Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 
Vuosi: 2026 - 2025 - 2024 - 2023 - 2022 - 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008

19.11.2026 Perussuomalaiset varoitti sote-uudistuksesta – ”Järjestelmä, jonka ongelmia keskusta arvostelee, on heidän oma luomuksensa”



Perussuomalaiset varoitti sote-uudistuksesta – ”Järjestelmä, jonka ongelmia keskusta arvostelee, on heidän oma luomuksensa”

Perussuomalaiset pitää sosiaali-, terveys -ja pelastuspalveluiden turvaamista ensisijaisen tärkeänä, mutta samalla peräänkuuluttaa kustannusten kasvun hillitsemisen tarvetta. Perussuomalaiset varoitti jo vuonna 2021 sote-uudistuksen vaikutuksista, jonka välikysymyksen jättänyt keskusta ideologisesti vei läpi varoituksista piittaamatta. Uudistuksen tulokset ovat nyt kaikkien nähtävillä.

Eduskunnan keskiviikon täysistunnossa hallitus vastasi keskustan jättämään välikysymykseen koskien terveys- ja vanhuspalvelujen vaarantumista ja hyvinvointialueiden tilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen totesi perussuomalaisten ryhmäpuheessa, että kun sote-uudistusta aikoinaan käsiteltiin eduskunnassa, perussuomalaiset nostivat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa esiin useita samoja ongelmia, joista keskusta nyt välikysymyksessään puhuu.

- Me varoitimme, ettei rahoitusmalli vastaa alueiden todellisia kustannuksia ja palvelutarpeita. Varoitimme valtavista muutoskustannuksista, erityisesti tietojärjestelmiin liittyen, sekä investointien rahoitukseen liittyvistä ongelmista, Juvonen luetteli.

- Varoitimme lähipalvelujen vaarantumisesta ja esitimme, että lakiin kirjattaisiin lähipalvelutakuu. Miksi ette meitä kuunnelleet?

Sote-uudistus runtattiin läpi keskustan vahtivuorolla

Perussuomalaiset esitti, että vanhuspalveluiden säilyttämistä kuntien vastuulla selvitettäisiin, jotta ikäihmisten palvelut eivät etääntyisi ihmisistä ja paikallisesta päätöksenteosta. Nämä kaikki ovat kirjattuina perussuomalaisten jättämään vastalauseeseen kesäkuussa 2021.

- Kun Marinin hallitus runttasi sote-uudistuksen läpi eduskunnasta, sosiaali- ja terveysvaliokuntaa johti keskustan Markus Lohi ja myös valtiovarainministerin salkku oli keskustalla. Järjestelmä, jonka rakenteellisia ongelmia keskusta nyt arvostelee, on siis merkittävältä osin heidän oma luomuksensa, Juvonen korosti.

Perussuomalaiset toteaa, että hallinto rakennettiin tarpeettoman raskaaksi. Alueita perustettiin nimenomaan keskustan ajama määrä, jonka lisäksi muut puolueet saivat kasvukeskuksia suosivan rahoitusmallin. Tietojärjestelmiä jäi satojen miljoonien muutosrahoituksesta huolimatta käyttöön satoja.

- Toisin sanoen piikki jätettiin auki. Valittu malli ei alun alkaenkaan vastannut tarkoitustaan, Juvonen tiivisti.

Keskustan väitteet sote-ongelmien syistä ristiriidassa

Perussuomalaiset pitää mielenkiintoisena myös sitä, mitä keskusta on aiemmin lausunut uudistuksesta.

Keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen twiittasi lokakuussa 2020 seuraavasti: ”Keskustan eduskuntaryhmä hyväksyi sote-uudistuksen linjaukset. Täydellistä ei olekaan, mutta keskustan tavoitteet täyttyvät erittäin hyvin. Tämä on suomalainen sote, jossa keskiössä tasa-arvoiset palvelut koko maassa ja julkisen talouden säästöt pitkällä tähtäimellä.”

Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen puolestaan kommentoi asiaa seuraavasti: ”Suomalaiset terveydenhuollon asiakkaat ja taloushuolien kanssa painivat kunnat kiittävät. Toteutuskelpoinen ja tasapainoinen malli useiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen”.

Vastaavasti syksyllä 2023 Uudenmaan keskustan aluevaltuutettujen julkilausumassa todetaan: ”rahoitusongelmien syyt eivät ole uudessa lainsäädännössä.”

Ongelmien on esitetty liittyvän muun muassa ikärakenteeseen, työvoimapulaan, huoltosuhteeseen, korko- ja kustannustason nousuun sekä koronapandemian aikana syntyneeseen hoitovelkaan. Lisäksi ongelmien on kuvattu syntyneen pitkällä aikavälillä.

- Hyvä keskusta, allekirjoitatteko edelleen aiemmat lausuntonne? Juvonen kysyi.

- Miten nämä sopivat yhteen välikysymyksenne väitteen kanssa, jonka mukaan hyvinvointialueiden vaikeuksien taustalla ovat ennen kaikkea nykyisen hallituksen politiikka ja rahoitusjärjestelmän rakenteelliset puutteet?

Perussuomalaiset muistuttaa, että keskusta on ollut mukana luomassa itse järjestelmää, jonka lisäksi keskustalla on ollut merkittävä asema hyvinvointialueiden tosiasiallisessa päätöksenteossa.

- Alueilla on mahdollisuus tehdä omia ratkaisujaan palvelujen järjestämisestä, taloudesta ja rakenteista. Silti keskustan välikysymys kohdistaa vastuun yksinomaan hallitukseen, Juvonen ihmetteli.

Hallitus korjaa sen, minkä keskusta rikkoi

Hallitus ei ole sivuuttanut hyvinvointialueiden taloudellisia vaikeuksia. Perussuomalaiset korostaa, että rahoitus on kasvanut kuluvalla kaudella noin neljällä miljardilla eurolla. Hallitus on myös kuunnellut alueita ja muuttanut alijäämien kattamista koskevaa sääntelyä.

- Tietyin edellytyksin hyvinvointialue voi saada lisäaikaa alijäämänsä kattamiseen jopa vuoteen 2029 saakka, Juvonen muistutti.

- Tämä on konkreettista joustoa. Suomen talous pitää silti pelastaa samalla, kun palveluista pidetään kiinni.

Perussuomalaiset korostaa, että arviointimenettely on keino puuttua tilanteeseen, jossa hyvinvointialueen talous ja edellytykset järjestää lakisääteiset palvelut ovat vaarantuneet.

- Menettelyjen yleinen keskeyttäminen ei ratkaise näiden alueiden ongelmia. Se voi päinvastoin pitkittää niitä, Juvonen totesi.

Perussuomalaiset näkee, että taloudesta huolehtiminen ei ole hoivan vastakohta, vaan edellytys sille, että palvelut voidaan järjestää myös tulevaisuudessa.

- Keskustelu hyvinvointialueiden tulevaisuudesta on tarpeellinen. Suomalaisten palvelut on turvattava. Jos kuitenkin ratkaisujen hakemisen sijasta haluatte etsiä syyllisiä, niin silloin on syytä muistaa myös, kuka tämän järjestelmän rakensi, millaisia varoituksia silloin esitettiin ja miten niihin suhtauduttiin, Juvonen sanoi.




29.10.2026 Lakialoitteeni saattohoidosta eteni vihdoinkin -olen tehnyt toimia asian eteen vuodesta 2011



Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että palliatiivinen hoito ja saattohoito kirjataan terveydenhuoltolakiin. Mietinnön StVM 10/2026 vp mukaan hyvinvointialueiden tulee järjestää niitä potilaan tarpeen mukaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Lisäksi esitetään lausumia, joissa muun muassa esitetään selvitettäväksi läheiselle maksettavasta hoitorahasta saattohoidon aikana.

Saattohoidon kehittäminen ja ihmisen oikeus saada hyvää saattohoitoa on ollut yksi teemoista, joita olen nostanut esiin eduskunnassa vuodesta 2011 lähtien. Nyt vuosien työ ja esimerkiksi monet aiheesta laatimani lakialoitteet näkyvät konkreettisesti lakitekstissä. Tämä on tärkeä askel kohti sitä, että hyvä ja ihmisarvoinen saattohoito toteutuu yhdenvertaisesti koko Suomessa.

Eduskunnassa ja kuntapolitiikassa toimiessani olen nostanut esiin muun muassa saattohoidon lainsäädännön, hoitopaikkojen riittävyyden, henkilöstön osaamisen, lasten saattohoidon ja läheisten aseman saattohoito tilanteissa. Viimeisimmät lakialoitteet aiheesta tein vuonna 2024. Aloitteissa esitettiin saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kirjaamisesta terveydenhuoltolakiin sekä läheisen oikeudesta hoitorahaan silloin, kun hän saattohoitaa läheistään. Nyt nämä asiat etenevät.

Ihmisen saaman saattohoidon laatu ei saa riippua siitä, missä hän asuu. Saattohoito ei saa olla postinumeroarvontaa. Ihmisellä pitää olla oikeus hyvään oireiden lievitykseen, ihmisarvoiseen hoitoon ja omien toiveidensa huomioimiseen. Suomessa on tehty paljon erilaisia toimia hyvän saattohoidon eteen, mutta lain tasolle viedyt asiat ovat merkittäviä.

Valiokunta esittää lisäksi palliatiivisen lääketieteen erikoisalan ja koulutuksen kehittämistä sekä kansallisen saattohoidon laaturekisterin mahdollisuuksien arviointia. Valiokunta edellyttää myös selvitystä saattohoitovapaasta ja sen ajalta maksettavasta etuudesta.

Pelkkä laki ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan ihmistä, jonka käsissä on hyvä ja osaava hoito. Se tarkoittaa osaavaa henkilöstöä, koulutusta, riittäviä saattohoitopaikkoja ja toimivaa kotisaattohoitoa. Läheisellä pitää olla myös mahdollisuus olla rinnalla silloin, kun elämä on päättymässä.

Olen työskennellyt pitkään sosiaali- ja terveydenhuollossa ja ollut mukana myös saattohoidollisissa tilanteissa. Luotan terveydenhuollon henkilöstöön ja arvostan heidän työtänsä ja osaamistansa suuresti. Kiire hoitotyössä on arkea, eikä se ole yhtään vähentynyt yhdenkään hallituksen aikana. Potilaita ja hoidettavia on paljon ja ikääntyvien määrä lisääntyy. Suomalaiset hoitajat ja lääkärit ovat hyviä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö on nyt käsitelty eduskunnassa. Pidin asian yhteydessä puheenvuoron, jossa kiitin myös sosiaali- ja terveysministeriön virkahenkilöitä sekä aiheesta ääntä pitäneitä kansanedustajia. Yhdessä olemme vahvoja ja yhdessä olemme onnistuneet. Levollisella mielellä voi jatkaa toimia eteenpäin. Hiljaa hyvä tulee ja nyt asiat eteni. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2027.




25.10.2026 Attendon läheispakkaus ahdistaa ja ärsyttää ja se on hyvä asia



Hoivayhtiö Attendo on lähettänyt kaikille kansanedustajille ”läheispakkauksen”. Yhtiö on otsikoinut tiedotteensa näin: ”Tätä pakkausta kukaan ei halua saada”. Pakkauksen mukana on kertomuksia ikääntyneiden läheisiltä tilanteissa, jolloin pärjääminen kotona on osoittautunut haastavaksi.

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) pitää paketin muistutusta läheishoivan ja omaishoitajuuden merkityksen korostamisesta tärkeänä.

Paketin saaminen ahdistaa ja jopa ärsyttää ja se on itseasiassa oikein hyvä asia. Paketti osui ja upposi edes johonkin tunteeseen. Paketin sisältö muistuttaa meitä päättäjiä siitä, että me kaikki vanhenemme ja tarvitsemme jossakin vaiheessa apua. Läheis- ja omaishoivan merkityksen ymmärtää vasta sitä tehdessään ja oman avuntarpeen ikääntyneenä ymmärtää parhaiten siinä avuntarpeen tilassa. Suomalainen hoivapaikattomuus ikääntyneelle avuntarvitsijalle on häpeäpilkku, Juvonen sanoo.

Hoivakotipaikkojen vähentäminen on jatkunut kautta lukuisten hallitusten ja taustalla oleva hyvä ajatus asua ja vanheta omassa kodissa on kaatumassa omaan mahdottomuuteensa. Me tiedämme jokainen, viimeistään läheis- ja omaishoitoa tekevien ihmisten kertomuksista, että vahvinkaan ja omistautuneinkaan läheinen ja hänen apunsa ei aina riitä. Pahimmillaan läheiset läkähtyvät yrittäessään auttaa huonokuntoista omaistaan selviytymisessä omassa kodissa ja hoidettava vanhus ei saa riittävää hoivaa.

Päättäjien on säilytettävä todellisuudentaju vanhusten hoivapakkojen vähenemisen määrän merkityksestä koko suomalaiselle yhteiskunnalle. On pelottavaa ajautua tilanteeseen, että kodista olisi muodostumassa huonokuntoisen ja muistisairaan vanhuksen säilöpaikka vailla turvaa, Juvonen toteaa.

Juvonen ei ota kantaa paketin sisältämään tavaraan tai hoivayhtiö Attendoon toimijana, mutta olisi itse kasannut paketin toisin. Ylimääräistä tavaraa tuskin kukaan haluaa itselleen, mutta esimerkiksi ikääntyneen arjen kuvaamista valokuvin yksinäisessä kodissa olisi pysäyttävää nähdä. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Hoitoalan ihmiset vanhushoivassa ja läheis- ja omaishoivassa toki tuntevat nuo kuvat jo käytännöstä.





 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi