14.12.2018 Varusmiehet ilman lisävakuutusturvaa - uhreille tai edunsaajille ei mitään oikeutta tai korvauksia

Rauhanturvaajat ovat turvassa ansainneet, mutta en voi ymmärtää, miten varusmiehet on jätetty alempiarvoiseen asemaan. Tilanne on kerrassaan absurdi. Syyksi näenkin, että rauhanturvaajilla on ollut paremmat lobbausjoukot takanaan. Toinen arveluni on se, että eduskunnassa asiaa ei joko tajuta tai edustajilla ja hallituksen jäsenillä ei ole ollenkaan poikalapsia. Olen ajanut varusmiesten vakuutusturvan parantamista eduskunnassa jo kaksi vuotta, mutta välillä tuntuu, että asiat kaikuvat kuuroille korville tai asioiden oikeaa laitaa ei ymmärretä.

Olen tehnyt asiaan liittyen kaksi lakialoitetta ja vakuutusturvan parantamiseen tähtäävä aloite on edennyt nyt lain tasolle. Hallitus on määritellyt, että laki astuisi voimaan 1.1. 2019. Koska lakia aletaan siis soveltaa vasta ensi vuoden alusta, tarkoittaa se sitä, että varusmiespalveluksessa menehtyneet tai heidän edunsaajansa tai vakavasti loukkaantuneet eivät ole tällä hetkellä oikeutettuja lisävakuutukseen tai lisäkorvauksiin.

Yhden Raaseporin kuolonuhrin isä on ollut minuun yhteydessä ja kertonut, että läheiset ovat saaneet vain hautauskuluja. Tämän epäkohdan oikaisemiseksi, lain soveltamisesta taannehtivasti aikaan 1.1. 2017, tein toisen lakialoitteen, jonka allekirjoitti kylläkin eduskunnan enemmistö. Viime keskiviikkona siitä äänestettäessä sitä kannatti kuitenkin vain 31 kansanedustajaa.

Jos oma lapseni olisi nyt armeijassa, käskisin hänet äidin käskyllä sieltä pois ja palauttaisin takaisin vasta 1.1. 2019, kun lisävakuutusturva on saanut lainvoiman. Ennen sitä armeijassa liikutaan kirjaimellisesti harmaalla alueella. Kukahan kantaa tästä vastuun? Ovatkohan kansanedustajat ihan oikeasti ymmärtäneet, mitä ovat päättämässä?

Vuoden 2018 loppuun saakka varusmiehillä ei ole minkäänlaista lisävakuutusturvaa.
Raaseporin uhrit ja Lapin onnettomuudessa menehtynyt uhri eivät saa oikeutta osakseen. Tämä on kerrassaan järkyttävää.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311108
Sotevaliokunta, jossa sotilastapaturmalait on käsitelty

03.12.2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalta sotainvalidien laitoshoitoa koskeva lakialoite - perussuomalaisille asia erittäin tärkeä

Lakialoitteella esitetään sitä, että oikeus valtion korvaamaan laitoshoitoon koskisi jatkossa myös alhaisemman haitta-asteen omaavia sotainvalideja.

Perussuomalaiset pitävät erittäin tärkeänä sitä, että vanhustenhoidon hoiva- ja laitospaikkojen riittävä saati turvataan tulevaisuudessa. Tähän olemme ottaneet jo kantaa lukuisia kertoja ja myös vaihtoehtobudjetissamme asiaa käsitellään. Laitospaikkojen alasajo on pelottavaa ja sen suunta on vaarallinen. Pahimmillaan seurauksena on tila, jossa hoivapaikkoja ei ole enää oman kunnan alueella vaan ne vähäiset hajasijoitetaan pitkien matkojen päähän. Tämä on erityisesti ongelmana pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja pitkien etäisyyksien maaseudulla. Me perussuomalaiset haluamme, että vanhus saa hyvää hoitoa tutussa ja turvallisessa paikassa. Se on perussuomalaisille kunnia-asia.

21.11.2018 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on haasteellinen toteutettava - voimmeko koskaan täysin estää näihin asiohin liittyviä raastavia riitoja?

Kyseessä on lapsen edun parantaminen. Lapsen tulisi tulla aina ykkösenä näissä asioissa ja siihen laki tähtää. Lain mukaan lasta tulee suojella väkivallalta, vaalia hänelle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lakiin kirjataan myös vuoroasuminen, jossa vanhemmat tai tuomioistuin päättäisi, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona. Laki mahdollistaa kuitenkin vain yhden vakituisen asuinpaikan lapselle. Vuoroasuminen on sopimus, jossa vanhemmat sopivat siitä, miten lapsi asuu vanhempien luona. Tässä voi olla kuitenkin tulla haasteita siinä, miten määritellään se, onko kyseessä asuminen vai normaalia laajempikestoinen tapaamisoikeus.

Vuoroasumistilanteissa lapsen elatusapu maksuihin voi tulla suuriakin muutoksia. Uuden lain mukaan elatuslakiin esitetään muutosta, jonka perusteella elatusavun maksaminen voidaan määrätä myös sille henkilölle, jonka luona lapsi asuu vakituisesti. Tällainen tilanne tulee vastaan sillon, kun toisella vanhemmalla on parempi elatuskyky kuin toisella. Nykylain mukaan elatustukea maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu vakituisesti.

Tässä tilanteessa voi tulla vastaan ongelmia. Miten elatusavun arviointi tehdään ja millaisten olosuhteiden pohjalta lapsen tarve ja elatusavun määrä määritellään. Oikean elatusavun määritteleminen voi olla vaikeaa ja pahimmillaan luvassa voi olla erimielisiä tilanteita. Rahasta syntyvät erimielisyydet voivat olla hyvinkin haasteeellisia. Olisikin erittäin tärkeää, että meillä olisi ajantasaista ohjeistusta ja neuvontaa näissä tilanteissa. Ohjeistus tulisikin päivittää heti.

Lailla pyritään ehkäisemään myös lapsen ns. vieraannuttamista toisesta vanhemmasta. Lakiin tulee velvollisuus myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen ja kiellettäisiin epäasiallinen vaikuttaminen lapseen. Tapaamisoikeuden turvaamiseksi tuomioistuin vapisi asettaa uhkasakon tapaamisoikeutta koskevaan päätökseen. Voimmeko kuitenkaan millään lainsäädännöllä täysin ehkäisemään näitä vieraannuttamistapahtumia? Miten lakiin olisi mahdollisuus kirjoittaa palanen myös järjen sanaa: älkää hyvät vanhemmat riidelkö lapsistanne vaan nähkää hänen etunsa. Vieraannuttaminen on vakava asia, joka vaikuttaa lapsen loppuelämään.

Vaikka sanotaankaan, että lailla on maata rakennettava, niin silti hyvässäkin lainsäädännössä on usein se oma porsaanreikänsä. Tilanne on silloin tietysti kaikkein huonoin, jos laki ei onnistu siihen asetetuissa tavoitteissa. Lain toteutumista on seurattava sen voimaan tultua esimerkiksi riita- ja tuomioistuinkäsittelyjen seurannan kautta. Mikäli lapsen huoltoon ja tapaamiseen liittyvät ongelmat eivät vähenisi, ei laki ole onnistunut.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa lausunnon käsittelyssä olevasta lakiesityksestä lakivaliokunnalle, joka on asiasta mietinnön antava valiokunta.

29.10.2018 Vanhustenhoidon valvontaan ”vanhuspoliisit” eli vanhusasiavaltuutetut, oikeusasiamies ei pelkästää riitä

Oikeusasiamies ei pelkästään riitä. Vanhustenhoidon tilannetta tulee seurata ja sen epäkohtiin puuttua kuitenkin myös alimmilla tasoilla.
Vanhusasiavaltuutetun toimenkuvia tulisi perustaa alueellisesti siten, että ihmisillä olisi myös matalankynnyksen mahdollisuus ottaa yhteyttä suoraan omaan lähiseudun henkilöön, joka auttaisi ja neuvoisi vanhustenhoidon kysymyksiin liittyvissä ongelmissa.

Suomi on pieni maa, mutta valtavan suuri, kun katsomme vanhustenhoidon sektorin monipuolisuutta, laajuutta sekä vanhusten määrää. On erilaisia toimijoita ja alueellisissa eroja ja elämme vanhustenhoidon suuressa murroksessa ikinä. Huonokuntoisia vanhuksia hoidetaan entistäkin enemmän kotihoidon turvin ja valvovan silmän ulottuvuus vanhusten koteihin on heikko ja hidas. Yhä useampi omaishoitaja on itsekin iäkäs ja sairas. Suomen, joka niitä mainetta maailmalla yhtenä onnellisimmista maista, tulisi osoittaa myös ryhdikkyyttä siinä, miten se hoitaa ja kohtelee ikääntyvää väestöään Suomessa.

Monen vanhuksen onni on kadonnut ja muuttunut harmaaksi yksinäisyydeksi. Me voimme jokainen katsoa näissä asioissa peiliin ja miettiä, mitä tekisimme asioille. Selkeät vanhustenhoidon laiminlyönnit, epäkohdat, puutteet ja kaltoinkohtelut tulee voida saada kertoa heti ja välittömästi, jo samana päivänä ne havaittuaan eteenpäin. Tällaista mahdollisuutta meillä ei ole ja jos on, niin kynnys on liian korkea.

Tällaisena ”vanhuspoliisina” toimisi alueellinen vanhusasiavaltuutettu, joka käynnistäisi sitten tarvittavia toimia heti, ei vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua. Vanhuksella ei ole aikaa odottaa.

Vanhusasiavaltuutetulta löytyy Suomessa jo pieni jalanjälki. Jyväskylän Sotainvalidien Asuntosäätiö palkkasi vuonna 2008 Suomen ensimmäisen vanhusasiavaltuutetun Jyväskylässä. Valtuutettu Pauliina Takala herätteli päättäjiä ja toimi ikääntyvien äänen kuuluviin saattajansa ja vanhuspolitiikan toimijoiden yhteistyön rakentajana. Hänen tehtävänä oli myös arvioida vanhusten edun ja oikeuksien toteutumista ja seurata vanhusten elinolosuhteita. Lisäksi valtuutettu seurasi lainsäädäntöä, tiedotusvälineitä ja eri viranomaisten käytäntöjä.

Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tehnyt lakialoitteen vanhusasiamiehen toimenkuvan perustamisesta valtakunnallisesti. Olen itse tehnyt alueellisen vanhusasiavaltuutetun ja valvojan toimenkuvan perustamisesta valtuustoaloitteen Espoossa jo vuonna 2012. Myös eduskunnassa olen tehnyt erilaisia toimia muun muassa kirjallisia kysymyksiä ja talousarvioaloitteita vanhusasiavaltuutetun toimenkuvan perustamiseksi.

26.10.2018 Suomen kieli rapistuu asiakaspalvelussa, mutta myös hoitotyössä

Kiitos lautakunnalle tärkeästä kannanotosta. Suomen kielen katoaminen on näkyvissä myös sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla erityisesti pääkaupunkiseudulla ja vanhustenhoidossa, mikä on erityisen huolestuttavaa.

Alalle valmistuu ja siellä työskentelee jo nyt henkilöstöä, jolla ei välttämättä ole riittävää Suomen kielen osaamista. Olen toiminut opiskelijoiden ohjaajana hoitotyössä ja jo vuosia sitten kohtasin työyksikössä opiskelijoita, jotka halusivat, että heitä ohjataan englannin kielellä. Se tuntui kerrassaan uskomattomalta, sillä he olivat tulossa kuitenkin työharjoitteluun vanhusten pariin. Olenkin kannustanut aina ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita tarttumaan Suomen kieleen ja käyttämään sitä. Kieli on mahdollista oppia puhumalla ja tekemällä. Avain hoitotyöhön on kielitaito, ymmärretyksi tuleminen ja potilaan ymmärtäminen. Kielitaito on avain potilasturvallisuuteen ja hoitovirheiden ennaltaehkäisyyn. Hoitoalan on säilyttävä turvallisena ja siten, että potilas ja häntä hoitava lääkäri tai hoitaja ymmärtävät toinen toisiaan.

Kielitaidon tarkistaminen jää liian usein työnantajan vastuulle. Hoitajista on taasen pulaa erityisesti vanhustenhoidossa ja kotihoidon piirissä. Kotihoidosta tulee todella paljon palautetta, että hoitaja ei hallitse suomen kieltä. Kielitaidottomuus sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla tuleekin kiireesti huomioida yhdeksi suureksi uhaksi ja riskiksi potilasturvallisuuden näkökulmasta. Tuntuu hullulle, että tätä keskustelua ei käydä Suomessa laisinkaan. Teenkin avauksen tähän asiaan nyt tässä toivoen, että tämä asia otettaisiin vakavasti.

18.10.2018 Vanhukset omaisuusrikosten kohteina

Tapauksen vanhus oli kuollut vuonna 2016 ja perunkirjoituksessa oli ryhdytty selvittämään tilitapahtumia. Vaikka tapauksessa on ollut selkeät viitteet siihen, että rahaa on nostettu vöäriiin käyttötarkoituksiin ja hyvin suuria summia kerrallaan, asia ei ole edennyt poliisilta eteenpäin. Tutkinnan johtajat ovat vaihtuneet ja asian poliisikäsittely on kestänyt, eikä omaiset ole saaneet vastausta siitä, onko asia etenemässä syyttäjälle ja jos on niin milloin.

On kerrassaan uskomatonta ja vetää täysin sanattomaksi, miten turvaton vanhuksen tilanne voi olla Suomessa. Vietimme juuri vanhusten viikkoa ja puhuimme useissa asiayhteyksissä vanhusten kaltoinkohtelusta, joka on Suomessa järkyttävän arkipäiväistä, ei pelkkää sananhelinää. Omaisuusrikoksia tapahtuu koko ajan ja niiden selvittämiseen ei ole välttämättä poliisilla resursseja. Tutkijoille tulee antaa mahdollisuus selvittää nämä rikosepäilyt huolella. Tarvitsemme erikseen henkilöitä, jotka keskittyvät selvittämään ikääntyneiden kohtaamia rikoksia.

Jos rikos on vähäinen syyttäjä voi jättää myös syytteen nostamatta. Mikä vanhuksen tai vammaisen kohtaama rikos on vähäinen? Mihin vedetään esimerkiksi huijatun tai varastetun rahasumman määrä, kun kyseessä on pienituloinen vanhus ja eläkeläinen.

Syyskuussa ikääntynyt yli 80 vuotias mieshenkilö tuli tapaamaan minua toritapahtumassa ja kertoi kyyneleet silmissä, miten hänen kaulastaan varastettiin keskellä kirkasta päivää kultainen kaulakoru. Olen saanut vuosien varrella monia yhteydenottoja vanhuksiin ja vammaisiin kohdistuvista varkauksista. Suomi on muuttunut entistäkin turvattomaksi, eikä varas tunne pienintäkään sääliä tai armoa. Tilanne on karannut käsistä ja hallituksen tulee ottaa välittömästi vastuuta siitä, että vanhuksiin kohdistuvien rikosten selvittämiseen kohdennetaan voimavaroja ja resursseja.

06.10.2018 Varusmiesten vakuutusturva paranemassa ensi vuoden alussa - lakialoitteeni esittää lain soveltamista taannehtivasti

Toinen lakialoite on jätetty tänään perjantaina- sillä esitetään vakuutusturvaa taannehtivasti. Aloitteen tavoite on mahdollistaa korvaukset ajalta, jolloin kriisinhallintalaki oli olemassa, mutta varusmiesten vakuutusturva ei eli 1.1. 2017 jälkeen.

Molemmissa aloitteissa oli yli 100 kansanedustajan allekirjoitus.

Laitan tähän tämän perjantaina jättämäni lakialoitteen - siitä käy ilmi kokonaisuus asiassa.

RINNAKKAISLAKIALOITE HE122/2018vp

Lakialoite laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain ja asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetun lain muuttamisesta


PERUSTELUT

Hallitus on antanut eduskunnalle hallituksen esityksen HE 122/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain ja asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetun lain muuttamisesta.

Esityksessä ehdotetaan, että asevelvollisuutta suorittaessaan vammautuneella ja kuolleen lähiomaisilla olisi oikeus uuteen lisäkorvaukseen. Varusmiehellä olisi oikeus oikeus saada lisäkorvauksena sotilastapaturmalain mukaisen tai palvelussairautena korvattavan vamman tai sairauden aiheuttamasta pysyvästä haitasta kertakorvaus, jonka suuruus olisi enimmillään 210 000 euroa. Varusmiespalveluksessa sotilastapaturman tai palvelussairauden seurauksena kuolleen lähiomaisilla olisi oikeus henkivakuutusluontoiseen kertakorvaukseen, jonka suuruus edunjättäjän puolisolle olisi 200 000 euroa ja edunjättäjän lapselle 40 000 euroa Jos kuolleella varusmiehellä ei olisi puolisoa tai lasta, hänen vanhemmillaan olisi oikeus saada kertakorvauksena 20 000 euroa.
Säännökset koskisivat myös vapaaehtoista varusmiespalvelusta suorittavaa naista sekä siviilipalvelusta suorittavaa. Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019, ja niitä sovellettaisiin vahinkotapahtumiin, jotka sattuvat lain tultua voimaan.

Varusmiespalvelusta suorittavalle tapahtunut tapaturma tai vammautuminen on tragedia, jolle ei ole hintaa. Mikään raha ei korvaa terveyttä eikä sen menettämistä. Lakisääteistä varusmiespalvelusta suorittavan henkilön menehtyminen palvelusta suorittaessaan on tapahtuma, jolle ei löydy sanoja. Hallituksen esitys HE 122/2018 vp on tärkeä ja luo katseen varusmiespalvelusta suorittaviin ja heidän läheisiinsä. Ehdotettu laki on hyvä, mutta sen voimaantulo herättää kysymyksiä. Lakia sovellettaisiin vahinkotapahtumiin, jotka sattuvat lain tultua voimaan 1.1.2019.

Kriisinhallinnassa palvelevien vakuutusturvaa parannettiin lainsäädännöllä 1.1. 2017. Lain sisällön periaate on samansuuntainen kuin nyt käsittelyssä oleva HE 122/2018 vp. On täysin perusteltua, että nyt 1.1.2019 voimaan tulevaa lakia sovellettaisiin taannehtivasti kriisinhallinnassa toimivien vakuutusturvan parantamiseen oikeuttavan lain voimaantulon päivämäärään 1.1. 2017 saakka. Tällä rinnakkaislakialoitteella esitän, että nyt käsittelyssä olevaan HE122/ 2018 lisätään tähän liittyvät muutokset. Olen tehnyt asiasta myös talousarvioaloitteen, jolla esitetään resursseja taannehtiviin korvauksiin. Tein asiasta myös toimenpidealoitteen, jonka tämä lakialoitteeni nyt korvaa. Joulukuussa 2017 Uudellamaalla Raaseporissa tapahtui onnettomuus, jossa VR:n kiskobussi ja puolustusvoimien maastokuormaauto törmäsivät toisiinsa. Onnettomuudessa menehtyi kolme varusmiestä ja moni varusmies loukkaantui vakavasti. Tämä lakialoite mahdollistaa sen, että muun muassa tuossa traagisessa onnettomuudessa uhreina olleet henkilöt tai heidän edunsaajansa olisivat oikeutettuja korvauksiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset:



1.
Laki
sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain muuttamisesta

11 a §

(kuten HE 22/2018 vp)
_______________

Tämä laki tulee voimaan kuuta 20 .


Ennen tämän lain voimaantuloa sattuneista vahinkotapahtumista maksettaviin korvauksiin sovelletaan vahinkotapahtuman hetkellä voimassa olleita säännöksiä. Vahinkotapahtumiin, jotka ovat tapahtuneet 1.1.2017 jälkeen sovelletaan kuitenkin tämän lain säännöksiä.


2.
Laki
asevelvollisen kuoltua suoritettavasta taloudellisesta tuesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1-3, 3 a ja 3 b §

(Kuten HE 22/2018 vp)

________________
Tämä laki tulee voimaan kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa sattuneista kuolemantapauksista maksettavaan tukeen ja korvaukseen sovelletaan kuolemantapauksen sattuessa voimassa olleita säännöksiä. Kuolemantapauksiin, jotka ovat tapahtuneet 1.1.2017 jälkeen sovelletaan kuitenkin tämän lain säännöksiä.



Helsingissä 3. päivänä lokakuuta 2018

Arja Juvonen /ps

Lähetetty iPhonesta

02.10.2018 Lakialoitteeni läpi - varusmiehet, varustamisesta ja siviilipalvelusta suorittavat vakuutusturvan piiriin

Tein kesällä 2017 asiasta lakialoitteen, jonka allekirjoitti 116 kansanedustajaa. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti lausumassaan, että lain muutostarpeet selvitetään.

1.1. 2017 voimaan astui laki, joka toi vapaaehtoisessa kriisinhallinnassa eli rauhanturvaajana toimivalle ja hänen läheiselleen taloudellista turvaa tapaturman tai kuolemantapauksen johdosta. Samalla kun tuo tärkeä laki astui voimaan, niin lakisääteistä asevelvollisuutta suorittavat varusmiehet kuitenkin unohtuivat jääden vastaavan lain ulkopuolelle. Kyse oli suuresta epäkohdasta, johon nyt ollaan siis uudella lailla puuttumassa.

Uusi laki tuo vihdoinkin korjauksen asiaan tuoden lakisääteistä asevelvollisuutta suorittavat varusmiehet, vapaaehtoista asevelvollisuutta suorittavat naiset ja siviilipalvelusta suorittavat henkilöt myös korvausten piiriin. Tämä on turvaa meidän lapsillemme, Suomen nuorille.

Lakiesityksen mukaan varusmiehellä olisi oikeus saada lisäkorvauksesta vamman tai sairauden aiheuttamasta pysyvästä haitasta kertakorvaus, jonka suuruus olisi enimmillään 210 000 euroa. Palveluksessa menehtyneen lähiomaisilla olisi oikeus 200 000 euron (puoliso ) korvaukseen ja 40 000 (edunjättäjän lapsi) korvaukseen. Mikäli varusmiehellä ei olisi puolisoa tai lasta korvaus olisi hänen vanhemmilleen 20 000 euroa.

Lakiesitys on hyvä, mutta sinä on toki myös korjattavaa. Laki astuu esityksen mukaan voimaan 1.1. 2019, mutta sitä tulisi mielestäni soveltaa taannehtivasti. Näin myös lokakuun 2017 järkyttävän Raaseporin junaonnettomuuden uhrit saisivat oikeutta osakseen. Raaseporin junaonnettomuudessa menehtyi kolme varusmiestä ja moni loukkaantui myös vakavasti.

Mikään raha ei tuo terveyttä tai menehtynyttä takaisin. Suomalaisten suru on näissä järkyttävissä turmissa yhteinen. On oikeus ja kohtuus, että korvaukset maksetaan myös taannehtivasti, esimerkiksi 1..1. 2017 saakka, jolloin laki kriisinhallinnassa toimivien korvauksista astui voimaan. Tulenkin esittämään toimenpide- ja talousarvioaloitteella ja mahdollisesti myös lakialoitteella, että lakia sovelletaan myös taannehtivasti siten, että korvaukset ovat mahdollisia.

Hallituksen esitys, kommentit lakialoitteeseeni sivuilla 6-7.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_122+2018.aspx

17.08.2018 Kansalaisaloitteiden syrjään sysääminen estettävä - erillinen valiokunta kiiretuuraajaksi aloitteiden käsittelyssä

Niko Vartiainen (Näkökulma 17.8.18 Helsingin Sanomat) kirjoittaa, että kansalaisaloitteet saatetaan sysätä syrjään, sillä eduskunnalla ei ole aikaa käsitellä niitä enää tällä eduskuntakaudella. Vartiainen nostaa esiin erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnan kiireisen aikataulun ja työpaineen liittyen soteen. Monet eduskuntaan saapuneet kansalaisaloitteet odottavat juurikin pääsyä sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn (vakuutuslääkärien lausunnot, kansanedustajien sopeutumiseläke poisto, aktiivimallin kumoaminen), mutta valiokunnan sotekiire saattaa estää aloitteiden käsittelyä. Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen (ps) toteaa, että Vartiaisen huoli on todellinen.

Eduskunta on rakentanut kansalaisaloitemallin, jonka toimimattomuus ja hitaus on tullut vastaan usein eduskunnassa. Tällainen ei ole hyvää demokratiaa. Kun kansalaisaloitteet pysähtyvät eduskunnassa tulee tunne, että koko malli on vain tekohengitystä kansan huoliin. Eduskunnassa on ollut muun muassa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tuomioiden koventamiseen tähtäävä kansalaisaloite jo vuosia käsiteltävänä. On ikävää, että sekään aloite ei ole edennyt, Juvonen sanoo.

Juvonen uusikin jo aikaisemmin talvella esittämänsä ehdotuksen, että eduskuntaan perustetaan oma ja erillinen valiokunta, joka käsittelee vain kansalaisaloitteita. Tällainen valiokunta voisi myös tarttua toimeen tarvittaessa tai juurikin niissä tilanteissa, joissa kansalaisaloitteen vastaanottaneen valiokunnan kiire ja työtaakka estävät kansalaisaloitteen käsittelyynottamista sen varsinaisessa valiokunnassa. Kiiretuuraajaa tarvitaan ja toki aloitteiden kanssa voisi myös tarvittaessa miettiä vaihtoehtoista valiokuntaa mietinnön antajaksi, Juvonen sanoo.

Kansalaisaloite on kansan ääni, eikä sitä saa haudata eduskunnan paperipinojen alle. Kansalaisaloitteissa on usein myös vaikeita ja hyvinkin eettisesti pohdittavia asioita. Jotta aloitteen tekijöille ja kansalaisille ei tulisi tunnetta, että aloitteet työnnetään syrjään niiden sisällön takia, erillinen nopeasti reagoiva valiokunta ja käsittelyn ripeys ja läpinäkyvyys vastaisi tähänkin huoleen. Mikäli kansalaisaloitteita ei käsitellä ja ne raukeavat eduskunnan ajan puutteen vuoksi, on kansalaisaloite malli turha, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen (ps)
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
050-5311108

09.07.2018 Puhemiesneuvoston on käsiteltävä kirjelmäkantelu välittömästä - vaatiihan hallituskin meiltä ripeää toimintaa

Sotevaliokunta on kokenut kolauksen, kun sille on annettu epäluottamuslause. Suurta ja vastuullista sote-uudistusta on vaikea lähteä käsittelemään ilmapiirissä, jossa keskusta ja sinisten edustaja ovat ilmaisseet, että valiokunta ei olisi toimintakykyinen. Opposition edustajana koen, että syytökset ovat olleet rankkoja ja kohtuuttomia. Jotta valiokunnan työilmapiiri ja työhyvinvointi säilyvät, on syytä selvittää tämä asia ennenkuin valiokunta kokoontuu seuraavan kerran eli 20.8. ja 3.9. Kokoukset on ylimääräisiä kokouksia juurikin sote-lakien takia.

Hallitus on painostanut sosiaali- ja terveysvaliokuntaa toimimaan nopeasti ja ripeästi, jotta sotelait saadaan vietyä eteenpäin. Puhemiesneuvoston olisi syytä nyt myös itse toimia ripeästi ja kiirehtiä kannanottonsa kanssa, jotta valiokunnan työrauha saadaan palautumaan.

Sotesta ja valiokunnan tunnollisesta työskentelystä sen parissa tuli kirjelmäkantelun jälkeen kesäteatterinäytös, jollaista ei olisi voinut uskoa. Kirjelmää ei voi piilottaa maton alle vaan se on käsiteltävä viivytyksettä. Valiokunta ei ole ansainnut tällaista varjoa päälleen.

17.06.2018 Juvonen ja Eerola mukana presidentti Sauli Niinistön Kultaranta keskustelussa Naantalissa

Perussuomalaisten kansanedustajat Arja Juvonen ja Juho Eerola osallistuvat Tasavallan presidentti Sauli Niinistön järjestämään Kultaranta keskustelut- tilaisuuteen 17-18.6. Naantalissa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelutilaisuudessa Naantalin Kultarannassa pohditaan maailman menoa kansainvälisen järjestelmän, kansainvälisten järjestöjen ja kestävän kehityksen kannalta. Myös tyttöjen ja naisten asema ja häirintä ja nuorten miesten syrjäytyminen ovat keskusteluissa mukana.

-Arvostamme presidentti Sauli Niinistöltä saatua kutsua Kultaranta keskustelut- tilaisuuteen. Kutsu on meille molemmille ensimmäinen. Keskusteluissa on esillä ulko-, ilmasto,-ja eu- politiikkaa mutta myös hyvinvointiin liittyviä teemoja. Keskusteluissa on tarkoituksena pohtia laajasti maailmanjärjestyksen, kansainvälisten instituutioiden ja elämäntapamme tilaa. Aiheita käsitellään kolmessa yhteisessä keskustelussa ja kolmessa pienryhmäkeskustelussa, kansanedustajat Juvonen ja Eerola kertovat.

Keskustelujen otsikkona on ”Pallo hallussa?” ja keskusteluja voi seurata suorana tv lähetyksenä Yle 1:stä tai Ylen Areenasta ja myöhemmin myös Yle Areenan tallenteilta.

Arja Juvonen
kansanedustaja
Uudenmaan perussuomalaiset naiset pj.
Sosiaali-ja terveysvaliokunta
P. 050-5311108

Juho Eerola
kansanedustaja
Hallintovaliokunnan pj
Perussuomalaiset puolueen 3vpj.
P. 050-5120513

28.05.2018 Sotelystin hinta kansalaiselle on avoin piikki- asiakasmaksulakia ei haluta tuoda näytille, sillä kansalaisen kukkarolla tullaan käymään

Hallitus ei kerro Suomen kansalaisille sitä, että mitä tämä sotelysti tulee maksamaan kansalaiselle. Kansalaisen kukkarolla tullaan varmasti käymään entistäkin enemmän, sillä maksumies etsitään aina palveluille. Kansalaisen sotepiikki on auki - varautukaa maksamaan ylimääräistä. Valtiolla ei ole olemassa Roope Ankan rahakirstua, toteaa kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

-On kerrassaan käsittämätöntä, että asiakasta eniten koskettavaa asiakasmaksulakia ei ole tuotu lakipakettien rinnalla lainkaan käsittelyyn. Sitä ollaan kuitenkin uudistamassa ja se tulee joskus ”myöhemmin”, niin milloin, Juvonen kysyy.

-Hallitus pimittää sitä tärkeintä tietoa, hintaa. Ei sotetaloa näin tule rakentaa, että että ensin luodaan rakenteet ja raamit ja vasta sitten etsitään maksumies tälle kaikelle. Rahoituksen riittämättömyys on ollut yksi asiantuntijoiden suurimmista huolenaiheista. Tästä voi vain viettää sen johtopäätöksen, että valinnanvapauslainsäädäntö on suuri puhallus, jossa kohteena on suomen kansalainen, Juvonen toteaa.

-Hallituksen puheet ovat vastuuttomia ja tämä peli laitettava nyt poikki. Valtionbudjetissa sosiaali- ja terveydenhuollon osuus budjetista on toiseksi suurin. Suuria menoja on tulossa myös jatkossa. Yleensä maksaja on asiakas itse. Miten on hallitus, kuinka paljon asiakasmaksut tulevat tulevaisuudessa nousemaan ja minkä suuruinen on asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin arvo, kun esimerkiksi vanhus tai vammainen lähtee hankkimaan toisin sanoen ostamaan itselleen sillä palvelua. Myös asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin arvo on avattava: paljonko asiakas itse joutuu laittamaan lisärahaa saadakseen laadukkaan palvelun itselleen, Juvonen kysyy.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sotevaliokunta
050-5311108

17.05.2018 Epäonnistunut saattohoito on myös potilasvahinko - potilaan äänen vaiettua kuka vaatii hänelle oikeutta - Saattohoitolaki turvaamaan potilasta

Potilasvahingot ovat nousseet viime aikoina runsaasti julkiseen keskusteluun. Jokainen potilasvahinko ja hoitovirhe on liikaa, luo kärsimystä ja kustannuksia ja heikentää luotettavuutta suomalaisen terveydenhuollon palveluihin. Tilanne on kestämätön ja vaatii välittömiä toimenpiteitä. Potilasvahingot on saatava laskuun, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) vaatii.

-Potilasvahingoksi mielletään vahinko, josta potilas lähtee itse valittamaan hoidossaan tapahtuneesta virheestä ja hän saa siitä myös mahdollisesti korvauksia. Kuitenkin on olemassa myös sellaisia potilasvahinkoja ja hoitovirheitä, joissa potilas ei voi itse enää olla hakemassa oikeutta itselleen. Tällaisia tapahtuu esimerkiksi saattohoidossa. Näistä vahingoista puhutaan hyvin harvoin julkisuudessa saati sitten lähdetään omaisen tai läheisen voimin valittamaan. Tapahtumat hyväksytään hiljaisesti, sillä prosessit lähteä valittamaan tai nostamaan epäkohtia esiin näissä tilanteissa ovat omaisille ja läheisille erityisen raskaita. Myös potilaan ääni on vaiennut, eikä hän voi enää hakea oikeutta itselleen, Juvonen muistuttaa.

-Hyvän ja laadukkaan saattohoidon järjestäminen Suomessa on nostettava keskiöön myös potilasvahinkoihin ja hoitovirheisiin liittyvissä keskusteluissa. Potilaan saattohoidossa tapahtuneet viivytykset, puutteet ja heikkoudet ovat potilasvahinkoja ja hoitovirheitä. Ne ovat itseasiassa potilasvahingoista niitä pahimpia ja syvimpiä. On hyvin surullista, että niiden vahinkojen todistajaksi jää usein kuitenkin vain omainen ja läheinen. Epäonnistunut saattohoito päätyy harvoin ilmoituksen tasolle, Juvonen sanoo.

-Olemme juuri käsitelleet eduskunnassa eutanasia kansalaisaloitteen, jonka myötä hyväksyimme lausuman, jolla korostamme saattohoitolainsäädännön selvittämisen tarpeen. Olen tehnyt myös lakialoitteen sekä lukuisia kirjallisia kysymyksiä liittyen saattohoidon kehittämiseen. Vastaukset kirjallisiin kysymyksiini lain tarpeellisuudesta ovat toistuvasti olleet ministeriöstä pidättyväisiä. En voi mitenkään ymmärtää saati hyväksyä ajattelua, jossa pelkällä informatiivisesti ohjauksella tai suosituksilla kuvitellaan laitettavan suomalainen saattohoito kuntoon. Ajattelu on ontuvaa ja loukkaa saattohoidossa olevan potilaan oikeuksia, Juvonen sanoo.

-Pidän ehdottomana sitä, että Suomeen säädetään saattohoitolaki. Vain sen myötä voimme turvata hyvän hoidon saattohoitopotilaalle valtakunnallisesti, voimme ennaltaehkäistä potilaan kärsimystä ja saattohoidossa tapahtuvia hoitovirheitä. Miksi laki - sillä lailla on maata rakennettava (vanha sananlasku), Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311108

11.04.2018 Laittomasti maassa oleskelevan säilöönoton hinta 200 euroa/vrk, Suomimummon 70 euroa/vrk - jossakin mättää ja pahasti

Tämä pistää miettimään. Kun Suomimummon hoitopaikan hinta on tingitty minikilpailutuksen jälkeen jopa 70 euroon/ vuorokausi ( palveluntuottajien tingitty hinta muun muassa PohjoisKarjalassa) ja siihen pitää sisältyä ympärivuorokautinen hoito ja hoiva, ruoka, asuminen, vaatteet, kuntoutus, ulkoilu, hoitajien palkat yms perusasiaa, niin paperittoman maassaoleskelevan säilöönoton hinnaksi saadaan 200 euroa/vuorokausi. Mielestäni jossakin mättää ja pahasti ja kustannusarviot ja kulut on laskettu jommassa kummassa tapauksessa väärin.

Seuraan suurella pelolla suomalaisen vanhustenhoidon tilannetta ja saan yhteydenottoja liki päivittäin. Viimeisin yhteydenotto tuli valokuvien kera, joilla omaiset lähestyivät minua. Kuvilla haluttiin näyttää vanhuksen tilanne illalla, kun omainen oli mennyt tervehtimään läheistään. Vanhuksen tilanne on kuvassa karu: kauttaaltaan märät päällyshousut, paidan reunat ja likomärkyyttä pursuava vaippa. Onko tällaisessa vanhustenhoidossa resurssit kohdallaan? Miten olisi pieni priorisointi jostakin muusta kuin vanhustenhoidosta?

Valinnanvapauslainsäädäntö ei tule tuomaan parannusta vanhustenhoitoon, mikäli sinne ei kohdenneta erityistä korvamerkittyä rahaa. Vanhustenhoidon kasvavia kustannuksia sanotaan yhdeksi syyksi tehdä laaja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Teksti on ollut karua hallitustaipaleesta toiseen, aina vanhustenhuollon kustannukset, jotka ajavat Suomen taloustilannetta ahdinkoon.

Vanhustenhuollon puolesta on puhuttava niin, että siinä on sydän mukana. Vanhus ei ole kustannuserä vaan ihminen. Miksi vanhusten ihmisarvoa loukataan niin, että he joutuvat odottamaan vuoroaan päivästä toiseen märissä vaipoissaan näkymättömissä? Valokuva pöydälläni toi taas yhden vanhuskohtalon esiin, tämä on niin nöyryyttävää ja ihmisarvoa loukkaavaa sellaista ihmistä kohtaan, joka on rakentanut Suomea sota-ajan jälkimainingeissa sitkeästi ja valittamatta. Kyllä, jossakin mättää ja pahasti.

26.03.2018 Hoitajia uhataan irtisanomisilla - Ministeri vastaamaan hoitajien pakkorokottamisesta

Asiantuntijatyöryhmä esitti alkuperäisessä lakiesityksessä työntekijöiden rokottamista koskevasta säännöstä siten, että lakia ei saisi soveltaa siten, että rokotuksesta kieltäytyvä työntekijä menettäisi työpaikkansa tai että häntä ei otettaisi lainkaan työhön. Tuo ehdotus kuitenkin poistettiin hallituksen esityksestä. Kuitenkin hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa todetaan rokotteen ottamisen olevan vapaaehtoista. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä on nyt kysyttävä, että onko valiokunnalle tuotu asiaan liittyen kaikki mahdollinen tieto. Rokotuksista vastaavan ministerin olisikin nyt astuttava esiin ja kerrottava, miten työnantajan tulee tätä tartuntatautilain 48 pykälää soveltaa.

Onko lakiesitystä laadittaessa ollut tieto siitä, että pahimmillaan laki voi aiheuttaa laajoja irtisanomisia tai irtisanoutumisia? Miten sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä itseään on kuultu tätä lakia valmisteltaessa? Onko tiedotus ollut niin hoitoalan liitoilta kuin myöskin työnantajalta riittävää, jotta alan opiskelijat ja jo ammatissaan toimivat ovat saaneet riittävää informaatiota asiasta? Miten rokotuksiin liittyvät kysymykset, haitat ja jopa pelot on huomioitu?

Suomalaisia on järkyttänyt suuresti sikainfluenssa rokotteen aiheuttamat lasten ja nuorten narkolepsia tapaukset. Tuollainen tapahtumaketju on omiaan lisäämään ihmisten pelkoa rokottamiseen liittyen, eikä siihen pelkoon ole kukaan muu syyllinen, kuin kyseisen rokotteen valmistajat ja taustatoimijat. Suomalaisia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä ei saa syyllistää siitä, että heillä on kysymyksiä liittyen rokottamiseen. Suomalaiset eivät ole rokotevastaista kansaa, enkä sellainen ole itsekään. Vapaaehtoisista rokotuksista on kuitenkin kyettävä keskustelemaan avoimesti. On itsemääräämisoikeuden vastaista, mikäli tartuntatautilain määritelmä onkin niin, että vapaaehtoinen rokotus on pakollinen hoitoalan henkilölle ja mikäli näin ei tee, työsuhde irtisanotaan.

Olen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen ministeriölle, mutta ministerin on myös vastattava julkisesti tähän asiaan. Hoitajilla on nyt terveydenhuollon sektorilla hätä ja heille on vastattava heti.

23.03.2018 Pikavipeillä tekohengitystä sotelle ja maakunnille

Meillä on erittäin suuri syy olla huolissaan riittävästä rahoituksesta ja siitä, miten koko Suomi ja kaikki sen maakunnat tulevat pärjäämään. Meillä on täysin erilaisia alueita ja kustannuskehitystä, mutta vastuut järjestää palveluja ovat kuitenkin kaikille samat.

Hallitus tekeekin maakunnille karhunpalvelusta ja tarjoaa rahapulaan joutuneelle maakunnalle tukea muun muassa lainan ja valtiontakauksen muodossa. Lakitekstissä sanotaan jo ennakoivasti, että maakuntien taloudellisten vaikeuksien syyt ja laajuus sekä niiden korjaamiseksi vaadittavat toimenpiteet voivat vaihdella huomattavasti. Hallitus tarjoaa kunnon kauppamiehen tavoin ”pikavipin” muodossa otettua mahdollisuutta eli velkataakkaa maakunnalle ja kaikkihan me tiedämme, mihin se pahimmillaan johtaa. Mistä ihmeestä maakunnat maksavat velkansa takaisin? Maakuntia ohjataan ottamaan syömävelkaa, mikä ei ole missään muodossa kannattavaa. Kuntalaisten, ihmisten palvelutason turvaamiseksi joissakin maakunnissa voi olla aivan pakko ottaa lainaa, jotta selviää. Toki pykälässä puhutaan myös valtionavustuksen mahdollisuudesta, mutta kaikkihan on harkinnanvaraista.

Olemme jälleen kerran törmänneet tässä sote- maakuntalakipaketissa kyseenalaiseen asiaan, pikavippi pykälään. Tätä saa hallitus avata ja selittää meille nyt oikein kunnolla. Ajaako hallituksen hurjat säästötavoitteet, sote ja maakuntauudistus maakunnat ahdinkoon ja pikavippikierteeseen sen sijaan, että palvelut sujuvoituvat ja ihminen saa sen kauan kaipaamansa avun, tuen ja hoidon. Nyt on kyseenalaista lakitekstiä - tekohengitystä sotelle ja maakunnille.

Hallituksen esitys 15/2017 lakiehdotus 4, luku 2, pykälä 7, 8.

15.03.2018 Hei Hoitaja - tunnusta heti!

Eilinen päivitykseni liittyen vuosikymmenten säästöukaaseihin hoitoalalla on aiheuttanut sen, että yhä useampi hoitaja "tunnustaa" rikkoneensa säästövaatimuksia työuransa varrella.

Sotea perustellaan sillä, että se tuo säästöjä. Kysynkin, että milloin hoitamisesta on tullut halpaa? Minä olen hoitajaurallani saanut koko ajan käskyä säästää. On säästetty kaikesta! Loppuuko ihmisestä säästäminen Soteen? Missä on se Roope Ankan rahakirstu?

Meille on sanottu, että säästä vanhusten vaipoista, pesulapuista, jopa pyykättävistä vaatteista, vuodevaatteista ja pyyhkeistä. Säästä mehusta, laboratoriokokeista, rasvoista, lääkkeistä. Ajasta. Säästä jopa voisilmästä tai kiisselitipasta aamupuuroon. Tämä on ollut hulluutta!

Minä tunnustan, että en ole totellut. Olen ollut tuhlari ja ajatellut, että joku raja. Olen tuhlannut vanhusten vaippoja: yövaippoja liloja ja vihreitä. Päivävaippoja sinisiä ja keltaisia. Ja niitä sinisiä "kroonikkovaippoja". Kuka muistaa? Ja se puuroon laitettava voisilmä❤️Ja se hoitajan aika. Mutta hei, en ole varastanut enkä hamstrannut - kaikki on mennyt tarpeeseen!

Samoina vuosina, kun säästöt olivat esim. Helsingin kaupungilla pahimmillaan 90 luvulla, me Hoitajatkin jouduimme valitsemaan annammeko lomarahat vai otammeko palkatonta virkavapaata. Samaan aikaan iloiset kansanedustajat kartuttivat hykerrellen sopeutumiseläkettään, jota nyt häpeilemättä nostavat. En ihmettele, että meitä kansanedustajia liki inhotaan. Mutta olen varma, että meitä hoitajia ei inhota!

(Sopeutumiseläke poistettiin vuoden 2011 jälkeen eduskuntaan valituilta, vanhat saivat pitää. Eduskuntaan on saapunut kansalaisaloite sopeutumiseläkkeen poistamisesta. Kannatan! Kiky neuvottelut leikkasivat mm. hoitajien lomarahat nyt laajasti. Vuosi riitti joustoa säästötalkoissa- mielestäni sopimus pitää nyt katkaista. Ei enää leikkausta!)

Hei Hoitaja! Oletko Sinäkin ollut rohkea ja kapinoinut säästöhulluutta vastaan potilaittesi keskellä? Oletko nähnyt ihmisen, potilaan? Ja se on ehkä viitoittanut sittenkin tietäsi hiljaisessa kapinassa - sanotaan sitä vaikka sydämen kapinaksi, kultaisen käskyn tieksi - ymmärryksen alkulähteeksi ❤️

Ja entäpä lääkärit? Onko potilaasi päässyt hoitoon tai tutkimuksiin? Onko säästetty, ettei pääse? Saa jakaa - etsitään kapinoivia ja säästöjä uhmanneita hoitohenkilöitä!

11.03.2018 Hoitohenkilöstö huolissaan- Hoitohenkilöstö pakotetaan ottamaan kausi- influenssarokote tartuntatautilain perusteella

Hoitoalan työntekijät pelkäävät ja ovat jo saaneet vihjailuja irtisanomisista, mikäli eivät ota kausi-inlfuenssa rokotusta. Tuollainen pelottelu on uskomatonta. Hallituksen on nyt syytä vastata selkokielellä, että missä tässä asiassa oikein mennään.

Tartuntatautilain 5 luku 48 pykälä säätää työntekijän ja opiskelijan rokotussuojasta potilaiden suojaamiseksi seuraavasti:

”Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.
Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.

Opiskeluterveydenhuollon on huolehdittava, että työharjoitteluun osallistuvilla opiskelijoilla on 2 momentissa tarkoitettu rokotussuoja.

Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän rokotussuojan osalta työntekijän tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti.”.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä on tullut runsaasti kyselyjä lainsäädännön soveltamiseen liittyen. Henkilöstö kysyy, miten lain pykälää tulee soveltaa työpaikoilla. Henkilöstö on kysynyt, miksi lainsäädännöllä edellytetään niin sanotusti ”pakkorokottamista” kausi-influenssaa vastaan ja siihen suostumista ja sitoutumista. Kaikille kansalaisille vapaaehtoiseen ja riskiryhmille suositeltuun kausi-influenssarokotukseen velvoittaminen on nähty terveydenhuoltoalan henkilöstön keskuudessa yhdenvertaisuutta ja yksilönvapautta rajoittavana, mutta myös heidän omaan potilasturvallisuuteen liittyvänä kysymyksenä. Influenssarokotuksen teho, mutta myös rokotteen mahdolliset pitkäaikaisvaikutukset ihmiselle sekä lukuisten tulevaisuudessa edessä olevien kausi-influenssarokotusten ”pakko-ottaminen” huolestuttaa ymmärrettävästi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Henkilöstöltä on tullut viestiä, jossa he kokevat joutuvansa valitsemaan joko työpaikan tai pakollisen kausi-influenssarokotuksen. Tutkimustietoa rokotuksista kaivataan koko ajan lisää ja tietoa tulisi olla myös enemmän saatavilla. Erityisesti tutkimustieto influenssarokotuksen liittyen olisi tärkeää. Erityisesti lukuja kausi-influenssarokotuksen vaikuttavuudesta olisi tärkeää saada. Myös influenssarokotuksesta aiheutuneista haittavaikutuksista ja niiden määrästä tulisi saada ajantasaista tietoa. Erityisen tärkeää on nyt kuitenkin, että hallitus antaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle välittömästi tietoa siitä, mitä tartuntatautilain rokottamiseen velvoittava pykälä tarkoittaa ja sisältää.

Kirjallisessa kysymyksessä kysyn seuraavia kysymyksiä: miten hallitus aikoo selventää tartuntatautilain 5 luvun 48 pykälään liittyviä epäselvyyksiä sosiaali- terveydenhuollon henkilöstölle? Miten hallitus aikoo lisätä rokotuksiin liittyvän erilaisen tutkimustiedon saantia ja lisäämistä? Miten hallitus vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle liittyen pakkorokottamiseen liittyvään huoleen?

07.03.2018 Helsingin palkanlisämalli hyvä alku- lastentarhanopettajien ja muun sote henkilöstön henkilöstöpulaan vastattava rahalla

Yle uutisoi maanantaina, että pääkaupunkiseutujen kunnat Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat tehneet ”herrasmiessopimuksen”, jonka mukaan lastentarhanopettajien palkoilla ei kilpailla. Espoosta asiaa kommentoi varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila. Hän on jälkeenpäin kertonut käyttäneensä epäonnistunutta ja harhaanjohtavaa tulkintaa.

Pääkaupunkiseudun lastentarhanopettajia koskettavaa palkkakartellia, sellainenhan tässä on kyseessä, on pidettävä erittäin moitittavana. Tilanne ei ole mitenkään uusi, vaan tuttu myös yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön kohdalla. Palkoilla ei kilpailla, eikä niillä houkutella tekijöitä. Jossakin on tehty ns. hiljainen kaappisopimus ja se on olemassa. Tuntuu todella ala-arvoiselta, että on lähdetty tällaiselle linjalle, Espoon kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Arja Juvonen (ps)sanoo.

Myös OAJ:n työmarkkina-asiamies Timo Mäki on kutsunut Ylen haastattelussa tilannetta palkkakartelliksi. OAJ selvittää, onko kyseistä käytäntöä myös muualla Suomessa.

Hyvä, että OAJ on tarttunut asiaan sen vakavuutta vaativalla tavalla. On ikävää kuulla, miten erittäin tärkeän ja vaativan ammattihenkilöstön palkkakehitystä on junailtu. Kysyntä ja tarjonta on haluttu saada kohtaamaan näin- jos me emme saa lastentarhanopettajia tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöitä, ette tekään.
Toisaalta tieto on myös hyvästä ja mahdollistaa nyt avoimen keskustelun rahasta ja palkitsemisesta. Haluammeko osaavaa henkilöstöä, joka myös sitoutuu työhönsä, Juvonen kysyy.

Henkilöstövaje on totta niin lastentarhanopettajien mutta myös esimerkiksi vanhustenhoivan työntekijöiden kohdalla. Henkilöstövajeeseen on mahdollista vastata. Erilaisia työsuoritukseen perustuvia palkanlisiä on syytä ryhtyä pohtimaan laajasti. Helsingin kaupunki nostaa kissan ensimmäisenä pöydälle myöntämällä tuhannen euron palkanlisän töihin tulevalle lastentarhanopettajalle. Helsingin kaupungin malli ei ole mikään uusi, sillä kaupunki maksoi ylimääräisiä palkanlisiä jo 80 luvun lopulla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle, jotta heitä saatiin houkuteltua raskaille ja vaativille vanhustenhoivaosastoille töihin. Myös vuokraasunnon saamisessa helpotettiin ja sellaisen sai heti työpaikan saatuaan. Nämä ovat monelle työuraansa aloittavalle tai työn perässä muuttavalle henkilölle ratkaisevia ja tärkeitä, Juvonen sanoo.

Helsingin uusi malli, jossa lastentarhan opettajalle maksetaan tuhannen euron bonus on erittäin hyvä malli ja hyvä alku. Pääkaupunki ymmärtää sen, että rahalla houkutellaan, sillä pelkkä kutsumus ei elätä. Espoon ja Vantaan ja tarvittaessa myös muun Suomen, tulisi ottaa nyt Helsingistä mallia ja ryhtyä kehittämään yhteistyöllä mallia, joka houkuttelee ja palkitsee, ei junnaa paikoillaan. Juvonen esittää.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311108

13.02.2018 Naisen urakehityksen pysäyttää työnantaja ja rekrytoinnista vastaavat - ei kotihoidontuki tai perhevapaa

Kokoomuksen ministerin sanat kuulostivat kammottaville. Miten on mahdollista, että ihmiselle tärkeä asia, perheen perustaminen, lasten syntymä ja isäksi ja äidiksi kasvaminen nähdään tasa-arvon vastaisena ja luutuneena roolimallina. Näillä asioilla ja muutaman vuoden töissä poissaololla ei ole ehkä sittenkään mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. Lapsiajan jälkeen palataan työelämään. Vaippa-arjen takaa on kaivettava ne todelliset syyt, miksi naisen urakehitys hyväpalkkaisissa tehtävissä ontuu. Sillä hyvistä palkoistahan me nyt puhumme. Tuskin puhumme tässä lähihoitaja äidin urakehityksestä.

Ministerin kotikaupungissa Espoossa kaupungin johtopaikoilla komeilevat miehet. Mitähän tälle olisi tehtävissä tasa-arvon nimissä? Tasa-arvo lähtee työpaikkojen ja yritysten tasa-arvosuunnitelmista ja reilusta ja asiallisesta rekrytoinnista. Suomalaisissa perheissä on jo tasa-arvo,

Perhevapaauudistuksen kaatuminen on mielestäni hyvä asia. Perheiden päätäntävaltaa lastenhoitoon liittyvissä kysymyksissä ei tule murentaa.

Huonon ja epävarman esityksen eteenpäin vieminen olisi ollut edesvastuutonta ja tuonut tullessaan hätää ja epätietoisuutta lapsiperheille. Ministeri Saarikko puhalsi ihan oikein pilliin ja pysäytti huonon hankkeen tyylillä, josta monen ministerin kannattaisi ottaa mallia. Ei tule olla tuppisuuna tai tumput suorina, jos huomaa hallituksen esityksessä epäkohtia, vaan on toimittava jämäkästi ja rohkeasti.

Perhevapaa ei ole mikään sapattivapaa työelämästä, se ei lyö ketään leiville. Oikeus hoitaa lasta kolme vuotiaaksi on kuitenkin asia, joka on säilytettävä. Suurin illuusio on luulla, tai perhevapaauudistusta sillä myydä, että perheessä usein suurituloisempi isä jäisi vilpittömästä halustaan huolimatta hoitamaan lasta tilipussin romahdettua. Asuntolainoista ja muista kuluista kun ei saa perhevapaata. Hyvä, että asioista aletaan puhua niiden nimillä ja myös raha nousee esille keskustelussa. Raha kun sanelee pitkälti lapsiperheen arkea.

31.01.2018 Häkkänen: Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten tasot arvioidaan - lakialoitteet ja kansalaisaloite odottavat käsittelyä

Tätä on ehditty jo odottaa pitkään. Toivottavasti saamme lisätietoa pian. Tammikuu päättyy tänään. Olen tehnyt kahtena eduskuntakautena lakialoitteet, joissa molemmissa on esitetty lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten tuomioiden koventamista. Lakialoitteiden eteneminen on ollut tuskallisen hidasta, vaikkakin niissä on molemmissa ollut yli sadan kansanedustajan allekirjoitukset. Myös yli 50 000 kansalaisen allekirjoittama samasta aiheesta tehty kansalaisaloite odottaa edelleen eduskunnan "hyllyllä" käsittelyä. Näyttääkin uhkaavasti sille, että kansalaisaloitetta ei ehditä tällä eduskuntakaudella käsitellä.

Syitä hitauteen voi vain pohtia. Rangaistusten yleisten linjausten määrittelyn selvittäminen on varmasti yksi syy, mutta varmasti myös tuomioiden koventamisesta seuraavat kustannukset pelottavat. Tiedämme kaikki, että rangaistusten tason nostaminen tulisi lisäämään yhteiskunnan kustannuksia, sillä rikoksen tekijät joutuisivat vankilaan. Kustannukset eivät saa kuitenkaan olla syynä siihen, etteikö rangaistusasteikkoja tule koventaa. Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat tekoja, joista tulee langettaa teko vastaava tuomio. Onko lapseen kajonneen paikka vapaudessa - siinäpä miettimistä asiasta päättäville päättäjille.

Paitsi rangaistustasot myös seksuaalirikosten oikeuskäsittelyn kestot tulisi määritellä. Tuntuu kohtuuttomalta, että teon uhriksi joutunut lapsi voi joutua odottamaan asian ratkaisua hyvinkin pitkään. Jos tuomioista valitetaan ja käsittelyt pitkittyvät ja viivästyvät, on asiasta uhrille suurta ja merkittävää haittaa ja painolastia. Lapsiin kohdistuneet rikokset tulisi käsitellä nopeutetussa käsittelyssä tehokkaasti ja viivyttelemättä.

Lapsuus on äärettömän lyhyt aika ja jos sen ajan joutuu taistelemaan pitkään näiden asioiden keskiössä, on sillä väistämättä omat vaikutuksensa koko ihmisen loppuelämään. Kun aikuinen tekee pahan teon lapselle hän on tehnyt valintansa ja on siitä hyvästä saatettava kärsimään tekonsa seuraukset tuomittuna. Rangaistukset eivät saa suojella tekijää vaan uhria.

19.01.2018 Vanhusten huutokauppaa minikilpailutuksella

Minikilpailutusta järjestetään myös yksittäisen vanhushoivapaikan hankinnassa. Kun vanhus tarvitsee ympärivuorokautisen hoivapaikan, hänet kilpailutetaan kisassa, johon valitaan muutama yritys, jotka sitten reaaliajassa päivittyvien ja antamiensa tarjousten perusteella kilpailevat vanhuksesta. Hintaa poljetaan alas, kunnes minihinta saavuttaa pisteensä.

Tämä on järkyttävä suuntaus ja soteuudistuksessa tämä suunta on se, jolla säästöt haetaan. Ei ole muuta tietä, säästöt syntyvät ja ne nyhdetään nöyryyttävästi vanhusten hoidon, mutta myös arvon, alasajolla.

Vanhukset huutokaupataan kuin huutolaiset tai tavara ikään, mutta erona perinteiseen huutokauppaan on se, että kun yleensä huutokaupassa korkein tarjous voittaa niin tässä voittaakin alhaisin tarjous.
Se hoivaalan palvelutuottaja, joka on valmis polkemaan myös omat palveluhintansa jo entisestään alemmas, on voittaja.

On päivän selvää, mitä tapahtuu. Ei ole uutinen tai yllätys, että tilaaja voittaa ja saaja häviää. Alehinnoin ei voi järjestää hyvää, laadukasta ja turvallista vanhustenhoitoa. Tämä pudottaa myös pienet hoivaalan pk yritykset pois markkinoilta, sillä eivät he voi tuottaa palvelua pilkkahintaan ja lähteä polkemaan hintojaan. Mistä he oikein ryhtyvät tinkimään? Ruoasta, hoitotarvikkeista vai hoitajista? Voiko esimerkiksi 70 euron vuorokausihinnalla tuottaja järjestää vanhuksen hyvän ja laadukkaan ympärivuorokautisen hoivapaikan ja hoidon, kertokaa se pk yritys, joka kykenee.

Suuret toimijat ryntäävät sitten ostamaan nämä pienet hoivaalan yritykset ja pienhoivayrittäjyyden markkinat on näin tuhottu. Hoivaalan pienyrittäjyys ajetaan alas ja samalla naisvaltaiselle yrittäjyydelle näytetään kaapin paikka. Moni hoivaalan pienyritys on juuri naisyrittäjän ylläpitämää. Puhelimet soivat tiuhaan - isot toimijat tekevät ostotarjouksiaan ja sotemarkkinat vallataan heidän haltuunsa.

Ongelmia on runsaasti myös kotihoidossa, sillä laitospaikat ajetaan alas ja huonokuntoiset vanhukset kärvistelevät kodeissaan oman onnensa nojassa hoitajan käydessä harvakseltaan ja kiireellä. Pitkien etäisyyksien Suomessa ja esimerkiksi maaseudulla tämä on arkea. Espoossa tapahtunut kotihoidossa olleen vanhuksen menehtyminen yksin kodissaan on hirveä uutinen ja ravistelee samalla koko hoivakenttää.

Tämäkö oli se satavuotias Suomi, jota niin hehkutettiin. Tämä on järkyttävä Suomi. Perussuomalaiset vaativat nyt heti otetta ja ryhtiä vanhustenhoitoon. Kriisikokous pystyyn, hallitus.

10.01.2018 Huudan ministeriä, oikeuskansleria, työnantajia, päättäjiä, liittoja ja kolmikantaa ratkaisemaan hoitajien hätätilanteen Meilahden sairaalassa

Hoitajien ääni on kuultava ja huudankin nyt paitsi hoitajana myös päättäjänä asiasta vastaavaa ministeriä, oikeuskansleria (periaatteelliset ja laajakantoiset kysymykset), liittoja, työnantajia, meitä kaikkia päättäjiä ja kolmikantaa esiin kommentoimaan ja ottamaan kantaa tähän vakavaan tilanteeseen, mutta myös ratkaisemaan tämän hoitajien hätätilanteen Helsingin Meilahden sairaalassa. Tilanne ei ole uusi eikä yllättävä. Miksi nämä viestit hoitotyön kentältä ja hoitajilta saavat vain jatkua ilman että niihin puututaan? Tarvitsemmeko aina sen oman tai läheisen kokemuksen "maata paareilla matkalla leikkuriin ja tosielämän teho-osastolle", ennen kuin olemme valmiita muutoksiin. Nämä hoitajat ovat kirurgin oikea käsi ja tarvitsevat huomion ja heidän hätähuutoonsa on vastattava heti.

Leikkausosaston hoitajat ovat jo keväällä kirjoittaneet kirjeen johdolle, jossa he ovat kertoneet työolojen vaikeudesta. Kohtuuttomia ja pitkiä työputkia, jatkuvaa varallaoloa ja epäsäännöllisiä työaikoja ilman kunnollista vapaata palautua raskaan työn aiheuttamasta väsymyksestä. Lisäksi tulevat esille myös palkkaukseen liittyvät epäkohdat: osaavan, koulutetun ja työhönsä sitoutuneen leikkaussalihoitajan palkka ei vastaa työn vaatimuksia.

Meilahden johto on todennut, että hoitajien viesti otetaan vakavasti, mutta toimet tilanteen parantamiseksi ovat hitaita. Miksi ihmeessä? Johdon tehtävä on varmistaa potilasturvallisuuden varmistaminen sairaalassa. Sairaalan on ryhdyttävä hakemaan ja houkuttelemaan tosissaan henkilöstöä ja ryhdyttävä myös perehdyttämään sitä järjestelmällisesti. Koulutukseen ja perehdytykseen on saatava lisää resursseja ja henkilöstön määrää on lisättävä. On totta, että erikoisalojen osaaminen tulee vain pitkällisellä harjoittelulla ja siksikin perehdyttäminen on tärkeää. Myös alan opiskelijoiden huomioiminen harjoittelun ohessa on tärkeää ja tehohoidossa ja leikkauspuolella hyvin pärjäävät ja taitavat opiskelijat tulisi yrittää saada innostumaan suuren sairaalan työpaikoista. Työn ohessa on tarjottava asuntoja ja muita mahdollisia etuja jäädä pääkaupunkiseudulle työskentelemään. Erityisen tärkeä on palkkaus ja on syytä ryhtyä maksamaan näissä tilanteissa työntekijöille reiluja ylimääräisiä ikä- kokemus- osaamis- ja varallaololisiä.

09.01.2018 KELA myöntää, että paperittomia ei tilastoida - PS esitti eduskunnassa paperittomien rekisteröintiä vihreiden ja KD:n kannattamana

Artikkelissa mainittiin myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa esittämäni vastalause, jossa perussuomalaiset kritisoi lakiesitystä liittyen muun muassa sen tuomiin vetovoimatekijöihin jäädä maahan laittomasti.

Artikkelissa Kelan Marja-Leena Valkonen kertoi, että Kelan mukaan ei ole mahdollista laskea, paljonko paperittomat ovat saaneet tukea maksusitoumuksella lääkkeisiin tai elintarvikkeisiin, sillä paperittomia ei pysty erottelemaan muista asiakkaista tilastoinnin tietoaineistoissa.

On epäkohta, että paperitonta ei voida identifioida vaan hän voi esiintyä vailla henkilöllisyyttä. Henkilö voi hakea useaan otteeseen palveluja ja käyttää näin väärin hyväkseen yhteiskuntaa. Näin myös todelliset laittomasti maassa oleskelevien paperittomien sosiaalipalvelujen kustannukset jäävät selvittämättä.

Perussuomalaiset nostivat tämän epäkohdan esiin eduskunnassa lain käsittelyn yhteydessä ja esitimme lausumaa, jotta laittomasti maassa olevat palvelujen piiriin hakeutuvat paperittomat rekisteröidään, jotta heidän henkilöllisyytensä voidaan varmistaa.

Lausuma sai taakseen myös 14 vihreiden ja 4 kristillisdemokraattien kansanedustajaa. Perussuomalaisten tekemä politiikka on ollut järkiperusteista, asiallista ja viisasta politiikkaa ja ehdottoman merkittävää aikoina, jolloin maassamme oleskelee laittomasti tuhansia paperittomia henkilöitä. Haluamme tietää kustannukset ja niitä hakeneet henkilöt.

Perussuomalaiset esittivät lakiin myös muita lausumia , jotka nekin kaikki saivat kannatusta vihreiltä ja KD:ltä. Pidän tätä erittäin hyvänä asiana. Se kertoo, että puoluerajat ylittäen on mahdollista toimia näissäkin asioissa yhteistyössä. Olemme edenneet rakentavasti ja sellaisilla lausumilla, että niiden sisältö on asiapohjaista ja merkittävää meille kaikille suomalaisille. Asioista pitää pystyä puhumaan avoimesti ja niiden oikeilla nimillä. Se, että haluaa faktoja ja perusteellista pohjaa asioille ei ole huonoa toimintaa kansanedustajilta.

Hallitus on rakentanut nyt sellaisen mekanismin laittomasti maassamme oleskeleville ja jo kielteisen päätöksen oleskelulleen saaneille henkilöille, että oksat pois. Ei ole kenenkään etu, että kielteisen päätöksen saaneet ja näin myös laittomasti maassa oleskelevat jäävät Suomeen.

Lausumamme 4 kpl lain yhteydessä olivat kaikkiaan seuraavat:

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimiin rekisteröidäkseen kiireellisiin ja välttämättömiin sosiaalipalveluihin hakeutuvat laittomasti maassa oleskelevat henkilöt, jotta heidän henkilöllisyytensä voidaan varmistaa,

Eduskunta edellyttää, että laittomasti maassa oleskelevien kiireellisten ja välttämättömien sosiaalipalvelujen kustannuksia seurataan erittäin tarkasti.

Eduskunta edellyttää, että hallituksen esittämät lakimuutokset eivät toimi vetovoimatekijöinä laittomasti maassa oleskeleville vaan sen sijaan kannustavat laittomasti maassa oleskelevia poistumaan maasta kielteisen turvapaikkapäätöksen sekä kiireelliset sekä välttämättömät sosiaalipalvelut saatuaan.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy selvittämään, miten kiireelliset ja välttämättömät sosiaalipalvelut järjestetään ja kustannetaan muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa ja tuo tämän tiedon eduskunnalle

Lähetetty iPadista

09.01.2018 SAK:n uutisointi irtisanomisten vähenemisestä harhaanjohtava ja yksisilmäinen - kosiskelee hallitusta YT- tilastojen kautta

Miksi ihmeessä SAK uutisoi asiaa näin kepeästi ja yksisilmäisesti? Näyttää sille, että SAK on ryhtynyt kosiskelemaan hallitusta YT- tilastojen kautta.

Uutinen on harhaanjohtava, eikä kerro todellista tilannetta työntekijöistä tehtävistä säästöistä, irtisanomisista, jotka tapahtuvat pakotetulla ja hiljaisella sopimisella, sillä muuta vaihtoehtoa irtisanomisuhan alla olevalla ja nurkkaansa ajetulla työntekijällä ei irtisanomistilanteessa ole.

Suomeen on tullut tapa, jossa työnantajat ja erityisesti suuret yhtiöt, eivät enää irtisano ihmisiä vaan tarjoavat ns. paketteja. Tämä tarkoittaa yhdessä sovittua työsuhteen purkua, jossa työnantaja ilmoittaa yt-neuvottelujen päättyneen. Säästöjä on löytynyt neuvottelujen aikana ja tyytyväisenä voimme ilmoittaa, että yhtään henkilöä ei tulla irtisanomaan. Todellisuudessa yhtiön henkilöstömäärä on voinut pienentyä esimerkiksi 10% näiden edellämainittujen pakettiratkaisujen avulla, luottamusmiehenä itsekin aikoinaan toiminut Juvonen muistuttaa.
Käytännössä henkilöstöllä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin allekirjoittaa tarjottu sopimus. Pakettiratkaisussa saa yleensä muutaman extrakuukauden korvauksen irtisanomisajan palkalle. Jos ei tuona aikana löydä uutta työtä joutuu työttömyystilastoihin. Työnantajien näin toimiessa normaalit yt-irtisanomislakien takaisinotto velvollisuudet eivät myöskään sido yhtiöitä, sillä työntekijä on sopimuksen tehtyään "itse vapaaehtoisesti irtisanoutunut".

Työsopimuslain mukaan työnantajalla on työntekijän takaisinottovelvollisuus tietyin edellytyksin. Kun työntekijä on irtisanottu taloudellisista ja/tai tuotannollisista syistä tai yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä, työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä, mikäli työnantaja tarvitsee uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisin tehtäviin neljän kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä.

Jokainen voimme miettiä, ketkä työntekijät joutuvat tyypillisimmin tällaisen sopimusmenettelyllä tehdyn hienovaraisen irtisanomisen piiriin - kyllä siellä on paljon juurikin ikääntyneitä työntekijöitä.

08.01.2018 Aktiivimalli on esimerkkitapaus epäonnistuneesta lakihankkeesta

Aktiivimallin perumisesta tehty kansalaisaloite herättää nyt hallitusväen kansanedustajia jälkiviisauteen, mikä toki on erittäin tervetullutta, mutta jokseenkin myös surkuhupaisaa. Viimeksi asiaan otti kantaa hallituspuolue keskustan Antti Kaikkonen, joka myönsi, että työttömät eivät saa joutua kohtuuttomiin tilanteisiin, jos heillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta osoittaa uudistuksen mukaista aktiivisuutta ( IL 3.1.18).

Tietoa aktiivimallin epäkohdista on ollut saatavana riittävästi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli asiaa tiiviisti. Tuntuu surkuhupaisalta ja jopa eduskunnan resurssien haaskaukselta, että hallitus ei puuttunut aktiivimallin epäkohtiin ajoissa vaan uhmakkaasti ajoi asian loppuun saakka. Aktiivimalli keskusteluissa ja asiantuntija kuulemisissa tuli selkeästi ilmi asiaan liittyvät epäkohdat työllistymiseen ja aktivointiin liittyvissä kysymyksissä. Laki olisi pitänyt viimeistään perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen vetää pois. Perussuomalaiset esittivät lain hylkäämistä niin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuin myös täysistunnossa.

Perustusvaliokunta lausui, että työttömillä ei erilaisista yksilöllisistä syistä ole yrityksistään huolimatta välttämättä mahdollista täyttää lain tarkoittamaa aktiivisuusvaatimusta ja että ehdotusta ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana. Myös työ- ja tasaarvovaliokunta lausui, että aktiivisuuden määritelmää tulee tarkentaa. Se myös korosti, että aktiivimallin toimeenpano ja toteuttaminen ovat hallinnollisesti raskaita.

TE toimistot eivät pysty järjestämään kaikille toimenpiteitä ja palveluiden saatavuudessa on isoja alueellisia eroja. Tästä tulee myös viestiä jatkuvasti ainakin itselleni.

Hallitus puolustelee esitystä sillä, että siihen liitetyllä lausumalla on tarkoitus seurata lain tilannetta tulevassa. Lausumat ovat loppujen lopuksi välillä kevyitä ilmauksia ja niiden toteutumista voidaan joutua odottamaan vuosikausia. Lausuman varaan ei voi jättää työttömän asiaa.

Ja mitä tulee kokoomuksen edustaja Juhana Vartiaisen ajatteluun siitä, että työttömän tulisi olla valmis muuttamaan työn perässä kuin sormia napsauttamalla on todettava, että koti ja perhe eivät ole niin vain liikuteltavissa, sillä ne eivät kulje pyörillä. Eikö työttömällä ihmisellä ole nykyhallituksen mielestä oikeutta edes kodin ja perheen pysyväisyyteen?

Kansalaisaloite aktiivimallin kumoamisesta saapuu eduskuntaan ja uskon vahvasti sen voimaan. Hallitus ei ymmärtänyt ajatella aktiivimalli-esityksensä varjopuolia saati sitten mahdollisen kansalaisaloitteen voimaa tässä asiassa. Nytpähän näkevät.

03.01.2018 Veikkolan jätevesipumppaamon vuoto vakava asia - automaatiotekniikka valvomaan oman onnensa nojassa seisovia laitoksia

Kirkkonummen veden Veikkolan jätevedenpuhdistamosta valui pumppaamon takaiskuventtiilin repeytymisen vuoksi luontoon 160 000 litraa jätevettä, eikä vuodosta ollut tullut kaukohälytystä tai ilmoitusta. Kirkkonummen veden mukaan tällaiseen tilanteeseen ei ole kyetty varautumaan etukäteen. (Hs 3.1.18)

On erittäin huolestuttavaa, jos laitosten huoltovarmuudessa on tällaisia aukkoja. Jos tällainen laitos on ns. oman onnensa nojassa tai toimii etälaitoksena, on automaatiotekniikan ja valvonnan oltava ehdottomasti kunnossa ja hälytyksen kautta on apua saatava paikalle.

Länsiväylä lehti kertoo myös, että kyseiseltä pumppaamolta on ollut ennenkin vuotoja (2.1.18).

Kyseessä on toki resurssien budjetointi ja se, että millä tavalla säästöt kohdentuvat eri asioihin. Nyt on syytä selvittää perusteellisesti, että miten laitteistot saadaan luotettaviksi. Huoltovarmuus ja erilaisten laitosten turvallisuus on tärkeää oli sitten kyse ympäristö- tai muuhun turvallisuuteen, liittyvistä asioista.

Hankintalaki on sekin mainittava tässä asiayhteydessä. Se myös sallii sen, että laatu ratkaisee ja se saa olla myös hankinnassa ykköskriteeri. Tosin tässä sitten joudutaan pohtimaan ne realistiset seikat eli mitä ollaan mistäkin valmiita maksamaan. Pelkkä tahto ei ikävä kyllä riitä parantamaan luotettavuutta ja turvallisuutta vaan tarvitaan myös resursseja eli riittävästi budjetoitua rahaa. Puheet asiakasmaksujen nostamisesta saavat yleensä ihmisten niskavillat pystyyn. Niin ei kuitenkaan tarvitsisi tapahtua. Maksujen mahdollisella nostolla on aina hyvä jarrutella päätöksiä. Kuntalaisten ja veronmaksajien, sekä heidän lähitienoonsa, turvallisuus ja terveys on kuitenkin ykkönen. Se tulee aina muistaa.

Lähetetty iPhonesta