Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 Arja Juvonen ammattikuva
Vuosi: 2022 - 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008

16.05.2022 Ulkomailta haetun hoitajan kohtalo: entistäkin enemmän alipalkattu hoitaja



Pirkanmaalle etsitään ulkomaisen sairaanhoitajatutkinnon suorittaneita hoitajia. Heistä koulutetaan joko lähihoitajia tai hoiva-avustajia oppisopimuksella. Lähihoitajakoulutus kestää kaksi vuotta, hoiva-avustajaksi pääsee noin 2–3 kuukauden koulutuksella. (Iltasanomat 13.5.22)

Ulkomailta tuodut hoitajat eivät ole ratkaisu suomalaisen vanhustenhoidon ongelmiin. Sen sijaan hoitajien rekrytointi ulkomailta rikkoo vahvasti eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteita varsinkin, kun koulutettu hoitajat saapuvat Suomeen tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä. Kun palkkaus tehdystä työstä on vielä matalin mahdollinen, Suomi rikkoo myös Agenda 2030 periaatteita olla mukana poistamassa köyhyyttä Euroopasta. Ulkomailta haettu hoitaja on näin entistäkin alipalkatumpi hoitaja.

Rekrytoijat hakevat ulkomailta ammattiosaajia, sairaanhoitajia, mutta palkkaavat heitä hoiva-avustajaksi tai jopa siivoojiksi. Kyseessä on maksimoitu tuotto ja kikkailu, joka tekee ulkomaalaisesta hoitajasta vain pienen pelinappulan hoivabisneksen ja kansainvälisen talouden kentällä. Tällainen toiminta ei ole oikein, eikä sellaista tule edistää.

Ulkomaalaisten sairaanhoitajien rekrytointi Suomeen ei ole uusi asia. Raportti Sairaanhoitajia Filippiineiltä- Näkökulmia kestävään kansaninväliseen rekrytointiin (Päivi Vartiainen, Marja Koskela ja Pirkko Pitkänen, 2018) kertoo asiasta seuraavaa.

Neljän vuoden sairaanhoitajan pääopinnot ja vuoden laillistamisopinnot omassa maassaan suorittaneet filippiiniläiset sairaanhoitajat saapuivat aikoinaan vanhustenhoidon työkentälle tilanteeseen, jossa heidän sairaanhoitajan tutkintoa ei hyväksytty lailliseksi tutkinnoksi.

He eivät voineet toimia sairaanhoitajan tai lähihoitajan tehtävissä vaan heidät kelpuutettiin ainoastaan hoiva-avustajiksi.

Osa filippiiniläisistä sairaanhoitajista opiskeli Suomessa oppisopimuksella lähihoitajiksi, mutta sai edelleen hoiva-avustajan palkkaa. Valmistumisensa jälkeen hänelle ei myöskään saattanut löytyä lähihoitajan toimenkuvaa vaan työskentely jatkui hoiva-avustajana. Myös suomen kieli tuotti monille vaikeuksia.

Hoitajat lähtevät pakoon oman maan köyhyyttä tienatakseen rahaa ja voidakseen auttaa myös läheisiä kotimaissaan. He siirtyvät ulkomaille tekemään koulutustaan vastaamatonta työtä pienellä palkalla. Sitä, että ulkomaalaiset hoitajat voivat olla työteliäitä ja talaudellisesti heikossa asemassa omassa maassaan, ei voi käyttää perusteluna tällaiselle hyväksikäytölle. Sen sijaan tulee ihmetellä, että oman maamme tekemiä suuria virheitä riittävän hoivahenkilöstön ylläpitämisessä ei Suomessa ymmärretä.

Meidän tulee sen sijaan houkutella hoitoalalta poistuneet Suomihoitajat takaisin koulutus- ja palkkapolitiikkaa kehittämällä. Sujuvia opintopolkuja ja mahdollisuuksia päivittää osaamista kuin myös mahdollisuuksia opiskella lisätutkintoja, jotta alalla on koko ajan eri alojen osaajia. Pääkaupunki seutu tarvitsee niin hoitajia kuin myöskin osaavia esimiehiä, joten hoitotyön johtamiskoulutuksella on myös kiire.

Vanhustenhoito on ala, joka liian pienillä resursseilla varustettuna viime kädessä uuvuttaa sen työteliäimmänkin taakkansa alle ja kärsijänä on aina silloin potilas.

Suomalaisia hoitajia on valtavasti, mutta työstä on tehty mahdotonta tehdä. Ei kukaan jaksa, kun joutuu hutiloimaan ja juoksemaan koko ajan hoitotyötä tehdessään. Kun hoitajan sydän menee rikki, hän vaihtaa alaa. Kutsumustaan vastaan ei voi toimia. Hoitoalan alipalkkaus on myös syvä ongelma. Palkkaus on laitettava kuntoon.





07.05.2022 Suolistosyövän seulonta laajenee - lakialoitteeni meni näin läpi



Suolistosyövän seulonta laajenee Suomessa ja 60–68-vuotiaiden suolistosyövän seulonta käynnistyy koko maassa tänä vuonna. Vähitellen seulonta laajenee niin, että seulonta ulottuu 56–74-vuotiaisiin vuodesta 2031 alkaen. Seulonta on alkanut jo esimerkiksi Keski-Suomessa. Selontojen laajeneminen on hyvä asia ja samalla päätökseen tulee asia, jota olen ajanut niin kuntapolitiikassa kuin eduskunnassa vuodesta 2008.

Kansanedustaja voi saada myös oppositiosta lakialoitteellaan huomion tärkeään ja merkittävään asiaan. Suolistosyövän seulontojen laajeneminen on pitkän työn tulos. Aloitin aiheesta jankkaamisen vuonna 2008 kuntapolitiikassa ja siitä jatkoin eduskunnassa. Nyt se on totta.

Tässä kirjallinen kysymys eduskunnassa vuodelta 2012
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_92+2012.pdf

Tässä lakialoite vuodelta 2020
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_41+2020.aspx

Valtuustokysymyksen Espoon valtuustossa tein aiheesta v. 2012. Ohessa päätös toivomuksineen.

https://docplayer.fi/9897988-Espoon-kaupunki-poytakirja-83-valtuusto-11-06-2012-sivu-1-1.html





05.05.2022 Kriittisten sote-tietojärjestelmien toimivuus on keskeinen osa huoltovarmuutta



Kriittisten sote-tietojärjestelmien toimivuus on keskeinen osa huoltovarmuutta. Eduskunta käsittelee parhaillaan turvallisuusselontekoa, mutta huoltovarmuuden kannalta kriittisiä osa-alueita on jätetty käsittelyn ulkopuolelle.

Uudellamaalla käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä Apotti kaatui tunniksi torstaiaamuna. Se johti siihen, ettei lääkäri- ja laboratorioaikoja voinut varata eikä potilaiden tietoja voinut hakea järjestelmästä HUS:issa. Kyseessä on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön järjestelmä, jonka pidemmät käyttökatkokset voivat vaarantaa kansalaisten hengen ja terveyden. Jotta esimerkiksi leikkaukset voitaisiin tehdä turvallisesti, potilaan tiedot on oltava aina saatavilla.

Tietojärjestelmien toiminta on yhtä tärkeää kuin sähkönsaannin turvaaminen.
Vaikka esimerkiksi sähkökatkoihin on varauduttu sairaaloissa generaattoreilla, tämä ei riitä, jos kriittisten tietojärjestelmien toimintaa ei pystytä turvaamaan. Vihamielinen hyökkäys on oleellisesti helpompaa toteuttaa tietoverkkoihin kuin sähköverkkoihin. Tällä hetkellä lisäksi ICT-alan toimihenkilöt ovat lakossa. Nyt pitäisi selvittää, mitä tapahtui, ja varmistaa, että potilasjärjestelmiin ei ole mahdollista tunkeutua tai niitä sabotoida ulkopuolelta. Tietoliikennekatkojen varalta esimerkiksi leikkausten edellyttämät potilastiedot on oltava saatavilla sairaaloissa paikallisesti, ilman tietokantaan pääsyä.

On ollut ikävää, että eduskunnassa käsittelyssä olevaa turvallisuusympäristön muutosta koskevaa ajankohtaisselontekoa ei tuotu sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn.

Selonteko pohjustaa keskustelua ja päätöstä NATO:on liittymisestä, mutta sen pitäisi antaa kokonaiskuva turvallisuuskysymyksiin laajemminkin. Kriisiaikana terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus, kesto ja kantokyky on keskeistä ja turvallisuuteen varustautumisessa terveydenhuollon toimivuus on avainasemassa. Huoltovarmuuden osalta olisi varmistettava myös lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden riittävä varastointi ja saatavuus, jos esimerkiksi merikuljetuksiin kohdistuu häiriöitä.



28.04.2022 Ps kyselytunnilla: Perussuomalaiset vaati vaikuttavia rajaturvallisuuslakeja - hallitus ei suostu keskeyttämään turvapaikanhakuoikeutta edes Venäjän hybridivaikuttamisen estämiseksi



Perussuomalaiset vaati vaikuttavia rajaturvallisuuslakeja - hallitus ei suostu keskeyttämään turvapaikanhakuoikeutta edes Venäjän hybridivaikuttamisen estämiseksi


Hallitus esitteli tänään uuden valmiuslakipakettinsa, joka hallituksen mukaan valmisteltiin pikaisesti ja joka otetaan mahdollisimman nopeasti käyttöön. Perussuomalaiset kuitenkin pitää pakettia täysin puutteellisena, sillä se ei sisällä pykäliä itärajan sulkemiseksi sellaisessa tapauksessa, että Venäjä käyttäisi siirtolaisia hybridisodankäynnin välineenä.

- On hyvinkin mahdollista, että lähitulevaisuudessa Venäjä koittaa horjuttaa Suomen yhteiskuntajärjestelmiä muun muassa ohjaamalla siirtolaismassoja rajallemme hakemaan ”turvapaikkaa”. Viimeksi tätä keinoa käytti Valko-Venäjä Puolan vastaisella rajalla, perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas huomautti eduskunnan kyselytunnilla.

Uusi esitys on täysi torso

Jo marraskuussa 2021 perussuomalaiset vaati välikysymyksessä, että on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin, joilla hybridivaikuttamisen tapauksessa turvapaikanhakuoikeus pystytään epäämään kokonaan.

- Tänään hallitus esitteli uuden valmiuslakipaketin täysin torsona. Sen sijaan, että siinä puututtaisiin vaikuttamistilanteessa itärajan sulkemiseen, hallitus keskittyy esityksessä rakennusten ja ajoneuvojen haltuunoton mahdollistaviin pykäliin. Tärkeysjärjestyksenne on suorastaan irvokas, Peltokangas hämmästeli.

Milloin aiotte tuoda eduskuntaan sellaiset pykälät, joilla ihmismassat voidaan pysäyttää rajalle – vai aiotteko tuoda niitä ollenkaan? Peltokangas kysyi.

Turvapaikanhaku ”keskitetään”

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) vastasi, että rajamenettelyä ja esimerkiksi turvapaikanhakuoikeutta koskevat pykälät tuodaan vasta myöhemmin eduskuntaan. Henrikssonin mukaan niitä pitää ensin oikeudellisesti arvioida EU:n komissiossa, jolta hallitus pyytää lausuntoa.

Tosiasiassa hallitus ei ole omien sanojensa esittämässä missään vaiheessa sellaisia lakeja, joilla turvapaikanhakuoikeus voitaisiin itärajalla keskeyttää kokonaan. Tämä kävi ilmi hallituksen tiedotustilaisuudessa tänään, kun hallitus puhui vain turvapaikanhaun mahdollisesta keskittämisestä. Hallituksesta todettiin, ettei oikeusvaltio voisi missään vaiheessa kokonaan keskeyttää turvapaikanhakuoikeutta.

Poliittinen tekosyy

Peltokangas pitää selitystä EU-komission kuulemisesta poliittisena tekosyynä, sillä aiemmin turvapaikanhaun epääminen hybridivaikuttamisen tilanteessa on onnistunut muissa EU-maissa.

- Lakiesitysten lähettäminen komissiolle kuulostaa tekosyyltä, koska komissio ei ole puuttunut rajojen sulkemiseen Kreikan, Puolan tai Liettuankaan tapauksissa. Jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että jäsenmaalla on oikeus sulkea rajat tällaisessa tilanteessa, Peltokangas muistutti.

- Turvapaikanhakuoikeus pitää pystyä tarvittaessa keskeyttämään kokonaan, aivan kuten edellä mainituissa EU-maissa on jo tehty. Nyt te ette puutu siihen mitenkään!

Aikaa on ollut – mitään ei tapahdu

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti hallitukselle, että jo marraskuussa, kun Valko-Venäjä tunki siirtolaisia Puolaan ja Liettuaan, hallitus lupasi pikaisia toimia vastaavan estämiseksi Suomessa.

- Te kerta toisensa jälkeen kerrotte nämä samat asiat, mutta se ei näy teidän teoissanne. Tänään tiedotustilaisuudessa sisäministeriö kertoi, että ei niihin tuleviinkaan pykäliin ole tulossa turvapaikanhaun keskeyttämistä – niihin on tulossa vain turvapaikanhakemisen keskittäminen jonnekin. Ei tämä joka hybridioperaation turvallisuusongelmaa, Purra valisti hallitusta.





21.04.2022 Kyselytunnilla esittämäni ps eduskuntaryhmän kysymykset liittyen hoitajien palkkoihin, pakkolakiin ja potilasturvallisuuteen



Arvoisa puhemies!

Suomessa on kova pula hoitohenkilökunnasta, mutta tästä huolimatta hoitajille ei haluta maksaa kilpailukykyisiä palkkoja. YLE raportoi tammikuussa, että Ruotsissa ja Norjassa hoitajan tilille jää kuukaudessa 600–2 000 euroa enemmän.

Koronapandemian aikana yritykset saivat miljoonatuet kierros toisensa jälkeen ja maaliskuussa hallitus kaksinkertaisti ilmastokehitysavun. Sote-uudistuksen myötä perustettujen hyvinvointialueiden johtohenkilöille tuntuu myös riittävän rahaa, palkat ovat jopa 17 400 euroa kuussa.

Pääministeri Marin, Te ja puolueenne olette ennen monia edellisiä vaaleja luvanneet hoitajille vaikka mitä. Lupauksillenne käy kuin vappusataselle.

Pääministeri Marin, tällaisten vaaliukaasien sijaan voisitte tehdä asialle jotain. Panostakaa hoitajien palkkoihin. Panostakaa siihen, että saadaan lisää hoitajia. Panostakaa potilasturvallisuuteen. Miksi ette tee näin?


--

Arvoisa puhemies!

Koronapandemian aikana hoitajat olivat se ihmisryhmä, joka ei voinut jäädä etätöihin, vaan jonka täytyi venyä ja hoitaa potilaat. Hoitajia ei houkuteltu venymään porkkanalla, vaan kepillä: valmiuslaki otettiin käyttöön ja hoitajat velvoitettiin töihin sen sijaan, että heitä olisi kuunneltu ja heidän uupumuksensa olisi otettu vakavasti – tällöin hallitusta potilasturvallisuus ei kiinnostanut.

SDP on luvannut, että hoitajien työolot ja palkkaus saatetaan sellaiselle tasolle, jolla henkilöstöresurssit turvataan ja ala säilyttää houkuttelevuutensa nuorten silmissä.

Hallituksen asenne hoitajia kohtaan tuntuu kuitenkin pysyneen ennallaan, sillä hoitajien työtaistelun aikana perhe- ja peruspalveluministeri Aki Linden on väläytellyt lakeja, joilla hoitajat pakotettaisiin töihin lakon aikana tai heitä jopa estettäisiin irtisanoutumasta.

Ministeri Linden, mitä aiotte tehdä, jos hoitajat toteuttavat joukkoirtisanoutumisensa? Miksi te ette ratkaise hoitajien tilannetta lupaustenne mukaisesti ja ratkaise samalla potilasturvallisuutta?




11.04.2022 Esitykseni läpi Espoon kaupunginvaltuustossa: Vammaisasiamiehen selvitys etenee valtuuston käsittelyyn



Tekemäni muutosesitys vammaisasiamiehen selvityksen viemisestä Espoon valtuuston käsittelyyn eteni Espoon kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina. Esityksestä äänestettiin luvuin 8-7 edukseni.

Päätösehdotus oli, että
Vammaisasiamiehen selvitys merkitään vain tiedoksi kaupunginhallitukselle. Nyt selvitys saa laajemman käsittelyn edeten valtuustoon.?

On ollut erittäin harmillista vuosien ajan, että tärkeät selvitykset jäävät käsittelemättä valtuustossa. Tässä selvityksessä on luettavissa vammaisen ihmisen kohtaama arki Espoossa. Näin tärkeitä asioita ei saa jättää pimentoon. Valtuutettujen on saatava tietoa vammaisasiamiehen selvityksen sisällöstä.

Yksi merkittävä asia vammaisten mutta myös vanhusten elämässä Espoossa vuonna 2021 oli kulkukeskus, joka on järjestänyt kuljetuspalvelut. Siinä on havaittu lukuisia ongelmia.

Kulkukeskusta ei ole vaan saatu toimimaan ja asiaa on käsiteltävä ja jankattava niin paljon ja kauan, että se saadaan toimimaan. Vammaiset ja vanhukset eivät saa olla kulkupalvelujen heittopusseja.

Kaupunginhallitus käsitteli myös sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen, joka myös lopulta päätettiin lähettää yksimielisesti Espoon valtuuston käsittelyyn. Myös tästä tein esityksen.

Potilaiden oikeuksien, yhdenvertaisuuden ja ihmisen hyvän hoidon kannalta sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys on kruununjalokivi. Epäkohdat nostetaan esiin ja sitä kautta toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön laatimaa Parannetaan potilasturvallisuutta yhdessä - ohjelmaa. Potilasturvallisuuden itu kasvaa sosiaali- ja potilasasiamiehen kertomuksesta.

Selvityksessä nostetaan esiin esimerkiksi koronaepidemian vaikutuksia espoolaisille, hoitoon pääsyn vaikeus, puhelinpalvelun ongelmat, vaikeudet saada aikaa lääkärille, tunne tulla vähätellyksi vaivojensa kanssa, vaikeus saada lähetettä erikoissairaanhoitoon, erilaiset katkenneet hoitoketjut, pitkät odotusajat mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja hammashoitoon pääsemättömyys.

Potilasturvallisuus, arjen turvalliset tilanteet hoitotyön kentällä, on ollut agendani vuosia niin hoitotyössä kuin myös päättäjänä toimiessani. Voimme kaikki tehdä paljon. Tärkeintä on ennakointi.




05.04.2022 Kehysriihessä hoitotakuulakiin 95 miljoonaa - laki ei voi toteutua, sillä hallitukselta puuttuu sotehenkilöstö



Sanna Marinin (sdp) hallitus kohdentaa kehysriihessä hoitotakuulain voimaan saattamiseen 95 miljoonaa euroa vuodelle 2023.

Hoitotakuulaki tarkoittaa sitä, että jatkossa kaikkialla Suomessa pääsisi hoitoon kiireettömässä tapauksessa viikossa hoidontarpeen arvioinnista.
Nykyinen hoitotakuu on kiireettömässä tapauksessa kolme kuukautta.
Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2023.

Marinin hallituksen tavoite on hyvä, mutta valitettavasti se jää toteutumatta, sillä pelkästään paperilla tehty hoitotakuulaki ei turvaa kansalaisten hoitoon pääsyä. Kun sotehenkilöstöä, hoitajia ja lääkäreitä, puuttuu jo nyt, niin mistä hallitus aikoo heidät löytää ensi vuodelle?

Kehysriihessä ei otettu kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tämän hetkiseen tilanteeseen ja hoitajalakkoon, jonka seuraukset sotealalle voivat olla kohtalokkaat. Pääministeri toivoi kuitenkin tiedotustilaisuudessa pikaista ratkaisua hoitajalakkoon ottamatta muutoin kantaa asiaan.

Vaaleissa hoitoalaa muistetaan puhein ja maailmaa syleilevin ylistyksin. Juuri menneissä aluevaaleissa hoitaja ja hänen asiansa oli ykkönen. Nyt kiitokset ja kehut on kuitenkin jo unohdettu. Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriö on kiristämässä hoitoalan ruuvia entisestään tuomalla suojelutyötä koskevan ns. ”pakkolain”, jolla hoitajien lakko-oikeutta halutaan rajoittaa. Jos hallitus tuo pakkolain, tekee se yhden hallituskautensa suurimmista virheistä. Olemme menettämässä alata pitkänlinjan osaajia, sillä hoitohenkilöstö on saanut tarpeekseen ja jättää alan.

Siinä missä hoitoalan palkkakehityksen kaari ei näytä olevan ylöspäin, ei sinne suuntaan mene myöskään hoitohenkilöstön määrä tulevaisuudessa.
Olemme nähneet Suomessa sairaaloiden osastojen ja leikkaussalien sulkemisia henkilöstöpuutoksista johtuen. Hyvinkäällä suljettiin ikääntyneiden psykiatrinen hoivayksikkö syksyllä 2021, Oulussa suljettiin viisi leikkaussalia helmikuussa 2021 ja Siun sote on ilmoittanut tänään sulkevansa Heinäveden ikäihmisten hoivayksikön kesäkaudeksi henkilöstöpulan vuoksi (Yle: Siun sote sulkee Heinäveden ikäihmisten hoitosolun kesän ajaksi - henkilökuntaa ei riitä).

Hoitotakuulaki, mutta myös henkilöstömitoituksen nostaminen 0,7 lukuun huhtikuun 2023 alusta on suuri haaste hallitukselle. Henkilöstömitoitusta on nostettu hallitusohjelman mukaisesti vuosittain kunnes se on 0,7.

Nämä molemmat on vaikeita toteuttaa eli hallituksen tulisikin reagoida asiaan heti ja etsiä oikeat ratkaisut asioiden voimaansaattamiseksi. Näitä kumpaakaan lakiesitystä ei viedä maaliin ilman sosiaali- ja terveydenhuollon riittävää henkilöstömäärää. Ja tällä hetkellä hallitukselta puuttuu tuo henkiLöstö.



04.04.2022 Ei pakkolakia vaan palkkaa



Ei pakkolakia, vaan palkkaa hoitoalan ammattilaisille. Pakkolaki tulee vaikuttamaan henkilöstöpulaan sotealalla juuri päinvastoin kuin hallitus luulee. Hoitajat ovat syystäkin loukkaantuneet siitä, että heiltä ollaan viemässä jopa lakko-oikeus. Tietooni on tullut monen hoitajan aikomus jättää kokonaan soteala, mikäli lakkooikeuteen kosketaan.

Hallituksen vastaus sotealan palkkapyyntöihin on pakkolaki ja koodisana potilasturvallisuus. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon vaarantuneeseen potilasturvallisuuteen ei ole otettu aikaisemmin kantaa? Sotealalla on arkipäivää se, että työvuoroista puuttuu tekijöitä ja henkilöstö venyy ylitöihin ja tekee pidennettyjä työvuoroja. Sotesektori on selvinnyt tähän saakka vain joustoilla. Myös koronaepidemian vuodet ovat olleet kriittistä aikaa, pelottaviakin. Koronalisiä ei tullut Suomessa, muualla maailmassa niitä maksettiin ja rahalla houkuteltiin hoitajia. Miksi hoitaja ei saisi vaatia rahaa? Kutsumus ei elätä. Sotehenkilöstölle on nyt annettava kiitos tehdystä työstä..

Hoitajalakko on tuonut näkyväksi vajaamiehityksellä toimivan sotesektorin, joka jatkuu sellaisena myös hoitajalakon jälkeen, mikäli alan toimijoita ei kuulla. Hallituksen olisi pitänyt yrittää ratkaista jo aikaisemmin hoitoalan kipukohtia. Monella alalla työn vastuullisuus vaikuttaa alan palkkoihin. Miksi ihmeessä sote-alaa ei nähdä sellaisena? Palkkaus on myös eläkepolitiikkaa. Tämän päivän pienituloiset soteosaajat ovat tulevaisuuden pienituloisia eläkeläisiä.




11.03.2022 Vauhtia, draaman kaarta ja rauhaa



Vauhtiviikkoon mahtui ensimmäinen aluevaltuuston kokous (tehtiin valintoja ja tulin valituksi ps jäseneksi aluehallitukseen sekä hyväksyttiin hallintosääntö), aluehallituksen seminaari (valmistelutyöryhmän info, yleisiä sotekysymyksiä, eka aluehallitus ensi viikolla), Espoon kaupunginhallituksen kokous, khn ja Kirkkonummen kh:n tapaaminen, sote-valiokunnan kokouksia ja täysistuntoja. Kyselytunnilla ps eduskuntaryhmän kysymyksessä kysyttiin mm. bensaveron laskemisesta, mikä olisikin nyt ehdotonta bensan hinnan noustua tappiinsa.

Tänään äänestettiin lisätalousarviosta, johon ps esitti monia hyviä esityksiä ja lausumia, joita hallitus ei tietenkään kannattanut 🙄

Oma kysymykseni torstain kyselytunnilla liittyi väestönsuojiin ja huoltovarmuuteen, mutta jäi tällä kertaa esittämättä. Teinkin aiheesta kirjallisen kysymyksen ministerille. Väestönsuojista on tullut paljon kysymyksiä kansalaisilta.

Lumiseen tiistai päivään mahtui myös draaman kaarta ja lento suorilta jaloilta selälleen jäätikköön. Tuleeko lisää järkeä kun päänsä lyö? Olihan tälli ja luusto tuli näin testattua. 100g Edam juustoa/ päivä taitaa pitää luustoa kunnossa. Olin ”kotiseurannassa” yön ja onneksi ei tullut muuta kuin mustelmia ja jäykkyyttä.

Tällin jälkeen ostin myös yhdet niistä viimeisimmistä tämän talven nastakengistä. Nyt on niiden aika 🙏

Viikon kohokohta oli nähdä upean merikotkan kiitää, kaataa - lentely Finnoon peltojen yllä.

Surua viikkoon tuo Ukrainan sota ja ihmisten kohtalot. Rukoilen iltaisin rauhaa iltarukouksessa, mutta ei se taida yksin riittää. Nyt on poliittisen koneiston aika toimia. Tarvitaan diplomatiaa, taitoa, neuvotteluja, tuloksia ja sopimuksia. Humanitäärinen käytävä on saatava auki.

Kiitän presidentti Sauli Niinistöä toimista neuvottelujen ja rauhan eteen. Meillä Suomessa on upea presidentti. #sauliniinistö #tasavallanpresidentti

Näinä hetkinä ymmärtää, miten hyvä on olla kotona.



03.02.2022 Hallitus haluaa ratkaista hoitajapulan kouluttamalla karkoituspäätöksen saaneita kolmansien maiden henkilöitä hoito- ja hoivaalalle



Hallitus on keksinyt, miten hoitajamitoitus 0,7 saavutetaan - koulutetaan karkoituspäätöksen saaneet kolmansien maiden kansalaiset hoiva-avustajiksi ja lähihoitajiksi.

Hallitus esittää, että turvapaikanhakijoille ja karkotuspäätöksen saaneille myönnetään opiskeluperusteisia oleskelulupia. Sen sijaan, että hallitus ratkaisisi hoitajien työoloihin ja palkkaukseen liittyvät ongelmat, se aikoo ratkaista hoitoalan henkilöstöpulan kouluttamalla kenestä tahansa Suomeen haluavasta ja jo karkoituspäätöksen saaneesta ulkomaalaisesta lähihoitajan tai hoiva-avustajan. Esitys karkoitetun henkilön oleskeluluvan saamisesta opiskelun perusteella annettiin eduskunnalle valtiopäivien avajaisten jälkeisessä istunnossa keskiviikkona 2.2. 2022.

Hallituksen esitys on järjetön ja se herättää suurta huolta. Hallitus luo kuin tehtaan hihnalta kerta toisensa jälkeen vetovoimatekijöitä hakeutua Suomeen, mutta tarjoaa myös avokätistä ja ankkuria saada jäädä tänne, vaikka henkilöllä olisi katsottu olevan painava syy poistua Suomesta. Hallitus ei kerro, mikä opintoala sillä on mielessä, kun se tekee tällaisen esityksen. On sanomattakin selvää, että kyseessä on hoito- ja hoiva-ala sen erilaisine koulutustasoineen.

Hoitoalan opinnoista on tulossa ajokortti Suomeen pyrkiville, vaikka hoitoala ei olisikaan millään tavalla mieluinen tai harkittu. Kielitaidottomat henkilöt, joiden koulutustaustoista jopa henkilölllisyydestä voi olla epäselvyyttä, lasketaan alalle, joka on vaativa ja potilasturvallisuuden näkökulmasta vastuulllinen.

Hallitus ei ole kertonut, että millä kielellä opiskelupaikan ja oleskeluluvan saaneita aiotaan kouluttaa ja kuka ottaa vastuun heidän työharjoittelusta, jotka liittyvät opintoihin. Eihän voi olla niin, että ammattiin valmistutaan ilman työharjoitteluja. Jo ennestään suurtessa paineessa olevat hoitoalan työntekjät asetetaan tässä taas uuteen rooliin ja se rooli on pelottava.




10.01.2022 Tein 20.4.2020 kantelun oikeusasiamiehelle liittyen vanhustenhoidon tilanteeseen kotonaepidemian aikana: Koronaan sairastuneiden vanhusten hoidon laatu hoivakodeissa



Tein kantelun oikeusasiamiehelle, sillä minua huolestutti suuresti se, miten kodinomaisissa vanhustenhoivan yksiköissä kyetään hoitamaan koronaan sairastuneet vanhukset hyvin, oikea-aikaisesti, oireenmukaisesti ja inhimillisesti. Tilanne oli katastrofaalinen, kun tartuntoja alkoi paljastumaan ja tieto niistä nousi myös julkisuuteen.
Tein sosiaali- ja terveysministeriölle myös esityksen, että vaikeissa hoivatilanteissa, joihin liittyisi erityishoidon tarve kuten kivunlievitys, happivajauksen hoito ja saattohoitotilanteet apua tulisi olla mahdollista saada valtakunnallisesti Medihelin avulla.

Syy tämä aiheen tärkeyteen johtuu siitä, että tunnen kodinomaisten hoivayksikköjen tilanteita hyvin työtaustani kautta ja vanhustenhoidon tahtotila hoitaa ikääntynyt samassa hoivayksikössä loppuun saakka voi osoittautua mahdottomaksi toteuttaa tilanteissa, joissa hoivayksiköllä ei ole valmiuksia siihen.


Oikeusasiamieheltä saatu vastaus:

Viite: 20.4.2020 vireille tullut kantelu

ASIA: Koronaan sairastuneiden vanhusten hoidon laatu hoivakodeissa

Pyysitte oikeusasiamiestä selvittämään muun muassa koronaviruk- seen sairastuneiden vanhusten hoidon laatua hoivakodeissa. Lisäksi kysytte, miksi THL ei ole tilastoinut hoivakodeissa koronaan meneh- tyneitä vanhuksia.
Asianne esiteltiin apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille. Hän kiittää Teitä tärkeää asiaa koskevasta kirjeestänne. Apulaisoikeusasiamies pahoittelee tämän vastauksensa viipymistä, mikä johtuu saapuneiden kanteluiden suuresta määrästä. Vastauksenaan apulaisoi- keusasiamies ystävällisesti toteaa Teille seuraavaa.

Oikeusasiamiehelle on saapunut suuri määrä kanteluja, joista osa koskee myös ikääntyneiden henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien to- teutumista. Kanteluissa on pyydetty muun muassa tutkimaan vanhusten kohtelua hoito- ja hoivayksiköissä koronavirusepidemian aika- na sekä omaisille asetettuja vierailukieltoja. Apulaisoikeusasiamies on arvioinut erityisesti vanhustenhuollon käytäntöjä, ohjeistusta ja val- vontaa sekä kiinnittänyt vastuussa olevien tahojen huomiota havaitsemiinsa puutteisiin ja ohjannut lainmukaiseen menettelyyn. Lailli- suusvalvonnan tavoitteena on ollut ja on edelleen ikääntyneiden henkilöiden oikeuksien toteutumisen edistäminen ja valvonta.
Apulaisoikeusasiamies on tutkinut omasta aloitteestaan muun muassa seuraavia vanhusten oikeuksia ja asemaa koskevia asioita:
 laitos- ja palveluasumisen laadun valvonta koronavirusepidemian aikana vanhustenhuollossa (EOAK/2688/2020, joka on tämän vastauksen liitteenä),
 vanhuksiin kohdistuvat rajoitukset koronaepidemian aikana (EOAK/3232/2020),
 yli 70-vuotiaita koskeva ohjeistus koronaviruspandemian aika- na (EOAK/2889/2020),

VASTAUS 1 / 4
30.12.2021 EOAK/2816/2020

 vanhusten yhdenvertainen kohtelu koronavirusepidemian ai- kana (EOAK/3787/2020) sekä
 vanhusten tapaamisten ja liikkumisen toteuttaminen hoivayksiköissä koronapandemian aikana (EOAK/5463/2020).
 Lisäksi apulaisoikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota muistisairaiden henkilöiden suun terveydenhuollon toteutumiseen (EOAK/6646/2019) ja
 kotihoidon asiakkaiden suun terveydenhuollon toteuttamiseen (EOAK/2534/2020).

Edellä mainitut ratkaisut on julkaistu oikeusasiamiehen verkkosivuilla www.oikeusasiamies.fi.
Oikeusasiamiehen koronaan liittyvästä toiminnasta on kerrottu kootusti oikeusasiamiehen eduskunnalle antamassa kertomuksessa vuo- delta 2020 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020 (oikeusasiamies.fi).

Sosiaalihuollon vanhusten yksikköjä koskevia ha- vaintoja on kuvattu vuosikertomuksen kohdassa 3.5.13 s. 126; Ko- ronavirukseen ja vanhustein oikeuksiin liittyviä asioita kohdassa 4.2.10 s. 200; lisäksi vanhusten oikeuksia koskevaa toimintaa kuva- taan kohdassa 5.13 s. 324.

Tänä vuonna tehdyissä tarkastuksissa on kiinnitetty huomiota muun muassa toiminnan voimavaroihin sekä palveluasumisyksikön ulko- puolisen omatyöntekijän nimeämisen merkitykseen ikääntyne iden henkilöiden oikeuksien turvaamisessa. Omatyöntekijän merkityksen tarpeellisuus korostuu erityisesti tilanteissa, joissa ikääntyneen henkilön palveluntarve muuttuu siten, ettei nykyinen palvelu enää vastaa hänen palvelutarpeitaan. Kaikki tarkastuspöytäkirjat julkaistaan oikeusasiamiehen verkkosivuilla niiden valmistuttua.
Ylimpänä laillisuusvalvojana apulaisoikeusasiamies seuraa muiden valvovien viranomaisten iäkkäisiin henkilöihin kohdistuvia ja koronavi- rustilanteeseen liittyviä toimenpiteitä. Tällaisia valvottavia tahoja, joiden omiin tehtäviin valvonta kuuluu ovat esimerkiksi Sosiaali- ja ter- veysalan lupa- ja valvontaviraston Valvira, aluehallintovirastot sekä kunnat, joiden vastuulla on toteuttaa omavalvontaa sekä omien toi- mintayksiköiden että ostopalveluna toimivien yksiköiden osalta.

Kantelunne johdosta apulaisoikeusasiamies pyysi Valviralta selvitystä sen toimenpiteiden toteuttamisesta liittyen iäkkäiden henkilöiden hoi- don laatuun. Vastauksessaan (Dnro V/12627/2021) Valvira toteaa, että koronaviruspandemian aikana on tehostettu valvontaa ja tiivistetty yhteistyötä aluehallintovirastojen kanssa. Valvira on yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa julkaissut useita tiedotteita ja ohjauskir- jeitä, joilla on pyritty varmistamaan ja edistämään asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä laadukkaita palveluja.
2/4

Edellä mainitussa selvityksessään Valvira viittaa muun muassa 23.4.2020 päivättyyn tiedotteeseen, jossa se on aluehallintoviraston kanssa korostanut, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvas- tuussa olevien kuntien ja ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tuottavien toimintayksiköiden tiivis yhteistyö on välttämätöntä koronavirustilanteessa. Valvira on korostanut, että viranomaisohjeistuksia on noudatettava, ja kunnan tehtävänä on varmistaa, että sen alueella toimivissa yksityisissä ja julkisissa asumisyksiköissä on riittävät varusteet ja ohjeet tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi. Tiedotteessa muistutettiin kuntia niiden velvollisuudesta järjestää riittävät terveyden- ja sairaanhoidon palvelut hoivakodin asukkaille. Esimerkiksi epäillessään yksikössään COVID-19 tartuntaa palveluntuottajan on oltava viipymättä yhteydessä kunnan tartuntataudeista vastuussa olevaan lääkäriin. Jos palveluntuottajan toimintaedellytykset vaarantuvat siten, että asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuu vakavia uhkia, tulee asiasta viipymättä ilmoittaa sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Mikäli yksityinen palveluntuottaja ei kykene jatkamaan toimintaa, tulee kunnalla olla valmius järjestää asiakkaiden hoito ja huolenpito asianmukaisella tavalla.

Viranomaistiedotteita ja -ohjausta on päivitetty tilanteen sitä vaatiessa. Esimerkiksi Valvira on 3.9.2020 julkaisemassaan tiedotteessa to- dennut, että kuntien ja yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien tulee huolehtia sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti kaikissa tilanteissa. Tiedotteessaan Valvira toteaa, että mahdolliseen seuraavaan tartuntatautiti- lanteen pahenemiseen tulee valmistautua ja varautua siten, että asiakkaiden perusoikeudet toteutuvat eikä heidän oikeusturvansa vaa- rannu samalla kun huolehditaan tartuntojen ehkäisystä.

Valvira viittaa myös apulaisoikeusasiamiehen antamiin ratkaisuihin. (https://www.valvira.fi/-/perusoikeuksien-toteutuminen-ja-tartuntojen- ehkaisy-sosiaalihuollossa)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on 21.4.2020 antanut ohjausta kuolemansyyn selvittämiseen ja kuolintodistuksen täyttämiseen niissä tapauksissa, joissa henkilön kuolemaan liittyy Covid-19 -virusinfektio (THL Word Template).
THL on ohjeistanut Covid-19-infektioon liittyvien kuolemien ilmoittamisesta marraskuussa 2020 (Covid-19-infektioon liittyvien kuolemien ilmoittaminen - THL). THL:n ohjeistuksen mukaan sairaanhoitopiireis-
tä kuolleiden lukumäärät ilmoitetaan THL:ään seuraavasti jaoteltuna:
 Erikoissairaanhoidossa tapahtuneet kuolemat
 Perusterveydenhuollon yksiköissä (vuodeosasto tai muu) ta-
pahtuneet kuolemat
 Sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa asumisyksiköissä ta-
pahtuneet kuolemat
 Kotona tai muualla tapahtuneet kuolemat
3/4

THL julkaisee päivittäin koronainfektioihin liittyvien kuolemien lukumäärän, joka perustuu tartuntatautirekisterin tietoihin. THL ei julkaise kuolemansyytilastoja, vaan tämän julkaisun tekee Tilastokeskus.

THL:n ylläpitämään tartuntatautirekisteriin on tilastoitu kaikkien Covid- 19 -tautiin menehtyneiden henkilöiden lukumäärätiedot ikäryhmittäin.
(Tartuntatautirekisterin COVID-19-tapaukset - THL kuutio- ja tiiviste- käyttöliittymä) Tartuntatautirekisterissä kuolema tilastoidaan koronavi-
rusinfektioon ja COVID-19-tautiin liittyväksi kuolemaksi, kun se on tapahtunut 30 päivän sisällä positiivisesta koronavirustestituloksesta. THL lähettää viikoittain Suomen kokonaiskuolleisuusluvut Euroopan laajuiseen EuroMomo-kuolleisuusseurantaan. Euroopan maiden tieto- ja voi tarkastella viikkotasolla koko Covid-19 pandemian ajalta nykyhetkeen (Graphs and maps — EUROMOMO).
Koronavirukseen Suomessa menehtyneistä henkilöistä on THL:sta 29.12.2021 saadun tiedon mukaan 34,4 % ollut menehtyessään hoi- dettavana erikoissairaanhoidossa, 40,6 % perusterveydenhuollon yk- sikössä, 22,5 % sosiaalihuollon ympärivuorokautisessa yksikössä ja 2,5 % kotona tai muualla. THL toteaa, että edellä olevat tiedot perustuvat erikoissairaanhoidon tilannekuvaraporttiin, johon sairaanhoitopii- rit vastaava päivittäin. THL:stä todetaan, että oheinen tilasto päivittyy viiveellä eikä siten täysin vastaa tämänhetkistä tilannetta.

Vuodeosastohoidossa on THL:sta 29.12.2021 saadun tiedon mukaan ollut ikäryhmässä 60–69-vuotiaat yhteensä 1166 henkilöä, joista 704 on miehiä ja 462 naisia. Ikäryhmässä 70–79 on vuodeosastohoidossa ollut 1029 henkilöä, joista 609 on miehiä ja 420 naisia. Ikäryhmässä yli 80-vuotiaat on vuodeosastohoidossa ollut 653 henkilöä, joista 311 on miehiä ja 342 naisia. Kyseiset tiedot perustuvat Terveyshilmoon, jonka tietosisältö puolestaan koostuu pääasiassa päättyneistä erikoissairaanhoidon tapahtumista. THL:stä korostetaan, että eri palve- luntuottajat toimittavat nämä tiedot vaihtelevilla viiveillä, mistä johtuen rekisteristä saadun luvut erityisesti viime viikkojen osalta ovat vielä puutteellisia.

Koronavirustilanteen jatkuessa apulaisoikeusasiamies pyrkii erityisesti valvomaan ikääntyneiden henkilöiden oikeuksien toteutumista ja kiinnittää erityistä huomiota sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun. Tässä tarkoituksessa laillisuusvalvonnassa keskitytään erityisesti valvovien tahojen toimintaan.

Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Pia Wirta
Asiakirja on hyväksytty sähköisesti asianhallintajärjestelmässä.



07.01.2022 Perussuomalaiset: Terveyskeskuspalveluautot täydentämään sotea – ”Ratkaisu kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa lähipalvelua ei ole saatavilla”



Lisätietoa >>



07.01.2022 Juvonen Lintilälle: Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin – myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee koronatukikierroksen



Lisätietoa >>



07.01.2022 Juvonen: Hoitoalalla on osattava kotimainen kielitaito työperainen maahanmuutto ei ole vastaus hoitajapulaan/



Lisätietoa >>



 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi