Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 
Vuosi: 2023 - 2022 - 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008

31.12.2013 Hyvää Uutta Vuotta 2014 kaikille ja kiitos saamastani tuesta vuonna 2013



Hyvän Uuden Vuoden toivotus kaikille ja iloa, valoa ja hyvää mieltä jokaisen sydämeen ja sieluun! Sydämellinen kiitos saamastani tuesta kuluneena vuotena eli viesteistä ja kannustuksesta ympäri Suomen. Olen vienyt yhteydenotoissa esitettyjä asioita parhaani mukaan eteenpäin, nostanut keskusteluun ja tehnyt aiheista kirjallisia kysymyksiä. Totuus tulee kansan keskeltä ja viestejänne tarvitaan Arkadianmäelle.

Kiitos perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinille hyvin luotsatusta kuluneesta vuodesta niin puolueen johtajana kuin myös Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Timo loi Espoon valtuuston puheenjohtajana ihan omanlaisensa tyylin: lempeän ja inhimillisen, mutta myös rönsyt karsivan ja asiallisen.

Pusu perheelle ja terkut isälle ja äidille Savoon Siilinjärvelle: tytär yrittää hoitaa hommat kunnialla ja kykyjensä mukaan myös vuonna 2014!


 

 

28.12.2013 Keskustelualoite verosuunnittelusta jo vuonna 2012



Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen toivoo keskustelua veroparatiiseista (HS 28.12.13). Esitys on hyvä ja se on myös vuonna 2012 aiheesta jättämäni keskustelualoitteen myötäinen. Verosuunnittelu nousi taas esille viime viikolla, kun Helsingin Sanomat kertoi Kevan käyttäneen verosuunnitteluun 150 000 euroa vuosina 2008-2013. Verosuunnittelun tarkoitus on verojen välttäminen. Tässä alla keskustelualoite aiheesta.
Yhteiskunnalle haitallisen verosuunnittelun ja siirtohinnoittelun asema Suomen verolainsäädännössä
Eduskunnan puhemiehelle
Talousvaikeuksien vuodet ovat nostaneet verotuksen ja verolainsäädännön ongelmat näkyvästi esille myös Euroopassa. Huomiota on saanut etenkin kansainvälinen verosuunnittelu ja siirtohinnoittelu, jotka antavat yhtiöille laajasti hyödynnetyn ja usein laillisen mahdollisuuden tulouttaa voittoja siellä, missä verokannat ovat pienimpiä. Siirtohinnoittelua myös väärinkäytetään. Verohallinnon arvion mukaan pelkästään väärinkäytösten takia Suomelle syntyy vuosittain 320 miljoonan euron verovaje. Tähän verrattuna laillisen suunnittelun seurauksena menetetyt verotulot ovat moninkertaisia. Helsingin Sanomien verottajalta keräämien tietojen mukaan Suomen yhdeksän suurinta pörssiyhtiötä maksoi vuonna 2010 yhteisö- eli yritysveroja yhteensä 448 miljoonaa euroa. Samana vuonna yhtiöt tekivät yhteensä 8,3 miljardin euron voitot ennen veroja. Verotulojen vähyys johtuu osittain vanhojen tappioiden vähentämisestä, osittain verosuunnittelusta. On kuitenkin selvää, että nykyta-loutta kuvaavana valtavirtailmiönä verosuunnittelu ja siirtohinnoittelu herättävät vakavia kysymyksiä sekä yritysten toiminnan että verolainsäädännön eettisyydestä.

Maiden välinen kilpailu verotuloista korostuu maailmantalouden vaikeina vuosina. Vaikka EU- ja OECD-maat ovatkin yrittäneet yhtenäistää eri maiden verotusta, jokainen maa pyrkii samalla houkuttelemaan sijoituksia ja yritystoimintaa alentamalla yritysveroja ja tarjoamalla yrityksille suotuisia erityisjärjestelyjä. Erityisjärjestelyillä verotuloja kaappaavista EU-maista tunnetuin on Hollanti, joka lupaa viiden prosentin verokannan sellaisille yhtiön tuloille, jotka perustuvat sen omaan innovaatioon, patentteihin tai muihin aineettomien oikeuksien hallintaan. Maiden välinen kilpailu yhdistettynä laajaan verosuunnittelun mahdollisuuteen rakentaa maailmaa, jossa yritysveroja on vaikea kerätä ja jossa kansainväliset yhtiöt maksavat veroja lähinnä imagosyistä.

Kun valtiot varautuvat muutokseen pääasiassa verottamalla yhä enemmän kulutusta tasave-roilla, vahvistetaan myös tällä niitä rakenteita, jotka rasittavat pienituloisia ja suosivat varallisuuden ja hyvinvoinnin keskittymistä. Vaikka EU-maiden verolainsäädäntö syntyykin muodollisesti demokraattisen prosessin kautta, palvellessaan hyvin harvojen etua se voidaan nähdä oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian ihanteiden vastaisena. Jos verolainsäädännön kehityksen painottumista isojen taloudellisten toimijoiden varainkeruuta suosivaksi ei pidetä toivottavana, olisi verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja tavoitteista käytävä entistä perusteellisempaa keskustelua. Hyvinvointia ei voida edesauttaa reaktiivisella veropolitiikalla, jossa tehdyt valinnat esitetään välttämättöminä ja ainoina mahdollisina ratkaisuina talouden ongelmiin. Hyvinvointia ei voi myöskään jättää yritysten varaan, koska niiden tehtävä on tuottaa voittoa eikä huolehtia yhteiskunnasta, ympäristöstä, demokratiasta tai ihmisoikeuksista.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun verosuunnittelusta ja verolainsäädännön oikeudenmukaisuudesta.
Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2012

Arja Juvonen /ps


 

 

20.12.2013 Kirjallinen kysymys saattohoidon tilanteesta säästöjen keskellä



Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen saattohoitopaikkojen tilanteesta tulevan säästöohjelman eli rakennepaketin keskellä. Kannan huolta siitä, että saattohoitopaikkojen tarve, tärkeys ja merkitys unohtuu kaikkien säästösuunnitelmien keskellä.

Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene on selvittänyt suomalaisen saattohoidon tilaa ja todennut, että saattohoitoon tarkoitettujen potilaspaikkojen tarve on Suomessa 500, mutta paikkoja on vain 300. Puuttuvien saattohoitopaikkojen määrä on siis 200. Euroopan palliatiivisen yhdistyksen (EAPC 2010) mukaan saattohoitovuodepaikkojen minimitarve on 10 paikkaa 100 000:ta asukasta kohden.

Hallituksen esittämän Rakennepaketin mukaan laitospaikoista tehtävät säästöt olisivat tulevaisuudessa 300 miljoonaa euroa. Hallituksen tarkoituksena on vähentää laitospaikkahoitoa ja korvata sitä muilla hoiva- ja palvelumuodoilla. Laitospaikoista tehtävien säästöjen rinnalla on kuitenkin tärkeää, että myös laitoshoitoa on saatavilla ja esimerkiksi saattohoitoon liittyviä hoivapaikkoja ei vähennetä säästöjen myötä.

Säästöjen keskellä on muistettava se tosiasia, että kun kehitämme kodinomaisia hoitomuotoja niissä tulee olla myös resurssit ja tietotaito laadukkaan, arvokkaan ja inhimillisen saattohoidon järjestämiseen. Liian usein Suomessa ollaan tilanteessa, jossa kodinomaisessa hoivayksikössä saattohoidon tietotaito on ontuvaa.

Saattohoito tilanne saattaa tulla vastaan hoivayksikössä myös yllättäin, joten siihen tulisi olla varustauduttu. Pyhänä ja arkena hoitopaikan ja siellä annetun tuen ja avun on oltava kohdallaan. Kirjallinen kysymykseni on jätetty joulun alla, jotta me kaikki muistaisimme ja ymmärtäisimme myös tämän tärkeän asian.

Kirjallisessa kysymyksessä kysyn: Kuinka hallitus aikoo turvata saattohoitopaikkojen säilymisen ja hyvän ja arvokkaan saattohoidon toteutumisen yhdenvertaisesti Suomessa laitospaikkoja vähennettäessä?




 

 

10.12.2013 Rikosrekisteriotteen pyytäminen lasten kanssa toimivilta vapaaehtoisilta säädettävä pakolliseksi



Tiedote 10.12.2013
Julkaisuvapaa

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Rikosrekisteriotteen pyytäminen lasten kanssa toimivilta vapaaehtoisilta säädettävä pakolliseksi

Eduskunnan lakivaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Arja Juvonen ja Kaj Turunen ovat jättäneet valiokunnassa vastalauseen mietintöön, joka käsittelee hallituksen esitystä lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä.

Hallituksen esityksen perustavoitetta, lapsen henkilökohtaisen koskemattomuuden turvaamista vapaaehtoistoiminnassa, lakivaliokunnan perussuomalaiset luonnollisesti pitävät hyvänä ja kannatettavana. Kritiikkiä kuitenkin saa se, että esityksen mukaan vapaaehtoistoiminnan järjestäjällä olisi oikeus pyytää rikosrekisteriote lain tarkoittamasta ”vapaaehtoisesta”. Juvonen ja Turunen katsovat, että tämä ei riitä, vaan lain tehokkaan toteutumisen kannalta oikeampi ratkaisu olisi se, että rikosrekisteriotteen pyytäminen nähtäväksi säädettäisiin pakolliseksi.

- Lisäksi tätä velvollisuutta koskevaa säännöstä pitäisi tukea lakiin sisällytettävällä sanktiosäännöksellä, vastalauseessa todetaan.

Toisena epäkohtana lakivaliokunnan perussuomalaiset nostavat esiin sen, että hallituksen esityksen seurauksena rikosrekisteriotteiden hankkiminen voi käytännössä muodostua järjestöille merkittäväksikin taloudelliseksi menoeräksi. On mahdollista, että järjestön tulee esityksessä tarkoitetuissa tapauksissa pyytää kymmeniä rikosrekisteriotteita, mikä merkitsisi satojen eurojen kulua vapaaehtoistoiminnan järjestäjälle.

- Tältä kannalta parempi ratkaisu olisi se, että lain tarkoittama vapaaehtoinen hakisi rikosrekisteriotteen, vastalauseessa ehdotetaan ja todetaan, että koska toimea hakevan vapaaehtoisen puolelta rekisteriotetta voi käyttää useasti ja rekisteriotteen hinta ei ole korkea, ei voida katsoa, että tämä muodostaisi ylisuuren kustannuksen vapaaehtoiselle.

Kansanedustaja Juvonen on aiemmin syksyllä käsitellyt samaa aihepiiriä myös omassa lakialoitteessaan, johon pääsee tutustumaan seuraavasta linkistä. Alla myös linkki lakivaliokunnan mietintöön, jonka lopusta löytyy perussuomalaisten vastalause kokonaisuudessaan.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_46_2011_p.shtml

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/lavm_16_2013_p.shtml

Vastalause esitetään tänään 10.12. eduskunnan täysistunnossa ja asiasta äänestetään keskiviikkona.




 

 

25.11.2013 Potilasturvallisuus heikkenee Suomessa hallituksen siunauksella



Lisätietoa >>


 

 

13.11.2013 Kirjallinen kysymys saattohoitopaikkojen määrän lisäämisestä vaadittavalle tasolle



Saattohoito on kuolemaa lähestyvän potilaan hoitoa, jolla turvataan potilaan arvokas, oireeton ja lempeä elämän päätösvaihe. Saattohoidossa huomioidaan potilaan fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen tilanne siten, että potilas saisi hyvää ammattitaitoista hoitoa, apua ja tukea. Saattohoitoa on kehitetty Suomessa vuosia ja sen laatu on parantunut huomattavasti. Sairaanhoitopiirit, kunnat ja kaupungit ovat laatineet Sosiaali- ja terveysministeriön hyvien ohjeistusten mukaan piiri-, kunta-, ja aluekohtaisia saattohoitosuunnitelmia ja ohjeistuksia. Lisäksi saattohoitoon erikoistuneiden lääkäreiden koulutusta on lisätty.
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene on selvittänyt suomalaisen saattohoidon tilaa vuonna 2012 ilmestyneessä julkaisussa Saattohoito Suomessa vuosina 2001, 2009 ja 2012. Julkaisussa todetaan, että saattohoidon suunnitelmallisuus on kehittynyt vuosien 2001 – 2012 välisenä aikana. Julkaisussa nostetaan esiin kuitenkin myös edelleen saattohoitoon liittyviä epäkohtia, joihin olisi tarpeellista saada korjauksia.
Etenen selvitysten mukaan saattohoitoon tarkoitettujen potilaspaikkojen määrän tarve on Suomessa 500. Paikkoja tarvitaan sairaaloissa, muissa hoivayksiköissä ja myös kotihoidossa. Saattohoitopaikkojen nykytila on kuitenkin vain 300, joten paikkoja puuttuu 200. Euroopan palliatiivisen yhdistyksen (EAPC 2010) mukaan saattohoitovuodepaikkojen minimitarve on 10/100 000 asukasta kohden.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta saattohoitopaikkojen määrää saadaan Suomessa lisättyä niiden vaadittavalle tasolle?

Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2013



 

 

07.11.2013 Ikääntyneet laitetaan nettiin



Lisätietoa >>


 

 

07.11.2013 Ikääntyneet laitetaan nettiin vaikka väkisin



Tiedote
Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) on huolissaan ikääntyneiden mahdollisuuksista selvitä sähköisen maailman ja internetin haasteista. Palvelujen siirtyminen verkkoon on muodostanut tietoyhteiskunnan, jossa ikääntyneen roolia ei ole mietitty riittävästi. Juvonen on jättänyt aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

-Vanhustyön keskusliiton mukaan Suomessa on 300 000 yli 75-vuotiasta, jolla ei ole käytössään tietokonetta. Näistä 40 000 vanhuksella ei ole myöskään matkapuhelinta. Sähköiset palvelut ovat usein vanhuksille vaikeakäyttöisiä, laitteet ja liittymät ovat kalliita ja neuvontaa tai koulutusta ei ole räätälöity tarpeeksi hyvin kohtaamaan ikääntyneiden tarpeita, Juvonen muistuttaa.

-Pankkien suoraveloitus loppuu ensi vuoden alussa ja Kela keskittää palvelujansa internettiin. Ikääntyneille tarjotaan verkkotunnuksia ja moni ikääntynyt on kertonut, että kokee jopa patistelua siirtyä verkkopalvelujen käyttäjäksi. Näin on varsinkin pankki-asioiden kanssa, Juvonen kertoo.

-Räikeän esimerkin nettipalveluja käyttämättömien, yleensä juuri ikääntyneiden. ohittamisesta antaa itse Oikeusministeriö, joka selvittää parhaillaan kyselyn avulla sitä, miten asunnon omistajat kokevat heitä koskettavan lainsäädännön ja sen mukanaan tuomat ongelmat asumisessa. Kyselyyn voi vastata vain sähköisesti netissä. Asunto-osakkeissa asuu lukuisia ikääntyneitä asukkaita, joilla ei ole tietokonetta käytössään. Kuinka heidät voidaan ohittaa näin, Juvonen ihmettelee.

Kansanedustaja kritisoi myös tänään eduskunnassa esillä olevaa Valtioneuvoston Tulevaisuusselontekoa, jossa sähköinen maailma nousee vahvasti esille, mutta josta puuttuu ikääntyneen ääni.

-Digitaalinen ja sähköinen maailma syleilee Tulevaisuusselonteon lukijaa. Kukaan ei kanna huolta siiitä, kuinka ikääntyvät selviävät tuosta kaikesta. Ikääntyneiden unohtaminen on totaalista ja siitä kertoo myös se, että selonteon ohjaus- ja valmisteluryhmästä puuttuu vanhusnäkökulmaa tuova henkilö kuten vaikkapa peruspalveluministeri. Muut ministerit siellä kyllä olivat, Juvonen kritisoi.


Lisätiedot
Arja Juvonen (ps)
0505311108





 

 

26.10.2013 Tule tapaamaan 26.10. klo Kuopion torille PS tapahtumaan!



Paikka
Kauppatori

Kaikki yhdessä Perussuomalaiset yhdistykset-tapahtuma Kuopion torilla 26.10.2013 klo 10-14.

Paikalla Perussuomalaiset Nuoret ry., Oikeutta eläkeläisille ry., PerusÄijät ry. ja Perussuomalaiset Naiset ry. sekä alueen Perussuomalaisia aktiiveja.

Mukana myös Perussuomalaiset kansanedustajat Juha Väätäinen (klo10-14), Kimmo Kivelä (10-13) ja Arja Juvonen (11-13)





 

 

15.10.2013 Lasten ja nuorten kanssa vapaaehtoistyötä tekevien taustat selvitettävä



Pitämäni puheenvuoro eduskunnassa 15.10.2013
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat iloisia, että olemme saaneet tällaisen hallituksen esityksen 149 tänne eduskuntaan käsittelyyn. Tein asiasta lakialoitteen vuonna 2011, jossa esitin, että myös vapaaehtoistyötä tekevien rikostaustat tarkistetaan samoin kuin työ- ja virkaehtosuhteessa toimivien rikostaustat. Sen takia on hienoa, että nyt kaksi vuotta myöhemmin meillä on täällä oikeasti hallituksen esitys, joka on tämän perussuomalaisen ryhmän tekemän lakialoitteen mukainen.
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä velvoittaa työnantajan selvittämään lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostaustan ennen työsopimuksen tekemistä tai virkaan nimittämistä. Tämän velvollisuuden laiminlyönti on rangaistavaa. Henkilön rikostausta selvitetään siten, että tehtävään valittu työntekijä hankkii itsestään rikosrekisteriotteen ja esittää sen työnantajalle nähtäväksi tämän pyynnöstä. Työ- ja virkasuhteessa tehtävän työn lisäksi voimassa olevan lain soveltamisala kattaa siviilipalvelusvelvollisen työpalveluksen, työvoimaviranomaisen järjestämän työharjoittelun, työelämävalmennuksen ja työkokeilun. Lakia sovelletaan myös perhehoitotyöhön, yksityisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajiin sekä lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen hankkimiseen. Mutta lain soveltamisalassa ei ole kuitenkaan huomioitu lasten ja nuorten kanssa vapaaehtoistyötä tekeviä henkilöitä, ja nyt asiaan on tulossa muutos.

Tällä ehdotetulla lailla pantaisiin täytäntöön lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumisesta annetun direktiivin velvoitteet. Direktiivin 10 artiklan 2 kohdan mukaan työnantajilla on ottaessaan palvelukseen henkilöä ammatillisiin tehtäviin tai järjestäytyneeseen vapaaehtoistyöhön, jossa ollaan suoraan tai säännöllisesti tekemisissä lasten kanssa, oikeus pyytää tiedot rikosrekisteriin merkityistä direktiivissä tarkoitetuista rikoksista. Näitä ovat muun muassa seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja riistoon liittyvät rikokset, lapsipornografiaan liittyvät rikokset, lasten houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin sekä näihin liittyvä yllytys, avunanto ja yritys. Hallituksen esityksen mukaan otteen hakeminen olisi vapaaehtoista.

Tässä kohtaa täytyy esittää hallituksen esitykselle kritiikkiä. Tulisiko hallituksen esityksen sisältää myös se, että vapaaehtoistyössä toimivien taustat tarkistettaisiin automaattisesti? Nyt virka- tai työsuhteessa olevat ja vapaaehtoiset ovat jäämässä eri asemaan. Apulaisoikeuskanslerin mukaan virka- ja työsuhteiden vapaaehtoistyötä tiukempi säätely voi johtaa siihen, että vapaaehtoistyöhön ohjautuu lasten kanssa työskentelemään sopimattomia henkilöitä, jotka pyrkivät salaamaan taustaansa. Tällainen riski voi toteutua. Esimerkiksi Kuopiossa lasten ja nuorten tukihenkilönä toiminut mies tuomittiin tammikuussa 2012 vankeuteen useista lasten hyväksikäytöistä ja lapsipornon levittämisestä. Eli korostan vielä: Työ- ja virkasuhteisilla työnantajan on aina pyydettävä lasten kanssa työskentelevältä rikosrekisteriote nähtäväksi. Vapaaehtoistoiminnassa tämä jäisi vapaaehtoistoiminnan järjestäjän oman harkinnan varaan. Halutessaan vapaaehtoistoiminnan järjestäjä voisi pyytää rikostaustan tarkastamista, jos työntekijä antaa siihen suostumuksensa.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tehtäväksi jää pohtia, onko rikostaustan tarkistamisen jääminen vain vapaaehtoiseksi mahdollisuudeksi riittävä pelote vai tulisiko vapaaehtoistyössä lasten ja nuorten kanssa toimivien rikostausta tarkastaa automaattisesti. Tulemme kuulemaan monia asiantuntijoita tästä asiasta ja keskustelemaan paljon eduskunnassa. Missään nimessä emme halua eikä tarkoitus ole vaikeuttaa vapaaehtoistyötä Suomessa, mikä on äärettömän tärkeää toimintaa. Niin kuin sanoin, tästä varmasti keskustellaan paljon.

Tärkeää on, että tämä hyvä lakiesitys menee läpi sillä tavalla, että me voimme suojella lapsia. Lasta on suojeltava aina kaikissa tilanteissa. Se on meidän aikuisten tehtävä kodeissa ja myös täällä eduskunnassa. Se on myös hallituksen tehtävä, ja tämä hallituksen esitys on oiva osoitus siitä.

Arvoisa herra puhemies! Lapsi on lasinen astia, joka särkyessään muuttuu rikotuksi aikuiseksi. Meidän tehtävämme on puolustaa lasta.




 

 

11.10.2013 11 lisätalousarvioaloitetta äänestyksessä tänään eduskunnan isossa salissa. Yksi niistä oli tämä omani.



Tarkistettu versio 2.0 LTA 72/2013 vp - Arja Juvonen /ps
Määrärahan osoittaminen lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen vahvistamiseen
Eduskunnalle
Oppisopimuskoulutus on hyvä keino lähihoitajakoulutuksen tarjonnan lisäämiseksi ja hoitoalan työvoimapulan ehkäisemiseksi. Lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen edistäminen on myös hyvää aikuiskoulutuspolitiikkaa, jossa pyrkimys työllisyysasteen nostamiseen yhdistyy ammattitaitoista työvoimaa vaativan hoitoalan kasvaviin tarpeisiin väestöltään ikääntyvässä maassa.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2013 kolmanteen lisätalousarvioon momentille 29.30.21 lisäyksenä 1 000 000 euroa lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen vahvistamiseen.
Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2013

Arja Juvonen /ps
< Paluu

Sivun alkuun



 

30.09.2013 Juvonen: Vanhustenhoidossa järkyttävä suunta



Lisätietoa >>


 

 

26.09.2013 Kyselytunnilla 26.9.2013 esittämäni pääkysymykset



Huonot uutiset suomalaisesta vanhustenhoidosta eivät loppuneet vanhuslakiin.

Suomalaisissa kodeissa asuu hyvin iäkkäitä, huonokuntoisia, liikuntarajoitteisia ja jopa muistisairaita vanhuksia. Harhailevat Muistisairaat vanhukset ovat tulleet myös poliisille tutuksi. Vanhusten hoivapaikkojen vähentäminen on johtanut tilanteeseen, jossa huonokuntoisia vanhuksia kotiutetaan armotta. Vanhus nöyryytetään odottamaan, sinnittelemään ja jopa anelemaan apua yksinäiseen kotiinsa. Vai mitä mieltä olette viime maanantain ajankohtaisohjelman 97-vuotiaasta helsinkiläisestä rouvasta, joka heikkoudestaan ja jatkuvasta kaatuilustaan huolimatta sai kuulla toistuvasti olevansa kotona pärjäävä?

Millä te, ministeri Huovinen, perustelette tätä järkyttävää suuntaa, johon suomalaisessa vanhustenhoidossa ollaan menossa? Tämäkö oli Kataisen hallituksen vanhuslain kruunu? Vanha sanonta "laivatkin seilaa tuurillaan" kuvaa liiankin hyvin suomalaisen vanhuksen kohtaloa yksinäisessä kodissaan vuonna 2013.

Kysymys 2

Vanhuslain rinnalla luetaan Ikäihmisten palvelujen laatusuositusta, jonka on tarkoitus konkretisoida lain toimeenpanoa. Laatusuositus on tuttu jo vuodelta 2008, jolloin se ohjasi hyvää vanhustenhoitoa. Suosituksessa oli kirjaus hoitohenkilöstön hyvästä mitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa. Mitoitus oli 0,7-0,8.

Vanhuslain valmistelun aikaan perussuomalaiset kysyivät useaan otteeseen sitä, mitä vuoden 2008 suositukselle lain voimaantultua tapahtuu. Vastaukseksi saimme mm. ”Että tuskin sitä ainakaan huonommaksi muutetaan.” Mutta kuinkas sitten kävikään?

Vanhusten hoidon laatusuosituksia on hiljattain uudistettu laajapohjaisessa työryhmässä. Ympärivuorokautisessa hoidossa hoitohenkilöstön vähimmäistaso on laskettu pohjalukemiin eli 0,5 n. Selkokielellä sanottuna suositeltua hoitajamäärää vanhustenhoidosta vähennettiin.

Arvoisia ministeri, miksi ihmeessä te menitte näin tekemään? Tämä jos joku on pimeydessä tehty puhallus. Miksi te heikensitte ja vähensitte nuo laatusuosituksen hoitajamäärät?

Kysymys 3 tässä alla oli laadittu omaishoitajia ajatellen, mutta valitettavasti sitä en enää päässyt esittämään.

Eduskunnan avoimien ovien päivillä väsynyt omaishoitaja kävi esittämässä minulle tärkeän toivomuksen. Läheisiä hoidetaan yleensä oman työn ohessa. Omaishoitajan raskaasta arjesta selvitään nipin napin aidolla välittämisellä, rakkaudella ja pyyteettömyydellä, mutta yksin ne eivät riitä. Omaishoitajia on paljon enemmän, mitä viralliset luvut kertovat. Yhteiskunnalle erittäin arvokasta omaishoitotyötä tehdään useimmiten kärsivällisesti osaamatta pyytää apua tai tukea muilta, vaikka sellaista tarvittaisiin.

Ymmärtääkö hallitus omaishoidon merkityksen ikääntyvässä Suomessa ja kuinka se aikoo edistää omaishoitoa ja auttaa omaishoitajia jaksamaan nykyistä paremmin?



 

 

23.09.2013 Säästöt ja vanhustyön ymmärtämättömyys syynä ikääntyneen muistisairaan turvattomuuteen



Tiedote 23.9.2013
Kansanedustaja Arja Juvonen kritisoi peruspalveluministeri Susanna Huovisen antamaa vastausta hänen heinäkuussa 2013 jättämäänsä kirjalliseen kysymykseen ikääntyneiden muistisairaiden vanhusten liikuntamahdollisuuksien ja turvallisuuden parantamisesta.
-Helsingin Sanomien uutinen tänään (23.9.13) eksyvistä ja harhailevista vanhuksista ei ole mitään uutta. Harhailevat muistisairaat ovat osa vanhustyön arkea, vanhustenhoitajana pitkään työskennellyt Juvonen kertoo.
- Peruspalveluministerin vastaus kysymykseen on riittämätön. Ministeri toteaa vastauksessaan vanhuslain faktat ja kertoo lain turvaavan ikääntyneen mahdollisuuden mielekkääseen toimintaan. Lisäksi ministeri kertoo taas yhdestä uudesta muistiosta, jossa painotetaan ulkoilun ja liikunnan merkitystä vanhukselle. Informatiivista ohjausta jälleen kerran, mutta missä toimet, Juvonen kysyy.
- Valtionavustusten leikkaus lisää säästöjä kunnissa. Säästöihin pyrkii myös sosiaali- ja terveysministeriön vanhuslain rinnalle uudistettu Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, jossa aikaisemmat vuoden 2008 hyvät laitoshoidon hoitajamitoitukset on nyt retusoitu alimmalle tasolle kuin koskaan, Juvonen kritisoi.
-Olemme hoitajamitoituksissa nyt niin alhaalla, että hirvittää. Suosituksen mukaan vanhukselle riittää 0,5 hoitajan mitoitus. Suositus on se, jota lain rinnalla luetaan ja käytetään, Juvonen muistuttaa.
-Millä ihmeen resursseilla hoitajat ulkoiluttavat ja järjestävät liikunta- ja toimintatuokioita hoidettaville vanhuksille? Missä ministerin todellisuudentaju ja vanhustyön arjen ymmärrys, Juvonen kysyy.
-Vaeltelu on muistisairauden tyypillinen piirre, joka johtuu inhimillisestä toiminnallisuuden tarpeesta ja mielekkään tekemisen puutteesta. Laitoshoidossa erittäin rajoitettu mahdollisuus liikuntaan johtaa usein siihen, että ajatukset liikkeelle lähtemisestä alkavat kehittyä. Muistisairas kuvittelee usein lähtevänsä esimerkiksi kotiin tai töihin. Harhailua voidaan ennalta ehkäistä tarjoamalla muistisairaille vanhuksille riittävästi turvallista liikuntaa, sekä muuta mielekästä toimintaa, Juvonen sanoo.
-Yhä useampi muistisairas ikääntynyt asuu Suomessa myös yksin tai muuten vailla riittävää valvontaa. Muistisairaita vanhuksia asuu palvelutaloissa, joissa on avoimet ovet. Muistisairas vanhus on turvassa eksymiseltä vain niin kauan, kuin ei tajua avata ulkooveaan ja poistua asunnostaan, Juvonen muistuttaa.
-Vanhus tarvitsee valvontaa ja seuraa. Viriketoimintaa ja liikuntaa tulee tarjota myös kotona asuvalle vanhukselle. Vanhuslain ja säästöjen kustannukset maksetaan yksinäisinä, harhailevina ja eksyneinä vanhuksina. Moni heistä jää myös sille tielle, sillä lumihanki on armoton, Juvonen muistuttaa.
Lisätiedot
Arja Juvonen kansanedustaja 050-5311108


Kirjallinen kysymys heinäkuussa 2013
Suomessa on lähes 130 000 muistisairasta ja heidän määränsä on kasvamassa nopeasti väestön ikääntymisen vuoksi. Yleisimpiä muistisairaudet ovat vanhuksilla. Laitoshoidossa olevista vanhuksista 80 prosentilla on muistisairaus. Vanhainkodeista omille teilleen harhailevien muistisairaiden määrä on kasvanut muutamassa vuodessa 60 prosenttia. Suurin osa harhailemaan lähteneistä ja kadonneista löydetään etsintöjen jälkeen, mutta osa tapauksista johtaa siihen, että kadonnut löydetään huonokuntoisena tai kuolleena. Vaeltelu on muistisairauden tyypillinen piirre, joka johtuu inhimillisestä toiminnallisuuden tarpeesta ja mielekkään tekemisen puutteesta. Laitoshoidossa erittäin rajoitettu mahdollisuus liikuntaan johtaa usein siihen, että ajatukset liikkeelle lähtemisestä alkavat kehittyä. Muistisairas kuvittelee usein lähtevänsä esimerkiksi kotiin tai töihin. Harhailua voidaan ennalta ehkäistä tarjoamalla muistisairaille vanhuksille riittävästi turvallista liikuntaa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä laitoshoidossa olevien muistisairaiden vanhusten liikuntamahdollisuuksien ja turvallisuuden parantamiseksi?
Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 2013

Arja Juvonen /ps
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 651/2013 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä laitoshoidossa olevien muistisairaiden vanhusten liikuntamahdollisuuksien ja turvallisuuden parantamiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Liikunta on olennainen osa iäkkään ihmisen toimintakyvyn ylläpitoa ja vahvistamista. Tämä koskee myös muistisairaita henkilöitä, jotka ovat pitkäaikaisten ja ympärivuorokautisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiä. Toimintakyvyn tukeminen onkin niin kutsutun vanhuspalvelulain keskeinen tavoite (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista). Toimintakyvyn tukemista painotetaan esimerkiksi lain 14 §:ssä, joka sisältää pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet. Säännöksen mukaan iäkkään henkilön tulee voida osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Hallituksen esityksen (HE 160/2012 vp) perusteluista (s. 44) ilmenee säännöksen tarkoittavan, että iäkkäällä henkilöllä tulee olla mahdollisuus myös ulkoiluun ja liikuntaan silloinkin, kun hän on pitkäaikaisen hoidon piirissä.

Jotta vanhuspalvelulain toteuttaminen kunnissa ja palveluja tuottavissa toimintayksiköissä käynnistyisi lain tavoitteiden mukaisesti, tarvitaan monipuolista ohjausta sekä toiminnan seurantaa ja arviointia.

Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa laatinut vanhuspalvelulain tulkinnan ja toimeenpanon tueksi muistion. Se on julkaistu 28.6.2013 sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfon 5/2013 liitteenä. Siinä on käsitelty lain jokaista pykälää erikseen ja nostettu esiin keskeisimmät asiat hallituksen esityksen perusteluista. Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon periaatteita koskevan säännöksen osalta muistiossa painotetaan ulkoilun ja liikunnan merkitystä pitkäaikaishoidossa oleville asiakkaille.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton julkaisema Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi on valmistunut laajapohjaisen työryhmän työnä. Laatusuosituksessa todetaan muun ohessa, että muistisairaiden kuntoutusta on järjestelmällisesti lisättävä. Suosituksen mukaan muistisairauksiin perehtyneiden kuntoutusalan ammattilaisten asiantuntemusta on käytättävä muistisairaiden kuntoutustarpeiden selvittelyssä sekä kuntoutuskokonaisuuksien suunnittelussa ja arvioinnissa. Kuntoutusta suunniteltaessa on otettava huomioon muistisairauden eri vaiheissa olevien henkilöiden erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä elämänlaatu ja toimintakyky.

Vanhuspalvelulain toimeenpanoa ohjaava valtakunnallinen koulutuskierros käynnistyy 16.8.2013 Vaasassa ja jatkuu syksyn aikana yhdellätoista muulla paikkakunnalla. Näiden tilaisuuksien yhteydessä käsitellään myös pitkäaikaishoidon periaatteita ja niiden osana iäkkään ihmisen liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksien lisäämistä.

Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 2013

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen



 

 

17.09.2013 Vammais-ja vanhusneuvostojen rooli on Suomessa näennäinen



Lisätietoa >>


 

 

05.09.2013 Hus karsii psykistrisia potilaspaikkoja ja irtisanoo hoitajia



Lisätietoa >>


 

 

05.09.2013 Kaksi kirjallista kysymystä: hoitohenkilökunnan irtisanomiset ja psykiatrian potilaspaikkojen vähentäminen ja avohoidon resurssit



Potilasturvallisuuden takaaminen hoitohenkilöstön irtisanomistilanteissa
Eduskunnan puhemiehelle
Henkilöstökustannusten karsiminen lomautuksilla ja irtisanomisilla on uusi ilmiö julkisessa terveydenhuollossa. Talousvaikeuksissa olevat sairaanhoitopiirit joutuvat irtisanomaan hoitohenkilöstöä tuotannollistaloudellisista syistä, vaikka potilaiden hoidon järjestäminen kärsii monissa sairaanhoitopiireissä jo nyt työvoiman puutteesta. Irtisanomisten kanssa samaan aikaan Suomeen rekrytoidaan ja koulutetaan espanjalaisia hoitajia Euroopan sosiaalirahaston projektirahoituksella. Joidenkin näkemysten mukaan terveydenhuollon työnantajien mahdollisuuksia rekrytoida ulkomaalaisia työntekijöitä pitäisi edelleen parantaa muun muassa keventämällä rekrytointeihin liittyvää byrokratiaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä potilasturvallisuuden takaamiseksi hoitohenkilöstön irtisanomisiin ajautuvissa sairaanhoitopiireissä ja
onko ulkomaalaisten hoitajien rekrytointia ja koulutusta rahoitettava julkisilla varoilla tilanteessa, jossa sairaanhoitopiirien hoitohenkilöstöä irtisanotaan?
Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2013

Arja Juvonen /ps


Psykiatrian sairaalapaikkojen karsiminen ja avohoidon resurssit
Eduskunnan puhemiehelle
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus on lähivuosina vähentämässä huomattavasti psykiatrian sairaalapaikkoja. Vuoteen 2018 mennessä psykiatrian sairaalapaikkoja vähennetään noin kahdella sadalla nykyisestä, mikä jättää mitoitukseksi neljä paikkaa kymmentätuhatta asukasta kohti. Avohoitoa lisätään, ja kuntoutuksen sekä akuuttien kriisien hoito pyritään siirtämään potilaiden koteihin. Samaan aikaan Hus irtisanoo mielenterveyshoitajia. Uutiset ovat huolestuttavia, koska tulo- ja terveyserot ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti, ja kaikissa ikäluokissa lisääntyneiden mielenterveyden ongelmien hoito on painottunut yhä enemmän lääkkeisiin ja potilaiden jättämiseen lähes oman onnensa varaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo varmistaa resurssit hyvälle avohoidolle ja riittävien psykiatrian sairaalapaikkojen säilyttämiseksi?
Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2013

Arja Juvonen /ps



 

 

28.08.2013 Tavattavissa Keski-Suomessa keskiviikkona 28.8.13



Jyväskylä Kauppakatu klo 11-12.30.
Hankasalmen tori klo 15-16


 

 

22.08.2013 Olen tavattavissa lauantaina 24.8. Kirkkonummella, Espoossa ja Vihdissä



Kirkkonummi päivät klo 9-10.30
Espoon keskuksen markkinat klo 11-12.30
Vihdin Wuosisatamarkkinat klo 13-15


 

 

09.08.2013 Hip, hop Hämeenlinnaan!



Olen tavattavissa Hämeenlinnan Elomarkkinoilla 10.8. kello 12-14. Paikalla myös muita perussuomalaisten kansanedustajia.


 

 

27.07.2013 Kirjalliset kysymykset: Tuberkuloosi Suomessa ja Omaisuuserien siirtäminen Sote-uudistuksessa



KIRJALLINEN KYSYMYS
Tuberkuloosi Suomessa
Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa havaitaan edelleen noin 300 tuberkuloositartuntaa joka vuosi. Suurin osa sairastuneista on iäkkäitä, mutta nuorten osuus on kasvamassa. Lisääntyvän kansainvälisen liikkuvuuden vuoksi myös altistuminen tuberkuloosille on lisääntymässä. Tuberkuloosi paranee yleensä hyvin, mutta lääkkeille vastuskykyisen harvinaisemman tuberkuloosin hoito voi kestää useita vuosia.
​WHO:n mukaan Euroopassa tuberkuloositartuntoja havaitaan vuosittain noin 380 000. Keuhkotuberkuloositartunnat ovat laskussa, mutta keuhkojen ulkopuolisen tuberkuloosin tartunnat eivät vähene. Kaikkiaan tartunnat vähentyvät noin 4 prosenttia vuosittain. Hyvän kehityksen jatkuminen edellyttää WHO:n mukaan kuitenkin diagnosointikeinojen, tuberkuloosilääkkeiden ja –rokotteiden kehittämistä sekä riittävää hoitoa etenkin lääkkeille vastustuskykyisten tuberkuloosibakteereiden leviämisen estämisessä. Arviolta 78 000 ihmistä sairastuu Euroopan alueella vuosittain lääkkeille vastustuskykyisten MDR- tai XDR –tuberkuloosibakteerien aiheuttamaan sairauteen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mikä on hallituksen näkemys Suomen tuberkuloositilanteesta ja pitääkö se valtakunnallista tuberkuloosiohjelmaa vuodelta 2006 edelleen ajantasaisena?
Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 2013

KIRJALLINEN KYSYMYS
Sopimuskuntien nettovarallisuusosuuksien määrittäminen, omaisuuserien uudelleenarvostus ja omaisuuserien siirtäminen sote -uudistuksessa
Eduskunnan puhemiehelle

Vuonna 2011 kuntien käyttöomaisuuden arvo sote-palveluja tuottavissa kuntayhtymissä oli yhteensä 6 miljardia euroa. Tästä summasta poistonalaisten tuotantovälineiden osuus oli 5,4 miljardia ja ei-poistonalaisten maa-alueiden ja toimialasijoitusten osuus 0,6 miljardia euroa. Rakennusten osuus kuntayhtymien poistonalaisista tuotantovälineistä oli 4 miljardia euroa. Peruskuntien sote-palveluiden tuotantovälineiden kokonaisarvoa ei ole tilastoitu.
Sote –uudistuksen vaikeimpana tehtävänä on pidetty takautuvista vastuista kuten eläke- ja varhaiseläkeperusteisista maksuvastuista sopimista sekä jäsen- tai sopimuskuntien nettovarallisuusosuuksien määrittämistä ja omaisuuserien mahdollista uudelleenarvostusta omaisuuseriensiirtotilanteissa. Kuntien yhdenvertainen kohtelu edellyttäisi, että purettavien yhteistoimintayksiköiden nettovarallisuus arvostetaan käypään arvoon. Lunastaminen käyvästä arvosta ei ole kuitenkaan taloudellisesti mahdollista. Tuotantovälineiden luovutus kirjanpitoarvosta tai jopa vastikkeetta ei puolestaan olisi todennäköisesti oikeudenmukaista.
Petteri Orpon sote-koordinaatiotyöryhmän mukaan sote-alueen tehtävien hoitamiseksi sairaanhoitopiirien henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyisivät pääsääntöisesti sote-alueen vastuukunnan omistukseen ja hallintaan. Tällöin vastuukunta lunastaisi muilta sopimuskunnilta niiden omistamat sote-palvelujen tuotantovälineet. Koordinaatioryhmän linjaus uhkaa aiheuttaa kunnille vakavia ongelmia, koska omaisuuserien siirtäminen yhteistoimintaorganisaatiosta toiseen omistajatahojen muuttuessa on vaikea toteuttaa oikeudenmukaiselle tavalla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka hallitus aikoo huolehtia siitä, että sopimuskuntien nettovarallisuusosuuksien määrittäminen, omaisuuserien uudelleenarvostus ja omaisuuserien siirtäminen sote –uudistuksessa toteutetaan oikeudenmukaisella tavalla?

Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 2013
Arja Juvonen /ps


 

 

19.07.2013 Kirjallinen kysymys yritysten maksuhäiriöiden yleistymisestä



KIRJALLINEN KYSYMYS
Yritysten maksuhäiriöiden yleistyminen
Eduskunnan puhemiehelle

Suomen asiakastiedon mukaan maksuhäiriömerkinnän saaneiden yritysten määrä on noussut 2000-luvun huippuun. Kesäkuun lopussa voimassaolevia häiriömerkintöjä oli jo 54 300 yrityksellä. Lukumääräisesti suurin osa uusista maksuhäiriöistä rekisteröidään pienille yrityksille. Suhteellisesti eniten ovat lisääntyneet yli miljoonan, mutta erityisesti yli kymmenen miljoonan liikevaihtoa tekevien yritysten maksuhäiriömerkinnät.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen yritysten maksuhäiriöiden yleisyydestä sekä niiden taustalla olevista syistä ja mitä hallitus aikoo tehdä asialle?
Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 2013
Arja Juvonen /ps


 

 

16.07.2013 Kirjallinen kysymys valtion takaamasta Pietarin Suomi- talon remonttilainasta



Tiedote 16.7.2013

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) jättää tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen valtion takaamaan Pietarin Suomi-talon remonttilainoitukseen.

Kirjallisessa kysymyksessä kysytään, miksi valtio on lähtenyt takaamaan ilmeisen heikosti valmistellun Pietarin Suomi- talon peruskorjaushankkeen lainaa, vaikka sen ottaneella säätiöllä ei ole ollut lainkaan omaa rahoitusta ja kuinka hallitus aikoo jatkossa huolehtia riittävästä osaamisesta tukemissaan hankkeissa.

-Suomen valtio on lähtenyt takaamaan remonttilainaa kohteeseen, jonka ylläpitämällä säätiöllä ei ollut lainkaan omaa rahoitusta. Säätiö näyttää olevan maksukyvytön, sillä viime vuodesta lähtien velkoja on langennut takuumiehen, eli Suomen valtion maksettavaksi, Juvonen sanoo.

Vuosina 2008 ja 2009 valtio takasi Pietarin Suomi-taloa ylläpitävälle säätiölle yhteensä 13,5 miljoonan euron suuruiset remonttilainat. Viime vuodesta lähtien valtio on joutunut hoitamaan maksukyvyttömän säätiön velkoja noin miljoonalla eurolla. Vuosina 2014 – 2016 säätiö tarvitsee valtiolta arvioiden mukaan vuosittain 700 000 – 800 000 euroa lainanhoitoon.

- Hallituksen osaamista tässä peräänkuulutetaan. Hankkeen etenemisen valvonta on ollut myös puutteellista, eikä epäselvyyksiin ole puututtu ajallaan. Tähän kun lisätään vielä Pietari-säätiön hallituksen talous- ja rakentamisosaamisen puutteet Venäjällä toteutettavassa korjaushankkeessa, on soppa valmis. Julkisuuteen tulleen tiedon mukaan (HS 15.7.2013) hankkeesta neuvoteltiin etukäteen ulko- ja valtiovarainministeriöiden kanssa, mutta ilmeisen heikosti, Juvonen toteaa.

-Hankkeiden laadukas valvonta ei saa olla vain sanahelinää. Oma suur-remonttimme presidentin linna nousi sekin otsikoihin tänään (HS 16.7.2013) Remontti laajenee, kuten vanhassa kohteessa yleensä. Budjetissa on kuitenkin pysyttävä laadusta tinkimättä. Sitä vartenhan neuvotellaan, suunnitellaan, ennakoidaan ja valvotaan, Juvonen muistuttaa.


Lisätiedot
Arja Juvonen
050 5311108


Liittenä kirjallinen kysymys

Eduskunnan puhemiehelle

Vuosina 2008 ja 2009 valtio takasi Pietarin Suomi-taloa ylläpitävälle säätiölle yhteensä 13,5 miljoonan euron suuruiset remonttilainat. Viime vuodesta lähtien valtio on joutunut hoitamaan maksukyvyttömän säätiön velkoja noin miljoonalla eurolla. Vuosina 2014 – 2016 säätiö tarvitsee valtiolta arvioiden mukaan vuosittain 700 000 – 800 000 euroa lainanhoitoon. Suurimpina syinä Suomi-talon remontin epäonnistumiseen on pidetty heikkoa valvontaa sekä Pietari-säätiön hallituksen talous- ja rakentamisosaamisen puutteita Venäjällä toteutettavassa korjaushankkeessa. Pietari-säätiön hallituksen puheenjohtajan mukaan hankkeesta neuvoteltiin etukäteen ulko- ja valtiovarainministeriöiden kanssa.


Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi valtio on lähtenyt takaamaan ilmeisen heikosti valmistellun Pietarin Suomi-talon peruskorjaushankkeen lainaa, jonka ottaneella säätiöllä ei ole ollut lainkaan omaa rahoitusta ja kuinka hallitus aikoo jatkossa huolehtia riittävästä osaamisesta tukemissaan hankkeissa?
Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 2013



 

 

11.07.2013 Ilokaasun myynnin kieltäminen viihdekäyttöön



Tiedote 11.7.2013

Kansanedustaja Arja Juvonen pitää hallituksen ja Turvallisuus- ja kemikaliovirasto Tukesin toimintaa ilokaasuun liityvässä asiassa hyvänä. Juvonen on myös tyytyväinen siihen, että hänen aiheesta tekemänsä kirjallinen kysymys johti toimintaan ja toimenpiteisiin.

Julkisuudessa uutisoitiin tänään, että ilokaasun myyntiin puututaan rankoilla otteilla Suomen myyntimarkkinoita kiristämällä. Tukes kertoo tiedottavansa asiasta tarkemmin perjantaina.

-Tukes ja entinen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsson toimivat ajanhermolla ja reagoivat tähän asiaan. Siitä kiitosta heille, Juvonen sanoo.

-Ilokaasun myyminen viihdekäyttöön on kiellettyä. Myynti on ollut kuitenkin muuta kuin kermanpursotukseen tarkoitettua. Vappuna sain myös itse sähköpostia ilokaasua myyvältä yritykseltä, jossa luvattiin "mukavia vappubileitä" ilokaasun kanssa, Juvonen kertoo.

-Bisnes on bisnestä ja saattaa tosiaan olla niin, että myynti siirtyy vain rajan taakse Viroon. Suomessa ollaan kuitenkin antamassa signaalia siitä, että me emme hyväksy ilokaasun myymistä viihdekäyttöön, Juvonen sanoo.

-Ilokaasun myyjä naureskelee partaansa, kun mainitaan ilokaasun vaaroista tai vaikutuksista. Bisneksen teossa ei osata ajatella sitä, mitä vaikutuksia väärin perustein myydyllä tuotteella voi olla. Kyseessä on tuote, joka ei kuulu kadulle, Juvonen päättää.




 

 

04.07.2013 Kirjallinen kysymys: Laatusuositusten heikentyminen vanhuspalvelulain toimeenpanossa



KIRJALLINEN KYSYMYS
Suositusten heikentyminen vanhuspalvelulain toimeenpanossa
Eduskunnan puhemiehelle

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista(vanhuspalvelulaki) astui voimaan 1.7.2013. Tavoitteista huolimatta lakiin ei kirjattu vähimmäismääriä hoidon henkilöstömitoituksille. Muutamat lausunnonantajat vastustivat myös henkilöstömitoitusta koskevan asetuksenantovaltuuden kirjaamista lakitekstiin, eikä sitä sinne kirjattukaan. Lakiesityksen perustelutekstissä kuitenkin todetaan, että mikäli vuoden 2014 loppuun mennessä suoritetun vaikuttavuusarvioinnin yhteydessä ilmenee, että laatusuosituksen mukainen vähimmäismitoitus alittuu yhdessäkin toimintayksikössä, valtioneuvosto antaa vuoden 2015 alussa voimaan tulevan asetuksen, jossa säädetään vähintään laatusuosituksen mukaista vähimmäistasoa vastaava minimimitoitus hoitajien määrälle.
Lakiesityksessä tarkoitettuja laatusuosituksia on hiljattain uudistettu laajapohjaisessa työryhmässä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan suositus konkretisoi lain tavoitteita ja on tarkoitettu lain toimeenpanon tueksi. Luonnos laatusuositukseksi hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi on ollut myös luettavissa verkossa ja kommentoitavana otakantaa.fi –sivustolla. Luonnoksessa on kirjaus henkilöstön vähimmäismäärästä ja rakenteesta koti- ja ympärivuorokautisissa hoitoa ja huolenpitoa tarjoavissa palveluissa.
Hoitajamitoituksen osalta uusi laatusuositus uhkaa heikentää ikääntyvien palveluja. Ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa sosiaalihuollon toimintayksiköissä, tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa hoitohenkilöstön vähimmäistaso on 0,5 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Terveyskeskusten vuodenosastojen pitkäaikaisessa hoidossa vähimmäismitoitukseksi on kirjattu 0,6 – 0,7.
Vuodelta 2008 olevassa laatusuosituksessa hyväksi henkilöstön vähimmäismääräksi katsottiin 0,6 silloin, kun asiakkaalla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien kohdalla hyväksi mitoitukseksi katsottiin 0,7 – 0,8. Ympärivuorokautisessa hoidossaolevien ja somaattisista tai käytösoireista kärsivien ikääntyneiden osalta laatusuositukset ovat siis heikentymässä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä perusteella suosituksia vanhuspalvelulain toimeenpanossa ollaan heikentämässä juuri sellaisten ikääntyneiden kohdalla, joilla hoidon tarve on lähtökohtaisesti suurin?
Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 2013




 

 

01.07.2013 Kolme kirjallista kysymystä kuumana kesäpäivänä: työttömyys, päivystysasetus ja oikeuskäytännöt



KIRJALLINEN KYSYMYS
Oikeuskäytäntöjen vaihtelun vaikutus yhdenvertaisuuteen
Eduskunnan puhemiehelle

Saman oikeusasteen tuomioistuimissa samanlaisesta teosta voidaan toisinaan tuomita hyvin eri tavalla eri puolilla maata. Oikeuskäytäntö vaihtelee myös eri oikeusasteissa, kun käräjäoikeuksien ratkaisuja saatetaan tutkittavaksi ylempiin tuomioistuimiin ja tuomio muuttuu. Vaihtelu lakien soveltamistavassa tulee selvästi esille myös prosesseissa, joissa päädytään hakemaan ennakkopäätöstä korkeimmalta oikeudelta. Suomalaisessa oikeuskäytännössä ennakkopäätöksiä haetaan usein, koska niillä on tärkeä osa alempien tuomioistuinten ohjaamisessa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mikä on hallituksen näkemys oikeuskäytäntöjen vaihtelun laajuudesta ja sen vaikutuksesta yhdenvertaisuuteen lain edessä?

KIRJALLINEN KYSYMYS
Synnytysyksiköiden säilyttäminen pienemmissä sairaaloissa
Eduskunnan puhemiehelle

Vastauksessa kysymykseeni synnytyssairaaloiden tilasta peruspalveluministeri esitti muun muassa, että myös synnytyspäivystystä koskevan kiireellisen hoidon asetuksen valmistelussa joudutaan arvioimaan toisaalta pitkien etäisyyksien ja toisaalta synnytyksessä tarvittavan valmiuden ja turvallisuuden näkökulmat. Juuri valmistunut uusi päivystysasetus antaa yhteiset kriteerit kiireelliselle hoidolle ja erikoisalojen päivystykselle. Asetuksen vaatimukset ovat kuitenkin niin korkealla, että esimerkiksi pienempien sairaaloiden synnytysyksiköitä joudutaan todennäköisesti sulkemaan. Uuden asetuksen myötä välimatkat synnytysyksiköihin kasvavat ja synnytysturvallisuus heikkenee.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä synnytysyksiköiden säilyttämiseksi ja asetuksen myötä kasvavien välimatkojen aiheuttamien riskien minimoimiseksi?

KIRJALLINEN KYSYMYS
Työttömyyden kasvu ja hallituksen toiminta rakennemuutostilanteissa
Eduskunnan puhemiehelle

Hallituksen työllisyyspolitiikka ei ole johtanut tuloksiin, vaikka pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on sitouduttu reagoimaan nopeasti ja vaikuttavasti rakennemuutokseen ja työelämän muutostilanteisiin. Korvaavien työpaikkojen luominen rakennemuutostilanteissa ei ole onnistunut. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikan takaavan nuorisotakuun toteuttamisessa ollaan ajauduttu karille. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste on jo lähes 11 prosenttia. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste on puolestaan kasvanut vuodessa noin 4,5 prosenttia reiluun 35 prosenttiin. Talousennusteet seuraaville vuosille ovat heikkoja ja uudet uutiset kertovat jatkuvasti irtisanomisista ja liiketoimintojen lakkauttamisista Suomessa. Tuoreimman uutisen mukaan puolijohdeyhtiö Renesas ilmoitti lakkauttavansa langattomien modeemien liiketoimintansa ja irtisanovansa Suomesta runsaat 800 henkeä, vaikka oli kehittänyt hintaluokassaan laatukärkeä olevan tuotteen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä keinoilla hallitus aikoo kääntää työllisyyden nousuun, miten se aikoo toimia rakennemuutostilanteissa ja tukea työpaikkansa menettäneitä ja kuinka se aikoo saada nuorisotakuun toimimaan?




 

 

15.06.2013 Kaksi kirjallista kysymystä ikääntyneiden kohtaamasta kaltoinkohtelusta ja väkivallasta



KIRJALLINEN KYSYMYS
Ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun torjuminen
Eduskunnan puhemiehelle

WEAAD – Word Elder Abuse Awareness Day eli Ikääntyneisiin kohdistuvaa väkivallan vastaista kampanjapäivää vietetään vuosittain 15.6. Kampanjan aikana eri puolilla maailmaa järjestetään tapahtumia, joiden tarkoituksena on nostaa huomion keskipisteeksi ikääntyviin kohdistuva kaltoinkohtelu sekä väkivalta ja toimenpiteet niiden ehkäisyyn. Tänä vuonna Kätketyt äänet -kampanjapäivän päätapahtuma on Suomessa Oulussa.
Ikääntyneiden kohtaama kaltoinkohtelu ja väkivalta ovat asioita, joiden esiinnostaminen voi olla vaikeaa. Kaltoinkohtelun tai väkivallan uhriksi joutunut henkilö ei välttämättä itse kykene, ymmärrä tai uskalla nostaa esiin kokemiaan asioita. Iäkkään joutuminen kaltoinkohtelun uhriksi johtuu uhrista riippumattomista syistä, eikä sitä pitäsi sallia missään muodossa yhteiskunnassamme.
Kaltoinkohtelun uhriksi saattaa joutua niin kotona kuin myös laitoksessa asuva vanhus.
Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä tai kemiallista kaltoinkohtelua. Fyysinen kaltoinkohtelu voi olla esimerkiksi fyysisen kivun tai vamman tuottamista, fyysistä pakottamista tai havaittua aikomusta aiheuttaa fyysistä kipua tai vauriota toiselle ihmiselle. Iäkkäisiin kohdistuva fyysinen kaltoinkohtelu ilmenee usein kovakouraisena kohteluna esimerkiksi tönimisenä, käsistä kiskomisena tai puristamisena. Psyykkinen kaltoinkohtelu on esimerkiksi tuskan, hädän tai ahdistuksen aiheuttamista tai havaittua aikomusta tuottaa henkistä kipua toiselle ihmiselle uhkaamalla tai loukkaamalla. Käytännössä tämä ilmenee esimerkiksi moittimisena, huutamisena, karkeana kielenkäyttönä, loukkaamisena, halventamisena tai nöyryyttämisenä. Kemiallinen kaltoinkohtelu tarkoittaa lääkkeen käyttöä ilman lääketieteellisiä hoitoperusteita. Tällöin lääkkeen määrääminen ei perustu asianmukaisesti todetun sairauden lääketieteelliseen hoitoon, vaan sen tarkoituksena on yleensä ainoastaan hillitä potilaan käyttäytymistä ja liikkumista tai helpottaa henkilökunnan työtä. Toimintakulttuuriin sisältyvistä perustavista ongelmista puolestaan on kyse esimerkiksi silloin, kun yksilön perusoikeuksia rajoitetaan ja loukataan vakiintuneita hoitokäytäntöjä suoritettaessa.
Vanhuksen kaltoinkohteluun tulisi puuttua määrätietoisesti. Heinäkuussa 2013 voimaan astuvaan lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on kuitenkin kirjattu vain viranomaisen ilmoitusvelvollisuus iäkkään henkilön palvelun tarpeesta. Hoitolaitoksessa työskentelevän velvollisuudesta ilmoittaa työssään havaitsemasta kaltoinkohtelusta ei laissa ole säädetty. Tätä voimme pitää epäkohtana, sillä hoitohenkilökuntaan kuuluva henkilö on usein se ensimmäinen, joka havaitsee ympärillään epäasiallisuuksia.
​Rikoslaki on luonnollisesti myös ikääntyneen turvana. Rikoslaissa määritellään kaltoinkohtelun muodot ja niihin liittyvä rangaistusasteikko. Harva ikääntynyt, hänen omaisensa tai läheisensä kuitenkaan hakee oikeutta kaltoinkohtelun uhrille rikoslain turvin. Kaltoinkohdellut tai väkivallan kohteeksi joutuneet vanhukset ovatkin hiljainen ryhmä, joiden äänen vaimentaa tietämättömyys, epävarmuus, pelko tai nöyryys.



Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun torjumiseksi ja
kuinka se aikoo helpottaa kaltoinkohtelu- ja väkivaltatapausten esiin nostamista ja turvata uhrien oikeuksien toteutumisen?

Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2013
Arja Juvonen /ps


Eduskunnan puhemiehelle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima kansainvälinen tutkimus antaa huolestuttavan kuvan iäkkäiden kohtaamasta väkivallasta Suomessa. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan joka neljäs yli 60-vuotias kotona asuva nainen on kokenut väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Noin viisi prosenttia naisista on kokenut seksuaalista häirintää tai väkivaltaa - luku on tutkittujen maiden korkein. Ikäihmisten kohdalla väkivalta on tyypillisesti pitkäkestoista, jopa vuosikymmeniä jatkuvaa. Iäkkäät naiset kertovat harvoin oma-aloitteisesti parisuhteessaan kokemastaan väkivallasta.
​Helmikuussa 2013 julkaistun Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän selvityksen mukaan (Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 12/2013) tieto iäkkäistä rikosten uhreista ja heihin kohdistuvista rikoksista on puutteellista ja vaikeasti saatavilla. Iäkkäisiin kohdistuvien rikosten ja uhrikokemusten tulisi olla tarkemman seurannan kohteena. Sosiaali- ja terveysviranomaisten olisi tilastoitava paremmin tieto asiakkaista, joiden epäillään joutuneen väkivallan kohteeksi.


Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä iäkkäisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamisen helpottamiseksi ja väkivallan uhrien oikeuksien turvaamiseksi?

Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2013



 

 

13.06.2013 Jatkokysymys ministeri Urpilaiselle antamaansa kirjallisen kysymyksen vastaukseen liittyen eurokriisimaiden tukemisen korkokustannuksiin



Euroopan kriisimaiden tukemisen korkokustannukset
Eduskunnan puhemiehelle
Vastauksessaan kysymykseeni Euroopan kriisimaiden tukemisen asiantuntijakuluista ja korkokustannuksista valtiovarainministeri esittää, että korkokustannuksia ei ole ollut. Asiantuntijoiden mukaan Suomelle on syntynyt korkokustannuksia sekä Kreikan kahdenvälisestä lainasta että EVM:n pääomittamisesta, koska rahat on jouduttu lainaamaan markkinoilta. Mikäli vastaus perustuu siihen, että nettokorkokuluja ei ole aiheutunut kriisimaiden Suomelle lainoistaan maksamien ja Suomen korkokustannukset kattavien korkojen vuoksi, kysymykseeni ei ole vastattu.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko korkokustannuksia ollut, jos on, kuinka paljon niitä on maksettu tähän mennessä ja
mikä on hallituksen arvio Euroopan kriisimaiden tukemisesta seuraavista kokonaiskorkokuluista?
Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2013

Arja Juvonen /ps
< Paluu

Sivun alkuun



 

10.06.2013 Kuinka erityisosaaminen näkyy hoitajien palkkauksessa? Kirjallinen kysymys kätilöiden hätäsektioajokortista



Porvoon sairaalassa on kehitetty uutta hätäsektiomallia osana opinnäytetyötä. Kehitystyön aikana kätilöt ja sairaanhoitajat ovat suorittaneet ns. hätäsektioajokortin, jota varten valitulle henkilöstölle on annettu hätäsektion välineistön ja leikkaustekniikan teoriakoulutusta. Käytännön harjoitusvaiheessa kätilöt ovat olleet mukana suorittamassa ennalta suunniteltuja keisarileikkauksia. Kortin suorittaneet saavat myös ylläpitokoulutusta kerran kuukaudessa. Uudella toimintamallilla on saatu erittäin hyviä tuloksia. Potilasturvallisuus on parantunut ja hätäsektioajat ovat laskeneet Suomen tasolla erinomaiseen, keskimäärin kymmeneen minuuttiin. Vuoden käytössä ollut uusi toimintamalli on hyvä esimerkki onnistuneesta terveydenhuollon kehitystyöstä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kuinka hallitus aikoo edistää hätäsektioajokortin kaltaisia, käytännön hoitotyöstä lähteviä kehitysprojekteja ja
millä tavalla erikoisosaaminen ja lisääntynyt vastuu otetaan huomioon hoitajien palkkauksessa?

Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2013
Arja Juvonen /ps


 

 

30.05.2013 Lisätalousarvioaloite lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi



Eduskunnalle

Oppisopimuskoulutus on hyvä keino lähihoitajakoulutuksen tarjonnan lisäämiseksi ja hoitoalan työvoimapulan ehkäisemiseksi. Lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen edistäminen on myös hyvää aikuiskoulutuspolitiikkaa, jossa pyrkimys työllisyysasteen nostamiseen yhdistyy ammattitaitoista työvoimaa vaativan hoitoalan kasvaviin tarpeisiin väestöltään ikääntyvässä maassa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2013 lisätalousarvioon momentille 29.30.32 lisäyksenä 1 000 000 euroa lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen vahvistamiseksi.
Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2013
Arja Juvonen /ps


 

 

20.05.2013 Kirjallinen kysymys eurokriisin asiantuntijuuskuluista: kuinka paljon ja minne kaikkialle



Kreikan vakuusjärjestelyssä valtiovarainministeriö maksoi kahdelle asianajotoimistolle avustamisesta yhteensä lähes 636 000 euroa. Brittiläiselle asianajotoimisto Linklatersille maksettiinyhteensä 596 000 euroa ja suomalaiselle asianajotoimisto Hannes Snellmanille runsaat 39 000 euroa. Ministeriön mukaan suurin osa asianajotoimistojen toimittamasta aineistosta on muistiinpanoja ja luonnoksia, joita ei tehty vakuusjärjestelyä varten. Palkkioita on pidetty varsin kalliina suhteessa tilatusta työstä saatavaan hyötyyn.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitkä ovat Euroopan kriisimaiden tukemisesta Suomelle koituneet asiantuntijakulut kutenasianajotoimistoille ja muille asiantuntijoille maksetut palkkiot sekä korkokustannuksetyhteensä tähän mennessä?

Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2013
Arja Juvonen /ps




 

 

26.04.2013 Lakialoite lapsen törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksen nostamisesta sai 130 allekirjoittajaa eduskunnassa



Tiedote 26.4.2013

Kansanedustaja Arja Juvonen(ps) jättää tänään eduskunnassa lakialoitteen lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalisten hyväksikäyttörikosten vähimmäisrangaistuksen korottamisesta. Lakialoitteen on allekirjoittanut 130 kansanedustajaa. Viimeisin allekirjoitus tuli vielä perjantai aamuna.

Lakialoitteessa esitetään, että vähimmäisrangaistus korotetaan vähintään kahdeksi vuodeksi vankeutta, eli samansuuruiseksi kuin törkeissä raiskausrikoksissa.

Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan rangaistus törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on vähintään vuosi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että vähimmäisrangaistuksen saanut tuomittu kärsii tuomionsa ehdollisena eli vapaana. Näin tapahtui mm. oululaismiehen tapauksessa, jossa käräjäoikeuden tuomion jälkeen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja kolmesta muusta lapsen hyväksikäytöstä tuomioksi tuli vain vuosi ja kahdeksan kuukautta ehdollista.

"Lapsiin kohdistuvat törkeät teot ja niistä saadut tuomiot eivät kohtaa. Meillä täytyy olla varaa kovempiin rangaistuksiin.", Juvonen sanoo.

"Lainsäädännön tulisi olla sellainen, ettei yksikään lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu kärsisi rangaistustaan ehdollisena eli vapaana. Tuomioiden on oltava tuntuvia eli ehdottomia ja aloitteessani esitetty kahden vuoden vähimmäisrangaistus tekisi niistä juuri sellaisia", Juvonen selventää.

"Nyt jätettävässä lakialoitteessa on 129 kansanedustajan allekirjoitusta. Se on paljon ja kertoo sen, mitä tästä asiasta eduskunnassa ajatellaan. Aloite on saanut myös kansalta kannustusta, ja olen saanut yhteydenottoja myös seksuaalirikosten uhreiksi lapsena joutuneilta henkilöiltä. Ne tarinat ovat olleet hyvin murheellista kuultavaa", Juvonen kertoo.


Lisätiedot
Arja Juvonen
050 53111 08

Tässä lakialoite liitteenä

Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa esitetään, että lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalisten hyväksikäyttörikosten vähimmäisrangaistus korotetaan vähintään kahdeksi vuodeksi vankeutta eli samansuuruiseksi kuin törkeissä raiskausrikoksissa. Aloitteen tarkoituksena on lapsen aseman parantaminen asianmukaisemmalla rangaistuskäytännöllä sekä rangaistuskäytännön yhdenmukaistaminen törkeissä lapsiin kohdistuvissa seksuaalisissa hyväksikäyttörikoksissa.
PERUSTELUT
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan rangaistus törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäon vankeutta vähintään vuosi ja enintään kymmenen vuotta. Suomalaisessa oikeuskäytännössä siitävoidaan kuitenkin tuomita vähimmäisrangaistuksen mukaan, jolloin vankeustuomio on ehdollinen. Esimerkiksi helmikuussa 2013 uutisoitiin käräjäoikeustuomiosta, jossa lukuisista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista annettiin tuomioksi vuosi ja kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta ja sakkoja. Käräjäoikeus totesi oululaismiehen syyllistyneen törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön sekä kolmeen muuhun lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Teko oli kaikilla mittareilla erittäin vakava, mutta tuomio ei ollut ankara.
Viime vuosien aikana vastaavat tapaukset ovat useita kertoja nostaneet julkiseen keskusteluun kysymykset lastensuojelun parantamisesta ja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten saattamisesta vastaamaan tekojen haitallisuutta ja vakavuutta. Keskusteluun osallistuneista oikeusasiantuntijoista esimerkiksi KKO:n presidentti Pauliine Koskelo on arvioinutrangaistuskäytännön vaihtelevan erityisesti ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välisessä rajanvedossa. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta on pitänyt ongelmana sitä, että törkeästä seksuaalirikoksesta voidaan antaa ehdollinen vankeusrangaistus. Eduskunnassa asiaan on kiinnittänyt huomiota kansanedustaja Kari Tolvanen lakialoitteella (LA 33/2011 vp).
Rikoslakimme mukaan törkeästä raiskauksesta vähimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Kun törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö kohdistuu lapseen, vähimmäisrangaistus on lievempi, vaikka rikoksen kohteina lapset ovat monin verroin aikuisia puolustuskyvyttömämpiä. Lapset luottavat aikuisiin, eivätkä kykene kertomaan uhriksi joutumisestaan varsinkaan perheen sisäisissä tapauksissa, joissa hyväksikäyttö on voinut olla pitkään jatkuvaa. Lapsen törkeäänseksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneellä on monesti useampia uhreja. Rikos myös uusitaanusein. Rikoksen uhriksi joutuminen jättää tyypillisesti lapseen pysyvät, vaikeasti parantuvat jäljet, joiden kanssa on tultava toimeen koko loppuelämän ajan. Tällaisissa rikoksissa vankien määrän ja kustannusten kasvu ei voi olla peruste rangaistuksen säilyttämiselle nykyisellä tasolla. Koska lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia voidaan lähes poikkeuksetta pitää erityisen julmina, sen tulisinäkyä sekä rikosten rangaistusasteikon määrittelyssä että oikeuskäytännössä.Vähimmäisrangaistuksen korottaminen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kahteen vuoteen yhdenmukaistaisi rangaistukäytäntöä törkeissä tapauksissa ja antaisi asianmukaisen viestin rikoksen todellisesta vakavuudesta, kun siitä ei enää voisi tuomita ehdollista vankeusrangaistusta.


Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
rikoslain 20 luvun 7 §:n muuttamisesta





 

 

19.04.2013 Kirjallinen kysymys: Kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä sopeutumisvalmennuksen turvaaminen



KIRJALLINEN KYSYMYS
Kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä sopeutumisvalmennuksen turvaaminen
Eduskunnan puhemiehelle

Vuodesta 2014 alkaen Kela on tiukentamassa kehitysvammaisille henkilöille ja heidän perheillensä tarkoitettujen sopeutumisvalmennuskurssien määritelmiä. Kurssien painotus on siirtymässä sosiaalisesta kuntoutuksesta lääketieteelliseen kuntoutukseen, mikä edellyttää kurssien järjestäjältä runsaasti resursseja vaativaa moniammatillista työryhmää lääkäreineen, sairaanhoitajineen ja terapeutteineen. Tämä on huolestuttavaa, koska kehitysvammaiset henkilöt ja heidän perheensä tarvitsevat ennen muuta sosiaalista kuntoutusta ja vertaistukea. Sopeutumisvalmennus on tarjonnut kehitysvammaisille aikuisille ja heidän perheillensä erittäin arvokasta vertaistukea ja eri elämäntilanteisiin soveltuvaa tietoa. Kursseilla asiantuntijat ovat kertoneet esimerkiksi arkea helpottavista toimintatavoista sekä palveluista ja kuntoutuksesta, joista voi olla muuten vaikea saada tietoa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä sopeutumisvalmennuksen turvaamiseksi vuoden 2013 jälkeen?

Arja Juvonen /PS


 

 

18.04.2013 Välikysymys puheenvuoro Kyproksen tukeminen osana euroalueen talouskriisiä



Välikysymys VK 3/2013 vp

Arja Juvonen /ps: Arvoisa herra puhemies! Jos kehitys vie siihen, että EU:ssa veroja maksavat kohta vain hyväuskoiset hölmöt, suomalainen veronmaksaja alkaa olla vaaravyöhykkeellä. Suomalaiset ovat lainkuuliaisia, luottavat viranomaiseen, vaaleilla valittuun eduskuntaan ja hallitukseen, ja kuten Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen on vastikään todennut, Suomessa on erittäin hyvät veronmaksajat, joilla on korkea veronmaksumoraali.
Onko enää millään mittapuulla oikein, että uskolliset suomalaiset veronmaksajat laitetaan kerta toisensa jälkeen kantamaan vastuuta sellaisista ongelmamaista, joissa pankit saavat toimia täysin vastuuttomasti ja joissa ei kerätä veroja?

Kuuliaisia suomalaisia on helppo ohjailla, ja hallitus käyttää sitä hyväkseen. Suomalaiset joutuvat jatkuvasti pelureitten holtittoman elämän maksumiehiksi, samalla kun kotimaiseen kestävyysvajeeseen haetaan ratkaisua leikkaamalla menoja ja kiristämällä tasaveroja. Kahden vuoden aikana tästä on muodostunut hallituksen tarjoama patenttiratkaisu jokaiseen talouden ongelmaan, vaikka se johtaa taantumiseen ja varallisuuserojen kasvuun.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vastuuttomia toimintatapoja Suomen talouden hoitamisessa ei voi loputtomasti peitellä, koska se näkyy ulospäin. On saavutettu jo niin alhainen taso, että ruotsalaisetkin siitä jo meitä koettavat hyväntahtoisesti huomauttaa. Loputon ongelmamaiden tukeminen, menoleikkaukset ja tasaverojen kiristäminen tuskin johtavat mihinkään hyvään.

Ruotsista haetaan yleensä mallia asiaan kuin asiaan. Olisikohan tässäkin kuunneltava heitä ja katsottava, mitä saisimme aikaan lopettamalla jo äärimmäisyyksiin viedyn säästämisen ja ryhtymällä sen sijaan kotimaista kulutusta virkistäviin toimiin oikeudenmukaisemmalla veropolitiikalla ja palkankorotuksilla?

Arvoisa herra puhemies! Jos hallitus ei aja Suomen etua EU:ssa, kukaan muukaan ei sitä tee. Tähän mennessä todisteet suomalaisen veronmaksajan puolustamisesta ovat valitettavasti sangen vähissä. Jos vaihtoehtoja kotimaan talouden alasajon politiikalle ei oteta käyttöön, Suomen kohtalona voi tosiaankin olla jääminen viimeiseksi hyväntahtoiseksi hölmöksi, jolta viedään tuhkatkin pesästä.

Arvoisa puhemies! Kyproksen kriisi jo kertoo sen, että Kyproksen valtion johto ei ole kyennyt hoitamaan tehtäviään. Toivottavasti nykyinen hallitus meillä Suomessa ei jätä jälkeensä vastaavaa tilaa meille suomalaisille.

Hallitus toistaa sitä, että on kannettava vastuuta. Mutta mistä vastuuta kannetaan? Kun uutisissa näytetään kriisimaiden kärsiviä asukkaita, voi tulla helposti väärä kuva siitä, ketä ollaan auttamassa. Yritetäänkö tällä luoda kuvaa siitä, että kriisituella pelastetaan tavallista kansaa? Kuten aiemminkin, myöskään Kyproksen tapauksessa tukirahoilla ei auteta tavallista kyproslaista, vaan pankkeja.

Hallituksen innokkuus kiirehtiä hyväksymään Kyproksen ensimmäistä kriisiratkaisua kertoo siitä epäreilusta asenteesta, jolla veropolitiikkaa tehdään täällä kotimaassakin. Halutaan tukea suuria ja vahvoja ja kerätä rahat pienituloisilta, tavallisilta työntekijöiltä ja säästäjiltä.

Kyproksen parlamentilla oli kuitenkin valta hylätä pienituloisten, eläkeläisten ja työttömien säästöihin kajoava ensimmäinen kriisiratkaisu. Suomessa hallituksen veropolitiikalta on sen sijaan hyvin vaikea suojautua. Kuka suojelee suomalaista? Suomessa on erittäin korkea moraali maksaa veroja.

Minä kysynkin yksinkertaisesti: onko oikein, että suomalaiset laitetaan kerta toisensa jälkeen kantamaan vastuuta vastuuttomista ongelmamaista? Todellakin, mikä on moraali, kenen sitä tulisi vartioida? Tänään perussuomalaiset ovat tehneet sen.

Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.


 

 

22.03.2013 Lakialoite lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalisten hyväksikäyttörikosten vähimmäisrangaistuksen korottamisesta



Tiedote 22.3.2013


Kansanedustaja Arja Juvonen(ps) on tehnyt lakialoitteen lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalisten hyväksikäyttörikosten vähimmäisrangaistuksen korottamisesta. Lakialoitteessa esitetään, että vähimmäisrangaistus korotetaan vähintään kahdeksi vuodeksi vankeutta, eli samansuuruiseksi kuin törkeissä raiskausrikoksissa. Aloitteeseen kerätään parhaillaan nimiä eduskunnassa.

Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan rangaistus törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on vähintään vuosi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että vähimmäisrangaistuksen saanut tuomittu kärsii tuomionsa ehdollisena eli vapaana. Näin tapahtui mm. oululaismiehen tapauksessa, jossa käräjäoikeuden tuomion jälkeen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja kolmesta muusta lapsen hyväksikäytöstä tuomioksi tuli vain vuosi ja kahdeksan kuukautta ehdollista.

"Lapsiin kohdistuvat törkeät teot ja niistä saadut tuomiot eivät kohtaa. Meillä täytyy olla varaa kovempiin rangaistuksiin. Millä ihmeen oikeustajulla voi ymmärtää sen, että lapseen kohdistuvasta törkeästä seksuaalirikoksesta voi selvitä vain ehdollisella tuomiolla eli päänsilityksellä", Juvonen kysyy.

"Lainsäädännön tulisi olla sellainen, ettei yksikään lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu kärsisi rangaistustaan ehdollisena eli vapaana. Tuomioiden on oltava tuntuvia eli ehdottomia ja aloitteessani esitetty kahden vuoden vähimmäisrangaistus tekisi niistä juuri sellaisia", Juvonen selventää.

"Tekemäni lakialoite on jatkumoa mm. kansanedustaja Kari Tolvasen (kok) vuonna 2011 tekemälle lakialoitteelle, jossa myös esitettiin korotuksia lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä annettuihin rangaistuksiin. Toki avauksia tästä asiasta on vuosien varrella tehty muitakin, mutta toimenpiteisiin ne eivät ole vielä johtaneet", Juvonen toteaa.


Lisätiedot
Arja Juvonen
050 53111 08





 

 

18.03.2013 Valtuustoaloitteeni rollaattoria käyttävän ilmaisesta joukkoliikenteestä sai Espoon valtuustossa myönteisen vastaanoton



Vastaus valtuustoaloitteeseen vapaan matkustusoikeuden myöntämisestä rollaattorilla kulkeville hyväksyttiin yksimielisesti. Yksimielisesti hyväksyttiin myös valtuustotoivomukseni, että kaupunginhallituksen konsernijaosto lausunnossaan HSL:lle kiinnittää huomiota ja esittää hyväksyttäväksi rollaattorilla sekä muilla apuvälineillä liikkuvien matkustajien ilmaisen matkustusoikeuden lisäämistä alennusryhmiinsä. Kiitos Espoon valtuusto ja valtuutetut!


 

 

14.03.2013 Kirjallinen kysymys ilokaasun päihdekäytön lisääntymisestä



Ilokaasun päihdekäytön lisääntyminen
Eduskunnan puhemiehelle
Ilokaasu eli dityppioksidi on typen happiyhdiste eli typen oksidi. Ilokaasu on tunnettu jo yli 300 vuotta, ja sitä on totuttu käyttämään tehokkaana kipu- ja anestesialääkkeenä. Ilokaasu vaikuttaa kuten opiaatit, mutta sen vaikutus kestää vain muutaman minuutin. Suomessa ilokaasua käytetään synnytyksissä ja leikkauksissa. Ilokaasu on vapaasti myytävä tuote, jota voi ostaa myös internetissä toimivien verkkokauppojen kautta. Sitä käytetään esimerkiksi elintarvikkeiden aerosolipakkauksissa, kuten valmiskermavaahtopakkauksissa vaahdon muodostajana sekä erilaisissa polttomoottoreissa hetkellisen tehon lisääjänä.

Ilokaasun vaikutukset tunnetaan myös päihdekäytössä. Sen hengittäminen aiheuttaa lyhytkestoisen, euforisen ja rennon olon. Ilokaasua on helppo ostaa päihteeksi, ja sen myynti on viime aikoina lisääntynyt huomattavasti. Lainsäädännön mukaan ilokaasu on kemikaali, jolle on määritelty käyttötarkoitus. Kemikaalien vähittäismyyntiasetuksen mukaan kemikaalia ei saa luovuttaa, jos on syytä epäillä, että se hankitaan päihtymistarkoitukseen. Ilokaasua myydään kuitenkin muun muassa internetin verkkokaupoissa, eikä niissä välttämättä varmisteta ostajan ikää eikä sitä, mihin käyttötarkoitukseen ostaja ilokaasua hankkii.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo puuttua ilokaasun päihdekäytön lisääntymiseen?
Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2013

Arja Juvonen /ps


 

 

09.03.2013 Kirjallinen kysymys muuntogeenisen rehunkäytön lisääntymisestä Suomessa



]> KK1702013 vp ArjaJuvonenps KIRJALLINEN KYSYMYS170 2013 vp Muuntogeenisen soijan rehukäytön yleistyminen ja elintarvikkeiden raaka-ainetietojen luotettavuuden parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Puutteellisesti valvottu elintarvikkeiden tuotanto on johtanut yksin 2010-luvulla useisiin ruokakriiseihin, joissa suuret kuluttajajoukot ovat ehkä vuosien ajan saaneet jotain muuta, mitä lopputuotteen pakkauksiin on merkitty. Yksi osa tätä ongelmaa ovat muuntogeeniset kasvit, joita käytetään sekä rehuntuotannossa että ihmisravintona. Tänä vuonna muuntogeenisen soijan käyttö eläinten rehussa on kasvamassa jyrkästi. Isojen kotimaisten rehuntuottajien linjana on tähän asti ollut pysytteleminen erossa muuntogeenisestä soijasta. Linja on muuttumassa, koska perinteisen soijan saatavuus on vaikeutunut ja hinta kallistunut. Vuonna 2011 Suomeen tuodun muuntogeenisen soijan oli osuus 15 prosenttia kaikesta tuodusta soijasta. Viime vuoden tuontilukuja ollaan parhaillaan laskemassa, mutta Suomen Rehun arvion mukaan geenimuunnellun soijan osuus on tällä hetkellä jo 20 prosenttia tai enemmän. Euroopan rehualan järjestön mukaan vähintään 85 prosenttia Länsi-Euroopan tehdasrehusta sisältää geenimuunneltuja aineksia.Suomalaisista elintarvikealan yrityksistä vain osa edellyttää tuottajiltaan geenimuuntelemattomien rehujen käyttöä. Tällä hetkellä valmis tuote voidaan luokitella gm-vapaaksi, vaikka siinä käytettävän lihan kasvatukseenolisi käytetty geenimuunneltua soijaa. Toinen muuntogeenisiin kasveihin liittyvä ongelma on kasvilajikkeiden leviäminen ja muuntogeenisen perintöaineksen sekoittuminen tavanomaisella ja luonnonmukaisella tavalla tuotettuihin viljelykasveihin. Lainsäädännöllä tulee muun muassa määritellä vastuukysymykset siitä, kuka on korvausvelvollinen, mikäli muuntogeeniset lajikkeet sekoittuvat tavallisten kasvien kanssa.Vastauksena aiempaan kysymykseeni muuntogeenisten kasvien viljelyn saamisesta lainsäädännön piiriin maa- ja metsätalousministeri esitti, että hallitus jatkaa muuntogeenisten kasvien rinnakkaiseloa koskevan lainsäädännön valmistelua. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mikä on hallituksen näkemys muuntogeenisen soijan rehukäytön yleistymisestä, millä toimilla hallitus aikoo parantaa kuluttajan mahdollisuuksia saada nykyistä luotettavampaa tietoa elintarvikkeiden sisältämien raaka-aineiden laadusta ja alkuperästä ja kuinka muuntogeenisten kasvien rinnakkaiseloa koskevan lainsäädännön valmistelu on edennyt? Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2013 ArjaJuvonen ps


 

 

25.02.2013 Valtuustoaloite nuorten kesätyöseteleistä Espoossa



Valtuustoaloite
25.2.2013

Espoon kaupunki maksaa 300 euroa työnantajalle, joka on palkkaa espoolaisen nuoren töihin kesätyösetelillä 01.05 - 30.09.2013 välisenä aikana. Työpäiviä on oltava vähintään 10 ja työtunteja vähintään 50.
Kesätyöseteleitä jaettiin nuorille Välkky - Nuorten osallisuuskeskuksessa, Espoon keskuksessa ja yESBOx Iso Omenassa ma 4.2.2013 yhteensä 900 kappaletta, arvoltaan 300 € /kpl.
Kesätyöseteli on tarkoitettu kaikille vuosina 1995 - 1997 syntyneille espoolaisille nuorille, vaikka kiinnostusta kesätöihin olisi myös nuoremmilla henkilöillä. Kesätyösetelin on koettu ohittavan niitä nuoria, jotka lain mukaan voivat kuitenkin hakea kesätyötä. (Laki nuorista työntekijöistä 19.1.93/998)

Kesätyöseteli on oiva keino kannustaa nuorta työntekoon. Työ ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja kannustaa nuorta löytämään oman paikkansa työelämän alkumetreillä. Kesätyöpaikan löytäminen ja saaminen on tärkeää ja tuo nuorelle myös itseluottamusta.

Espoossa jaettavan kesätyösetelin alaikäraja on tällä hetkellä 16 vuotta. Ikäraja on viitteellinen, sillä kunnat voisivat myös itsenäisesti päättää kesätyösetelin ikärajan. Kesätyösetelin tulisi olla mahdollinen myös viisitoistavuotiaalle, joka myös lain mukaan voi olla työnhakijana.


Esitämmekin, että kesätyösetelin ikärajaa lasketaan Espoossa siten, että se on 15 vuotta.

Arja Juvonen ps/sit




 

 

23.02.2013 Kirjallinen kysymys: Sosiaali- ja terveysalan maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kielitaidon parantaminen



Lisätietoa >>


 

 

22.02.2013 Pekka Himasen tulevaisuusselvityksestä täytyy saada lisätietoa



Jätin marraskuussa 2012 kirjallisen kysymyksen liittyen Pekka Himasen tulevaisuusselvitykseen. Kysyin siinä, miksi hanketta ei kilpailutettu.

Tässä alla tänään 22.2. jättämäni jatkokysymys samaan aiheeseen.

Eduskunnan puhemiehelle

Vastaukseksi aiempaan kysymykseeni koskien tohtori Pekka Himaselta tilatun tulevaisuusselvityksen ja sen väliraportin kilpailutusta pääministeri Jyrki Katainen esitti, että hanketta ei kilpailutettu, koska se ei kuulunut hankintalain soveltamisalaan. Himaselta tilattu tulevaisuusselvitys on yhteisrahoitteinen tutkimus, jonka lopputulokset ovat myös muiden kuin hankkeeseen osallistuvien hankintayksiköiden hyödynnettävissä. Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007), jäljempänä hankintalaki, 8 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan hankintalakia ei sovelleta palveluhankintoihin, jotka koskevat tutkimus- ja kehittämispalveluja, paitsi jos niistä saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.
Ilman hankintapäätöstä tilattu suurhanke on herättänyt lisäkysymyksiä. Vaikka akateemisuus ei ollut tulevaisuusselvityshankkeen ensisijainen kriteeri, on hankkeen vetäjän tieteelliset ansiot arvioitu heikoiksi sen perusteella, että hän ei ole julkaissut lainkaan vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Itse hankintapäätöksestä ei myöskään ole valtioneuvoston kanslian pöytäkirjaa tai muita asiakirjoja. Valtioneuvoston kanslian pääsihteerin mukaan hankintapäätöstä ei tehty, koska hanke ei aiheuttanut kustannuksia valtioneuvoston kanslialle. Julkisuuteen on kuitenkin tullut tieto, jonka mukaan valtioneuvoston kanslia olisi sanellut hankkeen rahoituspäätöksen yhtenä rahoittajana toimivalle Suomen Akatemialle. Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtajan Arto Mustajoen mukaan asia tuli akatemian hallituksen esityslistalle yllättäen. Tavanomaisessa menettelyssä rahoitushakemus ei olisi Mustajoen mukaan menestynyt, mutta se käsiteltiin ohi normaalien menettelytapojen. Akatemia myönsi hankkeelle 150 000 euroa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin perustuu se, että hankintalakia ei sovelleta ko. tulevaisuusselvityksen kaltaisiin yhteisrahoitteisiin tutkimushankkeisiin, mahdollistaako voimassaoleva hankintalaki julkisen tutkimusrahoituksen jakamisen epäterveellä tavalla ohi kilpailutuksen ja siten rahoituksen kohdentumisen heikkolaatuisiin tutkimushankkeisiin, ja
olisiko hankintalaissa parannettavaa tältä osin?

Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2013
Arja Juvonen /ps


 

 

31.01.2013 Valtuustokysymys reumapotilaiden tilanteesta käsiteltiin Espoon kaupunginvaltuustossa



28.1.2013 Espoon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin viime syksynä tekemääni valtuustokysymystä reumapotilaiden hoidosta. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti myös aiheeseen liittyvän valtuustotoivomukseni. Lue lisää Blogista.


 



 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi