Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 
Vuosi: 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008 - 2007 - 2006

12.10.2011 Matkakertomus Tanskasta ja pikkuisesta Lotesta - Länsiväylä



Vanhustenhoidon Tanskan mallista on Suomessa puhuttu vuosia ja sen sapluunaa on käyty katsomassa lukuisin erilaisin matkakunnin. Länsiväylässä 28.9.2011 olleen artikkelin "Vanhukset odottelevat yhä laadukkaita teemahoivakoteja" innostamana haluan minäkin kertoa Tanskasta, johon eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta tutustui pari viikkoa sitten. Vierailimme Köpenhaminassa sijaitsevassa Lotte hoivakodissa. Hoivakoti Lotte oli pieni, vanhoissa ja ahtaissa tiloissa toimiva yksikkö, jossa oli 23 asukasta. Ruokahuoneen pöydillä paloivat kynttilät ja ilmassa leijui ruoantuoksu. Kokki valmisti illallista talon omassa pikkukeittiössä. Talon johtaja esitteli meille talonsa toimintaa ihmetellen sitä, kuinka tervettä järkeä käyttämällä voikaankaan päästä näin kuuluisaksi. Taloa oli käyty katsomassa jopa Japanista saakka. Talon ideologiaan kuului halaaminen, hyvän ruoan syöminen, elämysten etsiminen, ulkoilu ja vanhuksen kohteleminen yksilönä. Jos halusi polttaa tupakkaa, se oli mahdollista myös yleisissä tiloissa. Jos halusi yömyssyksi vaikkapa gintonicin sekin järjestyi. Vanhusten lääkelistat syynättiin tarkkaan, eikä mitään lääkettä syöty kysymättä ensin sitä tärkeintä: miksi juuri tämä lääke. Talossa tarjottiin kuntoutusta ja toimintaterapiaa ja yksi talon nurkkauksista oli osoitettu kauneudelle ja kampaamolle. Jos asukas joutui lähtemään sairaalaan, lähti hänen mukaansa aina avustaja. Vanhusta ei jätetty yksin. Viimeisien hetkien koittaessa, saattohoidossa, vanhuksen vierellä valvoi aina joku, joka piti kädestä. Tietokone ja dokumentointi sen sijaan saivat johtajalta kylmää kyytiä. Johtaja kysyikin osuvasti, kasvaako vanhustenhoidonlaatu siitä, mitä enemmän dokumentoidaan, vai olisiko taito hoitaa sittenkin tietokoneen käyttötaitoa tärkeämpää. Johtaja kertoi myös itse olevansa mukana hoivakodin arjessa osallistumalla ja olemalla näkyvä. Rahaa ei kuitenkaan tälläkään Lotte kodilla ollut tuhlattavaksi. Kun virkamiehet halusivat lakkauttaa talon oman pikkukeittiön siirtyäkseen laitoskeittiöön syntyi talon johtajassa kapina. Keittiön hinta säästettiin jostakin muusta ja keittiö jäi. Oli kyse oikein kohdennetuista resursseista ja tärkeiden asioiden säilymisestä. Tästä kertoi myös tarina talon wc ja kylpytiloista. Omia ei ollut, vaan yhteisiä käytettiin. Vaikka lain mukaan ei toimittaisikaan, kompensoitaisiin se sillä, että jokainen vessaan pyrkivä pääsisi myös sinne. Olihan kyseessä vanhuksen kunnia-asia ja ihmisoikeus. Yhteiseen hiileen puhallettiin myös työntekijöiden työhyvinvoinnissa. Työntekijöiden poissaolot olivat kuuleman mukaan vähäisiä. Kun ongelmia tuli, ne puhuttiin ja ratkottiin, eikä ketään jätetty yksin. Hoitajat jakoivat myös asioita keskenään, jolloin syntyi turvaverkkoa ja vertaistukea henkilökohtaisiin ongelmiin tai vaikeuksiin. Näin siis Tanskassa. Espoon vanhuspalvelujen johtaja Jukka Louhija pohti Länsiväylän teemahoivakoteja kaipaavassa artikkelissa sitä, kuinka Espooseen ei ole vielä syntynyt yhtään yksityistä teemahoivakotia. Ihmettelyyn yhdyn minäkin, katsellen asiaa kuitenkin hieman eri suunnasta. Miten on mahdollista, että Espoo, Suomen toiseksi suurin kaupunki, Metropolin helmi, Otaniemen ja Keilaniemen kuningas, ei ole kyennyt itse rakentamaan näin yksinkertaisella ideologialla toimivaa tanskanmallia ja teemahoivakotia?



28.01.2011 Hallintoneuvosto saa pitää ostoetunsa Helsingin Sanomat



Helsingin Sanomat uutisoi HOK-Elannon hallintoneuvoston ostoedun jatkumisesta (Kaupunki 23.1.). Uutisessa kerrottiin myös, että ostoetu poistui HOK-Elannon edustajiston jäseniltä tämän vuoden alusta. Uutisessa kerrottiin, että viime joulukuun edustajiston syyskokouksessa käsiteltyyn aloitteeseeni ostoedun poistamisesta myös hallintoneuvoston jäseniltä palattaisiin seuraavassa edustajiston kevätkokouksessa. Tämä tieto on kuitenkin valitettavasti väärä. Edustajiston syyskokouksessa asiasta käytiin tiukka ja täpärä äänestys, jonka tulos oli juuri päinvastainen, kuin Helsingin Sanomat uutisessaan esitti. Palautusesitys aloitteestani kaatui äänin 26-25. Tämä tarkoittaa sitä, että enemmistö edustajiston jäsenistä oli hallintoneuvoston ostoedun säilyttämisen kannalla, joten hallintoneuvosto saa pitää ostoetunsa. Uutisessa haastateltu hallintoneuvoston puheenjohtaja Jorma Bergholm kertoi, että ostoedulla ei ole sen saajalle juurikaan merkitystä. Bergholm sanoi, että etu on korkeintaan 10-20e kuukaudessa. Rohkenen olla asiasta täysin eri mieltä. Puhuessamme arvokkaista ja kalliista tuotteista, merkkivaatteista, rakennustarvikkeista tai autoista, ostoedun tuomat alennus prosentit ovat suuria ja merkityksellisiä. Tekemäni aloite ostoedun poistamisesta myös hallintoneuvoston jäseniltä, ja sitä seurannut äänestystulos antaa positiivisen viestin. Tällainen samanhenkisyyttä osoittanut äänestystulos kertoo paljon edustajiston selkärangasta. HOK-Elanto sen sijaan ei tuloksesta hätkähtänyt. Olisi pitänyt. Ostoetu hallintoneuvoston jäsenelle ei ole enää etu vaan häpeä.

Arja Juvonen
HOK-Elannon edustajiston jäsen
Kaupunginvaltuutettu(peruss)
Espoo


Tutustu julkaistuihin kirjoituksiini eri lehdissä vuosien varrella.


 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi