohtaiset avustajat, Hammaslääkärit ja hammashoitajat. Lääkintähelikoptereiden lentäjät.

Poliisit, palomiehet, sosiaalityöntekijät, sosionomit, geronomit, lastensuojelun työntekijät, puolustusvoimat, rajavartijat ja varusmiehet. Vapaaehtoisjärjestöt ja toimijat. Joukkoliikenteen kuljettajat, rekkamiehet ja naiset. Taksikuskit, jotka olette kuljettaneet esimerkiksi koronaan sairastuneita ihmisiä päivystykseen. Kauppojen työntekijät, jotka olette kohtaamassa ihmisiä päivittäin.

Opettajat ja koulunkäyntiavustajat. Opettajat, olette tehneet aivan uskomattoman työn etäkoulun aikana. Olen saanut seurata Espoon Saarnilaakson yläasteen etäkoulua poikamme Veikon opiskelun myötä. Olette kärsivällisiä, rauhallisia, paneutuneita ja osaavia. Olette pitäneet koululaiset kiinni arjessa, tuoneet turvallista rutiinia oppilaille. Saamme olla teistä todella ylpeitä. Tulemalla koteihimme tietokoneen kautta, olemme saaneet nähdä ja kuulla osaamisenne erityisesti.

Kiitos teille jokaiselle arjen sankarille, te olette tämän Vapun sankareita.

Koronakriisi lisää valtion velkaa ennennäkemättömällä tavalla. Tulemme jokainen osallistumaan tämän velan maksuun. Hallitusohjelman maailmaasyleilevät ilmastotavoitteet ja muun maailman parannusoperaatiot on syytä muuttaa realistisiksi. Mihin Suomen valtion kukkaro riittää? Me perussuomalaiset asetamme oman maan ja sen kansan kaiken muun edelle.
Meidän Suomen on selvittävä ja sen maan kansan on pärjättävä. Suomalaista ei saa tukahduttaa ja lypsää loppuun. Suomalaisille on annettava vahva singnaali siitä, että kun teemme voitavamme, se riittää. Ei yhtään enempää. Meidän ei tule ylittää itseämme. Oma maa ensin. Ei ole häpeä sanoa sitä ääneen. Se, että rakastaa omaa maataan ei tarvitse nöyristelyä.

Valtavalla velanotolla ei saa ostaa vaalimenestystä seuraavissa vaaleissa. Velalla ei voi ostaa turvallisuuden tunnetta, se ei paikkaa haavoja tai auta meitä unohtamaan menetyksiämme. Sen alle ei saa peittää muistoja.

Velanotolla ei tule tehdä gallupmittauksia.

Oli hämmentävää, miten sosiaalidemokraattien riveistä eduskunnan pääministerin ilmoituksesta käydyssä keskustelussa eräässä puheenvuorossa vertailtiin pääministeri Marinin ja tasavallan presidentin kannatusprosentteja.

Vakavan koronakriisin, ihmisten menehtymisien keskellä, pääministeripuolueen edustaja lukikin kannatusprosentteja. Kylmäävää.

Erityisesti moitittavaa se on myös siksi, että hallituspuolueista juuri oppositiota on syytetty politikoinnista. Näin todettiin myös minulle, kun jätin eduskunnan ensimmäisenä kansanedustajana jo 24.1.2020 kirjallisen kysymyksen Suomen varautumisesta koronavirusepidemiaan. Kysymystä ei koettu silloin ajankohtaiseksi vaan pelon lietsonnaksi ja politikoinniksi.

THL:n lausunnot vielä hiihtolomien alkaessa tammi- helmikuun vaihteessa ihmetyttivät: THL rohkaisi ihmisiä matkoille. THL totesi myös vielä maaliskuun alussa, että koronavirus ei ole niin vaarallinen kuin on luultu.

Uskallan edelleenkin luottaa siihen, että kirjallinen kysymykseni oli ajankohtaisessa ajassa, mutta THL ehkä kelloltaan väärässä.

Voimassa olevaan hallitusohjelmaan on tehtävä paljon muutoksia, sillä koronakriisin jälkeen mikään Suomessa ja maailmalla ei ole kuin ennen. Emme voi tarjota kaikille kaikkea ja toimia koko maailman sosiaalitoimistona. Velka koskettaa koko seuraavaa sukupolvea. Lasta, joka on kenties juuri sinun vatsassasi. Jos Suomeen tullaan, niin töihin. Meillä ei ole varaa vuosikausien kotouttamistoimiin. Maahantulijat on velvoitettava oppimaan meidän kotimaamme kieli, suomi, ruotsi tai saame.

Ikäihmiset, te kaikki yli 70 vuotiaat, hoivakodeissa asuvien ikääntyneiden läheiset ja omaiset, olette olleet kovilla.

Olette joutuneet kokemaan pitkän kevään eristettynä kodeistanne ja erossa läheisistänne. Monet teistä ovat sotiemme veteraanien lapsia. Muistikuvat lapsuuden hetkistä sodan keskellä ovat edelleenkin olemassa. Oma äitini on kertonut tarinaa, jossa hän odotti sodasta palaavaa isäänsä ja juoksi onnellisena vastaan pellolta lähestyvää sotamiestä. Miten se olikaan ollut pienelle tytölle pettymys, kun sotamies olikin ollut toisen perheen isä.

Odottavan aika on pitkä. Olette kuitenkin paljon kokeneita, muistatte niitä vaikeita aikoja. Olette kuulleet sodan tarinat paljon kirkkaammin kuin me muut. Teissä on poikkeuksellista vahvuutta. Olisipa myös meissä. Koko Suomi tarvitsee ryhtiliikettä. Yhteen hiileen puhaltamisen tunnetta, kaveria ei jätetä mentaliteettia. Kaikki kädet on laitettava tekemään asioita - töitä.
Ja kyllä - metsässä on työtä, ihmisten auttamisessa on työtä, Suomessa on työtä. Ja työtä pitää haluta tehdä. Tämän on minulle opettanut isäni.

Ja kuten myös te lukuisat yli 70 vuotiaat Suomemme kansalaiset, hänkin aloittanut työn teon jo poikasena. Renkinä maataloissa, timpurina työmailla. Perunan teossa pelloilla. Kiitos te Suomemme ikäihmiset - te näytätte meille esimerkkiä. Olette tehneet raskaan päivätyön, rakentaneet Suomen. Tänään työväen juhlapäivänä kaikki kunnia teille. Yritetään jaksaa vielä karanteenia.

Kansanedustajana olen teillä töissä. Ei ole päivääkään, etten muistaisi valtakirjani antajaa. Työmaalla minua ohjaa vahva perussuomalainen arvomaailma.

Juureni ovat syvällä Savon maaseudussa. Meitä maalta muuttajia on Uudellamaalla paljon. Minut on vetänyt pääkaupunkiin aikoinaan opinnot ja hoitajan työt. Helsingin kaupunki oli hyvä työnantaja. Espoossa sain työskennellä muistisairaiden vanhusten ja kehitysvammaisten ryhmäkodeissa. Muistan usein upeita työkavereitani hoitaja ajoilta. He olivat silloin työn sankareita, mutta ovat edelleenkin. Me silloiset kaksikymppiset olemme nyt viisikymppisiä. Monet työkaverini ovat jo eläköityneitä, mutta edelleen keikkailevina ”tähtinä”, kuten me ruukattiin aina hoitajavajetta korvaamaan tulleita keikkalaishoitajia kutsua. He olivat meille tähtiä - aarteita.

Valoisaa kevättä, kaunista vappua, uskoa ja luottamusta tulevaan hyvät suomalaiset.
Suomen lippu kotipihamme lipputangossa liehuu kaikille teille.






30.04.2020 Koronalisä hoitajille, vapun raskaan raatajille



Vappu on työväen juhlapäivä. Tänä vappuna työn sankareiksi nousevat he, jotka hoitavat meitä. Kiitos, että jaksatte.

Äsken tulleen tiedon mukaan kunta-alalle ei saatu uutta työehtosopimusta. Hoitajien Tehy ja Super eivät hyväksyneet valtakunnansovittelijan ratkaisuesitystä. Tätä ounastelinkin mielessäni – nyt haetaan kestävää ja kannustavaa ratkaisua.

Olen eilen jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen, jolla esitän resursseja kunnille erityiseen hoitohenkilöstön ”koronalisään”, selkokielellä vaarallisen työn lisään. He ovat sen ansainneet.

Annamme satojatuhansia euroja tukeaksemme yrityksiä. Jopa hyvin menestyneet toimijat ovat saaneet tukia. Eiköhän anneta myös hoitajille? On nurinkurista, että he, joita tarvitsemme elintärkeästi, jäävät aina unohduksiin.

Toimenpidealoite
hoitohenkilöstön erityistekijälisän käyttöönoton aikaansaattamiseksi

Eduskunnalle

Hoitohenkilöstölle on mahdollista maksaa poikkeuksellisen vaativien työolosuhteiden perusteella erityistekijälisää. Erityistekijälisä on ollut mainittuna myös muun muassa Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa (1.2. 2018 – 31.3. 2020).

Jos työtehtävän sisältö poikkeaa vaativuusryhmän tavanomaisista tehtävänsisällöistä ja vaativuusryhmän töiden normaalista vaatimustasosta, palkan määrää korottavat esimerkiksi seuraavat erityistekijät, jos niitä sisältyy työpaikan työtehtäviin:
työn edellyttämä erityinen työkokemus, tiiminvetäjän tms. esimiesvastuu, erityinen taloudellinen vastuu, poikkeuksellisen vaativat työolosuhteet, työn edellyttämät erityistaidot (esim. kielitaito, koulutus) ja muut erityistekijät ja vastuut.

Koronavirusepidemian vuoksi hoitohenkilöstö joutuu tällä hetkellä joka päivä vaaratilanteisiin hoitaessaan työtään. Koronakriisi on tuonut koko maailman nähtäville ammattiryhmän, jota ilman kriisistä ei selvitä. Hoitotyötä tekevälle henkilöstölle, kuten myös muille terveydenhuollon sektorilla toimiville ammattiryhmille (mm. välinehuolto, puhtaanapito, siivous, ruokahuolto) vastaaville henkilöille tulisi näyttää, että olemme heille kiitollisia, arvostamme ja tarvitsemme heitä.

Hoitajille tulisi maksaa työstään lisäkorvausta, erityistekijälisää. Tämä kannustasi hoitotyössä toimivia henkilöitä jatkamaan ja jaksamaan vaativassa työssään. Mikäli näin ei tehdä on mahdollista, että hoitajat jäävät pois hoitotöistä tai siirtyvät töihin ulkomaille, josta heitä jo kovasti lisäansioilla houkutellaan. Esimerkiksi Ruotsin Mölndal kunta houkuttelee sairaanhoitajia kesäksi töihin 50 000 (noin 5000 euroa) kruunun palkalla, mutta myös muista ”koronalisistä” käyty Ruotsissa keskustelua.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin hoitohenkilöstön erityistekijälisän käyttöönoton aikaansaattamiseksi ja turvaa kunnille tähän kohdennettuja resursseja

Helsingissä 29.4.2020




20.04.2020 Oikeusasiamies selvittämään, millaista hoitoa koronaan sairastuneet vanhukset saavat hoivakodeissa- THL:n tilastovirhe osoittaa suurta huolimattomuutta



Oikeusasiamiehen on ryhdyttävä selvittämään, millaista hoitoa koronaan sairastuneet vanhukset ovat saaneet ja saavat kodinomaisissa vanhustenhoidonyksiköissä.

Vaade perustuu sille, että THL ei ole tilastoinut koronaan menehtyneitä hoivakotien vanhuksia. Tilastoja pahempaa on kuitenkin vanhusten saaman hoidon epävarmuus ja laatu. Onko vanhustenhoivassa riittävät resurssit perushoitoon, oireiden mukaiseen erikoissairaanhoitoon ja saattohoitoon. Lain mukaan jokaisella on oikeus hyvään hoitoon.

Viikonloppuna kerrottiin, että vanhustenhoivassa tapahtuneet koronakuolemat eivät ole tulleet tilastoiduiksi. (Yle 17.4. 20). Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla koronakuolemien virallisesta määrästä voi uupua jopa 50–60 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueen hoivakodeissa tapahtunutta koronakuolemaa. (Iltasanomat 19.4.2020)

Tilastovirhe osoittaa suurta huolimattomuutta ja välinpitämättömyyttä, mutta myös sen, että THL ja STM eivät näytä tietävän, mitä vanhustenhoivassa todellisesti tapahtuu. Millainen on vanhusten koronasairastuvuus ja miten sairastuneita hoidetaan eri puolella Suomea. Vanhustenhoivassa on koronakriisi, mutta THL ja STM ovat hiljaa.

Korona on kaikille vakavasti sairastuneille raju: hengitysvaikeuksia, keuhkokuumetta, veren liiallista hyytymistä, elintoimintojen romahtamista, happivajeesta johtuvaa sekavuutta ja yleistä kivuliaisuutta.

Sairaalassa potilaan on mahdollista päästä palliatiiviseen hoitoon eli kivunlievitykseen ja happihoitoon ja hengityskoneeseen, sekä sedaatioon eli nukutukseen sairauden ollessa pahimmillaan. Vanhustenhoivassa tilanne on toinen, sillä kodinomaisilta hoivayksiköiltä ei vaadita sairaalatason osaamista. Koronsviruspotilaat ovat eriarvoisessa asemassa keskenään.

THL:n ja STM:n olisi ryhdyttävä jo etupainotteisesti toimiin ja organisoitava erikoisssairaanhoidon ja saattohoidon apu ja tuki kodinomaisiin hoivakoteihin, mikäli siihen on tarvetta.
Mikäli sairaanhoitopiirien resurssit eivät riitä hoivakoteihin, on palvelua hankittava yksityisiltä palveluntuottajilta. Kun tilanne on päällä, on otettava myös kaikki irti yksityisistä erikoissasairaanhoidon ja saattohoidon osaajista.





16.04.2020 Hoivakotien ikäihmisten suojelussa epäonnistuttu rankasti - maskit jakoon tasapuolisesti niin yksityiselle ja julkiselle sektorille ja hoitajille testit



Olen tehnyt toimenpidealoitteen, jossa esitetään suojavarusteiden, kuten kasvomaskien, tasapuolista jakoa kaikille vanhustenhoivan toimijoille riippumatta siitä, onko kyseessä yksityinen vai julkinen toimija. Suojavarusteita on puuttunut lukuisista vanhustenhoivan yksiköistä ja kotihoidosta, sillä heille ei ole niitä toimitettu huolimatta STM:n yhdestä ohjeistuksesta, että maskeja on käytettävä. Suojavarusteissa on nuukailtu ja asetettu toimijat eri asemaan. Hoivakodeissa koronavirukseen on kuollut lukuisia vanhuksia ympäri Suomen.

STM Ministeri Aino-Kaisa Pekonen on lausunut julkisesti, että toimijoilla olisi pitänyt olla 3 - 6 kuukauden suojavarastot esimerkiksi maskeja. Koronavirus yllätti kuitenkin kaikki toimijat, huoltovarmuuskeskusta myöten.

Suomessa lähdettiin suojelemaan hoivakotien vanhuksia sillä, että heidän ikääntyneiltä omaisilta kiellettiin pääsy vierailemaan hoivakoteihin. Harva ikääntynyt kuitenkaan lienee käynyt ulkomaan lomamatkoilla tai hiihtokohteissa. Jossakin kohtaa virus on siis päässyt livahtamaan hoivakotiin muuta kautta. Koronatestien pidättyväinen linja, suojamaskien puuttuminen ja ministeriön ja THL:n epäselvät ohjeistukset suojamaskien tarpeellisuudesta ja hyödyistä, ovat osoittautumassa kohtalokkaaksi valinnaksi vanhustenhoivassa.

Kun THL:n ohjeistus koronavirustesteihin on ollut nihkeä, ei oireilevat hoitajat tai heidän kotona sairastavat läheisensä ole päässeet testeihin. Hoitajat on myös velvoitettu tulemaan ulkomaanmatkojen jälkeen suoraan töihin ilman karanteenia. Ennaltaehkäisy on ollut tyvestä latvaan nousua, täysin epäonnistunutta. Koronavirus tulee leviämään kulovalkean tavoin. Vanhustenhoivassa työskentelevät hoitajat ja muu henkilöstö tulee nyt testata välittömästi.

Omaiset ovat olleet surun murtamia ja huoli läheisestä on ollut valtava. Näitä yhteydenottoja on tullut paljon. Samalla yhteyttä ottavat hoivakotien hoitajat, päivittäin. He kertovat, että heillä ei ole yhden yhtäkään kasvomaskia. Hoivakodeissa vallitsee myös ohjeistuksen sekamelska. Kun kyseessä on kodinomaiset yksiköt, tilanne on paikoin täysin neuvoton.
Miten suojellaan viruksesta välttyneet heiltä, joilla virus on? Miten hoitaja suojelee itsensä? Miten omaiset pääsevät jättämään hyvästejään koronaan menehtyville vanhuksille? Saako vanhukset hoitoa elämän viime metreillä? Kysymykset ovat lohduttomia.

Eräs hoitaja kysyi, että onko pakko mennä töihin, jos suojamaskeja ei ole ja onko pakko siirtyä toiseen yksikköön kesken työvuoron hoitajapulan vuoksi. Hoitajat altistetaan maskitta koronavirukselle, mutta liikkuessaan hoivayksiköistä toiseen vaikkapa hoivayksikön sisällä, he altistavat myös muita.



14.04.2020 Esitin liikkuvia ja osaavia saattohoitoyksiköItä vanhusten hoivakoteihin - ministeriö vastasi esitykseeni



Tein sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen, että se koordinoisi erityiset alueellisesti liikkuvat saattohoitoyksiköt huolehtimaan parantumattomasti koronavirukseen sairastuneiden vanhusten saattohoidosta. Vaikka emme haluaisi sitä myöntää, niin minessa hoivakodissa koronavirukseen sairastunut vanhus ei välttämätttä selviä
sairaudesta, vaikka saisikin siihen hoitoa. Silloin edessä voi olla saattohoito tilanne.

Saattohoitoon liittyvää tukea ja osaamista voidaan viedä ambulanssilla ja helikopterilla.

Koronavirus leviää vanhustenhoivayksiköissä aiheuttaen paljon menehtymisiä. Parantumattomasti sairaan vanhuksen hyvä, laadukas ja oikeaaikainen saattohoito on turvattava näinä hetkinä.

Koronaan liittyy keuhkokuume ja vakava hengitysvaje. Kodinomaisissa vanhustenhoivayksiköissä on haasteellista hoitaa äkillisestä hengitysvajeesta kärsiviä potilaita. Yksiköistä puuttuu happilaitteistoa, palliatiivisen kivun hoitoon tarvittavaa osaamista ja lääkitystä sekä muuta saattohoidossa olevan potilaan tilaa helpottavaa välineistöä.

Kun saattohoidossa olevia potilaita on useita samaan aikaan, on paineet hoivayksiköissä suuret. Tilanne aiheuttaa hoivayksiössä asuville vanhuksille, mutta myös hoitajille ja heidän läheisilleen suurta ahdistusta. Kaiken tämän karmeuden keskellä on turvattava hyvä saattohoito.

Koronakriisin jälkeen on odotettavissa paljon potilasvahinkoilmoituksia ja kanteluja oikeusasiamiehelle, mikäli saattohoito tilanteissa on epäilyjä laiminlyönneistä tai ohittamisesta. Nämä asiat on pystyttävä hoitamaan Suomessa saattohoidettavaa ja hänen läheistään kunnioittaen. Hoidon on oltava oikea-aikaista, osaavaa, hyvää ja inhimillistä.

Sain STM:n ylijohtaja Päivi Sillanaukeelta tänään vastauksen esitykseeni. Hän vastasi, että saattohoito on osana ministeriön valmistelua ja kentän kanssa käytävää keskustelua. Kentän toimijoiden kanssa haetaan parhaiten kullakin alueella toimivat järjestelyt, joilla taataan yhteisiä periaatteita ja laadukasta saattohoitoa hoivakodeissa myös covid-19 tilanteen aiheuttaman mahdollisen lisähaasteen aikana. Lisäksi Sillanaukee kiitti tärkeän saattohoito asian esiin nostamisesta. Vastauksesta välittyi se, että asia on meille kaikille tärkeä ja yhteinen.




10.04.2020 Jätin Huoltovarmuuskeskuksesta ensimmäisen kirjallisen kysymyksen jo 2.4. ja eilen 9.4. 2020 toisen



Näin alkeellista toimintaa ei voida missään hyväksyä.

Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa säätelee huoltovalmiuslaki.
Siellä on ainakin porukkaa kuin piooa.

5 § (11.4.2008/225) Huoltovarmuuden kehittämistä ja ylläpitoa varten on Huoltovarmuuskeskus. Keskuksen toimielimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. Keskuksen yhteydessä toimii Huoltovarmuusneuvosto sekä pysyvinä yhteistoimintaeliminä komitean tapaan toimivia sektoreita ja pooleja.

Keskuksen ohjaus ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle.

Olen jättänyt jo 2.4. ensimmäisen kirjallisen kysymyksen keskuksen valvontaan ja toimintaan liittyen. Eilen 9.4. jätin toisen liittyen vastuuseen maskikaupoista.

Tässä kirjalliset kysymykset:

9.4. 2020
Eduskunnan puhemiehelle

Tämä kirjallinen kysymys on jatkoa aiemmin jättämääni kysymykseen KK 223/2020 vp. (Kirjallinen kysymys huoltovarmuusvaraston vanhentuneista tuotteista ja niiden laadusta, luotettavuudesta ja valvonnasta, sekä huoltovarmuusvaraston toiminnasta tulevaisuudessa)

Huoltovarmuuskeskus tilasi juuri koronavirusepidemiaa varten Suomeen kaksi miljoonaa kirurgista kasvosuojainta ja 230 000 hengityssuojainta. Ne saapuivat Kiinasta tilauslennolla 7.4. 2020. Keskiviikkona 8.4. 2020 kävi ilmi, että maskit eivät sovellu sairaalakäyttöön. Tilatuista tuotteissa ilmenneet törkeät laatupoikkeamat ovat suuri takaisku Suomelle ja suomalaisille koronavirusepidemian torjumisessa. Toisaalta mikäli tilausprosessi Suomen puolelta on ollut huolimatonta, on selvää, että saatu tavara voi olla heikkolaatuista. Tilausprosessin voidaankin nähdä olleen epäselvä. Materiaalia ei ole ennakkotarkastettu vaan on luotettu sokeasti kiinalaisten lähettämään tavaraerään. Tilaus on myös maksettu ennen kuin on edes nähty saatua tavaraa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan reklamaatio- oikeutta tuotteilla ei ole. Lisäksi tavaran maksamisen prosessiin liittyy epäselvyyksiä. Helsingin Sanomat kertoi 8.4. 2020, että huoltovarmuuskeskuksen tilaamiin kasvomaskeihin liittyy monimutkainen miljoonien eurojen riita, jonka osapuolet näyttävät olevan kaksi yrittäjää ja suomalainen alamaailma.

Huoltovarmuuskeskuksen perustuotantoosaston johtaja Jyrki Hakola on sanonut, että tavaralentoja on tulossa lisää Suomeen. (Iltalehti 1.4. 2020). Olisikin äärettömän suuri tappio, mikäli myöskään nuo tuotteet eivät täyttäisi niiltä vaadittua laatua ja mikäli nekin olisi jo maksettu etukäteen laatua varmistamatta.

Huoltovarmuuden toteutumista Suomessa säätelee laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Valtioneuvoston päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista. Keskuksen ohjaus ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy selvittääkseen huoltovarmuuskeskuksen toiminnan Kiinasta tilattujen suojavarusteiden tilausprosessiin liittyen?

Miten työ- ja elinkeinoministeriö valvoo huoltovarmuuskeskuksen toimintaa?

Millaisia taloudellisia tappioita Suomelle aiheutuu tilausprosessista, jossa tuotteiden laatu ei vastaa tilattua?

Miten Suomi aikoo reklamoida Kiinaa virheellisistä suojamateriaaleista?

Miten hallituksen mielestä lakia huoltovalmiuslaista on toteutettu Suomessa?

Onko hallitus tietoinen, mitä koronaepidemian torjumiseen liittyvää tilaustavaraa Suomeen on vielä tulossa maailmalta ja miten tilausprosessit niiden kanssa on toteutettu?

2.4. 2020
Eduskunnan puhemiehelle

Huoltovarmuuskeskus (HVK) ylläpitää eräiden keskeisten elintärkeiden tuonninvaraisten terveydenhuollon tarvikkeiden ja kriisispesifisten lääkkeiden varmuusvarastoja ja suorittaa yksityiselle sektorille korvaukset lääkkeiden velvoitevarastoinnista.

Potilashoidon jatkuvuus ja henkilökunnan työturvallisuus varmistetaan varastoimalla steriilejä terveydenhuollon tarvikkeita. Keskeiset varastoitavat terveydenhuollon tarvikkeet ovat elintärkeitä, tuonninvaraisia, yleiskirurgisia, kertakäyttöisiä tarvikkeita, joita ei voi poikkeusoloissakaan säästää tai säännöstellä. Suojavarusteilla tarkoitetaan ensisijaisesti infektiopotilaita hoitavien ammattihenkilöiden käyttöön tarkoitettuja suojaimia, kuten esim. kasvosuojia, hengityssuojaimia, leikkausmaskeja, suojatakkeja jne. Näitä on varastoissa sekä alueilla että valmiusvarastoissa. (www.huoltovarmuuskeskus.fi)

Sosiaali- ja terveysministeriö on 23.3.2020 päättänyt, että valitsevissa koronaviruspandemiaan liittyvissä poikkeusoloissa on perusteltua ottaa käyttöön valtion varmuusvarastoissa olevat lääkintämateriaalit ja suojavälineet. Tällä toimenpiteellä valtio haluaa varmistaa, että suojavarusteet riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten suojaamiseen koko maassa myös epidemiatilanteen pahentuessa.

Julkisuuteen on tullut tieto, että huoltovarmuusvarastosta jaetut kasvosuojaimet ovat ollet käyttöpäivämäärältään vanhentuneita. Niiden käyttöturvallisuutta on STM:n mukaan selvitetty satunnaisotannalla VTT:llä. Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola on sanonut, että osa varastosta jaetuista suojaimista on hankittu vuoden 2009 sikainfluenssaepidemiaa varten. Käyttöön on päätynyt suojaimia, jotka ovat vanhentuneet jo vuonna 2012. (YLE 1.4.2020) Käytössä kasvosuojainten kumilenkeissä on havaittu hapertumista. On selvää, että tällainen tuote ei täytä siltä vaadittuja laatuvaatimuksia. Herääkin vastuukysymyksiä siitä, että miten huoltovarmuusvaraston tuotteet ovat näinkin paljon vanhentuneita ja miksi vanhenemispäiväyksiä ei ole seurattu.

Koronavirusepidemian edetessä huoltovarmuuskeskuksesta voidaan tarvita myös muita tuotteita. Keskeisiä tarvikkeita ovat injektioneulat ja -ruiskut, suonikanyylit, veren- ja nesteensiirtolaitteet, intubaatioputket, limaimukatetrit, virtsakatetrit, leikkaus- ja muut suojakäsineet, leikkausveitset, haavaimut, kirurgiset ommelaineet sekä myös kotimaisessa tuotannossa olevat sidonta-, haavanhoito- ja leikkaustekstiilit. Kyseessä on elintärkeitä tarvikkeita, joiden steriiliys on oltava kohdallaan. Olisi kohtalokasta, jos näidenkin tuotteiden joukossa olisi päivämääriltään vanhentuneita, käyttökelvottomia tuotteita, jotka on kuitenkin laskettu osaksi lainsäädännön edellyttämiä varmuusvarastoja. Jos materiaalipuutteiden toteaminen jää loppukäyttäjien vastuulle, on mahdollista, että potilasturvallisuus vaarantuu tai leikkauksia joudutaan siirtämään asianmukaisia tuotteita odoteltaessa.

Huoltovarmuuden toteutumista Suomessa säätelee laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Valtioneuvoston päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että huoltovarmuusvarastossa olevat ja sieltä erityisvastuualueille jaettavat tuotteet ovat laadultaan käyttökelpoisia ja luotettavia?

Miten hallitus huolehtii siitä, että huoltovarmuusvaraston valvonta liittyen tuotteisiin toteutuu erityisesti silloin, kun käyttöön otetaan päivämäärältään vanhentuneita tuotteita?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy varmistaakseen, että huoltovarmuusvarasto varastoi kriisiajan tarpeita vastaavan määrän käyttökelpoisia tuotteita ja tuotteiden käyttökelpoisuutta valvotaan jatkuvasti ja asianmukaisesti?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta huoltovalmiusvarastosta ei löydy vastaavia virheitä tulevaisuudessa eli vuosia vanhentuneita tuotteita?

Onko huoltovarmuusvarastossa havaittu muita vanhentuneita tuotteita kuin kasvomaskeja ja onko muita tuotteita myös mahdollisesti välitetty eteenpäin?



09.04.2020 Huoltovarmuuskeskuksen tilausprosessissa epäselvyyksiä - kirjallinen kysymys ”Kiina - kaupoista”



Huoltovarmuuskeskus tilasi äskettäin koronavirusepidemiaa varten Suomeen kaksi miljoonaa kirurgista kasvosuojainta ja 230 000 hengityssuojainta. Ne saapuivat Kiinasta tilauslennolla 7.4. 2020. Keskiviikkona 8.4. 2020 kävi ilmi, että maskit eivät sovellu sairaalakäyttöön.

Tilatuista tuotteissa ilmenneet laatupoikkeamat ovat suuri takaisku Suomelle koronavirusepidemian torjumisessa. Toisaalta mikäli tilausprosessi Suomen puolelta on ollut huolimatonta, on selvää, että saatu tavara voi olla heikkolaatuista. Tilausprosessin voidaankin nähdä olleen epäselvä. Materiaalia ei ole ennakkotarkastettu vaan on luotettu sokeasti kiinalaisten lähettämään tavaraerään. Tilaus on myös maksettu ennen kuin on edes nähty saatua tavaraa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan reklamaatio-oikeutta tuotteilla ei ole.

Kiinasta tulleen tavaran maksamisen prosessiin liittyy myös epäselvyyksiä. Helsingin Sanomat kertoi 8.4. 2020, että huoltovarmuuskeskuksen tilaamiin kasvomaskeihin liittyy monimutkainen miljoonien eurojen riita, jonka osapuolet näyttävät olevan kaksi yrittäjää ja suomalainen alamaailma.

Huoltovarmuuskeskuksen perustuotantoosaston johtaja Jyrki Hakola on sanonut, että tavaralentoja on tulossa lisää Suomeen. (Iltalehti 1.4. 2020).

Olisi äärettömän suuri tappio, mikäli myöskään nuo tuotteet eivät täyttäisi niiltä vaadittua laatua ja mikäli nekin olisi jo maksettu etukäteen laatua varmistamatta.

Huoltovarmuuden toteutumista Suomessa säätelee laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Valtioneuvoston päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista. Keskuksen ohjaus ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle.

Olen jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta. Kysymys on jatkoa jo viime viikolla tehtyyn kysymykseen liittyen huoltovarmuusvaraston vanhentuneisiin tuotteisiin ja varaston toimintaan. Nyt jätetyssä kysymyksessä kysytään seuraavia asioita:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy selvittääkseen huoltovarmuuskeskuksen toiminnan Kiinasta tilattujen suojavarusteiden tilausprosessiin liittyen? Miten työ- ja elinkeinoministeriö valvoo huoltovarmuuskeskuksen toimintaa? Millaisia taloudellisia tappioita Suomelle aiheutuu tilausprosessista, jossa tuotteiden laatu ei vastaa tilattua? Miten Suomi aikoo reklamoida Kiinaa virheellisistä suojamateriaaleista? Miten hallituksen mielestä lakia huoltovalmiuslaista on toteutettu Suomessa? Onko hallitus tietoinen, mitä koronaepidemian torjumiseen liittyvää tilaustavaraa Suomeen on vielä tulossa maailmalta ja miten tilausprosessit niiden kanssa on toteutettu?





08.04.2020 Millaiset valmiudet vanhustenhoivalla on järjestää koronavirukseen parantumattomasti sairastuneille vanhuksille saattohoitoa? Jätin tästä murheellisesta asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle vastattavaksi



Lisätietoa >>



07.04.2020 Elintärkeiden suojavarusteiden puutetta ei voida perustella logistiikkaongelmilla - Huoltovarmuuskeskuksen toiminnassa suuria puutteita



Suojavarusteet eivät liiku terveydenhuollon kentälle, niitä ei ole, ne ovat vanhentuneita ja niitä ei saada ostettua lisää - Huoltovarmuuskeskuksen toiminnassa on suuria puutteita.

Suomessa vallitsevan koronavirusepidemian vuoksi Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämät valtion varmuusvarastot avattiin 23.3.2020. Sillä haluttiin varmistaa, että koronavirusepidemian torjumisessa elintärkeät suojavarusteet riittävät koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on kertonut toistuvasti, että liikkeelle on laskettu miljoonia suusuojuksia ja suojukset eivät tule loppumaan. Tavaraa ei ole kuitenkaan päätynyt sitä tarvitseville. Tämä kävi ilmi maanantain 6.4. 2020 A-studiossa, jossa Hyvinvointiala Hali kertoi, että suojaimia ei yksinkertaisesti ole. Tarvikkeita on kerrottu saataviksi vasta viikolla 20 eli viiden viikon kuluttua. Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee perusteli ohjelmassa tavaran viipymistä logistiikkaongelmilla.

Suojavarusteita ei ole alun alkaenkaan ollut varmuusvarastossa tarpeeksi, suusuojat ovat olleet jopa kahdeksan vuotta vanhoja (YLE 1.4. 2020) ja hapertuneita, tavaraa ei ole liikkunut sitä tarvitseville ja suojavarusteita ei ole saatu tilattua lisää Suomeen. Herää kysymys, miten Huoltovarmuuskeskus on ylipäänsä valmistautunut tällaisiin tilanteisiin. Huoltovarmuuden toteutumista Suomessa säätelee laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Valtioneuvoston päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista.

Suojavarusteiden puutteella on ollut jo kohtalokkaita seurauksia

Tilanne vanhusten hoivayksiköissä on kriittinen. Tartuntoja ja altistumisia on todettu jo useissa hoivakodeissa.

Yksi syy on suojavälineiden puute. Kun virus pääsee sisälle hoivayksikköön, on jälki murheellista. Suojavälineiden tarkoitus on turvata niin hoitajaa, kuin potilastakin. Olemme vasta epidemian alussa ja tilanne on jo nyt tämä. Vanhustenhoidossa mennään kohti tragediaa.

Koronavirusepidemian edetessä huoltovarmuuskeskuksesta voidaan tarvita myös muita tuotteita. Keskeisiä tarvikkeita ovat lääkkeet, injektioneulat ja -ruiskut, suonikanyylit, veren- ja nesteensiirtolaitteet, intubaatioputket, limaimukatetrit, virtsakatetrit, leikkaus- ja muut suojakäsineet, leikkausveitset, haavaimut, kirurgiset ommelaineet sekä sidonta-, haavanhoito- ja leikkaustekstiilit. Huoltovarmuusvaraston materiaalin tilanne, riittävyys ja käyttöpäivämäärät on syytä myös selvittää. On vain ajan kysymys, milloin niille on tarvetta.

Olen jättänyt jo viime viikolla hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan. Kysymys on tänään entistäkin ajankohtaisempi, sillä niin uskomatonta on ollut kuulla, että suojavarusteita ei ole edes päätynyt niitä tarvitseville. Voidaanko elintärkeiden suojavarusteiden puutetta kuitata ja perustella logistiikka ongelmilla. Ei todellakaan.



06.04.2020 Kirjallinen kysymys: Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuusvaraston toiminnasta ja vanhentuneista tuotteista




Eduskunnan puhemiehelle

Huoltovarmuuskeskus (HVK) ylläpitää eräiden keskeisten elintärkeiden tuonninvaraisten ter-veydenhuollon tarvikkeiden ja kriisispesifisten lääkkeiden varmuusvarastoja ja suorittaa yksityiselle sektorille korvaukset lääkkeiden velvoitevarastoinnista.
Potilashoidon jatkuvuus ja henkilökunnan työturvallisuus varmistetaan varastoimalla steriilejä terveydenhuollon tarvikkeita. Keskeiset varastoitavat terveydenhuollon tarvikkeet ovat elintärkeitä, tuonninvaraisia, yleiskirurgisia, kertakäyttöisiä tarvikkeita, joita ei voi poikkeusoloissakaan säästää tai säännöstellä. Suojavarusteilla tarkoitetaan ensisijaisesti infektiopotilaita hoitavien ammattihenkilöiden käyttöön tarkoitettuja suojaimia, kuten esim. kasvosuojia, hengityssuojaimia, leikkausmaskeja, suojatakkeja jne. Näitä on varastoissa sekä alueilla että valmiusvarastoissa. (www.huoltovarmuuskeskus.fi)

Sosiaali- ja terveysministeriö on 23.3.2020 päättänyt, että valitsevissa koronaviruspandemiaan liittyvissä poikkeusoloissa on perusteltua ottaa käyttöön valtion varmuusvarastoissa olevat lääkintämateriaalit ja suojavälineet. Tällä toimenpiteellä valtio haluaa varmistaa, että suojavarusteet riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten suojaamiseen koko maassa myös epidemiatilanteen pahentuessa.
Julkisuuteen on tullut tieto, että huoltovarmuusvarastosta jaetut kasvosuojaimet ovat ollet käyttöpäivämäärältään vanhentuneita. Niiden käyttöturvallisuutta on STM:n mukaan selvitetty satunnaisotannalla VTT:llä. Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola on sanonut, että osa varastosta jaetuista suojaimista on hankittu vuoden 2009 sikainfluenssaepidemiaa varten. Käyttöön on päätynyt suojaimia, jotka ovat vanhentuneet jo vuonna 2012. (YLE 1.4.2020) Käytössä kasvosuojainten kumilenkeissä on havaittu hapertumista. On selvää, että tällainen tuote ei täytä siltä vaadittuja laatuvaatimuksia. Herääkin vastuukysymyksiä siitä, että miten huoltovarmuusvaraston tuotteet ovat näinkin paljon vanhentuneita ja miksi vanhenemispäiväyksiä ei ole seurattu.

Koronavirusepidemian edetessä huoltovarmuuskeskuksesta voidaan tarvita myös muita tuotteita. Keskeisiä tarvikkeita ovat injektioneulat ja -ruiskut, suonikanyylit, veren- ja nesteensiirtolaitteet, intubaatioputket, limaimukatetrit, virtsakatetrit, leikkaus- ja muut suojakäsineet, leikkausveitset, haavaimut, kirurgiset ommelaineet sekä myös kotimaisessa tuotannossa olevat sidonta-, haavanhoito- ja leikkaustekstiilit. Kyseessä on elintärkeitä tarvikkeita, joiden steriiliys on oltava kohdallaan. Olisi kohtalokasta, jos näidenkin tuotteiden joukossa olisi päivämääriltään vanhentuneita, käyttökelvottomia tuotteita, jotka on kuitenkin laskettu osaksi lainsäädännön edellyttämiä varmuusvarastoja. Jos materiaalipuutteiden toteaminen jää loppukäyttäjien vastuulle, on mahdollista, että potilasturvallisuus vaarantuu tai leikkauksia joudutaan siirtämään asianmukaisia tuotteita odoteltaessa.

Huoltovarmuuden toteutumista Suomessa säätelee laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on antanut Valtioneuvoston päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että huoltovarmuusvarastossa olevat ja sieltä erityisvastuualueille jaettavat tuotteet ovat laadultaan käyttökelpoisia ja luotettavia,

miten hallitus huolehtii siitä, että huoltovarmuusvaraston valvonta liittyen tuotteisiin toteutuu erityisesti silloin, kun käyttöön otetaan päivämäärältään vanhentuneita tuotteita,

mihin toimiin hallitus ryhtyy varmistaakseen, että huoltovarmuusvarasto varastoi kriisiajan tarpeita vastaavan määrän käyttökelpoisia tuotteita ja tuotteiden käyttökelpoisuutta valvotaan jatkuvasti ja asianmukaisesti,

mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta huoltovalmiusvarastosta ei löydy vastaavia virheitä tulevaisuudessa, eli vuosia vanhentuneita tuotteita, ja
onko huoltovarmuusvarastossa havaittu muita vanhentuneita tuotteita kuin kasvomaskeja ja onko muita tuotteita myös mahdollisesti välitetty eteenpäin?

Helsingissä 2.4.2020
ArjaJuvonenps
Viimeksi julkaistu 2.4.2020 16:58



05.04.2020 Koronahoitajille vaarallisen työn lisä ja oikeus koronatesteihin



Iltalehti julkaisi kunnioittavan artikkelin koronapotilaita hoitavan Iidan korona-arjesta. Artikkeli kertoo, miten hoitaja ei pääse kesken työvuoron tuosta vaan vessaan tai juomaan saati muille tauoille. (IL 5.4. 2020)

Hoitajat laitetaan koronapotilaiden hoitamisessa haasteiden ja vaarojen paikkaan. Koronakriisi on tuonut koko maailman nähtäville ammattiryhmän, jota ilman kriisistä ei selvitä. Hoitajille tulee näyttää, että olemme heille kiitollisia ja tarvitsemme heitä. Hoitajille tulee maksaa työstään lisäkorvaukset, selkokielellä sanottuna vaarallisen työn lisää.

Hoitohenkilöstölle on mahdollista maksaa poikkeuksellisen vaativien työolosuhteiden perusteella erityistekijälisää. Erityistekijälisä on ollut mainittuna myös muun muassa Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa erillisessä pykälässä. (tehy.fi).

Jos rahalla saa hoitajia niin hyvä. Ruotsi houkuttelee sairaanhoitajia Tukholmaan juuri nyt extrapalkkioin. Mikähän kumma se oikein on, että koskaan suomalaisen hoitajan palkankorotukselle ei tuntuisi olevan oikeaa hetkeä?

Myös hoitoalan henkilön koronatesteihin pääsyä on helpotettava.
THL ohjeistaa sivuillaan, että koronatestejä tehdään ”sopimuksen mukaan muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöille”. (Thl.fi)

Tämä ei kuitenkaan toteudu käytännössä. Saan jatkuvasti yhteydenottoja, että pyyntöihin ei suostuta. Lähetteen koronatestiin kirjoittaa lääkäri. Jos hoitajalla on kotonaan sairastuneet perheenjäsenet, heitäkään ei ole suostuttu testaamaan vaan on käsketty odottamaan. Hoitaja käy kuitenkin töissä tietämättä, onko koronaa vai ei. Eikö tämä ole täysin edesvastuutonta koronaviruksen ennaltaehkäisyssä? Kuka tällaisia ohjeistuksia laatii? Ohjeet ovat epäselvästi kirjoitetut.

Hoitajia tulee kunnioittaa palkankorotuksin ja heidän tulee päästä myös koronatesteihin.
Mikäli näin ei tehdä, hoitajat jäävät pois hoitotöistä, eivätkä sinne enää palaa. He vaihtavat alaa.




04.04.2020 Miten ja missä koronaan sairastunut vanhus hoidetaan, jos sairaanhoidon laitteistoa ei ole?



Koronavirus on iskenyt vanhustenhoivan yksikköihin ja seurauksena on jo kolme menehtynyttä vanhusta. (mm. Yle 3.4.2020)

THL:n, STM:n ja hallituksen on heti astuttava esiin kertomaan, miten ja missä koronaan sairastunut vanhus hoidetaan ja miten hoivakodeissa ryhdytään toimimaan. Vanhustenhoito tarvitsee heti apua. Sairastumisia tulee lisää.

Kodinomaisissa vanhustenhoivayksiköissä ei ole välttämättä valmiuksia hoitaa äkillisesti hengitysvajeesta kärsiviä potilaita. Koronavirukseen liittyy keuhkokuume ja vakava hengitysvaje.

Kodinomaisista vanhustenhoivan yksiköistä puuttuu usein erikoishoidon laitteita kuten happisaturaatiolaitteita, spiroja eli lääkesumuttimia, happilaitteita, happirikastimia tai imulaitteita, joilla saadaan puhdistettua potilaan hengitysteitä. Kodinomaisilta yksiköiltä ei edes odoteta tällaista valmiustasoa, hengityskoneista puhumattakaan.

Yksiköistä voi puuttua kipu - ja kuumelääkkeitä sekä antibiootteja ja potilaan suonensisäiseen nesteytykseen tarvittavaa välineistöä, sekä henkilöstöä, jolla olisi lupa tai koulutus niitä antaa. Yksikössä ei välttämättä ole aina lääkäriä saatavilla. Yksiköillä ei ole välttämättä valmiutta eristyspotilaan hoitoon ja suojavarusteissa on puutteita.

Yksiköissä voi olla minimi henkilöstömitoitus, jolloin hoitajia ei ole riittävästi hoitamassa akuutusti sairastuneita vanhuksia. Tämä on erityisesti viikonloppuisin ja ilta- ja yöaikaan. Yksiköissä ei ole välttämättä valmiutta kivuliaan saattohoitopotilaan hoitamiseen.

Kun henkeä uhkaava koronavirus pääsee vanhustenhoivan yksikköön, on yksikössä kyettävä antamaan erikoistason hoitoa tai vanhus on siirrettävä sinne, missä valmiudet hoitoon on.

Koronavirusepidemian aikana potilaiden siirtämisen on sanottu kuitenkin olevan vaikeaa jo riskin vuoksi. Huonokuntoisen potilaan siirto on aina itsessään jo riski.

Omaiset ja hoitohenkilöstö on kauhuissaan. Omaiset on jo erotettu karanteenilla hoivakodeissa olevista rakkaistaan ja nyt kuulemme nämä järkyttävät uutiset hoivakodeista. Omaisilta tulee yhteydenottoja.

Saavatko vanhukset hoivayksiköissä hoitoa vai miten heidän käy. Pääsevätkö iäkkään ja jo ennestään sairaat vanhukset parhaaseen mahdolliseen hoitoon? Tilanne on järkyttävä.

Hallituksen on astuttava esiin kertomaan, miten toimitaan.



03.04.2020 Suomi pelaa hoitajiensa kanssa venäläistä rulettia - hoitajien koronatestejä ja suojavaatetusta lisättävä ja alan työntekijöille heti vaarallisen työn lisä maksuun



Hoitajien usko päästä koronavirustestiin horjuu. Palautteen määrä on niin valtava, että THL:n on ehdottomasti reagoitava tähän. Myöskään hoitoalan henkilön kotona oleva sairastunut henkilö ei ole päässyt testiin. Syynä on THL:n ja STM:n ohjeistuksien ristiriitaisuus testien ottamiseen. Hoitajien kohdalla testaamatta jättäminen on suurinta välinpitämättömyyttä ikinä.

Tämä on täysin pähkähullua. Hoitajat oireilevat, mutta eivät pääse testiin. Koronavirus ei näy päälle päin. Tämä on kuin venäläistä rulettia. Kuka kantaa vastuun näistä tilanteista?

Olen saanut epätoivoisen yhteydenoton suuressa sairaalassa sairaanhoitajana työskentelevältä vanhemmalta, jonka pitkäaikaissairas lapsi on ollut seitsemän päivää korkeassa kuumeessa. Vanhempi on mennyt päivittäin sairaalaan töihin. Lapselta ei ole suostuttu ottamaan koronavirustestiä ja perusteluna on ollut tasapainossa oleva pitkäaikaissairaus. Olen viimeksi tänään ollut vanhempaan yhteydessä. Miksi THL:n ohjeistus ei ohjeista tutkimaan hoitotyöntekijän läheistä? Vanhemman huoli lapsestaan on suuri, mutta hänellä on huoli myös sairaalan potilaista. Hoitoalan henkilöstö on koronakriisin hoitamisessa ja ennaltaehkäisyssä keskiössä.

Juuri tulleen uutisen mukaan Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvilla on todettu 17 koronavirustartuntaa. Tartuntoja on todettu kolmessa seniorikeskuksessa, kotihoidossa, yhdessä sairaalassa ja kotisairaalassa. (Hel.fi 2.4. 2020)

Tilanne on hyvin vakava, mutta odotettu. Ajatus siitä, että hoitaja ei sairastuisi on absurdi. Sen sijaan se on suuri todennäköisyys. Toimintaohjeet, joissa hoitajalle ei myöskään aseteta karanteenia flunssapotilaan ollessa kotona on päätön. Hoitajat ovat riskiryhmässä saada tartunta, mutta myös levittää sitä eteenpäin.

THL:n tulee tarkentaa sivuilleen selkeä ja tiukka ohjeistus koronavirustesteistä. Sinne tulee kirjata selkeästi hoitohenkilöstön, sekä heidän läheisten testiin pääsy ja toimintaohjeet tämän jälkeen.

Testien puutteen lisäksi hoitajia huolestuttaa ja jopa pelottaa olla töissä. Riskiryhmään kuuluva hoitaja ei voi jäädä pois, vaikka valtiotasolla kehoitetaan riskiryhmäläiset pysymään kotona. Suojavarusteita ja kasvomaskeja puuttuu ja ohjeistus niissäkin on ristiriitaista. (Yle 3.4. 2020)

Hoitoalan henkilöstö on ristitulessa, joka vaatii vahvuutta. Heille tulee turvata testeihin pääsy ja suojavarusteet, mutta myös kunnon korvaus työstään. Nyt on syytä vaatia alan työntekijöille erityisen vaativan työn lisää eli selkokielellä sanottuna vaarallisen työn palkanlisää maksuun.



25.03.2020 Vain 39 päivää ministerin vastauksesta kirjalliseen kysymykseeni ja koronapiru on irti



24.1. 2020 tein kirjallisen kysymyksen hallitukselle varautumisesta koronavirusepidemiaan.

17.2. 2020 ministeri Kiuru vastasi siihen kertoen seurannasta, tiiviistä THL ja STM yhteistyöstä ja tiedottamisesta. Vastauksessa kerrottiin vuonna vuonna 2012 päivitetystä kansallisesta pandemiasuunnitelmasta. Tässäkö kaikki, voiko tämä olla totta - Ihmettelin silloin.

25.3. 2020 Vain 38 päivää ministerin vastauksesta kysymykseni koronapiru on Suomessa irti: 852 tartuntaa, 73 sairaalahoidossa, 17 tehohoidossa (24.3.20 tieto), kolme menehtynyttä, virusta kantavien määrää emme tiedä. Poikkeustila ja valmiuslaki käytössä. Vain kuukausi siitä, kun minulle vastattiin, että seurataan.

Vain tovi hiihtolomista, jonne ihmisiä kannustettiin lähtemään. Tiedottaminen, varautuminen, suunnitelmallisuus nolla. Riskiarviot tekemättä.

Eduskunnan puhemiehelle

Koronavirus on aiheuttanut vakavia sairastumisia ja jo useita kuolemantapauksia maailmalla. Ensimmäinen tartunta havaittiin 31. joulukuuta, ja muutamassa viikossa virus on tappanut Kiinassa ainakin 17 ihmistä. Tartuntoja on havaittu jo yli 570 potilaalla (YLE 23.1.2020). Virus on levinnyt maailmalla nopeasti, ja tartuntoja on havaittu jo ainakin Japanissa, Hong Kongissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Thaimaassa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa. (MTV3 24.1.2020). On vain ajan kysymys, milloin virus rantautuu Suomeen, ja 24.1. uutisoitiinkin jo kahdesta ensimmäisestä virusepäilystä Suomessa (Iltalehti 24.1.2020).

Terveysviranomaiset ympäri maailmaa varautuvat toimenpiteisiin liittyen koronaviruksen leviämiseen ja potilaiden hoitamiseen. Virus aiheuttaa hengitystietulehduksia ja voi aiheuttaa keuhkokuumetta. Oireita ovat kuume, yskä ja hengitysvaikeudet. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on kokoontunut asian tiimoilta pohtimaan sitä, julistaako se kansainvälisen kansanterveyden hätätilan viruksen takia. Suurimmassa vaarassa ovat pitkäaikaissairaat ja vanhukset, joiden terveydentila on jo valmiiksi heikko. (Helsingin Sanomat 22.1.2020)

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa?
Helsingissä 24.1.2020
Arja Juvonen ps

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 464/2019 vp
Mihin toimiin hallitus ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa?

Tartuntatautilaki (1227/2016) velvoittaa kuntia, sairaanhoitopiirejä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL), aluehallintovirastoja sekä sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) ehkäisemään tartuntatauteja ja niiden leviämistä väestössä. Tartuntatautien kansallista varautumista ja yhteistyötä muiden ministeriöiden kesken koordinoi STM. Ministeriö koordinoi myös yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kansainvälisten organisaatioiden, kuten Maailman terveysjärjestön (WHO), ja asiantuntijalaitosten välillä, kuten Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) ja EU Komision kanssa.

Kansallisena asiantuntijalaitoksena THL tukee ministeriötä, ylläpitää valtakunnallista epidemiologista seurantajärjestelmää sekä ohjaa ja tukee tartuntatautien torjuntatyötä kunnissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. THL vastaa kansallisista ohjeista, tiedottamisesta ja antaa väestölle ohjeita tartunnan välttämiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi. Laitos tekee myös tiivistä yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijalaitosten kanssa.

Suomi on pitkäjänteisesti työskennellyt kansainvälisen terveysturvallisuusvalmiuden vahvistamiseksi. STM ja THL ovat erittäin tiiviisti yhteydessä muiden hallinnonalojen toimivaltaisten viranomaisten ja muiden ministeriöiden, kuten ulkoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäministeriön kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa aktiivisesti ja ylläpitää kansallistaja kansainvälistä tilannekuvaa yhteistyössä muiden toimmivaltaisten viranomaisten kanssa ja varautumistoimia päivitetään tarpeen mukaan.

THL seuraa ja arvioi jatkuvasti epidemiatilannetta Euroopan tautikeskuksen ECDC:n ja Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa ja päivittää verkkosivuilleen tuoreimmat tiedot taudin esiintymisestä sekä ohjeistaa kansalaisia, matkailijoita sekä terveydenhuollon toimijoita tartuntojen välttämiseksi ja torjumiseksi. Epidemia-alueelta tuleville matkailijoille suunnattuja ohjeita hoi- toon hakeutumisesta on myös jaettu matkanjärjestäjille sekä kuljetusliikkeille. Tähän mennessä koronavirustartuntoja on todettu yhteensä yli 40 000, valtaosa Kiinassa.

Sairastuneiden oireita ovat olleet kuume, yskä ja hengenahdistus, vakavissa tapauksissa keuhkokuume. Nykytiedon mu- kaan monien sairastuneiden oireet ovat olleet lieviä, mutta joukossa on myös vakavasti sairastu- neita ja yli 1000 kuollutta. Suomessa on tähän mennessä todettu yksi tautitapaus joka nopeasti eristettiin sairaalahoitoon Lapin keskussairaalaan. Potilas on toipunut. Suurin osa hänen kontakteistaan on jäljitetty ja tavoitettu eikä uusia tapauksia ole todettu.

Suomessa on varauduttu tartuntatauteihin valtakunnallisesti ja paikallisesti. Esimerkiksi influenssapandemian varalle on olemassa vuonna 2012 päivitetty kansallinen pandemiavarautumissuunnitelma ja siihen liittyvä materiaalisen varautumisen suunnitelma, jotka on laadittu STM:n johdolla yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Varautumissuunnitelma ohjaa varautumista terveydenhuollon kaikilla hallinnon tasoilla. Varautumissuunnitelman tavoitteena on mahdollis- ten väestön terveydelle aiheutuvien haittojen rajoittaminen sekä yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden turvaaminen sekä tukea valmistautumista muilla hallinnonaloilla. STM on tehnyt varau- tumistoimenpiteitä kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti viranomaisyhteistyönä muun muassa sisäministeriön ja ulkoministeriön kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ylläpitää kansallista tilannekuvaa ja vastaa materiaalisesta varautumisesta yhteistyössä huoltovarmuuskeskuksen ja sairaanhoitopiirien kanssa. Tilanteen seurannan ja analyysien perusteella on muun muassa toteutettu kansalais- ja viranomaisviestintää, kehitetty materiaalista valmiutta, nostettu omaa johtamisvalmiutta ja tiivistetty viranomaisten välistä yhteydenpitoa.

Torstaina 13.2.2020 pidettiin ylimääräinen EU:n terveysministerikokous, jossa terveysministerit sitoutuivat yhteisiin toimiin, joilla ehkäistään koronaviruksen edelleen leviämistä Euroopassa.

Helsingissä 17.2.2020
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru



17.03.2020 Tiukat toimenpiteen koronavirusepidemiaan vastaan - valmiuslaki eduskunnan käsittelyyn



Lisätietoa >>



13.03.2020 Valmiuslaki ja koulujen ja oppilaitosten sulkeminen keinoiksi pysäyttää koronavirus



Lisätietoa >>



10.03.2020 Koronavirustesteihin pääsy, karanteenin ohjeistus ja tiedottaminen aiheina kirjallisessa kysymyksessä



Lisätietoa >>



05.03.2020 Kirjallinen kysymys lääkkeiden saatavuusongelmista koronavirusepidemian aikana



KIRJALLINEN KYSYMYS
varautumisesta lääkkeiden saatavuusongelmiin koronavirusepidemian aikana

Eduskunnan puhemiehelle

Valtaosa Suomessa käytössä olevista lääkevalmisteista tuotetaan maarajojemme ulkopuolelta. Globaaleilla lääkemarkkinoilla pienikin häiriö vaikuttaa laajalle alueelle. Lääkeviranomaisten alustavan kartoituksen mukaan useiden kymmenien lääkkeiden saatavuudessa voi ilmetä jatkossa ongelmia. Lääkkeiden saatavuus on Suomessa vaarantunut koronavirusepidemian takia.

Lääkevalvonnasta vastaavan Fimean mukaan suuri osa lääkeaineista tulee Suomeen Kiinasta tai Intiasta. Korona pysäytti tuonnin Kiinasta, ja tiistaina Intia ilmoitti rajoittavansa lääkeaineiden myyntiä ulkomaille. Lääketeollisuudessa pelätään, että lääkkeiden saatavuus voi vaarantua nopeasti, jos joku toimijoista tai asiakkaat hamstraavat lääkkeitä tai raaka-aineita, eikä tilanne ole enää kenenkään hallinnassa. (MTVuutiset 4.3.2020)

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:


Miten hallitus on varautunut lääkkeiden saatavuudessa mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin koronavirusepidemian aikana?

Helsingissä 5.3.2020

_______________________________
Arja Juvonen, ps.




04.03.2020 Turussa saattohoitoa järjestäneen palvelutuottajan toiminta kauhistuttavaa



Lisätietoa >>



04.03.2020 Saattohoidon kustannuksista ei saa tinkiä - voiton tavoittelun on loputtava



Lisätietoa >>



02.03.2020 Perussuomalaisten ryhmäpuhe pääministerin ilmoitukseen liittyen Suomen valmistautumisesta koronavirusepidemiaan



Perussuomalaisten ryhmäpuhe 27.2.2020
Pääministerin ilmoitus Suomen varautumisesta koronaviruksen mahdolliseen leviämiseen
kansanedustaja Arja Juvonen

Arvoisa puhemies!

Kiitän puhemiestä siitä, että hän suostui perussuomalaisten pyyntöön tämän keskustelun siirtämisestä kyselytunnin paikalle, jotta kansa saa oikea-aikaista tietoa koronaviruksesta.

Koronavirusepidemiaan varautuminen edellyttää konkreettisia toimenpiteitä. Marinin hallituksen tiedottaminen koronaviruksesta on alkanut vasta tänään, vaikka virusta on ollut Suomessa jo tammikuusta lähtien. Kyseessä on vakava virusinfektio, jonka laajuutta emme vielä pysty arvioimaan. Tein jo tammikuussa kirjallisen kysymyksen ministerille koronavirukseen varautumisesta, mutta vastaus oli ympäripyöreä. Hoitajana ihmettelin, että eikö hallituksella ollut minkäänlaista käsitystä tilanteen vakavuudesta.

Tarvitaan käsidesiä, hengityssuojia, eristystiloja, suojavaatteita, happilaitteita, lääkkeitä ja hengityskoneita. Hoitotyöntekijöiden resurssi on oltava turvattu.

Jotta koronavirus ei leviäisi, tarvitaan selkeä suunnitelma ja ohjeistus. Kansalaisten tulee saada tietoa, kuinka toimia, jos epäilevät altistuneensa virukselle tai saaneensa tartunnan. Erityisen tärkeää on minimoida tilanteet, joissa sairastuneet tartuttavat muita. Miten toimitaan kouluissa, päiväkodeissa, varuskunnissa ja työpaikoilla? Voidaanko etätyötä tai etäopiskelua lisätä, mitä muita toimenpiteitä tarvitaan? Entä hoivayksiköissä, kuten vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hoidossa? Mikä on toimintaohje ikääntyneille?

Julkisten tilojen ja kulkuvälineiden siivoukseen ja desinfiointiin pitää panostaa. Miten toimitaan rajoilla, lentokentillä ja satamissa, joiden kautta liikkuu henkilöitä, jotka ovat voineet altistua virukselle tai kantavat jo sitä? Millaisia valtakunnallisia ohjeita annetaan matkustamiseen, jotta tauti ei leviäisi? Yritykset ovat jo määränneet työntekijöitään matkustuskieltoon jo tammikuussa.

Jos koronavirus kuitenkin leviää, huoltovarmuuden varmistaminen on avainasemassa. Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta elintarvikkeiden ja muiden välttämättömien hyödykkeiden saatavuus varmistetaan. Ministeri Pekonen, sanoitte tiedotustilaisuudessa, että olette varautuneet siihen mahdollisuuteen, että suurin osa suomalaisista sairastuu, mitä tarkoitatte tällä?




01.03.2020 Koronasta pitää voida puhua



Esitin 17.2. 2020 sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asiantuntijakuulemista liittyen koronavirusepidemia tilanteeseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta suostui tähän yksimielisesti ja kuuleminen oli 27.2. 2020 eli viime viikon torstaina. Samana päivänä hallitus antoi myös pääministerin ilmoituksen asiasta eduskunnalle.

Koronavirusepidemia on maailmanlaajuinen terveysuhka. Emme tiedä vielä, mitä kaikkea on tulossa, mutta varautumisen ja valmiustilan tulee olla kuitenkin huipussaan Suomessa. Meillä tulee olla valmiudet muun muassa tehohoito- ja sairaussijoihin, eristyspaikkoihin, hoitotarvikkeisiin, suojavaatteisiin ja lääkkeisiin.

Huoltovarmuuden on toimittava, mikäli koronavirusinfektio muodostuu laajaksi epidemiaksi Suomessa.
Tietoa yleisesti koronavirusepidemiaan littyen sai etsiä kauan kauan muun muassa THL:n sivuilta. Hallituksen virallinen tiedottaminen asiasta alkoi torstaina 27.2. 2020.

Jätin aiheesta ensimmäisenä kansanedustajana jo tammikuussa hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen. Kysyin, mihin toimiin Suomen hallitus ryhtyy varautuakseen epidemian leviämiseen myös meillä täällä Suomessa.
Peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) vastaus kysymykseen saapui 17.2. 2020 maanantaina.
Vastauksesta puuttui konkretia. Ministerin vastaus kirjalliseen kysymykseen painottui lähinnä ympäri pyöreään selvitykseen tilanteen seuraamisesta ja tiedottamisesta. Vastaus nosti pikemminkin esille nipun uusia kysymyksiä, kuin tarjoili vastauksia.

EU:n korona-hätäkokouksessa ministeri Kiuru totesi, että Suomi varautuu tautitapauksiin ”kaikilla keinoilla” ja, että ”lähtökohtana on, että kaikenlaisiin skenaarioihin on varauduttava.” (Kauppalehti 13.2.2020)
Olemme nyt pääministerin ilmoituksessa kuulleet, mitä nämä kaikki keinot konkreettisesti ovat ja miten eri skenaarioihin on Suomessa varauduttu. Myös valiokunnan kuulemisessa saimme tietoa. Hoitotarvikkeita on hoitoalanhenkilöstölle, eristyshoitopaikkoja noin 600 – 800, huoltovarmuus pelaa, lääkevarastoja on, poikkeuslailla on mahdollisuus sulkea alueita ja eristystä voidaan käyttää myös kotiin määräämällä.
Koronaviruksen tartunnasta kerrotiin, että se tarttuu vasta kun henkilöllä on oireita, vähäisiäkin. Koronavirus testejä on tehty tähän saakka julkisuudessa olleiden tietojen mukaan yli 50. Kolmas koronavirustapaus paljastui Hus sairaanhoitopiirin alueella perjantaina 28.2. 2020. Testaaminen varmasti lisääntyy. Pikatestejä tai rokotetta ei ole.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ei osannut nimetä ”pullonkaulaa” tai riskejä liittyen koronavirusepidemian laajenemisesta Yleisradion A-talk ohjelmassa toimittaja Sirkkasen häneltä niitä kysyessä (A-talk 27.2. 2020). Vastapäätä istunut lääkäri Järvinen latasi niitä kuitenkin nipullisen päivystysten ruuhkautumisesta alkaen.

Turkki on päättänyt avata rajansa. Se tietää laajaa kansainvaellusta, mikäli turvapaikanhakijat lähtevät liikkeelle.

Ihmisten liikkuminen ja huonot hygieniaolot lisäävät myös tartuntatautien riskiä. On vaarana, että yhä useampi saa myös koronavirustartunnan. Olen jättänyt perjantaina 27.2. 2020 hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Suomen valmistautumisesta Turkin rajojen aukaisuun.

Koronavirusepidemia on aiheena osoittautunut tärkeäksi, mutta myös vaikeasti puhuttavaksi. Olen huomannut, että asiallinen ja realistinen puhe on joissakin yhteyksissä tulkittu myös hysterian ja pelon levittämiseksi.
Olen toki kritisoinut tiedottamisen hitautta, mutta olen myös kokemut, että matka ensimmäisistä koronavirustapauksista maailmalta tähän päivään on ollut pitkä. Tietoa on ollut tarjolla netissä.

Eduskunnan keskustelu koronaviruksesta siirrettiin kyselytunnin päälle, jotta kaikki suomalaiset saattoivat seurata televisiolähetystä. Alunperin keskustelu olisi käyty televisioajan ulkopuolella, sillä Yle ei aikonut lähetystä televisioida. Perussuomalaisten aloitteesta ohjelma siirtyi kuitenkin kyselytunnille ja lähetys televisioitiin kyselytunnin tapaan.
Se, että keskustelu ja asioiden esiinnostaminen on ollut itselleni tärkeää, johtuu myös taustastani terveydenhuollon sektorilla, jossa olen työskennellyt pitkään.

Olen osallistunut eristyspotilaiden hoitoon ja ollut usein tilanteissa, joissa tartuntavaarojen minimointi on ollut prioriteettina ykkönen. Olen ollut myös mukana taistelussa sairaalabakteereita vastaan, jotta niitä ei kulkeutuisi siirtyvien potilaiden mukana hoitopaikasta toiseen.
Koronavirusepidemia keskustelun esiinnostossa olen tehnyt vain työtäni, niin hoitajana kuin myöskin kansanedustajana. Siinä ei pitäisi olla mitään hysteeristä.

Teen vain työtäni.



28.02.2020 Hallituksen on reagoitava välittömästi Turkin rajojen avaamiseen



Lisätietoa >>



26.02.2020 Ylen televisioitava pääministerin ilmoitus Suomen valmistautumisesta koronavirusinfektioon



Lisätietoa >>



24.02.2020 Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuulee esityksestäni koronavirukseen liittyen asiantuntijoita 27.2. torstaina



Lisätietoa >>



18.02.2020 Röyhkeys ja välinpitämättömyys vanhustenhoivapalveluissa on saatava loppumaan



Lisätietoa >>



11.02.2020 Halllitus tukkii opposition suut hoitajamitoituksen kasittelyjarjestyskikkailulla



Lisätietoa >>



11.02.2020 Toteutetaanko henkilöstömitoitus laittamalla hoiva-avustajat ”heittopusseiksi”?



Lisätietoa >>



08.02.2020 Huoli koronavirusepidemiasta ei ole politikointia



Lisätietoa >>



05.02.2020 Verohallinnon palveluissa parannettavaa: puhelinpalvelu maksuttomaksi ja käsittelyajat lyhyemmiksi



Lisätietoa >>



04.02.2020 Eduskuntaryhmä järjestäytyi - puheenjohtajistoon ei muutoksia



TIEDOTE 4.2.20
julkaisuvapaa


Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johto ja varapuhemiesehdokas valittu vuodelle 2020

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tänään vuoden ensimmäisessä ryhmäkokouksessaan valinnut ryhmän puheenjohtajiston ja työvaliokunnan vuodelle 2020.

Ryhmän puheenjohtajana jatkaa turkulainen lakimies Ville Tavio. Myös varapuheenjohtajisto pysyi ennallaan. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Jani Mäkelä Lappeenrannasta ja toisena varapuheenjohtajana Arja Juvonen Espoosta. Juvonen toimii myös puolueen toisena varapuheenjohtaja.

Eduskuntaryhmän työvaliokunta koostuu puheenjohtajistosta sekä neljästä muusta jäsenestä. Muiksi työvaliokunnan jäseniksi valittiin niin ikään jatkamaan Kaisa Juuso Torniosta, Riikka Purra Kirkkonummelta, Mika Niikko Vantaalta ja Jussi Wihonen Joensuusta.

Lisäksi eduskuntaryhmä päätti esittää kotkalaista Juho Eerolaa jatkamaan eduskunnan toisena varapuhemiehenä. Eerola on toiminut tehtävässä vaalikauden alusta.






29.01.2020 Miten Suomessa valmistauduttu koronavirusepidemiaan - hallituksen on vastattava aiheesta tehtyyn kirjalliseen kysymykseen heti



Lisätietoa >>



26.01.2020 Kirjallinen kysymys koronavirusepidemiaan varautumisesta Suomessa



Koronavirus on aiheuttanut vakavia sairastumisia ja jo useita kuolemantapauksia maailmalla. Ensimmäinen tartunta havaittiin 31. joulukuuta, ja muutamassa viikossa virus on tappanut Kiinassa ainakin 17 ihmistä. Tartuntoja on havaittu jo yli 570 potilaalla (YLE 23.1.2020). Virus on levinnyt maailmalla nopeasti, ja tartuntoja on havaittu jo ainakin Japanissa, Hong Kongissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Thaimaassa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa. (MTV3 24.1.2020). On vain ajan kysymys, milloin virus rantautuu Suomeen, ja 24.1. uutisoitiinkin jo kahdesta ensimmäisestä virusepäilystä Suomessa (Iltalehti 24.1.2020).

Terveysviranomaiset ympäri maailmaa varautuvat toimenpiteisiin liittyen koronaviruksen leviämiseen ja potilaiden hoitamiseen. Virus aiheuttaa hengitystietulehduksia ja voi aiheuttaa keuhkokuumetta. Oireita ovat kuume, yskä ja hengitysvaikeuksien. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on kokoontunut asian tiimoilta pohtimaan sitä, julistaakin se kansainvälisen kansanterveyden hätätilan viruksen takia. Suurimmassa vaarassa ovat pitkäaikaissairaat ja vanhukset, joiden terveydentila on jo valmiiksi heikko. (Helsingin Sanomat 22.1. 2020)


Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa?




25.01.2020 Hallitus tuli perussuomalaisten linjoille: Haluaa korottaa lapsilisiä perussuomalaisten esityksen mukaan



Lisätietoa >>



23.01.2020 Hallitus ei aio perustaa parlamentaarista työryhmää soten valmisteluun ja seurantaan – Marin söi Rinteen sanat



Lisätietoa >>



17.01.2020 Arja Juvonen: Ministeri ja hallitus syypäitä sotekentän väsymykseen – sotessa edelleen monia ongelmia



Lisätietoa >>



15.01.2020 Hoitoalan palkkaus on riittämätön - kissa pöydälle, hallitus!



Lisätietoa >>



 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi