Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 
Vuosi: 2025 - 2024 - 2023 - 2022 - 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008

04.12.2021 Lauantaina tavattavissa Hanko, Raasepori ja Inkoo



10.00 – 11.00 Hanko tori
12.00 – 13.00 Karjaan kävelykatu
14.00 - 15.00 Inkoon S- Marketin edusta klo 14.00 – 15.00.



27.11.2021 27.11. lauantaina Olen tavattavissa Järvenpäässä ja Keravalla



Järvenpään tori klo 10 - 11
Keravan tori klo 12.30 - 13



16.11.2021 Lauantaina 20.11. Karkkilassa klo 10 - 11



Olen tavattavissa 20.11. 2021 Karkkilassa K-Supermarketin edessä, Mäkelänkatu 2, klo 10 - 12.
Uudenmaan PerusNaiset paistavat muurinpohjalettuja. Järjestäjänä Karkkilan perussuomalaiset.



13.11.2021 Olen tavattavissa lauantaina 13.11. Länsi-Uudellamaalla aluevaalitapahtumissa



Lohjan torilla klo 11 - 12
Siuntiossa Capellan parkkipaikalla klo 13 - 14.



05.11.2021 Espoon Leppävaaran Suurmarkkinoilla



Olen tavattavissa Suurmarkkinoilla 6.11. lauantaina klo 12 - 14. Tervetuloa PS teltalle juttusille!



04.11.2021 Ylen Aamu tv ja Radio Ykkönen 5.11.



Olen mukana Ylen Aamutv:ssä klo 7.11. ja radio Ykkösessä klo 7.30. Aiheena koronaan liittyvät kysymykset.



20.10.2021 A-talkissa ja valmiuskurssilla



Osallistun 20.-22.10.2021 Valtakunnalliiselle sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskurssille n:o 2 Tuusulassa. Valitettavasti en pääse osallistumaan välikysymyskeskusteluun eduskunnassa. Kurssilla käydään läpi soteuudistusta, koronaan liittyviä tapahtumia ja valmistautumista erilaisiin uhkiin. Olen nimetty kurssille sosiaali- ja terveysvaliokunnasta.

Olen mukana A-talkissa 21.10. aiheena Milloin painetaan hätäjarrua- eli koronaan liittyvää keskustelua.
https://stm.fi/-/valtakunnallinen-valmiuskurssi-kokoaa-sosiaali-ja-terveydenhuollon-johdon-tuusulaan



30.09.2021 Kirjallinen kysymys ministerille: Kielteisten päätösten määrästä liittyen kansainvälisen suojelun hakemuksiin vuosina 2015 - 2021, sekä laittomasti maassa oleskelevien määrästä ja kustannuksista



Eduskunnan puhemiehelle

Vuoden 2022 talousarvioesityksen mukaan vuonna 2015 Suomesta haki kansainvälistä suojelua noin 32 500 henkilöä. Vuonna 2016 hakemuksia oli 5600 ja vuonna 2020 hakemusten määrä oli 4721. Kansainvälistä suojelua hakeneista henkilöistä vuodesta 2015 kielteisen päätöksen on saanut noin 40 prosenttia.
Kielteisen päätöksen saaneista osa henkilöistä ei poistu Suomesta, vaikka niin odotetaan tapahtuvan. Tällöin henkilöt jäävät Suomeen aiheuttaen yhteiskunnalle ylimääräisiä kustannuksia. Sosiaalihuoltolain perusteella heille voidaan antaa kunnissa kiireellistä sosiaalipalvelua. Tämä sisältää tilapäisen majoituksen, ruoan ja lääkkeet. Kustannukset korvaa Kela. Lopullista määrää laittomasti maassaoleskelevista henkilöistä Suomessa on vaikea arvioida. Yhteiskunnallisesti on kuitenkin tärkeää, että luvut ovat tiedossa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kuinka paljon Suomessa on kirjattu kaiken kaikkiaan hakemuksia liittyen kansainväliseen suojeluun vuosina 2015 - 2021 ja kuinka paljon hakemuksiin on tullut kielteisiä päätöksiä? Kuinka paljon Suomessa on tällä hetkellä laittomasti maassa oleskelevia? Millaiset kustannukset laittomasti maassa oleskelevien palveluista on syntynyt vuosina 2015 - 2021? Miten hallitus edistää laittomasti maassaoleskelevien poistumista Suomesta?




17.09.2021 Tavattavissa syyskuussa



18.9.
Espoo Raittikarnevaalit klo 12 - 14

19.9.
Vantaa Korson Suurmarkkinar klo 12 - 13

25.9.
Nummela Vihdin ps teltalla
25.9. klo 11 - 12



27.08.2021 Lakialoitteeni suolistosyöpien seulonnasta etenee



Lisätietoa >>



24.08.2021 Pääministeri haluaa korkeakoulutetun nuorison - millä palkalla hän haluaa heidät töihin sotealalle?



Pääministeri Sanna Marin totesi, että SDP:n tavoitteena on, että vuonna 2030 puolet nuorista olisi korkeakoulutettuja (MTV 18.8. 2021). Koulutukseen kannattaa sijoittaa, mutta on syytä myös kysyä, että mihin sotetehtäviin korkeasti koulutetut sotealan osaajat tulevaisuudessa pääministerin mielestä sijoittuvat.

- Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa - kenen ja millä palkalla? On aivan huuhaata ajatella, että korkeakoulutetut tulisivat alalle, jossa peruspalkka alkaa lähihoitajalla alhaimmillaan jopa ykkösellä, koreakoulutetuilla sairaanhoitajalla tai kätilöllä kakkosella, Juvonen muistuttaa.

Koronavuosi on erityisesti korostanut henkilöstön resurssien vähyyttä. Hoitohenkilöstöä on irtisanoutunut ja selkeää hätäviestiä on kuultu erityisesti heidän taholtaan. Huutavaan henkilöstöpulaan, joka tulee kärjistymään tulevaisuudessa entisestään, hallitus huutaa avuksi työperäistä maahanmuuttoa.

- Tällä väärällä suuntauksella sotealalle halutaan saada ulkomailta lisää alipalkattuja ja nöyriä työntekijöitä, jotka kiitollisuuden velassaan eivät uskalla asioihin sanoa mitään. Kun ihminen ei pärjää omalla palkallaan, tarvitaan silloin myös yhteiskunnan tukea. Työperäinen maahanmuutto tarkoittaa myös toimeentuloon liittyviä tukimuotoja ja kustannuksia.

- Työperäisen maahanmuuttokeskustelun sijaan hallituksen tulisi kiireesti lisätä hoivaalan koulutuspaikkoja ja erityisesti myös aloille, joista valmistutaan vanhustenhoidon tehtäviin. Korkeakoulutettuja sairaanhoidon osaajia tarvitaan myös huutavasti. Suomi ei kestä tilanteita, joissa leikkaussaleja tai teho-osastoja suljetaan, koska osaavaa henkilöstöä ei ole. Mutta jotta nämä valmistuvat osaajat saadaan hoitoalan työkentälle, tarvitaan palkkaukseen suurta panostusta, Juvonen sanoo.

Suomalaisen sotealan ongelmat ovat ratkaistavissa helposti. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan peruspalkkauksen päivittäminen on tässä ykkösasia. Hyvä peruspalkkaus kannustaa tekemään työtä vaativalla alalla ja tekee alasta houkuttelevan. Palkkaa nostaa vuorotyöstä saatavat lisät - ne eivät saisi olla elinehto hoitajalle, vaan plussaa ja kannustinta jatkaa vaativalla alalla, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
kansanedustaja
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
p. 050 - 53 111 08



15.07.2021 Olen ehdolla puoleen toiseksi varapuheenjohtajaksi Seinäjoen puoluekokouksessa elokuussa



Tuulta ja tuiverrusta. Omiensa puolien pitämistä. Puolueen puolien pitämistä. Välillä tulee turpiin kunnolla. On mustamaalausta, trollausta. Ei välitetä. Mielenmalttia. Ei oikokaistoja, kovaa työtä. Edelleenkin enemmän tekoja tarvitaan, vähemmän puhetta. Rakentavia tekoja ja rakentavaa puhetta.

Tavoitteena on pääministeripuolueen paikka.

Tilastokeskuksen mukaan kuntavaaleissa 2021 korkein äänestysprosentti oli 73-vuotiailla, joista äänesti 69,6 prosenttia. Sen sijaan iän mukaan tarkasteltuna ennakkoon äänestivät aktiivisimmin 75-vuotiaat.

Tuon ikäryhmän ihmiset tulevat myös minulle juttelemaan - ikääntymisen mukanaan tuomat asiat koskettavat loppupeleissä meitä jokaista. Nuorena sitä ei malta ajatella saati ymmärtää. Elämälle kiitos, että olen saanut tehdä työhistoriani vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Vanhuuteen ei ole oikotietä, ei usein myöskään onnellista. Ihmisten puolia on pidettävä.

Perussuomalaisten puoluekokous tarjoaa kunnon kattauksen erilaisia ehdokkaita puheenjohtajistoon.
En tee faceen tai muualle mitään ”ryhmää”, johon liittyä tukemaan minua tavoitteessani saada jatkoa 2. varapuheenjohtajuudelleni. Minulle riittää se, että saan kertoa tässä ajatuksistani.

Tarjoan puolueelle, sen jäsenille ja myös äänestäjille henkilö- ja työhistoriani mutta myös poliittisen toimintani kautta tulleen ymmärryksen, näkemyksen ja osaamiseni siinä, että puolueen on ajettava pontevasti myös sosiaali - ja terveydenhuollon ja vanhustenhoidon asioita. Ne ovat ääritärkeitä joka päivä. Tänäänkin me asioimme tuolla sektorilla - poliittisen pelipaidan väri ei ratkaise sairauksien bingo-osumissa.

Puolueen johdossa on hyvä olla erilaiset teemat hallussa. Vanhuslain tultua voimaan ministerit kinasivat siitä, että kuka olikaan vanhuslain äiti. Totesin silloin, että monta äitiä lienee, mutta minä lupaan olla sen vartija.

On hyvä, että perussuomalaisten puolueella on myös oma vanhuslakivartija 💪. Se on myös pääministeripuolueen paikkatavoittelussa tärkeää.

Ps. Sain tänään postissa kirjeen 71 vuotiaalta henkilöltä. Hän kirjoitti, ettei omista tietokonetta. Huolia oli monia. Elämää on tietokoneiden, nettiyhteyksien, dataverkkojen ja älypuhelimien ulkopuolella. He ovat meidän viisikymppisten omat isät ja äidit. Puolustetaan heitä!



04.07.2021 Tavoittelen jatkoa Seinäjoen puolukokouksessa toisen varapuheenjohtajan pestille



On ollut suuri vastuu ja kunnia toimia ps-puolueen toisena varapuheenjohtajana. Olen saanut lukuisia yhteydenottoja ja kyselyjä, tavoittelenko kesän puoluekokouksessa Seinäjoella jatkoa uudelle kaudelle toiseksi varapuheenjohtajaksi. Kiitos teille, jotka olette kysyneet. Minulla on kestänyt hetken pohtia, sillä kevät on ollut melkoisen touhukas.

Asia on kuitenkin kypsynyt pikku hiljaa ja vastaus on kyllä.

Tehtäväkuva toisen varapuheenjohtajan pestiin kaksi vuotta sitten loksahti paikoilleen kuin itsestään. Olen kiertänyt kenttää ympäri Suomen ristiin ja rastiin, ja saanut tavata niin puolueväkeä kuin myös kansalaisia. Kohtaamiset ovat aina ikimuistoisia. Ihmiset ovat ihania.

Pääkallopaikalla olen toiminut sote-asioissa sotemuijana, joksi itseni miellän. On osattava olla sopivasti kova ja sopivasti pehmeä.

Näen ja koen, että empatia, toisen ihmisen asemaan asettuminen, ymmärtäväisyys ja lojaalius ovat kivijalkoja omalle toiminnalleni monessa asiassa. Niitä taitoja tarvitaan yhä enemmän niin politiikassa kuin myös työelämässä.

Kun asettuu toisen asemaan, ryhtyy kuin vaistostaan ajamaan asioita päivä päivältä vahvemmin ja voimakkaammin. Tällöin toimii asiallisesti, eikä tarvitse huudella ja härnätä. Työ puhuu puolestaan ja työtä on mahdollista tehdä täysillä.

Toimiessani hoitoalalla ennen politiikkaa tein selväksi kenellä olen töissä.

Kun Elsa-mummo anteeksipyydellen pyysi yöllä apua vessaan sanoin ”top tykkänään - kuulepas Elsa, minä olen täällä sinulla töissä”. Ja kyllä me sitten siinä vielä naurettiin ja halattiin.

Politiikassa olen myös töissä teillä – Suomen kansalla. Puolueen varapuheenjohtajan tehtävä on olla kentällä. Ainakin minun mielestäni. Mitä mieltä Sinä olet?

Siinä työssä on oltava sopivasti nöyrä, mutta myös tiukka – lillukanvarsiin ei sotkeuduta, eikä trollihuuteluihin korvaa lotkauteta. Puoluehallituksen kovat päätökset ovat joskus kovia, mutta jokaisen puolueen jäsenen on tunnettava vastuunsa. Puoluekentän on puhallettava yhteiseen hiileen. Yhdessä tehden luonnistuu ja lutviintuu.

Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijan sanoin, maailmaa on katsottava vähän laajemmasta perspektiivistä. Kuullaan vaan, ei polteta ruutia turhaan. Keskitytään asioissa olennaiseen.

Perussuomalaiset ajavat politiikkaa, joka on suomalaiselle hyväksi.

Kun rakennetaan arvopohjaa, on tunnettava juuret ja arvostettava niitä. On nähtävä visio ja tehtävä sen eteen sisulla töitä. Se vie aikaa, mutta eihän kuusikaan kasva isoksi hetkessä.

Jk. Äitini soitti eilen illalla. Paitsi että puhuimme keittiöremontista, kuumuudesta ja koiranpennusta, puhuimme myös politiikkaa kuten aina. Vanhempani ovat 81-vuotiaita ja tietävät sekunnin tarkasti, mitä politiikan kentällä tapahtuu.

Isällä ja äidillä on juuri nyt myös suuri rakennusprojekti menossa – mikään ei synny ilman rakentamista. Isä on juuri nyt taas tellingillä ja aloittelee sunnuntain kunniaksi keittiöremonttia ja katon tekoa. Äiti nostelee hälle lautoja.

Pitää olla hyvää puuta - he sanovat.

Isäni huuteli eilen iltatellingiltä, että alahan ilmoittautua siihen varapuheenjohtaja pestiin. Äitini säesti vieressä – vasaran kopautus päälle! Te olette monet Jaskan ja Railin tavanneetkin ja tunnette heidät. Ne ovat aika hyvää, mutta myös kovaa puuta.

Vanhemmista, mutta myös vanhemmilleen, on oltava kiitollinen monesta asiasta. Suomi ei olisi Suomi ilman heitä.



24.06.2021 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Härski vaihtokauppa etenee eduskunnassa – keskusta osti maakuntaverolla vihervasemmistolta monialaiset maakunnat



Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Härski vaihtokauppa etenee eduskunnassa – keskusta osti maakuntaverolla vihervasemmistolta monialaiset maakunnat

Eduskunta hyväksyi tänään sote-uudistuksen äänin 105-77. Muutamat sote-uudistuksen realiteetit tajunneet hallituspuolueiden kansanedustajat loistivat äänestyksistä poissaolollaan. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen arvioivat hallituspuolueiden motivaation korjata läpi menneitä virheitä jälkikäteen minimaaliseksi.

”Niin lausuntovaliokunnat kuin asiantuntijatkin toivat esiin lukuisia kriittisiä puutteita ja virheitä hallituksen sote-mallissa. Kritiikki ei edes rajoittunut oppositioon, vaan huolensa uudistuksesta ovat esittäneet muiden muassa Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.). Kolme vihreiden kansanedustajaa, Inka Hopsu, Mari Holopainen ja Heli Järvinen, ilmoittivat etukäteen, etteivät aio äänestää sote-uudistuksen puolesta, ja olivat poissa äänestyksestä. Kuvaavaa on se, että keskustan ryhmä oli hallituspuolueista ainoa, jonka kaikki äänestäjät olivat paikalla äänestämässä sote-uudistuksen läpimenon puolesta. Keskusta sai nyt hallintohimmelinsä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kuvailevat tilannetta.

Oppositio teki lukuisia lausumaesityksiä, joissa edellytettiin pahimpien epäkohtien korjaamista. Nämä eivät tietenkään kelvanneet hallitukselle.

”Tämä uudistus vaarantaa niin lähipalvelut, vammaispalvelut kuin kuntien ja kuntayhtymien omistamien yhtiöidenkin tulevaisuuden. Perustuslakivaliokunta löysi esityksestä lukuisia muutostarpeita, mutta ei saanut tilaisuutta arvioida, onko muutokset tehty asianmukaisesti. Esimerkiksi Coxan ja Sydänsairaalan toiminnan jatkaminen ennallaan olisi ollut perustuslakivaliokunnan mielestä mahdollista, jos esitystä olisi korjattu. Hallitus ei kuitenkaan ideologisista syistä halunnut toimia näin tai tehdä monia muitakaan tarpeellisia korjauksia. Nyt hyväksyttiin jo valmiiksi rikki oleva rakennelma, joka ei hyödytä juuri ketään. Ainoa taho, joka voi tänään olla tyytyväinen, on keskustapuolue”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Monia keskeisiä kysymyksiä jäi edelleen ratkaisematta.

”Uudistus hyväksyttiin ilman, että lopullisesta rahoitusmallista olisi päätetty samalla. Parlamentaarisessa yhteistyössä syntynyt maakuntaverokomitean mietintö katsoi, että maakuntavero ei ole tarpeellinen, ellei hyvinvointialueiden tehtäviä päätetä oleellisesti laajentaa. Hallituksen vihervasemmistopuolueille kuitenkin kansalaisten verottaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin hallintohimmelit keskustalle, joten seuraavaksi hallitus junttaa asiantuntijoista välittämättä läpi maakuntaveron, jonka keskusta hyväksyy saadakseen haluamansa monialaiset maakunnat. Kukaan tuskin kuvittelee, ettei kokonaisveroaste nousisi uuden veron myötä, mutta keskustaa tämä ei tunnu haittaavan, kunhan saadaan nykyiset kuntapäättäjät kovapalkkaisiin palkkiovirkoihin hyvinvointialueiden hallintoon”, Juvonen, Juuso ja Reijonen pohtivat.

Sote-uudistuksen keskeinen tavoite, hoitoon pääsyn nopeutuminen, ei uudistuksen myötä toteudu.

”Nyt nuijittu uudistus ei ole ratkaisu perusterveydenhuollon ongelmiin. Se ei tuo terveyskeskuksiin yhtään uutta lääkäriä. Se ei myöskään vastaa tavoitteisiin yhdenvertaisista palveluista eikä paranna palveluiden saatavuutta saatikka saavutettavuutta. Useimmille palveluiden käyttäjille se on heikennys, ja maakuntahimmeli tulee veronmaksajille erittäin kalliiksi”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kiteyttävät.




17.06.2021 Perussuomalaiset kyselytunnilla: Sote-uudistus vie palvelut kauemmas ja uhkaa demokratian toteutumista



Perussuomalaiset kyselytunnilla: Sote-uudistus vie palvelut kauemmas ja uhkaa demokratian toteutumista


Perussuomalaiset tivasi hallitukselta suullisella kyselytunnilla vastauksia sote-uudistuksen vaikutuksista. Erityisesti perussuomalaisia edustajia huolettivat palveluiden siirtyminen suuriin keskuksiin ja demokratiavaje, joka syntyy, kun suurille kaupungeille siirtyy ylivoimainen enemmistö päätösvallasta.

- Moni kansalainen on sote-uudistuksen myötä huolissaan siitä, mitä hänen tarvitsemilleen sote-palveluille käy. Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa kunnat ovat jo nyt suuria, ja takavuosien kuntaliitosten jälkeen matkat keskustaajamaan jo nyt pitkiä, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen aloitti.

Lähipalvelut uhattuna

Juvonen huomautti, ettei sote-uudistus pidä sisällään lähipalvelutakuuta, vaan sen sijaan mietitään, mitä kuntien tyhjäksi jääville sote-kiinteistöille tehdään.

- Moni ikääntyvä kansalainen miettii tälläkin hetkellä, että miten kauas kotoaan ja läheisistään voi joutua, kun kunto heikkenee niin, ettei pysty asumaan enää kotonaan, tai kuinka kauas voi joutua matkustamaan terveyskeskukseen päästäkseen.

- Mitä te vastaatte huolestuneille kansalaisille? Kuinka pitkän matkan kansalainen voi joutua kotoaan matkustamaan päästäkseen terveyskeskukseen, ja kuinka kauas läheisistään ikäihminen voi joutua muuttamaan saadakseen palveluasumispaikan? Juvonen kysyi.

Kiurun vastaus epäselvä

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kiirehti ministeriöaitoon vastaamaan, mutta vastauksen perusteella hän ei välttämättä kuullut kysymystä kunnolla.

- Edustaja kysyi, kuinka nopeasti. Se on ollut Suomessa ongelma siksi, että vaikka lainsäädäntö onkin hyvä, niin kaikilta osin ihmiset eivät ole saaneet paikkoja. Nyt me yritämme parantaa sitä, Kiuru vastasi.

Demokratia vaarassa

Perussuomalaisten mukaan hyvinvointialueiden aluevaltuustojen tehtävä tulee olemaan erittäin epäkiitollinen. Aluevaltuustoja ei valitakaan tulevaisuudessa kuten muita ylikunnallisia toimielimiä.

- Muihin ylikunnallisiin toimielimiin edustajat valitaan kunnanvaltuustoissa, ja näin pienimmätkin kunnat saavat toimielimeen vähintään yhden edustajan. Hyvinvointialuevaltuustoissa näin ei kuitenkaan olisi – miksi? Haluaako hallitus helpottaa pienten kuntien palveluiden alasajoa sillä, että palveluleikkauksilla ei ole kasvoja oman kunnan nimittämän luottamushenkilön muodossa?

- Minkä takia sote-esitys ei sisällä pienten kuntien äänivallan takaamiseksi takuuta vähintään yhdestä edustajasta hyvinvointialueen valtuustoon? Ettekö te koe tätä ongelmaksi demokratian toteutumisen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta? Juvonen tivasi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) selitti, että alueelle valitaan ne päättäjät, jotka kansalaiset sinne haluavat. Henrikssonin mukaan ei ole löytynyt mallia, jolla turvattaisiin edustus joka kunnasta.




12.06.2021 Espoontorilla lauantaina - tule juttusille!



Olen tavattavissa Espoontorilla kera ps puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-ahon, varapj Riikka Purran ja puoluesihteeri Sino Grönroosin.
Mukana myös liuta Espoon ps kuntavaaliehdokkaita. Tule tapaamaan klo 11 -



08.06.2021 Nuorten kesätyötakuu Suomeen



Nuorten kesätyötakuu käyttöön Suomessa, vaatii kansanedustajan Arja Juvonen (ps)

Juvonen vaatii hallitukselta toimia nuorten kesätyöpaikkojen eteen ja esittää erityistä nuorten kesätyötakuuta Suomeen. Takuu kannustaisi kaikkia Suomessa työllistämään nuoria ja innostaisi etsimään uusia tapoja työllistää oman kunnan nuoria. Yksi kehitysidea olisi kotitalouksien tarjoaman kesätyön edistäminen Suomessa.

Elinkeinoelämän keskusliiton Mikko Räsäsen mukaan hyvinä vuosina kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla noin 120 000 jopa 130 000. Tänä vuonna kesätyöpaikkoja on ollut 90 000. (HS 7.6. 2021) Tilanne on lamaannuttava ja kertoo sen, että lukuisat nuoret jäävät ilman kesätyötä, Juvonen toteaa.

Juvonen on tehnyt aloitteen niin eduskunnassa ja kotikaupungissaan Espoossa, että kunnan myöntämällä nuorten kesätyösetelillä, jonka arvo on noin 300 - 350 euroa olisi mahdollista työllistyä myös kotitalouksien tarjoamaan työhön. Tällaista olisi esimerkiksi piha - ja puutarhatyöt, siivoustyö, avustavat erilaiset työt kuten eläintenhoito ja erilaiset asiointi- ja kaupassakäynti palvelut. Työllistäjä olisi joku muu muu nuoren oma perhe ja työssäolo säännöt olisivat samat, kuin kunnan kesäsetelin myöntämisperiaatteeisiin asetetut säännöt, kuten työaika.

Tein aloitteen jo vuosi sitten, sillä oli selvää, että koronaepidemiavuosi vaikuttaa karmaisevalla tavalla nuorten työpaikkoihin. Ilman kesätyötä jäävä nuori kokee usein myös huonommuutta ja pohtii mielessään, että mikä hänessä on vikana, kun kesätyötä ei löydy. Onkin hyvin valitettavaa, että aloite ei ole saanut kannatusta osakseen. Päättäjät eivät pidä kodin tarjomaa kesätyötä merkittävänä. Tämä hämmästyttää, sillä kotitaloudet ovat niitä tulevaisuuden työllistäjiä, Juvonen uskoo vahvasti.

Paljon sinnikkyyttä ja kannustusta nuorille kesätyön etsinnässä edelleen. Ilman työtä jääneessä nuoressa ei ole mitään vikaa, vika on hallituksen politiikassa ja yhteiskunnan jäykkyydessä. Yhteiskunta tee tarpeeksi nuorten kesätyöpaikkojen eteen, Juvonen toteaa.




08.06.2021 Olen mukana selkokielisessä vaalitentissä. Sen voit katsoa ja kuunnella tästä linkistä



Lisätietoa >>



08.06.2021 Selkokielinen kyselytunti on tarpeen



Kansanedustaja Arja Juvonen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen selkokielen edistämisestä Suomessa ja eduskunnassa. Juvonen esittää kysymyksessä eduskuntaan selkokielistä kyselytuntia. Selkokielisellä kyselytunnilla puhuttaisiin hitaasti ja selkeästi.

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. (selkokeskus.fi)
Suomessa on noin 650 000—350 000 ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä selvitäkseen arjesta. Selkokieltä tarvitsevia on siis enemmän kuin Helsingissä on asukkaita. (YLE 5.11.2019) Selkokielen tarve on kasvanut Suomessa merkittävästi.

- Eduskunnassa käydään viikoittain eduskunnan kyselytunti. Kyselytunnilla kansanedustajat esittävät ajankohtaisia kysymyksiä ministereille. Kyselytuntia seurataan aktiivisesti Suomessa. Kyselytunnilla kysymyksen pituus on yksi minuutti. Ministerin vastausaika esitettyyn kysymykseen on myös minuutti. Koska aika on niin lyhyt, puheesta tulee usein nopea. Jos puhe on nopeaa, sitä on vaikea ymmärtää. Puheenvuoro tulisi voida esittää rauhallisesti, hitaasti ja selkeästi. Viikoittain järjestettävä kyselytunti voisi olla myös joskus erityisellä selkokieli-teemalla järjestetty, Juvonen esittää.

Kyselytunnin katselijoina ja kuuntelijoina on selkokieltä tarvitsevia henkilöitä niin kodeissa kuin myös erilaisissa asumispalveluyksiköissä. Selkokieltä tarvitsevia on Suomessa paljon.

Eduskunnassa on käsittelyssä juuri nyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Sen asiasisältö on hankalasti ymmärrettävissä. Asiasta on tullut paljon palautetta kansalaisilta. Eduskunnassa on myös paljon muita lakiesityksiä. Lakimuutokset koskettavat kansalaisia, joten ne olisi esitettävä ymmärrettävästi ja selkeästi. Soteuudistus, mutta myös muita lakiesityksiä, olisi esiteltävä kansalaisille selkokielellä, Juvonen esittää.

Juvonen osallistui Ylen järjestämään Selkokieliseen vaalitenttiin, joka lähetetään televisiosta perjantaina 4.6. 2021. Selkokielellä puhuminen on Juvosen mielestä kaikille mahdollista, mutta se vaatii myös harjoittelua ja keskittymistä. Vanhustenhoidossa ja kehitysvammaisten henkilöiden parissa ennen politiikkaa työskennellyt Juvonen tuntee selkokielen tärkeyden ihmistä kohdatessa.

-Jokainen voi harjaantua puhumaan myös selkokielellä, Juvonen uskoo.

Kirjallisessa kysymyksessä Juvonen kysyy:

Miten hallitus aikoo edistää selkokielen lisäämistä Suomessa? Miten hallitus aikoo edistää kansalaisille tärkeiden lakiesitysten ja niiden käsittelyn selkokielisyyttä ja ymmärrettävyyttä? Aikooko hallitus järjestää ajoittain selkokielisiä kyselytunteja tai muita vastaavia eduskunnan täysistuntoja, joissa selkokielisyys huomioitaisiin?




24.05.2021 Jos soteuudistus uhkaa heikentää palveluita ja nostaa kuluja, se on parempi jättää tekemättä



Perussuomalaiset: Jos soteuudistus uhkaa heikentää palveluita ja nostaa kuluja, se on parempi jättää tekemättä


Perussuomalaisten kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen arvostelee tapaa, jolla hallitus runnoo soteuudistusta läpi. Juvosen mukaan hallitus on sivuuttamassa asiantuntijoiden esiin nostamat epäkohdat ja siksi oppositio jättää asiasta välikysymyksen.


- Tapa, jolla hallituspuolueet junttaavat sote-uudistusta läpi valiokunnissa eduskunnan vakiintuneista toimintatavoista piittaamatta, on pakottanut perussuomalaiset tekemään yhdessä kokoomuksen kanssa välikysymyksen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta.


- Uudistuksessa on kyse äärimmäisen tärkeistä asioista: kansalaistemme hyvinvoinnista ja terveydestä. Alalla työskentelee satojatuhansia ammattilaisia, ja terveydenhuollon menot ovat yli 20 miljardia euroa vuodessa, Juvonen kommentoi.

Miljardien lisäkulut tiedossa

Asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi monia epäkohtia ja puutteita. On selvinnyt, että malli ei vähennä kustannuksia, mutta aiheuttaa mittavat, jopa yli kolmen miljardin muutoskustannukset vuoteen 2031 mennessä.


Rahoitusmallin toimivuuden ovat kyseenalaistaneet lukuisat asiantuntijat. Perussuomalaisten mukaan rahoitusmalli vaarantaa yliopistosairaaloiden toimintakyvyn, uhkaa lakkauttaa päivystyssairaaloita ja johtaa HUS-alueella satojen miljoonien rahoitusvajeeseen.


- Tämä malli ei tuo uusia työpaikkoja kuin hallintotehtäviin, hoitavia käsiä se sen sijaan uhkaa vähentää. Hallitus yrittää viedä väkisin, asiantuntijalausunnoista piittaamatta, läpi nykytilannetta huonomman mallin, Juvonen jatkaa.


- Emme hyväksy jopa 1500 henkilötyövuoden vähennyspainetta Uudellamaalla. Hallitus ei pystynyt löytämään edes yhteen pahimmista ongelmista, vanhustenhoidon hoitajamitoitukseen, nopeaa ja kestävää ratkaisua. Säästöpaineet uhkaavat johtaa siihen, että vanhusten hoivapalvelut hoidetaan tulevaisuudessa halvimmalla mahdollisella työvoimalla, ulkomailta Suomeen tuotavilla, kielitaidoltaan puutteellisilla hoiva-avustajilla.

Kunnista lähtee vaikutusvalta täysin

Perussuomalaiset huomauttaa, ettei uudistus paranna suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia, mutta se ei myöskään paranna demokratian tilaa Suomessa.

- Se uhkaa paitsi viedä päätösvallan kunnilta, myös tehdä hyvinvointialueista kumileimasimia, joilla ei ole oikeaa päätösvaltaa, kun hallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö toimivat kirstunvartijoina. Eikä hyvinvointialueillakaan demokratia toimi, kun pienet kunnat uhkaavat jäädä maakuntavaltuustoissa kokonaan ilman edustusta, Juvonen moittii.

Perussuomalaiset katsoo, että jos ja kun uudistus on huonompi kuin nykytila, se on parempi jättää tekemättä.

- Olemme esittäneet yhdessä kokoomuksen kanssa hallitukselle huolemme välikysymyksen muodossa. Näihin kysymyksiin tarvitsee vastaukset paitsi eduskunta, myös koko Suomen kansa. Ymmärtääkö hallitus, mihin sen esittämä malli johtaa, ja jos ymmärtää, miksi se härkäpäisesti yrittää viedä sen väkisin eteenpäin? Juvonen kysyy.





24.05.2021



Oppositiolta välikysymys sotesta: sote-uudistus ei vastaa niihin ongelmiin, joiden varjolla sitä tehdään


Oppositiopuolueet tiedottivat tänään tekevänsä yhteisen välikysymyksen soteuudistuksesta, joka uhkaa opposition mukaan mennä pahasti mönkään.

- Tiedämme kaikki, että kunnianhimoisesta soten kokonaisuudistuksesta on puhuttu pitkään, mutta sitä suuremmalla syyllä voi ihmetellä eikö mitään olla opittu.

- Marinin hallitus tekee sote-uudistusta hätiköiden ja runnoo sitä läpi kuin itse uudistuksen tekeminen olisi tärkeämpää kuin se, millaiseen lopputulokseen hallinnon myllertäminen johtaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kommentoi.

- Hallitus runnoo vakiintuneista käytännöistä poiketen uudistusta valiokunnissa vähät välittämättä asiantuntijalausunnoissa esiin nousseista epäkohdista. Tästä on siksi pakko tehdä välikysymys, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen toteaa.

Asiantuntijoiden arvion mukaan muutoskustannukset voivat olla jopa kolme miljardia euroa.

Kustannukset vain kasvavat ja pienempien kuntien päätösvalta romahtaa

Suurin ongelma opposition mukaan on se, ettei hallituksen sote-uudistus ei vastaa keskeisiltä osin niihin ongelmiin, joiden varjolla sitä tehdään. Uudistus ei vähennä kustannuksia eikä nopeuta hoitoon pääsyä.

- Tämä huono uudistus uhkaa lisätä kustannuksia ja johtaa siihen, että pienistä kunnista lakkautetaan lähipalveluita, Tavio arvioi.

Tavio korostaa, että toimiva terveydenhoito on luonnollisesti yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivistä, jonka murentaminen on otettava vakavasti.

- Nyt uudistus vaarantaa sairaaloiden toimintakykyä ja uhkaa jopa lakkauttaa aluesairaaloita. Lisäksi on otettava huomioon, että uudistus murentaisi demokraattista päätöksentekoa: pienistä kunnista ei välttämättä pääse ketään ajamaan kuntansa puolia maakuntavaltuustoon ja maakuntien suuret kaupungit jyräävät, Juvonen huomauttaa.

Kestävyysvaje ei parane hallintohimmeleillä

Tavio huomauttaa, että olemassa oleva kestävyysvaje ei katoa mihinkään, vaikka vasemmistopuolueet loisivat uuden raskaan hallintohimmelin ja keskusta saisi tahtomansa maakuntamallin, jossa suuret kunnat vievät vallan pieniltä kunnilta.

- Kestävyysvaje, eli jatkuva tilanne jossa Suomi elää yli varojensa ja valtio velkaantuu, ei korjaannu ajamalla sosiaali- ja terveyspalvelut uuteen hallintomalliin, jossa rahoitus todennäköisesti pyritään kattamaan uudella maakuntaverolla.

- Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen puute ei korjaannu luomalla uusia veroja - varsinkaan samalla kun nettoveronmaksajien suhteellinen määrä vähenee, Tavio arvioi.

- Julkinen talous tulee tasapainottaa parantamalla työllistymisen kannustimia, parantamalla yrittämisen kannustimia ja parantamalla Suomen kansallista kilpailukykyä.

Lisätietoa >>



21.05.2021 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hallitus elvyttää muuta Eurooppaa miljardeilla – milloin on kotimaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan vuoro?



TIEDOTE 21.5.2021
JULKAISUVAPAA

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hallitus elvyttää muuta Eurooppaa miljardeilla – milloin on kotimaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan vuoro?

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli tänään kokouksessaan hallituksen esittämiä tartuntatautilain muutoksia. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat kulttuuri- ja tapahtuma-alan kohtelua.

”Kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijat ovat kärsineet koronapandemiasta ja rajoituksista jo reilun vuoden. Esityksiä on jouduttu perumaan niin elävän musiikin osalta kuin myös teattereissa, sirkuksissa, oopperassa ja baletissakin. Lukuisia festivaaleja on peruttu ja museoita suljettu. Merkittävä osuus alan liikevaihdosta on hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Vaikka jotkut toimijat ovatkin voineet järjestää joitakin esityksiä pienennetyllä paikkamäärällä, tartuntariskillä peloteltu yleisö ei uskalla tulla paikalle. Virtuaaliesitykset netissä eivät riitä alkuunkaan paikkaamaan näitä menetyksiä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kuvailevat tilannetta.

Rokotusten etenemisestä huolimatta epävarmuus on edelleen suurta.

”Pian 40 % väestöstä on saanut ainakin yhden rokotuksen. Epävarmuus on silti suurta: hallitus on keskittynyt toimimaan rajoittajana ja miettimään, mikä kaikki voitaisiin kieltää, sen sijaan, että se olisi toiminut mahdollistajana ja miettinyt, miten voitaisiin toimia, jotta mahdollisimman moni toimija voisi jatkaa toimintaansa. Äärimmäinen esimerkki tästä ’kielletään kaikki’ -ajattelusta nähtiin keväällä kuntosalien suhteen, kun sosiaali- ja terveysministeriö halusi kieltää niiden pitämisen auki jopa yhdelle kävijälle kerrallaan”, Juvonen, Juuso ja Reijonen muistuttavat.

Perussuomalaiset edustajat peräänkuuluttavat järjen käyttöä rajoituksissa.

”Maskeista ei ole enää pulaa, kaikkialla on tarjolla käsidesiä ja turvavälien tärkeys ymmärretään. Monissa maakunnissa ilmaantuvuus on laskenut jo varsin pieniin lukuihin, Itä- ja Pohjois-Suomessa tasolle 20 tai sen alle. Nyt olisi korkea aika hallituksen ruveta pohtimaan, kuinka toimintoja voitaisiin turvallisesti avata. Erityisesti kesällä esityksiä ja tapahtumia voidaan järjestää ulkoilmassa, jolloin tartuntariski on paljon sisätiloja pienempi. Toimijoiden pitää voida luottaa siihen, että minimoimalla tartuntariskit ja osoittamalla tämän viranomaisille ne voivat avata toimintaansa. Tarvitaan selkeitä, perusteltuja malleja ja käytäntöjä, ja perusteettomista rajoituksista on luovuttava”, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat.

Sekä ravintoloihin että kulttuuri- ja tapahtumatoimintaan kohdistuvissa rajoituksissa olisi entistä tärkeämpää huomioida työllisyys ja talous.

”Hallitukselta liikenee miljardeja toisten EU-maiden tukemiseen, mutta niille kotimaisille toimialoille, joihin koronapandemian vaikutukset ovat voimakkaimmin iskeneet, on toistaiseksi ollut tarjolla vain murusia. Tämä vaarantaa kokonaisten toimialojen tulevaisuuden. Suomessa kulttuuri on muodostanut noin 3,3 % bruttokansantuotteesta ja työllisti ennen koronaa 135 000 henkilöä. Toimiala tarvitsee nyt tukea ja elvytystä, jota teiltä on toistaiseksi riittänyt lähinnä muille EU-maille. Lisäksi on käsittämätöntä, että karaokebaarin on voinut pitää auki, mutta jos baariin tulee muusikko soittamaan, siitä tuleekin yhtäkkiä vaarallinen yleisötilaisuus, jota koskevat ankarammat kokoontumisrajoitukset. Tämä ei ole tasa-arvoista eikä siinä ole yhtään mitään järkeä. Hallitus, tehkää jotain ja korjatkaa nämä epäkohdat!”, Juvonen, Juuso ja Reijonen vaativat.





18.05.2021 TIEDOTE: Perussuomalaiset erittäin pettyneitä äänestystulokseen: Suomelta vietiin valtavasti rahaa ja itsemääräämisoikeutta



TIEDOTE 18.5.2021
julkaisuvapaa


Perussuomalaiset erittäin pettyneitä äänestystulokseen: Suomelta vietiin valtavasti rahaa ja itsemääräämisoikeutta


Eduskunta on äänestyksessään päättänyt hyväksyä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja niin sanotun elpymispaketin. Päätös syntyi äänin 134-57. Päätös vaati kahden kolmasosan enemmistön eduskunnasta, sillä perustuslakivaliokunta katsoi, että kyse on merkittävästä vallansiirrosta EU:lle.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio harmittelee, että keskusta ja kokoomus lähtivät tukemaan elpymispakettia, joka perussuomalaisten mukaan heikentää Suomen taloutta ja on, kuten perustuslakivaliokuntakin totesi, merkittävä vallansiirto EU:lle.

- Keskusta olisi voinut yksin kaataa EU-paketin, mutta se teki punavihreiden hallituskumppanien tahdon mukaan. Keskustan eduskuntaryhmä arvosti omat ministeripaikkansa Suomen kansallisen edun edelle, Tavio moittii.

- Myös Kokoomuksen selvä enemmistö hyväksyi muiden maiden veloista vastaamisen, joten puolue lähti tukemaan holtitonta taloudenpitoa. Kokoomuslaisten puheet ja teot ovat EU:n suhteen varsin ristiriidassa keskenään.

Aiemmin keskusta ja kokoomus ovat puheissaan jyrkästi vastustaneet EU:n yhteistä velanottoa.



16.05.2021 PERUSSUOMALAISTEN UUTISKIRJE 14.5.2021 • Klo 11:29 Keskustelu elpymispaketista alkoi - Paketti ei liity koronaan, ei ole kertaluonteinen eikä elvytä



PERUSSUOMALAISTEN UUTISKIRJE
14.5.2021 • Klo 11:29
Keskustelu elpymispaketista alkoi - Paketti ei liity koronaan, ei ole kertaluonteinen eikä elvytä

EU:n elpymisvälineen viimeinen käsittely alkoi tiistaina eduskunnassa ja on jatkunut siitä saakka. Viimeinen käänne on viime yöltä, kun perussuomalaiset esittivät, että asia pannaan niin sanotusti pöydälle ja käsittelyä jatketaan kesäkuussa. Puhemies kieltäytyi esityksestä ja seuraavaksi arvioidaan, toimiko puhemies sääntöjen puitteissa.

Itse "kertaluonteisen koronaelpymispaketin" erikoinen piirre on, että se ei ole kertaluonteinen, se ei liity koronaan, eikä se elvytä. Lukuisat päätöksentekijät Euroopassa, sellaiset, joilla oikeasti on vaikutusvaltaa, ovat lausuneet julki, että paketti siirtää Euroopan unionin uuteen aikaan - ja että se toimii mallina tuleville vastaaville järjestelyille.

Hallitus on usein korostanut, että jos vastaavia järjestelyjä tulevaisuudessa esitetään, Suomi päättää kustakin erikseen. Hyvin harva hallituspuolueidenkaan edustaja on suoranaisesti kehunut nyt käsittelyssä olevaa pakettia. Pikemminkin ajatuksenkulku on ollut se, että elpymisväline on hyväksyttävä huonoudestaan huolimatta, koska sen hylkäämisen seuraukset olisivat vielä pahemmat.

Jos Suomi ei siis poliittisista syistä voi kieltäytyä tästä haitallisesta paketista, miten se voisi kieltäytyä mistään tulevastakaan maallemme haitallisesta paketista? "Kertaluonteisuus" on pelkkä tyhjä sana, jos jokaiseen kertaluonteiseen järjestelyyn on käytännössä pakko osallistua.

Rahanjakoperusteet liittyvät pääosin jäsenmaiden taloudelliseen tilanteeseen ennen koronaa. Korona on keppihevonen, jonka avulla toteutetaan tulonsiirtounionia, yhteistä budjettia ja kansallisvaltioiden alasajoa. Etelä-Euroopan maiden kroonisia talousvaikeuksia ei pystytty viimeisen vuosikymmenen aikana ratkaisemaan pakotetulla talouskurilla, ja siksi niitä pyritään nyt ratkaisemaan ongelmien sosialisoinnilla. Tästä elpymispaketissa on kyse.

Tällainen lähestymistapa ja lahjarahan pumppaaminen talouttaan vastuuttomasti hoitaneille maille vie niiltä kaikki kannusteet korjata rakenteellisia ongelmiaan, esimerkiksi rikkinäisiä verotusjärjestelmiä. Päinvastoin, ne suunnittelevat lahjarahan turvin veronalennuksia, työajan lyhentämistä ja jopa kansalaispalkkaa. Paketti nostaa Suomen jäsenmaksuja merkittävästi. Suomalainen duunari ja yrittäjä maksavat yhä korkeampia veroja, jotta joku muu voi alentaa omiaan.

Hallitus ja media pyrkivät luomaan mielikuvaa, että vaihtoehtona ovat elpymispaketin hyväksyminen tai ero Euroopan unionista. Kuvitteleeko joku tosissaan, että EU erottaisi mallioppilaansa ja ikuisen nettomaksajan, jos tämä kieltäytyy lisäämästä omaa nettomaksuosuuttaan?

Liittovaltiointoilijat korostavat usein, että Suomen on oltava kokoaan suurempi vaikuttaja, ja että rakentavalla asenteella voidaan EU:ssa kerätä poliittista pääomaa, jota voidaan käyttää sitten, kun käsillä on meille tärkeitä asioita. Me olemme samaa mieltä. Nyt on sellainen tilanne.


Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisen oltava velvollisuus myös lyhyissä työsuhteissa


Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esitykseen, jolla annettaisiin oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta myös lyhytaikaisissa, enintään kolme kuukautta kestävissä työsuhteissa tai niihin rinnastettavissa työntekotilanteissa. Valiokunnan perussuomalaiset jäsenet vaativat rikostaustan selvittämistä myös lyhyissä työsuhteissa.

Jo velvollisuuden olemassaolo saisi aikaan sen, etteivät lapsiin kohdistuneisiin rikoksiin syyllistyneet hakisi tehtäviin, joissa rikostaustat selvitetään.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksessä lakimuutoksen vaikutusten arviointi perustuu pääasiallisesti arviointiin työnantajille ja oikeusrekisterikeskukselle aiheutuvista vaikutuksista.

Vaikutusarviointia ei ole tehty lainkaan esimerkiksi siitä näkökulmasta, missä määrin lasten kaltoinkohtelua olisi mahdollista estää, jos rikosrekisteriote pyydettäisiin velvoittavasti myös lyhytaikaisissa tehtävissä.

Erityisen ongelmallisena perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää sitä, että TE-toimiston vastuulla olevan, maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen kuuluvan käytännön harjoittelun näkökulmasta kunnat ja erityisesti varhaiskasvatuksen yksiköt ovat osoittautuneet halutuiksi työpaikoiksi.

Kyseinen käytännön harjoittelu on kestoltaan kuitenkin niin lyhyt, ettei se oikeuta rikosrekisteriotteen pyytämiseen. Kotouttamispalvelun piirissä olevien henkilöiden osalta rikostaustan luotettava selvittäminen on usein muutenkin mahdotonta.

Sellaisia henkilöitä, joiden rikostaustasta tai edes henkilöllisyydestä ei varmuudella voida saada luotettavaa tietoa, ei tule päästää tehtäviin, joissa he toimivat henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisten kanssa.


Hallituksen toimilla lisätään työvoiman hyväksikäyttöä - ja kiitokseksi jaetaan oleskeluluvat


Perussuomalaiset jätti hallintovaliokunnassa eriävän mielipiteen hallituksen esitykseen, jonka tarkoituksena sanotaan olevat ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy. Tämä tavoite on toki kannatettava, mutta perussuomalaiset pitävät keinoja täysin väärinä.

Tällaisilla lakimuutoksilla ei itse ongelmaan ole minkäänlaista vaikutusta, jos samaan aikaan ei voimakkaasti puututa itse rakenteelliseen ongelmaan eli siihen, että Suomeen saapuu koko ajan enemmän matalapalkka-aloille saapuvaa maahanmuuttoa. Juuri näillä aloilla väärinkäytöksiä ja ihmiskauppaa tapahtuu.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei voi hyväksyä esitykseen sisältyvää ehdotusta, jonka mukaan oleskeluluvan nojalla työskentelevälle ulkomaalaiselle voitaisiin myöntää oikeus työntekoon ilman ammattiala- tai muuta rajoitusta tai yritystoimintaan, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hänen työnantajansa on merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuuksiaan työnantajana tai muulla tavalla hyväksikäyttänyt häntä. Sama koskee ehdotusta, jonka mukaan ulkomaalaisella olisi vastaavalla perusteella oikeus saada uusi määräaikainen oleskelulupa uuden työn hakemista tai yrittämistä varten.

Tällainen johtaa toteutuessaan helposti tilanteeseen, jossa ulkomaalaisen työntekijän kannattaa joko tarkoituksella hakeutua huonojen työehtojen pariin tai ainakin perättömästi esittää, että häntä olisi hyväksikäytetty. Mahdollista on myös, että työnantaja laiminlyömällä velvoitteensa aktiivisesti auttaisi ulkomaista työntekijäänsä jäämään maahan.

Kyseessä on siis valitettavasti selvä houkutustekijä. Kun ulkomaalainen sanoo, että työnantaja on toiminut väärin, hän saa jäädä Suomeen, hänen perheensä pääsee Suomeen, toimeentuloedellytyksiä ei ole eikä edes saatavuusharkintaa. Tämä on yksinkertaisesti niiden vähäistenkin maahanmuuttoa rajoittavien mekanismien kiertämistä.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää huomiota myös esityksen perusteluiden kirjaukseen, jonka mukaan työntekijän kirjallista selvitystä tai suullista kuulemista tulisi pitää riittävänä perusteena työnantajan moitittavan menettelyn takia myönnettävän jatkoluvan myöntämiselle, ja jonka mukaan epäselvissä tilanteissa jatkolupa tulisi aina myöntää sitä hakevalle.

Ulkomaista työvoimaa hyväksikäytetään koko ajan enemmän ja enemmän ja tekijät ovat lähes aina myös ulkomaalaisia. Kiitokseksi tästä hallitus myöntää kaikille oleskeluluvat eikä edes pyri puuttumaan juurisyihin. Rangaistuksia ei juuri tule eikä hallitus halua tulevankaan. Miten tällaisella pelleilyllä voitaisiin ongelmaan puuttua?


Perussuomalaisten puoluekokous Seinäjoella 14.-15.8.2021

Perussuomalaisten 14. puoluekokous järjestetään Seinäjoella 14.-15.8.2021. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä puolueen sääntöjen muuttaminen.

Puoluekokouksessa ovat äänioikeutettuja kaikki ne puolueen jäsenet, jotka ovat maksaneet kuluvan vuoden jäsenmaksun 30.6.2021 mennessä, eikä edellisen vuoden jäsenmaksua ole laiminlyöty. Kokoukseen tulee ilmoittautua 23.7. mennessä.

Lisätietoja puoluekokouksesta löydät puolueen verkkosivuilta. Nähdään Seinäjoella!




07.05.2021 PS kyselytunnilla: Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on todistetusti haitallista – hallitus antaisi jopa laittomasti maassa olevien jäädä työmarkkinoille



kyselytunnilla: Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on todistetusti haitallista – hallitus antaisi jopa laittomasti maassa olevien jäädä työmarkkinoille


Perussuomalaiset vaati suullisella kyselytunnilla hallitukselta selityksiä työperäisen maahanmuuton väitettyyn kannattavuuteen. Säätytalolla käyty kehysriihi päätti jopa tuplata työperäisen maahanmuuton, vaikka rekisteritilaistoista käy ilmi, että se on taloudellisesti ja huoltosuhteen kannalta haitallista Suomelle.

Rekisteriaineistojen perusteella Suomeen EU:n ulkopuolelta töihin saapuvat eivät suurilta osin ole hyvin koulutettuja saati hyvin ansaitsevia, vaan halpatyövoimaa, joka pian jää yhteiskunnan elätettäväksi, koska heidän työllisyytensä laskee nopeasti.

- Hallitus loi Säätytalon teatterissaan haamutyöpaikkoja, joita edes valtiovarainministeriö ei tunnista todellisiksi. Tempputyöllistäminen maksaa paljon, mutta aitoa työllisyyttä ei synny. Eniten ilmaa hallitus sai pumpattua linjauksiinsa kasvattaa EU:n ulkopuolelta saapuvaa työperäistä maahanmuuttoa, perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra totesi.

- Te puhutte huippuosaajista ja rakennatte mielikuvaa korkeasta osaamisesta. Tosiasia kuitenkin on, että Suomi houkuttelee lähinnä kouluttamatonta maahanmuuttoa, joka suuntautuu kaikkein matalimmin palkatuille aloille. Viime vuosi, koronavuosi, oli ennätys.

Miksei työllistetä jo täällä olevia työttömiä maahanmuuttajia?

- Suomessa on puoli miljoonaa työtöntä ja näistä vieraskielisten osuus on huomattava. Hallitus, miksi te ette työllistä jo maassa olevia maahanmuuttajia? Purra kysyi.

Työministeri Tuula Haataisen (sd) mukaan hallitus tekee kovasti töitä työllisyyden nostamiseksi riippumatta siitä, mistä ovat työttömät ovat kotoisin. Hänen mukaansa ei pidä paikkaansa, että maahanmuuttajat syrjäyttäisivät suomalaisia työnhakijoita.

On kiistaton tosiasia, että Suomeen saapuvat maahanmuuttajat ovat yliedustettuja työttömien, erilaisten työllisyystoimien ja sosiaaliturvan asiakkaiden joukossa. Purran mukaan sillä, saapuuko kouluttamaton henkilö maahan hakemaan turvapaikkaa vai töihin, ei ole lopputuloksen kannalta juuri merkitystä. Nämä henkilöt elävät tukien varassa suurissa määrin jopa yli sukupolvien puhumattakaan muista lieveilmiöistä.

- Tämä on fakta, joka selviää rekisteriaineistojen perusteella, ettekä te sitä haaveillanne muuksi muuta. Katsokaa Ruotsiin! Sellainen on Suomenkin tulevaisuus tätä menoa.

- Miten hallitus vastaa tähän? Se vastaa vihreän sisäministerin suulla, että myös laittomasti maassa olevien pitää saada jäädä Suomeen! Kaikki tänne, meidän hoidettavaksemme ja suojaava palomuuri ympärille. Arvoisa hallitus, mitä te oikein teette Suomelle? Purra kysyi.

Ministeri Haataisen mielestä Purra liioittelee. Haataisen mukaan EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinta toimii, ja se takaa, että kaikilla tulijoilla on maksukykyinen työpaikka. Tilastojen valossa tämä tilanne ei kuitenkaan kestä kauaa, vaan pelkästään töihinkin tulleiden työllisyys laskee nopeasti alle kantaväestön keskiarvon.

Työluvat laittomasti maassa oleville

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio huomautti, että hallitus on linjannut kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työllistämisestä. Tavio korosti, että perussuomalaiset eivät tällaista hyväksy, vaan laittomasti maassa olleiden pitää poistua maasta, eikä heistä tule tehdä halpatyöreserviä.

- Sisäministerikin on tätä väläytellyt viime päivinä. Aiotteko oikeasti antaa laittomasti maassa oleville työperäisiä oleskelulupia ja romuttaa koko järjestelmän? Tavio hämmästeli.

Sisäministeri Maria Ohisalo ihmetteli, miksi ilman turvapaikkaa tai muuta oleskelulupaa Suomessa olevat ihmiset eivät voisi osallistua, kun kerran ovat jo maassa. Ohisalon mielestä jokaisen pitäisi voida tehdä töitä, maksaa veroja ja perustaa perhettä.

Ohisalon linjaus käytännössä romuttaisi turvapaikkakäsittelyn merkityksen, sillä jos kaikki joka tapauksessa saisivat jäädä maahan, ei päätöksellä turvapaikasta olisi mitään merkitystä.




05.05.2021 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Suomen EU-politiikasta puuttuu selkeä linja ja se vaarantaa hyvinvointivaltion tulevaisuuden



TIEDOTE 5.5.2021
JULKAISUVAPAA

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli tänään kokouksessaan valtioneuvoston EU-selontekoa. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat Suomen EU-politiikan linjattomuutta ja EU:n rokoteyhteishankintoja.

”Useimmilla muilla mailla on selkeät tavoitteet, joita ne ajavat ja puolustavat EU:ssa kynsin hampain. Suomella tällaisia ei ole. Emme puolusta yrityksiämme, teollisuuttamme ja työpaikkojamme, vaikka hyvinvointivaltion rahoitus on niiden verotuloista kiinni. Pikemminkin Suomi on pyrkinyt edistämään aivan kaikessa kompromisseja, omasta edustaan välittämättä. Tuhlaileva rahanjako ulkomaille samalla, kun kotimaassa puuhataan sote-uudistusta, joka uhkaa nostaa kustannuksia niiden laskemisen sijasta, vaarantaa hyvinvointivaltiomme tulevaisuuden”, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat.

EU:n kehitys on kulkenut jo pitkään kriisistä toiseen ja kriisejä on käytetty tekosyynä integraation lisäämiseen.

”EU:n tervehdyttämisen kannalta olisi tärkeää, että niiltä mailta, joita toiset jatkuvasti joutuvat auttamaan, edellytettäisiin avun ehtona konkreettisia toimenpiteitä, joilla ne hoitaisivat omat asiansa kuntoon. Tällaisia Suomi ei kuitenkaan ole koskaan vaatinut. Harmaa talous, puutteellinen veronkanto ja laajalle levinnyt korruptio nakertavat EU-alueen toimintakykyä ja asiantuntijat ovat varoittaneet, että järjestäytynyt rikollisuus pyrkii hyötymään elvytyspakettirahoista. Suomi ei ole nostanut näitä ongelmia esiin, vaan pikemminkin leikkii, ettei näitä kiusallisia ongelmia olisi olemassa”, Juvonen, Juuso ja Reijonen huomauttavat.

Myös Suomella itsellään olisi lainsäädännössään korjattavaa.

”Meillä on asumisperusteinen sosiaaliturva, joka on kuin kutsuhuuto ulkomaalaisille tulla Suomeen hyväksikäyttämään yhteiskuntaamme. Korkea verotaso ja asumisen korkea hinta ovat syitä, joiden takia paljon puhutut yhteiskunnan kannalta hyödylliset huippuosaajat eivät tule ulkomailta Suomeen töihin. Sen sijaan sosiaaliturvamme työhaluttomille ulkomaalaisille lienee maailman avokätisin. Tilanne pitäisi korjata, mutta tämähän ei muita puolueita kiinnosta, vaan niille maahanmuutto on itseisarvo, laadusta välittämättä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

EU:n toiminta koronarokotteiden hyväksynnässä ja hankinnoista ei myöskään kerää kiitosta.

”EU:n ulkopuolisissa maissa rokotteita on hyväksytty markkinoille nopeammin ja rokotukset ovat edenneet nopeammin. Tämä näkyy niinkin erilaisissa maissa kuin Israelissa, Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Bahrainissa, Chilessä kuten Serbiassakin. Suomessa tehokas terveydenhuoltojärjestelmä on rokottanut nopeasti, kunhan rokotteita on saatu, mutta rokotteiden saatavuus on ollut koko ajan pullonkaula. Tässä syyttävä sormi kääntyy EU:n suuntaan: miksi EU ei kykene nopeaan ja tehokkaaseen päätöksentekoon yhtään missään asiassa?”, Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.

Edustajat Juvonen, Juuso ja Reijonen jättivät selontekoon eriävän mielipiteen, jossa edellytetään Suomen EU-politiikan terävöittämistä ja kriittistä yhteiskunnallista keskustelua EU:n tulevaisuudesta.





04.05.2021 Olen mukana Muistiliiton vaalipaneelissa 5.5. keskiviikkona



Olen mukana 5.5. 2021 keskiviikkona Muistiliiton vaalipaneelissa klo 16.30 - 18. Pääset mukaan tämän linkin kautta. Linkki löytyy, kun klikkaat lisätietoa - kohtaa.

Tervetuloa mukaan Muistiliiton vaalipaneeliin 5.5 klo 16:30 -18:00 teemalla Hyvää elämää muistiystävällisessä kunnassa!
Vaalipaneelin juontaa Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu ja kuulemme myös kommenttipuheenvuoron Muistiaktiivien edustajalta, kunnallisneuvos, omainen Risto Niemelältä.

Paneelissa mukana:
kansanedustaja, Eva Biaudet, RKP
lähihoitaja, Hanna Jokinen Vasemmistoliitto
dosentti, Kati Juva, Vihreät
kansanedustaja, Arja Juvonen, Perussuomalaiset
kansanedustaja Mia Laiho, Kokoomus
kaupunginvaltuutettu Terhi Peltokorpi, Keskusta
kansanedustaja Sari Tanus, Kristillisdemokraatit
kaupunginvaltuutettu Sinikka Vepsä, SDP

Lisätietoa >>



30.04.2021 Sote-uudistuksen turvattava korvamerkitty rahoitus sote-henkilöstöön Uudellamaalla - kätilöiden hätähuuto vasta ensiaskel sote-alan ahdingossa



Tiedote
30.4.2021

Uudenmaan perussuomalaiset naiset vaatii sote-uudistukselta ehdotonta tahtotilaa sille, että pääkaupunkiseudun henkilöstöpula sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla laitetaan uudistuksen myötä kuntoon.

Sote-uudistuksen on turvattava jatkuva ja korvamerkitty rahoitus sote-henkilöstöön. Jos rahoituspohja on epävarma, tilannetta ei saada korjattua, Uudenmaan Perusnaiset toteaa.

Sote-sektorin henkilöstöpula nousi esiin HUS:n alueen kätilöiden kerrottua toimialansa suurista ongelmista. Kätilöt kertoivat (27.4.2021 YLE), että heillä teetetään enemmän töitä kuin ennen, pätkätöitä ja sijaisuuksia ketjutetaan vuosikausia ja työ- ja loma-ajat ovat epäsäännöllisiä. Julkisuuteen on noussut keskustelu siitä, että HUS-alueen synnyttäjien ja vastasyntyneiden potilasturvallisuudessa on aukkoja.

HUS:n naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen kertoi HUS:n parantavan vallitsevaa tilannetta lisäämällä henkilöstöä synnytysosastoilla (29.4. 1 HS). Uudenmaan Perusnaiset muistuttaa kuitenkin tulevan sote-uudistuksen tuomista mustista varjoista henkilöstön yllä.

Sote-uudistus uhkaa pyyhkiä pöytää työnsä hoitaneella hoitotyön ammattilaisella, mutta myös puhtaanapitohenkilöstöllä. Kun rahoituspohja on riittämätön, tulee se tarkoittamaan massiivista henkilöstön irtisanomista. Hallituksen esittämä rahoitusmalli leikkaa HUS:n rahoitusta vähintään yli 100 miljoonaa euroa vuodessa ja summa voi olla vielä tätäkin suurempi. Tämä tarkoittaa noin 1500 henkilötyövuoden pysyvää vähennystarvetta.

Sotehenkilöstö on toiminut koronakriisissä joustaen ja venyen sekä erittäin sisukkaasti. He ovat tehneet pitkiä työvuoroja ja lisätöitä. Kestävyydestä on annettava heille suuri kiitos. Hallituksen on nähtävä sotehenkilöstön tilanne ja muutettava soteuudistuksen rahoituspohjaa ehdottomasti, Uudenmaan Perusnaiset ry linjasi kevätkokouksessaan.

Lisätiedot
Arja Juvonen
Uudenmaan Perusnaiset ry puheenjohtaja
kansanedustaja
050-5311108




25.04.2021 Juvonen A-Talkissa: Hallituksen ilmastopolitiikka ja hiilineutraaliustavoitteet kiristävät silmukkaa suomalaisten ympärillä – ”Karkottaa Suomesta yritykset ja teollisuuden



Lisätietoa >>



15.04.2021 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hallituksen ravintoloihin kohdistaman mielivallan loputtava



TIEDOTE 15.4.2021
JULKAISUVAPAA

Eduskunta äänesti tänään täysistunnossa ravintoloita koskevien rajoitusten kiristämisen mahdollistavasta tartuntatautilain muutoksesta. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen esittivät valiokuntakäsittelyssä esityksen hylkäämistä ja ehdottivat kuutta lausumaa epäkohtien korjaamiseksi.

”Perustuslakivaliokunta on useita kertoja korostanut, että rajoitusten tulee olla oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Ravintoloiden kohdalla se tarkoittaa sitä, että rajoituksia ei kohdisteta kaavamaisesti kaikkiin ravintoloihin, vaan sellaiseen toimintaan, johon liittyy merkittävä riski tartuntojen leviämisestä. Nyt olisi tunnustettava se tosiasia, että useimmat ravintolat ovat ottaneet tilanteen vakavasti ja tehneet kaikkensa, jotta asiakkaat voisivat käyttää heidän palveluitaan turvallisesti. Hallituksella tuntuu kuitenkin olevan suuria vaikeuksia toimia perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla”, Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.

Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt maakuntatasoa hienojakoisempia rajoituksia harvaanasutuissa maakunnissa.

”Tuoreimmat ilmaantuvuusluvut Pohjois-Karjalassa ovat alhaisemmat kuin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla. Tästä huolimatta Pohjois-Karjala oli sulun piirissä, mainitut kaksi muuta maakuntaa eivät. Nyt myös Pohjois-Savossa tartuntamäärät ovat selvässä laskussa. Lappi ei ole ainoa harvaan asuttu maakunta. Tähän päätyi valiokunnan enemmistökin lausumassaan, johon vastalauseessamme esitimme vieläkin selväsanaisempaa muotoilua. Hallituksen tulee nyt joka tapauksessa asetusta antaessaan huomioida myös Itä-Suomi ja siellä parantunut tartuntatilanne”, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat.

Välinpitämättömyys yrittäjien lisäksi myös työntekijöiden tilanteesta herättää ihmetystä.

”Tartuntariskit ovat aivan erilaisia sisätiloissa yökerhossa tai karaokebaarissa kuin esimerkiksi kahvilan terassilla. Tätä hallitus ei kuitenkaan halua tunnustaa, vaan asettaa kaikille ravintoloille varmuuden vuoksi niin tiukat rajoitukset, että edes ruokaravintolat eivät voi toimia kannattavasti. Tämä vasemmistolainen käsitys tasa-arvoisuudesta kurjuuden maksimointina ei perustu tartuntariskeihin eikä huomioi sitä, että rajoituksissa on kyse paitsi yrittäjien, myös heidän työntekijöidensä, siis tuhansien ihmisten toimeentulosta. Tarpeettoman tiukat rajoitukset yhdistettynä siihen, ettei rajoitusten aiheuttamista tappioista makseta korvauksia oikea-aikaisesti, aiheuttavat työttömyyttä, konkursseja ja ahdistusta”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Vaikka osa hallituspuolueiden edustajista salipuheissaan osoittikin ymmärrystä ravintola-alalle, äänestystuloksissa myötätunto ei kuitenkaan näkynyt. Yksikään hallituspuolueiden edustajista ei kannattanut äänestyksissä perussuomalaisten lausumia, joilla ravintola-alan ahdinkoa olisi voitu helpottaa.




07.04.2021 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: hallituksen jo kolmas ravintolarajoituslaki hylättävä – päällekkäisessä lainvalmistelussa ei päätä eikä häntää



TIEDOTE 7.4.2021
JULKAISUVAPAA

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: hallituksen jo kolmas ravintolarajoituslaki hylättävä – päällekkäisessä lainvalmistelussa ei päätä eikä häntää

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli tänään hallituksen esitystä, jossa muutetaan ravintoloita koskevia rajoituksia. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen esittivät esityksen hylkäämistä ja kritisoivat hallituksen poukkoilevaa toimintaa.

”Ensin hallitus sääti kesäkuun loppuun asti rajoitukset, joissa ravintolat suljettiin klo 23 ja anniskelu loppumaan klo 22. Sitten tuli täyssulku huhtikuun loppuun, ja nyt muutetaan aikaisempia rajoituksia niin, että ravintolat voidaan määrätä sulkeutumaan jo iltakuudelta ja anniskelu loppumaan viideltä. Hallitus haluaa todellisuudessa sulkea ravintolat, mutta ei halua maksaa yrittäjille korvauksia. Siksi se rajoittaa aukioloaikoja niin, että ravintolatoiminnan harjoittaminen ei ole kannattavaa. Tämä toimintamalli on yksiselitteisesti väärin, joten esitimme esityksen hylkäämistä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kertovat.

Kuten perustuslakiin kaatuneissa liikkumisrajoituksissa, myös ravintolarajoituksissa alkaa olla farssin piirteitä.

”Pian säädöskokoelmasta löytyy kolme eri lakia, jotka rajoittavat ravintoloiden aukioloa huhtikuussa. Yrittäjien ja työntekijöiden saati kansalaisten on päällekkäisestä lainsäädännöstä vaikea ymmärtää, mikä rajoitus on milloinkin voimassa. Hallitukselta tuntuu olevan kaikki konseptit sekaisin. Pitkäjänteisen lainvalmistelun sijaan säädetään koko ajan jotain, jotta näyttäisi, että hallitus toimii. Sekoilusta kärsivät ravintolayrittäjät, joiden elinkeinosta tehdään mahdotonta, sekä usein muutenkin pienipalkkaiset työntekijät, jotka ovat rajoitusten seurauksena jatkuvasti lomautettuna tai ilman työvuoroja”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Ravintoloiden osuus tartunnoista on mitättömän pieni, samaan aikaan todellisiin ongelmiin ei puututa.

”Saimme valiokunnassa tiedon, että alkuvuoden koronatartunnoista vain 2,4 % oli peräisin ravintoloista. Tämä huomioiden ravintolat on nostettu silmätikuksi kohtuuttomalla tavalla. Samaan aikaan tartunnat leviävät telakoilla, rakennustyömailla, vaihto-opiskelijoiden ja vieraskielisen väestön keskuudessa, kun rajoituksia ei noudateta. Miksi hallitus ei kohdista huomiotaan sinne, missä tartunnat oikeasti leviävät, vaan keskittyy ainoastaan ravintoloihin? Myös rajoilla pakkotestausten on toimittava”, Juvonen, Juuso ja Reijonen toteavat.




31.03.2021 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: liikkumisrajoitusfarssi antaa pöyristyttävän kuvan hallituksen lainvalmistelusta



TIEDOTE 31.3.2021
JULKAISUVAPAA

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: liikkumisrajoitusfarssi antaa pöyristyttävän kuvan hallituksen lainvalmistelusta

Perustuslakivaliokunta julkaisi hetki sitten lausuntonsa, jossa hallituksen esitys liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta sai täystyrmäyksen. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat hallituksen lainvalmistelutyötä.

”Hallitus on saanut lukuisilta asiantuntijatahoilta sekä jopa eduskunnan puhemieheltä moitteita tavasta, jolla koronakriisiin liittyviä lakeja yritetään viedä läpi kiireellä ja hutiloiden. Tänään perustuslakivaliokunta totesi, että liikkumisrajoituksia koskevan esityksen perusratkaisu kieltää liikkuminen kokonaan on oikeasuhtaisuuden vastainen eikä välttämätön. Tämä farssi on pohjanoteeraus jopa tämän hallituksen tasolla”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Perussuomalaiset ovat kritisoineet puutteellista lainvalmistelutyötä useaan otteeseen.

”Hallitus on kerta toisensa jälkeen tuonut eduskuntaan esityksiä, jotka ovat niin reikäisiä, ettei niillä ole ollut mitään mahdollisuuksia mennä sellaisenaan läpi. Näitä sitten on jouduttu korjaamaan valiokunnissa. Liikkumisrajoitusesitys tuhlasi useita päiviä hallintovaliokunnan, perustuslakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan, talousvaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan työaikaa, vaikka esityksen ongelmat olivat perustuslakivaliokunnan aikaisempien lausuntojen perusteella selvästi nähtävissä. Kysymys kuuluu, miksi hallitus ei ota palautetta vastaan ja valmistele esityksiä huolellisemmin”, Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.

Liikkumisrajoitusesityksen toinen keskeinen ongelma oli tulkinnanvaraisuus.

”Perustuslakivaliokunta totesi, että esityksen perusteella oli käytännössä mahdotonta ennakoida, mikä on kiellettyä ja rangaistavaa liikkumista. Tulkinnanvaraisuuden takia kuitenkin hallitus joutui juuri korjaamaan liikunta- ja harrastetiloja koskevaa tilapäistä tartuntatautilain muutostaan. Kyseisestä esityksestä paistoi läpi arvovaltataistelu sosiaali- ja terveysministeriön ja aluehallintovirastojen välillä. Samaan aikaan, kun huonoja esityksiä korjaillaan, tärkeät esitykset, kuten ennakkotestitodistuksen vaatiminen rajalla, jäävät tekemättä, vaikka eduskunta olisi niitä edellyttänyt”, Juvonen, Juuso ja Reijonen huomauttavat.

Erityisen kurjaksi hutilointi tekee rajoitusten kohteena olevien yrittäjien sekä heidän työntekijöidensä elämän.

”Kun tieto kaavailluista liikkumisrajoituksista tuli, monet yrittäjät ryhtyivät jo valmistelemaan henkilökuntansa lomauttamista. Hallituksen usein mielivaltaisista rajoituksista johtuva konkurssin pelko on roikkunut miekkana ravintola-alan yläpuolella jo vuoden verran, ja nyt vastaava uhka suunnattiin kaikkiin pääkaupunkiseudun ja Turun erikoisliikkeisiin sekä niiden työntekijöihin. Tämä on väärin ja kohtuutonta: tällainen sekoilu aiheuttaa tuhansille yrittäjille ja työntekijöille jatkuvaa epävarmuutta ja ahdistusta. Hyvä hallitus, ei näin!”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kiteyttävät.





26.03.2021 Oikeusministeri sai luottamuksen äänestyksessä – PS: Oikeusministeri on täysin epäonnistunut tehtävässään järjestää turvalliset vaalit



TIEDOTE 26.3.2021
julkaisuvapaa


Oikeusministeri sai luottamuksen äänestyksessä – PS: Oikeusministeri on täysin epäonnistunut tehtävässään järjestää turvalliset vaalit


Perussuomalaiset esittivät tänään epäluottamuslauseen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.). Oikeusministeri on vastuussa vaalien järjestämisestä ja perussuomalaiset kokee, että oikeusministeri on epäonnistunut tehtävässään, kun vaalit siirretään. Oikeusministerillä on kuitenkin ollut vuosi aikaa varmistaa vaalien järjestäminen terveysturvallisesti.

- Hallituksen päätös viime hetkellä siirtää kevään kuntavaaleja oli osoitus vakavasta epäonnistumisesta Suomen demokratian näkökulmasta. Oikeusministeriö ja sen vaaleista vastuussa oleva johto antoivat tilanteen edetä liian takarajalle ja käytännössä laittoivat vaaleista päättävät puoluesihteerit kohtuuttoman tilanteen eteen, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi lähetekeskustelussa.

Yksimielisyydestä luopuminen loukkaus demokratiaa kohtaan

Perinteisesti Suomessa vaalien ajankohdasta ja myös siirtämisestä on aina päätetty puolueiden yhteisymmärryksessä. Vaalien siirrot on lisäksi tehty aina hyvissä ajoin. Näin olisi perussuomalaisten mielestä pitänyt toimia nytkin.

- Yksimielisyyden vaatimuksesta on nyt kuitenkin luovuttu, ja tämä on demokratian kannalta yleistyessään vaarallinen tie. Kun tämä päätös esiteltiin, niin silloin puhuttiin tästä myöhemmin laskuharjoitukseksi mainitusta 11 000 päivittäisestä tartunnasta, mutta olihan tuo luku tiedossa jo huomattavasti paljon aiemmin. Eli on peiliin katsomisen paikka oikeusministeriössä vaaleista vastaavilla henkilöillä.

- Koronaturvalliset vaalit olisi pitänyt ja olisi voitu vuoden valmistelulla varmistaa. Jostain syystä nämä työt jäivät tekemättä, ja kunnat joutuivat etenemään omilla ratkaisuillaan, Halla-aho jatkoi.

Ehdokaslistojen täydentämiselle ei perusteita

Perussuomalaiset totesi jo aiemmin, että nyt kuntavaalien järjestäminen 18.4. on käynyt tosiasiallisesti mahdottomaksi, koska oikeusministeriö on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä järjestelyihin. Siksi perussuomalaiset ei enää voinut äänestyttää vaalipäivästä – se oli tehty mahdottomaksi aikataulullisesti.

Perussuomalaiset eivät kuitenkaan löydä hyväksyttävää ja terveysturvallisuuteen liittyvää syytä sille, että ehdokaslistoja saa täydentää siirtymäajalla. Tämä olisi ollut perussuomalaisten mukaan perusteltua vain niiden osalta, jotka tulevat siirtoajalla vaalikelpoisiksi eli täyttävät 18 vuotta.

- Muilta osin ehdokasasettelun pidentäminen kahdella kuukaudella ei ole perusteltua ja luo epäilyn, että vaalien siirrolla ehdokashankinnassaan epäonnistuneet puolueet haluavat parantaa asemiaan vaaleissa, Halla-aho ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesivat aikaisemmin tiedotteessaan.

”Henriksson ei nauti eduskunnan luottamusta”

Perussuomalaisten mukaan hallitus kokonaisuudessaan on epäonnistunut. Hallituksen rajat auki ‑politiikalla koronan toinen ja kolmas aalto on päästetty maahan, perussuomalaiset totesivat perusteluissaan.

- Oikeusministeri kuitenkin johtaa oikeusministeriötä, jonka vastuulla on ollut vaalien järjestäminen turvallisesti ajallaan. Hän on vastuussa viran puolesta, mutta hän on vastuussa myös siksi, että oikeusministeriö on erikseen vakuuttanut, että vaalit pystytään järjestämään ajallaan ”epidemiatilanteesta riippumatta”, Halla-aho siteerasi oikeusministeriön sanomisia.

- Oikeusministeri Henriksson ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimiin kuntavaalien järjestämiseksi ajallaan ja terveysturvallisesti. Vaalien siirto on toteutettu tavalla, joka asettaa ehdokkaat ja eduskunnan vaikeaan asemaan eikä täytä kehittyneelle demokratialle ja oikeusvaltiolle asetettuja vaatimuksia. Tästä syystä teen seuraavan epäluottamusesityksen: Hyväksyessään hallituksen esityksen eduskunta toteaa, ettei ministeri Henriksson nauti eduskunnan luottamusta, puheenjohtaja Halla-aho esitti.

Eduskunta antoi kuitenkin luottamuksensa oikeusministeri Henrikssonille äänin 103-66.




20.03.2021 Perussuomalaisten Juvonen ja Juuso: hallituksen puheet ja teot ristiriidassa koronan torjunnassa



TIEDOTE 19.3.2021
JULKAISUVAPAA

Perussuomalaisten Juvonen ja Juuso: hallituksen puheet ja teot ristiriidassa koronan torjunnassa

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossa tartuntatautilain muutosta pakollisiin koronatestauksiin liittyen. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen ja Kaisa Juuso nostavat esiin ristiriidan hallituksen puheiden ja tekojen välillä.

”Hallitus on kerta toisensa jälkeen korostanut, kuinka Suomella on Euroopan tiukimpiin kuuluva rajakontrolli. Kuitenkin STM on ohjauskirjeissään aluehallintovirastoille viitannut kintaalla pakollisten rajatarkastusten käyttöönotolle. Sen sijaan, että hallitus olisi keskittynyt estämään tartuntojen pääsyn rajan yli, se on keskittynyt estämään turismin ja samaan aikaan muista syistä rajan ylittäneet ovat päässeet kulkemaan ilman testausta. Hallituspuolueiden edustajat keksivät toinen toistaan omituisempia tekosyitä sille, miksi koronakoiria ei voitaisi ottaa käyttöön rajoilla”, Juvonen ja Juuso ihmettelevät.

Sen sijaan, että tartuntoja olisi torjuttu johdonmukaisesti, hallitus on laiminlyönyt monia tarpeellisia toimia.

”Muissa Euroopan maissa maahan saapuvilta vaaditaan Suomessa negatiivinen testitulos. Suomessa hallitus pakoilee vastuuta ja sysää ongelman laiva- ja lentoyhtiöille. Keinojen etsimisen sijasta nostetaan kädet pystyyn ja jupistaan perusoikeuksista. Ilmeisesti näissä perusoikeuksissa kansalaisten oikeus henkeen ja terveyteen on jossain kaukana vapaan liikkuvuuden alapuolella, kun rajoja ei saada kiinni eikä joukkoliikenteeseen haluta säätää maskipakkoa”, Juvonen ja Juuso moittivat.

Perussuomalaiset vaativat negatiivista testitulosta maahan saapumisen edellytykseksi sekä hallitukselta korjausliikettä viestintänsä suhteen.

”Hallituksen puheet ja teot koronakriisin torjuntatoimiin liittyen ovat olleet vahvassa ristiriidassa keskenään. Kun hallitus haluaa poikkeusoloissa keskittää viestinnän itselleen, sen pitäisi ensin varmistaa, että pystyy viestimään paremmin kuin alueelliset ja paikalliset toimijat. Sairaanhoitopiirien edustajilta on totuttu kuulemaan faktoja, hallitukselta latteuksia. Perussuomalaiset vaativat, että hallitus selkiyttää tiedottamistaan niin, että sekä viranomaisille että kansalaisille välittyy selkeä ja yksiselitteinen käsitys siitä, kuinka eri tilanteissa pitää toimia. Nyt on hallituksella näytön paikka, puheiden sijasta tarvitaan konkretiaa ja tehokkaita toimenpiteitä, joiden vaikutukset on huolella arvioitu ennalta”, Juvonen ja Juuso vaativat.




20.03.2021 Perussuomalaisten lausumat tartuntatautilakiin HE 15/2021



tartuntatautilain 16 ja 22 §:n muuttamisesta

HE 15/2021 vp

Lausumaehdotus

Edustaja Arja Juvonen (ps.) ehdottaa seuraavaa lausumaa:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus selkeyttää ohjeistusta toimintatavoista rajalla, jotta tartuntojen leviäminen rajan yli pystytään tehokkaasti estämään."




PJ 26/2021 VP
3) asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain 16 ja 22 §:n muuttamisesta

HE 15/2021 vp

Lausumaehdotus

Edustaja Arja Juvonen (ps.) ehdottaa seuraavaa lausumaa:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee lainsäädäntömuutokset, joilla joukkoliikenteen käyttäjiltä voidaan edellyttää kasvomaskin tai muun vastaavan suojan käyttöä, mikäli hänellä ei ole lääkärin myöntämää todistusta lääketieteellisesti perustellusta syystä, jonka takia hän ei voi käyttää maskia."





PJ 26/2021 VP
3) asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain 16 ja 22 §:n muuttamisesta

HE 15/2021 vp

Lausumaehdotus

Edustaja Arja Juvonen (ps.) ehdottaa seuraavaa lausumaa:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa aktiivisesti koronakoirien koulutuksen tuloksia ja valmistelee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistavat koronakoirien käytön rajatestauksen tukena."




PJ 26/2021 VP
3) asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain 16 ja 22 §:n muuttamisesta

HE 15/2021 vp

Lausumaehdotus

Edustaja Arja Juvonen (ps.) ehdottaa seuraavaa lausumaa:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti mallin ennakkotestitodistuksesta, johon liitetään myös HUS:in esittämän mallin mukaisesti uusintatesti 72 h kuluttua maahan tulon jälkeen."






PJ 26/2021 VP
3) asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain 16 ja 22 §:n muuttamisesta

HE 15/2021 vp

Lausumaehdotus

Edustaja Arja Juvonen (ps.) ehdottaa seuraavaa lausumaa:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus selkeyttää tiedottamistaan koronakriisin torjuntatoimiin liittyen sekä viranomaistoimijoille että kansalaisille ja varmistaa, että sekä lainsäädäntömuutokset että niiden perustelut ovat selkeitä ja sisällöltään yksiselitteisiä."







12.03.2021 Perussuomalaisten Juvonen: Hallitus yrittää maakuntauudistuksessa haukata liian ison palan – nyt tarvittaisiin malttia!



TIEDOTE 12.3.2021
JULKAISUVAPAA

Perussuomalaisten Juvonen: Hallitus yrittää maakuntauudistuksessa haukata liian ison palan – nyt tarvittaisiin malttia!

Hallitus yrittää samanaikaisesti hoitaa koronakriisiä ja viedä läpi sote- ja maakuntauudistusta. Kumpikaan ei ole onnistunut erityisen hyvin.

”Hallituksella tuntuu olevan ongelmia priorisoida toimintaansa. Koronakriisi on edelleen välitön uhka kansalaistemme hengelle ja terveydelle. Kriisin hoitoon pitäisi nyt käyttää kaikki tarvittava energia, jotta lainsäädäntö saadaan ajan tasalle, viranomaisille tarvittavat toimivaltuudet ja väestö rokotettua. Yrittäjille, joiden yritykset on käytännössä hallituksen määräyksillä suljettu, pitää saada korvaukset, jotta yritykset ja työpaikat saadaan pelastettua. Näihin asioihin hallituksen energiaa tarvittaisiin. Suurten muutosten tekeminen sote-järjestelmään tai sen rahoitukseen kriisin ollessa käynnissä on väärä ratkaisu”, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen korostaa.

Eduskunnassa puhemiesneuvosto on halunnut siirtää ei-kiireelliset asiat taka-alalle, mutta hallitus ei vastaavaa priorisointia ole tehnyt.

”Puhemiesneuvostosta esitettiin, että kaikki sellaiset asiat, joiden käsittely ei juuri nyt ole välttämätöntä, siirrettäisiin myöhemmäksi. Perustuslakivaliokunta ja useat asiantuntijat ovat kerta toisensa jälkeen huomauttaneet hallitukselle lainvalmistelun puutteellisuudesta. Jopa puhemies Vehviläinen (kesk.) puuttui ravintolat sulkevan esityksen kohdalla siihen, kun hallitus yritti kävellä eduskunnan normaalien käsittelyaikataulujen yli. Tämä palaute pitäisi ottaa vastaan ja ymmärtää. Sote-uudistus pitää valmistella huolella eikä puolihuolimattomasti koronalakien sivussa. Etenkään maakuntien tehtävien laajentamisen aika ei ole nyt”, Juvonen korostaa.

Myöskään hallituksen sisällä ei tunnu olevan yksimielisyyttä maakuntauudistuksen sisällöstä.

”Maakuntauudistuksen valmistelussa hallituspuolueetkin ovat jättäneet mietintöihin eriäviä mielipiteitä. Keskusta tuntuu haluavan mahdollisimman suurta ja laaja-alaista valtaa maakunnille. Jotkut puolueista haluavat lisää veroja maakuntaveron muodossa. Itse näen asian niin, että hallitukselta tarvittaisiin yksimielinen ja huolella valmisteltu esitys, johon liittyisi kattavat vaikutusarviot. Tähän voitaisiin hankkia asiantuntijalausunnot ja tehdä tarvittavat muutokset eduskunnassa. Nyt kuitenkin vallitsee epäselvyys siitä, mitä hallitus tarkalleen ottaen haluaa. Tämä tilanne vaarantaa hallituksen uskottavuuden ja aiheuttaa yhteiskunnassa epäluottamusta hallituksen päätöksentekokykyyn”, Juvonen ihmettelee.

Edustaja Juvonen jätti maakuntaverokomitean mietintöön eriävän mielipiteen, jossa peräänkuulutetaan uudistusten huolellista valmistelua asiantuntijatietoon pohjautuen. Perussuomalaiset eivät hyväksy palveluiden alasajoa eivätkä uusia veroja, vaan edellyttävät tasapainoista budjetointia.





10.03.2021 Kotimaisesta nenäsumutteena annettavasta koronarokotteesta voisi tulla ”uusi nokia”- vientimenestys – missä viipyy valtion rahoitus?



Perussuomalaisten Juvonen: Kotimaisesta nenäsumutteena annettavasta koronarokotteesta voisi tulla vientimenestys – missä viipyy valtion rahoitus?

Suomessa on aloitettu jo keväällä 2020 koronarokotteen kehittäminen. Rokote on tarkoitettu annosteltavaksi nenäsumutteena. Rokote perustuu Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa tehtyyn tutkimustyöhön. Yliopistot ovat mukana Rokote Laboratories Finland -yrityksessä perustajina ja omistajina.

”Helsingin Sanomien tietojen mukaan yritys käy useiden tahojen kanssa neuvotteluja toiminnan rahoituksesta. Yrityksen tavoite on tuottaa äärettömän tärkeä rokotevalmiste yhteiskunnan käyttöön. Suomessa rokotustahti matelee edelleen, kun tilattuja rokotteita ei ole toimitettu sovitussa aikataulussa. Yhteiskuntamme edun nimissä hallituksen pitäisi nyt osoittaa tarvittava rahoitus, jolla kotimainen rokotetuotanto saadaan käyntiin”, kansanedustaja Arja Juvonen(ps) esittää.

Kansallinen rokotetutkimus ja -tuotanto palauttaisi Suomen innovoijaksi ja toisi vientituloja sen sijaan, että joudumme ostamaan omatkin rokotteemme ulkomailta.

Uusi Nokia käsissämme

”On Suomen etu nyt ja tulevaisuudessa, että toimimme etulinjassa ja parannamme huoltovarmuutta liittyen rokotetoimintaan. Vuonna 2003 alasajettu rokotetuotanto on mahdollista nostaa ylös ja erilaiset kokeilut ja uudet innovaatiot mahdollistavat myös kansainväliset markkinat. Koronarokotteen onnistunut kehittäminen kotimaassa on positiivisin uutinen pitkään aikaan liittyen koronaepidemiaan. Kyseessä on myös kansainvälisesti tärkeä asia. ”Uusi Nokia”- voi olla käsissämme”, Juvonen sanoo.

Rokotteen ovat kehittäneet akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala, professoritKalle Saksela ja Kari Alitalo sekä diplomi-insinööri Pasi Kemppainen. Professoreiden mukaan nenän kautta annosteltu rokote näyttäisi antavan antavan laajemman immuunivasteen kuin lihakseen pistetty rokote.

Juvonen on jättänyt myös toimenpidealoitteen rahoituksen turvaamisesta kotimaisen rokotetuotannon käynnistämiseksi.





08.03.2021 Miksi vaalit pitää siirtää, mutta bussissa saa matkustaa ilman maskia?



Tiedote
Perussuomalaisten Juvonen: Miksi vaalit pitää siirtää, mutta bussissa saa matkustaa ilman maskia?

Hallituksen päätös siirtää vaalit on kyseenalainen, kun sen suhteuttaa hallituksen aikaisempaan suhtautumiseen toimenpiteisiin, joilla tartuntamääriä olisi voitu rajoittaa.

”Hiljattain julkisuuteen nousi tapaus, jossa bussimatkustaja oli tartuttanut kymmenittäin muita matkustajia. Perussuomalaiset esittivät eduskunnassa tartuntatautilain muutoksen yhteydessä jo helmikuun alussa, että joukkoliikenteessä liikennöitsijä voisi päättää maskipakosta. Hallituspuolueet, KD ja Liike Nyt äänestivät esitystä vastaan, kokoomus tyhjää. Nyt tilanne on hallituksen mielestä niin paha, että vaalit pitää siirtää. Käsi sydämellä, hyvä hallitus, oletteko tehneet tähän mennessä kaiken voitavanne tartuntojen leviämisen estämiseksi?”, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kysyy.

Vaalien siirtäminen on poikkeuksellinen ja ennenkuulumaton toimenpide.

”Muissa maissa vaalit on järjestetty normaalisti, vaikka tartuntatilanne on ollut pahempi kuin Suomessa tällä hetkellä. Millainen poru olisi noussut siitä, jos Yhdysvalloissa presidentinvaaleja olisi siirretty? Suomessa hallituksella on ollut vuosi aikaa pohtia, kuinka vaalit voitaisiin järjestää turvallisesti. Keinoja on lukuisia, kuten ennakkoäänestysajan pidentäminen, sähköinen äänestys tai vaikkapa ulkona tapahtuva drive in -äänestys. Miksi hallitus ei ottanut esimerkiksi näitä keinoja käyttöön tai ylipäänsä tehnyt mitään?”, Juvonen ihmettelee.

Hallituksen toiminta koronatartuntojen torjunnassa on ollut leväperäistä ja poukkoilevaa.

”Virusmuunnosten leviäminen Suomeen olisi pystytty välttämään tai ainakin tartuntaketjut saada hallintaan, jos pakollinen testaus rajoilla olisi otettu käyttöön, kuten useimmat muut maat ovat jo tehneet jo aikoja sitten. Suomi ei edellytä edes ennalta hankittuja testitodistuksia maahan saapujilta, kuten muut EU-maat lähes poikkeuksetta tekevät. Hallituksen toiminnan onnistumisen voi tiivistää yhteen lauseeseen. Miksi vaalit pitää siirtää, mutta bussissa saa edelleen matkustaa ilman maskia?”, Juvonen lataa.






08.03.2021 Tänään MOT ohjelma TV 1 klo 20.00, jossa kommentoin huoltovarmuutta



Tänään MOT ohjelma TV1 klo 20.00, jossa kommentoin huoltovarmuutta.
Tein vuosi sitten huoltovarmuuteen liittyen kirjallisen kysymyksen ym. toimenpiteitä. Silloinhan paljastui, että huoltovarmuusvarasto on ns. ”homeessa”. Tärkeät tarvikkeet oli vuosia vanhoja ja hapertuneita mm. maskit.

Lisätietoa >>



06.03.2021 Kotimainen rokotetuotanto osaksi huoltovarmuutta - hallituksen ennakointilinja ontuu - asiasta toimenpidealoite jo vuosi sitten



Tiedote 6.3. 2021

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) kannattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Markku Tervahaudan ajatusta siitä, että Suomessa pitäisi harkita rokotetuotantoa joko yksin tai yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. ( Iltalehti 6.3. 2021, 6.5.2021 Yle Ykkösaamu).

Oma rokotetuotanto ja teknologia on tuotava osaksi Suomen huoltovarmuutta. Huoltovarmuuden kannalta emme saa epäonnistua enää koskaan. Siihen kuuluu mm. lääkkeet ja suoja- ja hoitotarvikkeet, mutta myös kyky puolustaa kansaamme rokottesiin liittyvällä osaamisella ja omavaraisuudella, Juvonen sanoo.

Jätin asiasta toimenpidealoitteen jo vuosi sitten toukokuussa (TPA 65/ 2020, 15.5. 2020). Asia oli jo silloin ajankohtaista selvittää. Jos asia olisi silloin heti otettu käsittelyyn, voisimme olla jo pitkällä. Oppositiosta on tullut koko ajan hyviä esityksiä koronakriisin kukistamisen ja koronan vaikutusten minimoimiseen, mutta koska ne ovat oppositiosta, hallitus ei niitä välitä kuulla. Hallituksen ennakointilinja ontuu pahasti, Juvonen toteaa.

Suomella oli omaa rokotetuotantoa yli sadan vuoden ajan, mutta tuotanto ajettiin alas vuonna 2003. Oman tuotannon ylläpitoa pidettiin pienelle valtiolle liian kalliina vaihtoehtona, mutta jo muutama vuosi myöhemmin sikainfluenssarokotteen yhtäkkinen globaali kova kysyntä ja rokotteen saatavuusongelmat osoittivat kotimaisen tuotannon tärkeyden myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Juvonen totesi vuosi sitten toimenpidealoitteessa, että koronarokotteesta tulee valmistuessaan olemaan kova kysyntä, ja onkin mahdollista, että jos jäämme odottamaan valmista rokotetta globaaleilta markkinoilta, jäämme ostotilanteessa muiden maiden jalkoihin.

Suomen Yle uutisoi 8.5. 2020, että Suomalaisprofessoreilla on kehitettynä lähes valmis koronavirusrokote, ja Suomesta löytyy useampikin rokotetuotantoon sopiva yritys, joissa tuotanto on käynnistettävissä nopeastikin. Asiantuntijat ovat arvioineet tuotantokapasiteetin riittävän jopa koko maan tarpeisiin.

Juvonen on uusinut toimenpidealoitteen ja tehnyt myös kirjallisen kysymyksen liittyen kotimaisen rokotetuotannon käynnistämiseen.




05.03.2021 Hallituksella ei ole mitään tarjottavaa Suomen sotehenkilöstölle - ei edes lämmintä kättä



Tiedote 5.3. 2021

Kansanedustaja Arja Juvonen on pöyristynyt Suomen hallituksen hiljaisesta ja välttelevästä linjasta liittyen Suomen sotehenkilöstön jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä koronakriisin keskellä. Juvonen on kysynyt kuluneella viikolla kaksi kertaa eduskunnan täysistunnossa ministereiltä, että miten hallitus huomioi sotehenkilöstön jaksamista.

Ministeri Kiurulla ei ole mitään tarjottavaa tai sanottavaa, ei yhtikäs mitään. Hän ei toivota edes voimia tai jaksamista suomalaiselle sotekentälle. Ei edes lämmintä kättä tarjota. Hallituksen taskut ovat täysin tyhjät. Hallitus korostaa koronan vaaraa, mutta jättää täysin huomioimatta heidät, jotka auttavat Suomen koronakriisin yli, Juvonen kritisoi.

Suomessa hoitohenkilöstön kokema stressi koronavirusepidemian aikana on ollut ilmeistä. Henkilöstön henkistä vointia epidemian aikana kartoitettiin Työterveyslaitoksen kyselyllä syksyllä 2020. Kyselyyn vastasi 25 000 sote-alan työntekijää. Kyselyn mukaan joka kolmas sotetyöntekijä on pelännyt terveytensä vuoksi työssään. Pelkoa on lisännyt myös työmäärän kasvu. Eniten pelkoa ovat kokeneet röntgenhoitajat (47%), sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt (41%), laboratoriotyöntekijät (35%) sekä lähi- ja perushoitajat (34%). Työmäärän kasvu koronan seurauksena on huonontanut myös työstä palautumista. Kun työntekijälle kasautuu monia eri kuormitustekijöitä, se heikentää työkykyä ja lisää työkyvyttömyyden riskiä. (ttl.fi. 27.1. 2021)

Myös Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto (ICN) arvioi, että koronavirusepidemia aiheuttaa hoitajille suuren ahdistuneisuuden ja masennuksen ajanjakson. (INC: The COVID-19 Effect: 13.1. 2021) CN toteaa artikkelissaan, että maailman hoitajia uhkaa massatrauma, sillä tapahtumat ja kokemukset koronaepidemian aikana ovat olleet hoitajille stressaavia ja henkisesti kuormittavia. Hoitajat ovat joutuneet kohtaamaan paljon koronaan menehtyneitä potilaita ja nähneet myös tilanteita, kun sairastuneen läheiset eivät ole päässeet jättämään hyvästejä kuoleville läheisilleen. Hoitajia on myös ahdistanut pelko siitä, että he vievät koronaviruksen mukanaan kotiinsa ja tartuttavat sen omiin läheisiinsä.

Hallitus on tuomassa eduskuntaan valmiuslain käyttöönoton. Se tarkoittaa sotehenkilöstölle entistäkin tiukempaa tahtia hoivakentällä. Hoitajien yhteydenotot ovat hätähuutoja ja vaativat hallituksen toimia. Henkilöstö tekee pitkää työpäivää, sillä henkilöstöä puuttuu. Sairaaloissa hoidetaan myös muut akuutit sairaudet, onnettomuudet, tehohoidot ja ensiavut. Kannan myös suurta huolta lääkäreiden jaksamisesta. Heistäkään hallitus ei puhu yhtikäs mitään. Hallitus on täysin välinpitämätön, Juvonen kritisoi.




16.02.2021 Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa täysistunnossa 16.2.



Perussuomalaiset esitti, ettei hallituksella nauti eduskunnan luottamusta


Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio piti ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa tänään. Perussuomalaiset jätti viime viikolla välikysymyksen EU:n niin sanotusta elpymisrahastosta. Perussuomalaisten mukaan välikysymyksellä nostetaan keskusteluun EU:n taloudellisen ja moraalisen rappion lisäksi Suomen itsenäisyyden tilanne.

- Perussuomalaisille Suomi ei ole kaupan, emmekä me luovu taloudellisesta suvereniteetistamme vain muutaman brysseliläisen hanhenmaksapalleron tähden, Tavio aloitti.

Suuria summia lähtenyt ennenkin – kiitoksena komissaaripesti

Tavion mukaan kyseessä on ilmastonmuutosrahasto, jota markkinoidaan koronaelvytyksenä, ja joka ei ratkaise Etelä-Euroopan maiden taloudellisia ongelmia, jotka ovat olleet olemassa jo kauan ennen koronakriisiä.

- Käsillä olevassa tilanteessa ei voi olla muistelematta miten Sdp:n Jutta Urpilainen valtiovarainministerinä myönsi eurokriisiin lainatakauksia ja esiintyi täällä kotimaassaan täti tiukkana. Ja niin Urpilaisen tie vain johti EU-komissaarin pestiin. Aika suuria summia veronmaksajien rahaa lähti liikkeelle myös ennen kokoomuksen Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin komissaarinpestejä, Tavio huomautti.

Kertaluontoisuus ei pidä paikkaansa

Olemme jälleen kerran tilanteessa, jossa EU-mieliset päättäjät hokevat kuin mantraa, että kyseessä on vain väliaikainen kertaratkaisu. Miettikää, että yli kymmenen vuotta sitten Matti Vanhanen kertoi pääministerinä täällä, miten Kreikan tuet ovat vain kertaratkaisu. Ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin Vanhanen jatkaa yhä sen selvittämistä, että ovatko nämä vain kertaratkaisu! Eivät ne näytä kertaluonteisiksi jääneen, vaikka niin olisi kuinka monta kertaa ministerinaitiosta esitetty, Tavio totesi.

- Elpymisrahasto ei ole kertaluonteinen eikä väliaikainen. Se luo vuosikymmeniksi voimassa olevan mallin, jota on helppo soveltaa uudelleen, kun toiminnan rahoittamisesta velaksi on jo aikaisemmin sovittu.

Paketti rikkoo EU:n omia sääntöjä

EU:n elpymispaketti rikkoo perussuomalaisten mukaan EU:n omia perustamissopimuksia, jotka eivät salli toiminnan rahoittamista yhteisvelalla. Tähän asti korostettu no bail-out -periaate rikotaan, jos hallituksen tavoite toteutuu ja Suomi ottaa muiden velkoja vastattavakseen. Perussuomalainen linja on, että jokaisen maan tulisi vastata omista veloistaan.

- Tahdon tässä nostaa esiin vakavan kysymyksen, mikä on EU:n oikeusvaltioperiaatteen taso jos omia lakeja ei tarvitse noudattaa silloin jos valtaapitävät niin tahtovat. EU näyttääkin brittien lähdön jälkeen Saksan johdolla siirtyvän kertaheitolla oikeusvaltiosta vahvimman oikeuteen. Saksa ja Ranskahan ovat vallanneet koko Euroopan ja suorastaan määräävät meitä, vaikkakin tekevät sen sivistyneesti pöydissä, joissa pienempien maiden johtajat istuvat kiltisti nöyryytettävänä ja sitten tulevat kotimaihinsa hokemaan, että Suomikin oli mukana päättämässä. Kansakuntana meidän olisi syytä huolestua, että olemme Brysselin eliitin talutusnuorassa.

Tavio huomautti, että EU:n perustamissopimukset ovat kuin EU:n perustuslaki, niiden asettamissa rajoissa on pitänyt toimia.

- Perussopimusten noudattamista ei kuitenkaan EU:ssa etukäteisvalvota, kuten Suomessa jossa perustuslakivaliokunta tekee ennakkovalvontaa sille, että säädettävät lait eivät riko perustuslakia. EU-tuomioistuin voi arvioida perussopimuksia, mutta elpymisvälineenkin kohdalla tämä tapahtuisi vasta jälkikäteen, tilanteessa, jossa rahat on jo ehditty jakaa.

Oikeudellinen arviointi on ulkoistettu

Hallitusta ei Tavion mukaan kuitenkaan näytä haittaavan se, että nyt mennään tilanteeseen, jossa EU:n itse sallitaan rikkovan omia perussopimuksiaan, jos valtaapitävä EU-eliitti vain tahtoo.

- Hallitus on ohittanut oikeudelliset kysymykset ulkoistamalla arvioinnin neuvoston oikeuspalvelulle. On huolestuttava oikeudellinen suunta, että kasvottomille EU:n byrokraateille onkin nyt tavallaan uskottu perustamissopimusten ylin lainvalvontavalta koko Euroopassa. On kuitenkin syytä ymmärtää, että EU:n oikeuspalvelut ajavat ensisijassa suurten jäsenvaltioiden intressejä ja EU:n institutionaalista etua.

- Perussopimusten tulkinta politisoitui, mutta varokaa Suomen perustuslain politisoitumista siinä samalla. Perustuslakivaliokunta on antanut elpymispaketista yhden historian tärkeimmistä lausunnoistaan. Perustuslakivaliokunta ei ole lausunut elvytyspaketin neuvottelujen jälkeen asiasta. Pääministeri Marin olisikin kesällä neuvotteluissa pitänyt ilmoittaa, että Suomen tulee ensin saada perustuslakivaliokunnan hyväksyntä, ennen kuin hän voi sitouttaa Suomea sopimukseen. Marin ei kuitenkaan tehnyt näin, eikä hän ole ollut lainkaan huolissaan uuden tulonsiirtounionin perustuslainmukaisuudesta.

Ryhmäkurilla painostetaan hallitusedustajia

Tulevat äänestykset ovat historiallisia. Kansanedustajien tekemät päätökset näyttävät, tahdotaanko Suomen olevan EU:n pohjoisin osavaltio vai itsenäinen kansakunta. Perussuomalaiset pitävät huolestuttavana, että hallituspuolueet käyttävät jopa ryhmäkuria painostaessaan kansanedustajiaan äänestämään Suomen itsemääräämisoikeutta vastaan ja tulonsiirtojen aloittamisen puolesta.

”Hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta”

- Marinin hallitus hyväksyi elpymispaketin, joka vaarantaa Suomen budjettisuvereniteetin tavalla, josta ei ole enää paluuta. Samalla hallitus antoi siunauksensa pysyville tulonsiirroille ja vastuuttomalle taloudenhoidolle. Tästä syystä esitämme, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.





12.02.2021 Kirjallinen kysymys Oulun yliopistollisen sairaalan anestesiahenkilöstön puutokset sekä hoitoalan vetovoimaisuutta, henkilöstön jaksamista ja lääkäreiden ja hoitajien erityisosaamisen riittävyyttä tukevat toimet



Oulun yliopistollinen sairaala on ilmoittanut sulkevansa osan leikkaussaleistaan huhtikuun loppuun saakka. (Helsingin Sanomat, 11.2. 2021). Syynä tähän on anestesialääkäreiden - ja hoitajien henkilöstöpula, mutta myös henkilöstön väsyminen. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tilanne on pahentunut voimaan astuneen anestesialääkäreiden työaikalain muuttuessa. Lain mukaan yövuoroon tulevat anestesialääkärit eivät voi olla enää töissä edellistä päivää. Sen on kerrottu aiheuttavan Oulun yliopistollisessa sairaalassa joka päivä neljän lääkärin puutokseen.
Anestesiahoitajien puutoksia on syntynyt lisääntyneistä sairauslomista. Uusien sijaisten rekrytoinnissa on ollut vaikeutta, mikä erityisosaamista vaativalla alalla on ymmärrettävää.
Koronakriisi on aiheuttanut kiireellisen tarpeen tehohoitajista. Oulussa anestesiahenkilöstöä siirrettiin opiskelemaan vaativaa koronapotilaan tehohoitoa. Tilanne Oulussa on erittäin vakava, eikä sitä saa ohittaa. Sitä ei myöskään saa perustella pelkästään koronakriisiin vedoten, vaikka se toki on vaikuttanut asiaan. Juuret henkilöstö- ja sijaispulaan, väsymykseen, sairauslomiin, hoitoalalta pois lähtemiseen ja alan vetovoimaisuuden laskuun ovat syvällä. Ne ovat vain odottaneet sitä hetkeä, kun kamelin selkä katkeaa.
Hoitoalalla on paljon korjattavaa. Palkka-, opiskelu- ja työvoimapolitiikka kaipaa ravistelua. Palkan on vastattava osaamista ja se kertoo suoraan alan arvostuksen. Hoitohenkilöstölle maksettava ns. koronalisä on tarpeen. Koulutuspolkuja tulee sujuvoittaa ja työpaikkakoulutukseen kohdennettava resursseja. Opiskelupaikkoja on lisättävä ennakoiden tulevaan. Leikkaussalihoitajista on ollut ennenkin pulaa Suomessa. Vuonna 2019 äkillinen hoitajapula sulki Meilahden tornisairaalan neljä leikkaussalia. (Helsingin Sanomat, 4.11. 2019).
Hoitohenkilöstön työvuorojen suunnittelu siten, että ne ovat tekijälleen mieluisia ja sopivia, on tärkeää. Alalla on aina niitä, jotka kokevat halukkuutta vaikkapa vain yövuoroihin tai aamuvuoroihin. Onko alalla mahdollista kuunnella hoitajan mielipidettä?
Työaikalaki on tehty suojelemaan työntekijää, mikä on tärkeää. Oulussa tilanne on aiheuttanut sen, että henkilöstöä puuttuu. Lakia laadittaessa ei ole huomioitu sitä, että miten henkilöstövaje korjataan. Asiassa ollaan myöhässä.
Säteilyturvakeskuksen tekemän selvityksen mukaan myös terveydenhuollon kuvantamisyksiköitä vaivaa resurssivaje. Selvityksen mukaan pulaa on eniten radiologeista, sairaalafyysikoista ja röntgenhoitajista. (STUK, 2020).
Hallitus tekee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, mutta on unohtanut sen tärkeimmän. Riittävän ja osaavan henkilöstön.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo reagoida Oulun yliopistollisessa sairaalassa paljastuneeseen vakavaan anestesialääkäri- ja henkilöstöpulaan? Mitä hallitus tekee, jotta hoitoalan vetovoimaisuus säilyy ja erityisosaamista vaativaa hoitohenkilöstöä ja lääkäreitä saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeeseen? Miten hallitus vastaa suomalaisen hoitohenkilöstön väsymiseen ja venymiseen koronakriisin keskellä? Aikooko hallitus huomioida hoitohenkilöstölle erityistä koronalisää?



11.02.2021 PS kyselytunnilla: turpeen verokorotukset peruttava, toimenpidealoite jätetty – keskustalta ei tukea



PS kyselytunnilla: turpeen verokorotukset peruttava, toimenpidealoite jätetty – keskustalta ei tukea


Perussuomalaiset syytti hallitusta suullisella kyselytunnilla hallitusta turvetuotannon alasajosta. Monet alan yritykset ovat lopettaneet tai lopettamassa, ja perussuomalaisten mukaan hallituksen ”ilmastopolitiikalla” syntyy korvaamattomia vahinkoja.

- Hyvä hallitus, te koitatte painaa tätä villaisella, mutta kyse ei ole mistään pikkujutusta. Alan parissa toimii jopa 500 yritystä ja se työllistää tuhansia.
- Huoltovarmuus kyykkää vaarallisesti teidän intohimoisten ja kiilusilmäisten ilmastotavoitteidenne edessä. Tuntuu, ettei vihallenne suomalaista turveteollisuutta kohtaan ole mitään rajoja. Vihervasemmistolta tämän jotenkin ymmärtää, mutta miten keskusta vielä voi olla tällaisessa mukana? perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas ihmetteli.

Hallituksen toimilla ei ilmastovaikutusta

Peltokangas totesi, että hallituksen ilmastoperustelut ovat asiassa roskaa, kun nyt suomalaista turvetta korvataan nyt mm. venäläisellä hakkeella ja turpeella.

- Te viette työpaikat ja tuotannon venäjälle, aiheutatte konkursseja ja tuhoatte huoltovarmuuden vain oman agendanne takia, sillä ilmastovaikutus on nolla tai jopa negatiivinen!
- Mitä järkeä tässä on, arvoisa hallitus? Peltokangas kysyi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) myönsi, että tilanne turvetuotannossa on vakava, ja että ala on erittäin kovassa tiputuksessa monestakin syystä. Lintilä kuitenkin totesi, että keskeinen syy tähän päästökauppahinnan nousu.

Perussuomalaisilta toimenpidealoite

Peltokankaan mukaan perustelut ovat selityksiä, jotka eivät auta vallitsevaan ongelmaan.

- Jos teillä olisi halua parantaa suomalaisen asemaa, te peruisitte veroruoskintanne turvealaa kohtaan, Peltokangas huomautti.

Perussuomalaiset edustajat ovat jättäneet tänään toimenpidealoitteen turpeen veronkorotusten perumiseksi ja turpeen uusiutuvaksi julistamiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa turve-energiaa tuetaan uusiutuvan energian sähkösertifikaattien muodossa.

- Arvoisa hallitus ja varsinkin keskusta. Miksi kumarratte myrkyn vihreää agendaa teollisuutemme, maa- ja metsätaloutemme ja energia huoltovarmuutemme tuhoksi?

Ei lupauksia verohelpotuksista

Lintilä totesi, että päästökauppamenettely ei olisi erilainen, vaikka turve luokiteltaisiin uusiutuvaksi energiaksi ja jatkoi, että verojen osuus on pienempi kuin päästökauppahinnan. Verotusta Lintilä ei luvannut muuttaa.




10.02.2021 Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja liike nyt jättivät välikysymyksen Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin



VÄLIKYSYMYS
Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin
Eduskunnalle

Pääministeri hyväksyi 21.7.2020 vastaisena yönä EU:n yhteisen ja suurelta osin yhteisvastuullisen elpymispaketin. Paketti on ristiriidassa EU:n perussopimuksen 123, 125 ja 310 artiklojen kanssa. Hallitus on valmis syventämään EU:n luonnetta tulonsiirto-, velka- ja verounionina ja panemaan Suomen veronmaksajat mittavan laskun maksajaksi.

Jos elpymispaketti hyväksytään, EU muuttuu aivan toisenlaiseksi kuin se järjestö, johon Suomi liittyi vuoden 1995 alussa.

Suomi on ollut käytännössä koko 25-vuotisen jäsenyytensä ajan nettomaksaja. Tämä ei riitä, vaan hallitus haluaa lisätä Suomen rahoitusta muille jäsenmaille kerralla noin neljä miljardia euroa. Tätä ei paketin kytkeminen monivuotiseen rahoituskehykseen muuksi muuta.

Heinäkuisena viikonloppuna Hollannin pääministeri Mark Rutte taisteli tukipakettia vastaan yhtenä ns. nuukan nelikon maana. Miksi? Hollannilla ei ole lainkaan saatavia Italian pankeista. Saksa ja Ranska ajoivat pakettia, koska niiden pankeilla on valtavat saatavat Italian horjuvista pankeista.

Ilman lahjuspakettia Italia olisi todennäköisesti jo kaatumassa. Saksan ja Ranskan luottotappiot realisoituisivat. Ne olisivat joutuneet pääomittamaan maidensa pankkeja. Se olisi ollut katastrofaalinen poliittinen tappio kotimaissaan.

Pääministeri Marin ei liittynyt ns. nuukaan nelikkoon, vaan kuittasi Suomelle esitetyn 6,6 miljardin euron laskun. Näin hallitus sitoi suomalaiset aina toiseen ja kolmanteen sukupolveen mittaviin velkavastuisiin vieraiden maiden puolesta.

Hallitus väittää miljardipakettia kertaluonteiseksi. Tätä ei Suomen valistunut kansa usko eikä ole syytäkään.

Euroopan keskuspankin nykyinen johtaja Christine Lagarde kehotti jo lokakuussa EU-maita harkitsemaan elpymisrahaston muuttamista pysyväksi. EKP:n edellinen johtaja ja Italian todennäköisesti tuleva pääministeri Mario Draghi kertoi kannattajilleen euroalueen yhteisen budjetin perustamisen olevan hänen tärkeimpiä tavoitteitaan.

Italia saa tästä 750 miljardin euron paketista noin 200 miljardia euroa. Uskooko hallitus, että Italia selviää yli 2600 miljardin euron velkataakastaan? Ei selviä. Parhaassa tapauksessa se saa jatkaa holtitonta talouspolitiikkaansa muutaman vuoden. Sitten se joutuu toteamaan, että rahat loppuvat ja vaatii uutta tukipakettia. Jos vauraammat jäsenmaat eivät siihen suostu, se uhkaa kaataa pankit ja euron. Mitä sitten? Suomi on selkä seinää vasten. Iso lasku tai vähintään euron, ehkä EU:nkin, kaatuminen.

Tällaiseen kierteeseen Marinin hallitus on valmis suomalaiset veronmaksajat sitomaan sen lisäksi, että hallitus on ottamassa viime ja tänä vuonna yhteensä reilusti yli 30 miljardia euroa uutta velkaa.
Tukipaketti ei ole Suomen etu. Ulkomaankauppamme osuus Välimeren maiden kanssa on yhteensä noin 5%. Vaikka menettäisimme sen kokonaan, ei taloutemme siitä juurikaan kärsisi. Tukipaketti hyödyttää kilpailijamaitamme meidän tappioksemme.

Suomen etu on elvyttää omaa talouttaan ja suomalaisia yrityksiä. Niin tulee tehdä jokaisen jäsenmaan. Tätä edellyttää EU:n perussopimus, jossa kielletään yhteinen velka. Kun koronakriisi joskus helpottaa, meille on ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa toimivat yritykset ovat iskussa nopeasti kasvavilla globaaleilla markkinoilla.

Tukipaketti rahoitetaan velalla. Suomen osuus velasta on 6,5 miljardia euroa. Lisäksi Suomen veronmaksajille hallitus on sälyttämässä samansuuruiset vastuut siltä varalta, että jokin jäsenmaa ei kykene tai halua maksaa velkaosuuttaan. Suomen välitön kokonaisvastuu on siten yhteensä 13 miljardia euroa. Suomikin on vastuussa yhteisvelasta jonkun maan maksukyvyttömyystilanteessa. Perustuslakivaliokunta on todennut lausunnossaan, että vastuun tarkkaa osuutta ja riskisyyttä on mahdoton arvioida, koska se pitkän kestoajan vuoksi johtuu useista tulevaisuuteen sijoittuvista epävarmoista tapahtumista.”

Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt Suomen vastuiden tarkkarajaisuutta. Kun Suomen vastuut elpymisrahastosta kasvoivat hurjiksi, ratkaisuksi keksittiin verotusoikeuden myöntäminen EU:lle. Suomen vastuut näennäisesti pienenevät, kun niitä kasvatetaan toisaalla.

Asiantuntijakuulemisissa on kannettu vakavaa huolta eri jäsenmaille, erityisesti Välimeren ja itäisten jäsenmaiden varojen käytön valvonnasta. Väärinkäytöksien riski on niissä tunnetusti suuri. Nyt ne saavat nopeasti valtavan suuren rahamäärän. Komissiolla ei ole kykyä valvoa varojen käyttöä. Massiivisen valvontakomission perustaminen EU:hun maksaa ja johtaa monenlaisiin ongelmiin.

Eräät nettosaajamaat aikovat käyttää omasta budjetistaan tukipaketin avulla vapautuvia varojaan kasvavassa määrin mm. veronkevennyksiin, kansalaispalkkaan ja eläkeiän alentamisiin. Näitä tosiasiassa Marinin hallitus rahoittaa samanaikaisesti, kun omassa maassa työttömyys, ahdistus ja suoranainen hätä kasvaa.

Esitämme vaihtoehdoksi sen, että kukin jäsenmaa ottaa itse ja omalla vastuullaan markkinoilta lainaa tarvitsemansa määrän. Nythän sitä saa. EU:n komissio koordinoi varojen käyttöä siltä osin kuin katsotaan olevan perusteltua elvyttää yhdessä eurooppalaisia sisämarkkinoita.

Nyt EU-komissio jopa tarkoin määrää miten saamme näitä omia rahojamme käyttää. Niistä on käytettävä vähintään 37 prosenttia ilmastohankkeisiin ja 20 prosenttia digitalisaatioon.

Ilmastoinnostuksessaan Marinin hallitus on päättänyt käyttää rahoista vähintään 50 prosenttia ilmastotoimiin. Valiokunnissa ei ole käynyt ilmi, että tuo kohdennus juurikaan elvyttäisi Suomen elinkeinoelämää ja kansantaloutta.

EU asetti hiilineutraalisuustavoitteen vuodeksi 2050. Ruotsin tavoite on vuosi 2045. Marinin hallitus haluaa Suomen hiilineutraaliksi jo vuonna 2035. Tämä johtaa vanhentuvan teknologian käyttöönottoon ja tulee kalliiksi veronmaksajille. Edes ilmasto ei kiitä tästä intoilusta. Esimerkiksi turpeen alasajo johtaa lisääntyvään tuontihakkeen käyttöön energiantuotannossa.

Asiantuntijat ovat varoittaneet siitä, että hallitus antaa muille, mm. Ruotsille 10 vuoden etulyöntiaseman ilmastopolitiikallaan. Tämä on järjetöntä.

EU putosi jo pari vuosikymmentä sitten digitaalisesta kehityksestä täysin. Amerikkalaiset suuryhtiöt, kuten Google, Microsoft, Amazon, Apple ja Facebook ovat vallanneet koko maailman ja Euroopan. Kiina on kisassa mukana ja se käyttää taloutensa elvytykseen Yhdysvaltojen tavoin Eurooppaa enemmän. EU:n panostukset jäävät kauas näistä kilpailijoista. Ja vaikka puhutaan EU-solidaarisuudesta, niin on huomattava, että esimerkiksi Saksa kyllä elvyttää omaa talouttaan itsenäisesti sadoilla miljardeilla. Myös Suomea hyödyttäisi ennen kaikkea itsenäinen elvytys, mutta nyt elvytämme oman maamme sijasta muita.

Osana kokonaispakettia on oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Sen ehdot sulkevat pois mm. tuhansien turvealan yrittäjien konkurssien estämisen ja työttömiksi hallituksen turvepolitiikan johdosta joutuvien maaseudun yrittäjien pelastamisen.

Kannatamme tervettä, avointa kansainvälisyyttä ja eurooppalaista vapaakauppaa, mutta emme hyväksy tulonsiirto-, velka- ja verounionia, jota Marinin hallitus Saksan ja Ranskan asettamilla ehdoilla rakentaa.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Miksi Suomi hyväksyy, että EU saa rikkoa perussopimuksiaan muodostamalla niistä uuden oikeudellisen tulkinnan?

Miksi Suomi on hyväksynyt paketin, jossa Suomi on nettomaksajan roolissa ja maksaa paketista enemmän kuin saa takaisin?

Miksi hallitus jakaa ensin rahat kestävän kasvun ohjelmallaan, ja vasta sen jälkeen pohtii, miten omien varojen esityksellä kerättäisiin rahat ohjelmaan?

Miksi hallitus ei ole muodostanut selkeää kantaa EU:n taloudellisen liittovaltion synnyttämiseen ja ilmaissut, mihin asti Suomi on valmis venymään yhteisvastuiden ja tulonsiirtojen tiellä?

Aikooko hallitus tehdä kattavan selvityksen EU:n elpymispaketin vaikutuksista Suomeen?

Miksi hallitus sivuuttaa taloustutkijoiden ja asiantuntijoiden esittämän kritiikin? Eikö hallitus luota suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiin?

Mihin hallitus perustaa näkemyksensä, jonka mukaan hallitus väittää paketin olevan vain kertaluontoinen?

Elvytysrahaa ei jaeta suoraan koronapandemian talousvaikutuksien perusteella, vaan jakoperusteissa painotetaan jäsenmaiden taloustilannetta jo ennen koronakriisiä. Miksi hallitus silti väittää, että elvytyspaketti on tarkoitettu ainoastaan koronasta aiheutuneisiin vahinkoihin?

Onko hallituksen linja, että EU:ta tai euroaluetta on hyväksyttävää muuttaa kohti taloudellista liittovaltiota, jossa Suomen rooli on toimia muiden maiden velkojen takaajana ja tulonsiirtojen maksajana?

Aiemmin moni poliitikko on kertonut, että mikäli EU olisi muuttumassa taloudelliseksi liittovaltioksi, Suomen osallistumisesta siihen pitäisi järjestää kansanäänestys. Jos nyt ei hallituksen mielestä ole kansanäänestyksen paikka, koska se sitten olisi?

Helsingissä 10.02.2021




09.02.2021 Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro pääministerin ilmoitukseen hallituksen politiikasta 2021



Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro pääministerin ilmoitukseen hallituksen politiikasta 2021
täysistunnossa 9.2.2021, ed. Ville Tavio


Hallituksen politiikalla verotus kiristyy, velka ja menot kasvavat, ostovoima ja kilpailukyky heikkenevät


Viime vuosikymmeninä harjoitettu politiikka on vienyt Suomea väärään suuntaan. Paisuvan EU-liittovaltion jaloissa on opittu elämään velaksi.

Valtiovarainministeriön tuoreen raportin mukaan Suomi on jäänyt taloudessa jälkeen muista Pohjoismaista. Suomessa julkinen velkaantuminen jatkaa arvion mukaan kasvuaan koronakriisin jälkeenkin, samalla kun taas monien verrokkimaiden julkinen talous paranee.

Haitallinen maahanmuutto ei paranna tilannetta

Suomen kansantalouden pelastusta on haettu maahanmuutosta. Suomen maahanmuuttopolitiikka ei kuitenkaan perustu korkeasti koulutettuihin asiantuntijoihin. Se perustuu kouluttamattomien ja kielitaidottomien kehitysmaalaisten houkutteluun eri vetovoimatekijöin.

Konsepti Suomesta koko maailman sosiaalitoimistona ja hyväntekijänä on täysin epäonnistunut, mutta vihervasemmisto apupuolueineen jatkaa Suomen kansallisvaltiota tuhoavalla tiellä ideologisista syistään.

Perussuomalainen kasvu perustuu kotimaisuuden suosimiseen

Uutena villityksenä on liioiteltu toivo siitä, että ilmastonmuutoksen varjolla Suomeen synnytetään valtava uusi vientimarkkina. Totuus kuitenkin on, että tuokin uusi markkina tulee olemaan kansainvälisesti hyvin kilpailtu ja suomalaisten teknologiatuotteiden vienti vaatii nykyistä parempaa kilpailukykyä.

Perussuomalaiset näkevät, että Suomen talouskasvua on pikaisesti ryhdyttävä parantamaan kilpailukykyä kasvattamalla ja kotimaisuutta korostamalla. Perussuomalaiset uskovat, että myös kevään kuntavaaleissa on pitkälti kyse siitä, mitkä puolueet asettavat politiikassaan Suomen etusijalle.

Kotikaupunkiini Turkuun tilattiin hiljattain Torin pinnan kivetys kiinalaista kiveä. Vaikka siis kotimaistakin oli saatavilla. Vastaavasti Turun ja Helsingin seudulle hankittiin kiinalaisia sähköbusseja, samaan aikaan kun suomalainen bussitehdas lopetti tuotantonsa Lahdessa. Valitettavasti näitä esimerkkejä on Suomi täynnä. Tulevaisuuden näkymät parantuvat huomattavasti, kun perussuomalaisella politiikalla asetamme Suomen etusijalle ja alamme panostaa kotimaisuuteen.

Kasvava verorasite kurittaa – työllä ei tule toimeen

Suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen on pidettävä yllä näinä vaikeina aikoina. Jatkuva velkaantuminen ja perustarpeiden kustannusten kohottaminen eivät vala uskoa valoisaan tulevaisuuteen. Ihmisiä on nyt kannustettava työntekoon ja yrittäjyyteen. Oman työn tuloksilla pitää voida hankkia kunnollinen asunto ja ajoneuvo, ilman että joutuu elämään jatkuvassa epävarmuudessa ja pelossa siitä, mitä veroja ja maksuja vihervasemmisto seuraavaksi keksii.

Viime elokuussa voimaan astunut bensiinin ja dieselin valmisteveronkorotus oli kovempi kuin kertaakaan aiemmin tällä vuosituhannella. Kasvava verotus haittaa teollista kilpailukykyämme. Kasvavat logistiikkakustannukset ajavat tuotantoa pois Suomessa. Esimerkiksi Suomelle tärkeä metsäteollisuus kärsii suoraan Marinin hallituksen veronkorotuksista.

Ainaisten veronkorotusten sijaan kuntien ja valtion tuhlailu on saatava aisoihin. Julkisen rahankäytön lisääminen ei ole kestävä tie elvyttää taloutta, vaan parempana keinona olisivat veronkevennykset. Työntekijöiden, eläkeläisten ja yrittäjien ostovoiman kasvattaminen luo hyvinvointia, kilpailukykyä ja uusia työpaikkoja.

Suomalaiset pakotetaan antamaan lahjoituksia muille EU-maille

Euroopan Unionin kanssa Suomi on nyt suuressa tienhaarassa. Meidän on pakko määritellä Suomen itsenäisyyden suhde EU:hun. Jos emme sitä itse tee, tekevät muut sen puolestamme, kuten EU:ssa on ollut tähänkin asti. Olemme kotimaassammekin jo niin pitkällä, että liittovaltion kannattajat ovat valmiita pakottamaan suomalaiset veronmaksajat tekemään lahjoituksia muille kriisimaille.

Suomen kansa ei hyväksyisi tulonsiirtounionia, mutta hallitus pelkää kansaa eikä uskalla järjestää EU:n tukipaketista kansanäänestystä.

Perussuomalaiset eivät hyväksy EU-politiikan varjolla tapahtuvaa veronmaksajien ryöstöä.






05.02.2021 Juvosen vaatimus kystinen fibroosi sairauden lääkkeiden korvattavuudesta toteutui - uuden sukupolven lääkkeitä saatava pian potilaille käyttöön Suomessa



Tiedote 5.2. 2021

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen on huojentunut siitä, että Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta hyväksyi torstaina 4.2.2021 korvattavuushakemukset neljälle uudelle lääkkeelle kystisen fibroosin hoitoon. Juvonen nosti epäkohdan lääkkeiden korvaamattomuudesta esiin kirjallisessa kysymyksessään vuosi sitten 6. 2. 2020.

Päätös tuo kystistä fibroosia (CF) sairastavien hoitoo merkittäviä parannuksia. Tulen myös jatkossa tekemään kaikkeni uuden sukupolven lääkkeiden saamiseksi suomalaisten käyttöön. Esimerkkinä muun muassa syöpälääkkeet, Juvonen kertoo.

Nuo ihmiset olivat hyvin yksin sairautensa ja asiansa kanssa. Kun kuulee pienen lapsen vanhemman hädän, on pakko toimia. Kysyin hallitukselta, että mitä se aikoo tehdä, jotta harvinaisia sairauksia sairastavat ihmiset saavat käyttöönsä uuden sukupolven lääkkeitä ja aikooko hallitus edistää kystistä fibroosia sairastavien henkilöiden mahdollisuutta saada markkinoille tulevia uusia lääkkeitä käyttöönsä lääkekorvattavuuden keinoin. Hilan päätös lääkkeiden korvattavuuteen oli aluksi kielteinen, mutta se on nyt muuttunut, Juvonen kertoo.

Kystinen fibroosi on vakava, etenevä, synnynnäinen ja parantumaton monielinsairaus, jota sairastaa Suomessa noin sata henkilöä. Elimistöön kertyvän sitkeän liman vuoksi erityisesti keuhkojen toiminta heikentyy asteittain. Suomessa on tähän mennessä tehty keuhkonsiirtoja 18 CF-sairastavalle. Tälläkin hetkellä Suomessa useampi CF-sairastava odottaa elinsiirtojonossa. Hintalautakunnan päätöksen myötä Suomessa voidaan jatkossa korvata hoito Kalydeco, Kaftrio, Orkambi ja Symkevi -nimisillä lääkkeillä.

Uusimman ja tehokkaimman Kaftrio-lääkkeen avulla CF-sairastavien terveydentila, kunto, työkyky ja elämänlaatu ovat kohonneet merkittävästi. CF-sairastavien eliniän odote on tähän asti ollut huomattavasti muuta väestöä lyhyempi, noin 40 vuotta, mutta Kaftrion on arvioitu pidentävän elinikää yli 20 vuodella merkittävästi terveempänä, kerrotaan CF- yhdistyksen tiedotteessa asiasta 4.2. 2021.


Lisätiedot
Arja Juvonen
Kansanedustaja, ps
050-5311108




11.01.2021 Vanhustyö blogini: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella ikääntyneiden mielen hyvinvointiin ja mielenterveyspalveluihin liittyvät asiat kuntoon



Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella ikääntyneiden mielen hyvinvointiin ja mielenterveyspalveluihin liittyvät asiat kuntoon
 
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, soteuudistuksen, tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Uudistuksella halutaan myös turvata ammattitaitoisen työvoiman saatavuus sosiaali- ja terveyspalveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua.
Soteuudistuksen viimeisin malli on esitelty tänä syksynä toimijoille ja päättäjille ja siihen on saatu myös laajasti lausuntopalautetta. Lausuntopalaute on käsitelty lainsäädännön arviointineuvostossa.  Lopullinen sotelakien kokonaisuus saapuu eduskuntaan, kun siihen on tehty lausuntopalautteissa esitettyjä muutoksia.  (Soteuudistus.fi 2020.)
Soteuudistusta on tehty Suomessa vuosia, mutta sen valmiiksi saattaminen on kohdannut matkan varrella lukuisia vastoinkäymisiä. Edellinen uudistusmalli kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, sillä sen ei nähty turvaavan kansalaisille tasa-arvoisia oikeuksia terveydenhoidon palveluihin.

Ongelmia aiheutti myös uudistuksen riittämätön rahoituspohja sekä epävarmuus sen säästötavoitteesta. Uudistuksella haettiin kolmen miljardin kustannussäästöjä. Lopullisen iskun soteuudistukselle antoi kuitenkin julkisuuteen nousseet uutiset vakavista vanhustenhoidon laiminlyönneistä joidenkin yksityisten hoivayhtiöiden ylläpitämissä hoivapaikoissa. (Tolkki 2019.)
 
Sotelta odotetaan paljon

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä tavoitteena on myös perustason palvelujen vahvistaminen ja painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön. Peruspalveluja kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. Suomeen on tarkoitus perustaa laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, joista henkilö saa tarvitsemansa avun nopeasti ja yhdellä yhteydenotolla. (Soteuudistus.fi 2020.)

Soteuudistukseen sisältyy myös tavoite kiireettömän hoidon hoitotakuusta, jolla potilaalle taataan oikeus päästä terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle seitsemän päivän sisällä hoidontarpeen arvioinnista. Kiireellisissä tilanteissa potilaan pääsy myös päivystykseen turvataan. (Soteuudistus.fi 2020.)

Tavoite nopeaan avun saantiin on haasteellinen, sillä esimerkiksi mielenterveyspalvelujen piiriin pääsyssä on ollut Suomessa vaikeuksia. Mielenterveyspalvelujen kipukohtia on tällä hetkellä heikko saatavuus perusterveydenhuollossa ja varhaisten toimien puute. Kun hoitoon pääsy viivästyy, niin ongelmat monimutkaistuvat. On siis ensiarvoisen tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluja kehitettäessä parannamme myös mielenterveys palvelujen saatavuutta. (MIELI Suomen mielenterveys ry 2020.)
 
Mielenterveyspalvelut kuuluvat kaikille

Suomen Psykologiliitto on todennut kannanotossaan, että aikuisten ja ikäihmisten psykososiaalisen tuen saatavuudessa on Suomessa puutteita. Liitto on vaatinut, että jokaisella kansalaisella tulee olla oikeus päästä psykologin arvioon, tutkimukseen ja hoitoon. Liitto on esittänyt mallia mielenterveyspalvelujen kehittämiselle.
Mallissa palvelu- ja hoitoketjut kulkevat saumattomasti moniammatillisen tiimin kautta mahdolliseen erikoissairaanhoitoon tai Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Hoidon tarve arvioidaan heti suoravastaanotolla sotekeskuksessa ja psykologille on päästävä suoraan ajanvarauksella. Hoito tulee aloittaa kuukauden kuluessa tarpeen toteamisesta ja samalla on huomioitava myös tarvittavat sosiaalihuollon palvelut, kolmannen sektorin toiminnot ja koko perheen hyvinvoinnista huolehtiminen. Sujuvan palvelu- ja hoitoketjun turvaaminen on potilaille merkittävää, mutta sillä saadaan myös yhteiskunnallisia säästöjä. (Suomen Psykologiliitto 2020.)
Suomen Psykologiliiton esitys on tärkeä kannanotto, sillä edellisen, ja sittemmin myös kaatuneen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lakitekstiin ei ollut kirjattu sotekeskuksissa toimivia psykologeja eikä mielenterveyspalveluja. Tämä herätti suurta pelkoa palvelujen saatavuudesta. (Mustonen 2018.)

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on valmistellut mielenterveysstrategian, jonka tarkoituksena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus vuoteen 2030 asti. Strategia kulkee soteuudistuksen rinnalla ja sen odotetaan vastaavan niihin hätähuutoihin, joita mielenterveyspalvelujen saatavuudesta on Suomessa kuultu pitkään. (Vorma ym. 2020.)
Mielenterveysstrategiaan on liitetty myös yhteiskunnallisesti tärkeä Itsemurhien ennaltaehkäisyohjelma. Itsemurhien ennaltaehkäisyyn on kohdennettava resursseja ja ikääntyneiden kohdalla tilanne vaatii erityistä huomiota. Vuonna 2018 yli 65-vuotiaiden itsemurhien määrä oli 203. Itsemurhia tehtiin kaiken kaikkiaan tuolloin 810. (Tilastokeskus.)
 
Ikäihmisten mielen hyvinvoinnista on huolehdittava

Ikääntyneiden elämäntilanteen huomioiminen ja heidän äänensä kuuleminen on tärkeää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tehtäessä ja erilaisia palveluja kehitettäessä. Esteettömät ja uudenlaiset asumismuodot luovat yhteisöllisyyttä ja vähentävät yksinäisyyden tunnetta. Kun kohtaa ikäpolvensa ja samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, syntyy kokemuksellista vuorovaikutusta.
Erilaisten palvelujen säilyminen helposti tavoitettavina kuten puhelimitse tai kasvotusten on huomioitava. Sähköistyvän ja digitalisoituneen maailman keskellä on ymmärrettävä myös niiden ihmisten tarpeet, jotka jäävät internetin ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee olla jokaisen tavoitettavissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)

Ihmiset ikääntyvät ja kokevat vanhuutensa eri tavalla. Jokaisen ikääntyneen oman ja henkilökohtaisen kokonaisvaltaisen tilanteen huomioiminen on tärkeää. Moni ikääntynyt henkilö toimii omaishoitajana läheiselleen ja omaishoitajan tehtävä voi olla hyvinkin haasteellinen ja vaativa. Omaishoitajan mahdollisuus päästä niin halutessaan jaksamista ja mielen hyvinvointia tukevien palvelujen piiriin on turvattava.
Ikääntyneissä on paljon puolisonsa tai muun läheisensä menettäneitä henkilöitä, ja kriiseistä ja menetyksistä selviämiseen on saatava apua. Ikääntyneiden sairauksien ja kiputilojen hoidon turvaaminen ja huomioiminen jo perusterveydenhuollossa on tärkeää ja sillä on mielen hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.

Perusterveydenhuollon on kyettävä tarjoamaan vastaanottoaikoja lääkärille sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyön rinnalla näiden palvelukokonaisuuksien vahvistavaa työtä on ryhdyttävä tekemään heti ja palveluja on saatava ihmisille jo ennen uudistuksen voimaantuloa.
 
Terapiatakuu mielenterveyspalveluiden kehittämisen tukena

Valtakunnallisen huomion saanut kansalaisaloite Terapiatakuusta tarttui vuonna 2019 mielenterveyspalvelujen saatavuudessa havaittuihin ongelmiin. Sen allekirjoitti yli 50 000 kansalaista ja se on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Aloitteessa esitetään, että varhaista apua mielenterveysongelmiin tulisi saada nopeammin. (Malinen 2019.)
Aloite on kannatettava ja on tärkeää, että se huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja, resursseja ja toimintamalleja kehitettäessä. Mielenterveyspalvelut kuuluvat kaikenikäisille, myös ikääntyneille.
 
Arkisilla asioilla suuri vaikutus ikääntyneen jaksamisen kannalta

Ikäihmisten mielenterveyspalveluista puhuttaessa myös kohdennetulla etsivätyöllä on merkitystä. Tätä monet kunnat ja seurakunnat ovatkin tehneet erityisesti ajankohtaisen koronavirusepidemian aikana. (Mielenterveyspooli 2020.)
Ikääntyneiden yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteen ennaltaehkäisemisessä keskusteluapu, juttutuokiot, kaupassakäynti- ja asiointiapu voivat olla merkittäviä asioita, joilla ikääntyneen arkipäivää voidaan piristää ja kotona pärjäämistä edistää. Kun mielenterveyttä tukevien toimenpiteiden kehittämiseen ja ennen kaikkea ideoimiseen tartutaan varhain, voidaan sillä saada myös yhteiskunnalle tärkeitä kustannussäästöjä. Kun ikääntynyt voi hyvin, hänen palvelutarpeensa vähenee. Ikääntyneiden inhimillisen kärsimyksen ja yksinäisyyden tunteen ennaltaehkäisyssä mielen hyvinvointia vahvistavilla toimilla voi siis olla suurta merkitystä.
Kustannustehokkuus on päivän sana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tehtäessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ikääntyneiden mielenterveyttä tukevien palvelukokonaisuuksien kehittämisessä ei tulisi kuitenkaan säästää. Mielenterveyspalvelut on turvattava, ne on saatava toimiviksi ja niitä on tarjottava myös ikääntyneille.
 
 
Lähteet
Malinen, Johanna: Terapiatakuu-kansalaisaloite keräsi 50 000 nimeä ja etenee eduskuntaan – kaikille halutaan nopea pääsy mielenterveysapuun. Osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-10883277  . Viitattu 24.11. 2020. 
Mielenterveyspooli: Mielenterveyden vahvistaminen koronakriisin exit- ja jälleenrakennustyössä, 13.5.2020. Osoitteessa: https://mielenterveyspooli.fi/mielenterveyden-vahvistaminen-koronakriisin-exit-ja-jalleenrakennustyossa/. Viitattu 20.11.2020.
MIELI Suomen mielenterveys ry: MIELI ry:n lausunto sote- ja maakuntauudistuksen esitysluonnoksesta, 24.9.2020. Osoitteessa: https://mieli.fi/fi/mieli-ryn-lausunto-sote-ja-maakuntauudistuksen-esitysluonnoksesta. Viitattu: 7.12.2020.
Mustonen, Kari: Ministeri Saarikko luottaa mielenterveyspalvelut maakuntien soteosaamisen vastuulle, 8.5.2018. Osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-10196053. Viitattu 15.11.2020.
Sosiaali- ja terveysministeriö: Mielenterveysstrategia 2020–2030. Osoitteessa: https://stm.fi/mielenterveyslinjaukset. Viitattu 22.11.2020.
Soteuudistus: Palvelujen kehittäminen. Osoitteessa: https://soteuudistus.fi/palvelujen-kehittaminen. Viitattu 10.11.2020.
Soteuudistus: Usein kysytyt kysymykset uudistuksesta. Osoitteessa: https://soteuudistus.fi/ukk. Viitattu 20.11.2020.
Suomen Psykologiliitto: Psykologiliitto vaatii: Psykologin hoito kaikkien ulottuville, 14.11.2020. Osoitteessa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/psykologiliitto-vaatii-psykologin-hoito-kaikkien-ulottuville?publisherId=69817770&releaseId=69893970. Viitattu 15.11.2020.
Tilastokeskus. Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Itsemurhat. https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ter__ksyyt/statfin_ksyyt_pxt_11by.px/table/tableViewLayout1/. Viitattu 20.11.2020.
Tolkki, Kristiina: Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi. Osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-10679274 . Viitattu 20.11.2020.
Vorma, Helena; Rotko, Tuulia; Larivaara, Meri; Kosloff, Anu: Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020-2030, 11.2.2020. Osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162053. Viitattu 24.11.2020.
 
 
           




 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi