Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 
Vuosi: 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 2008 - 2007 - 2006

22.12.2006 Kenen on vastuu, kun hoitajat katoavat? - Maaseudun tulevaisuus



Suomen hoitajapula syvenee. Lehtitietojen mukaan 6000 lähi-tai perushoitajaa saa työttömyyspäivärahaa. Sairaanhoitajien määrä on 2000.
Vuosia hoitotyötä vanhustensairaalassa tehneenä ymmärrän hyvin, miksi näin on. Työ vanhusten parissa on ollut alennusmyynnissä aina: palkka ei nouse, arvostusta ei ole.
Laakson sairaala Helsingissä ilmoitti sulkevansa potilaspaikkoja hoitajapulan vuoksi. Kenen on vastuu?
Onko vastuu peruskoulunsa päättäneen 16 vuotiaan nuoren, joka hakeutuu lähihoitajakouluun? Ensimmäisen työharjoittelujakson aikana hän toteaa alan raskauden ja vaativuuden päättäen jo silloin, ettei tule jäämään alalle. Lähihoitajakoulusta jatketaankin opintoja eteenpäin, mikä mielestäni onkin täysin oikea ratkaisu nuoren ihmisen kannalta.
Vai onko vastuussa määräaikaissijaisuuksia tekevä hoitaja, joka päättääkin perustaa perheen ja jäädä mieluummin hoitamaan lapsiaan kuin palata epävarmaan ja työajoiltaan epäinhimilliseen ammattiin?
Kantaako vastuun kenties se osaston viimeinen toivo, konkarihoitaja, joka vuosia hoitotyötä tehneenä, väsyneenä ja joustaneena vihdoinkin väsyy katketakseen lopullisesti?
Suunnitelmat hakea työvoimaa ulkomailta lisääntyvät ja varmasti myös toteutuvat. Ajatus hirvittää: jo kotimaassaan alipalkatut ihmiset, yleensä naiset, houkutellaan tänne tekemään aliarvostettua työtä alipalkattuina. Kuinka he pärjäävät palkallaan täällä kalliissa Suomessa, jos suomihoitajakaan ei pärjää?
Katsoessani naisvaltaista hoitoalaa, hyviä työntekijöitä ja heidän työpanostansa suomalaisen terveyden- ja vanhustenhuollon hyväksi, en voi olla tuntematta myötähäpeää päättäjien puolesta. Riistolla ei näytä olevan rajaa.
Sosiaali-ja terveysalan tutkimus-ja kehittämiskeskus Stakes kertoi nykyisen talouskasvun turvaavan hoivapalvelujen saannin myös tulevaisuudessa (HS 23.11.06).Sosiaali-ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto totesi yhdeksi alhaisten kustannusten syyksi hoitohenkilökunnan maltillisen palkkauksen. Siinä se syy miksi suomihoitaja katoaa. Mutta kenen on vastuu?



17.12.2006 Inhimillisiä vuosia vanhuksille - Helsingin Sanomat



Vanhusten asiat ja asema ovat esillä lehdissä päivittäin. Helsingin Sanomien artikkeli 9.12.06 kysyi osuvasti, kuka tekee työt mm. tulevassa vanhustenhuollossa. HS kertoi mm. valtiontilintarkastajien esittäneen huolensa vanhusten palveluista, nuori Lucia neito kannusti ihmisiä vanhusten pariin ja sähköyhtiö Fortum kertoi joulutervehdyksensä lähteneen kotona hoitotyötä tekeville omaishoitajille. Joukossamme on ihmisiä, joita vanhusten asiat oikeasti huolestuttavat. Se ei kuitenkaan näytä riittävän, eikä johtavan mihinkään.
Ei suomalaista vanhusta arvosteta. Vuosia hoitotyötä vanhustensairaalassa tehneenä tiedän, mitä elämässä ja vanhenemisessa pelätä. Se ei ole kuolema, vaan yksinäiset vuodet ennen sitä, varsinkin jos sattuu joutumaan laitoshoitoon.
Kyllä jokaisen pitäisi ruveta ajattelemaan: vanhuus koskettaa meitä jokaista viimeistään silloin, kun omat vanhempamme vanhenevat ja joudumme miettimään, missä on heidän paikkansa. Suomivanhus on hylätty sairaalaan, monen hengen potilashuoneeseen, muhkuraiselle tyynylle, kylmälle aamupuurolle, märkään vaippaan odottamaan. Ja odottaa saa: ei ainoastaan hoitajaa vaan myös inhimillisempiä ja arvokkaampia oloja viettää elämänsä viimeisiä vuosia.
Miten on mahdollista, että tänä viisauden ja rikkauden aikana emme pysty niitä heille antamaan?
Itsenäisyyspäivän mentyä ja juhlapuheiden jo unohduttua olemme taas arjessa. Ikäihmisten asioiden tärkeys vilahtelee monen puolueen vaaliteemoissa näin eduskuntavaalien alla. Vanhusten todelliseen tilanteeseen ja asioihin olisi kuitenkin jokaisen teemaa tärkeänä pitävän tutustua ruohonjuuritasolla. Ehdotankin näin eduskunnan satavuotisjuhlien aikana ja kunniaksi edustajille ja eduskuntaan pyrkiville opastettua kiertoajelua suomalaisiin vanhustensairaaloihin. Ulkomaan tutustumiskäyntejä ei tarvitse tehdä, Espoostahan käytiin jo Tanskassa.
Samalla edustajat voisivat viedä joulutervehdyksen niille, jotka ovat sen oikeasti ansainneet.
Rahasta tuskin kukan ostaminen jäisi kiinni, eduskunta kun näyttää osaavan tuon rahankäytön. Ainakin mitä tulee heidän omiin juhliinsa.



18.11.2006 Super kutsuu, kuuleeko kokoomus? - Iltalehti



Kokoomus avasi vaalikiertueensa Espoossa mainostamalla kuuntelemisen jaloa taitoa. Heidän uusin vaalivalttikorttiyrityksensä on ns. korvakiertue ja alipalkattujen ja pätkätöitä paahtavien naisten ryhmä.
Me perus-ja lähihoitajat koemme pysyvämme alipalkattujen peruskivenä. Tuntuvia korotuksia palkkaan ei tule.
Perus-ja lähihoitajienliitto Super järjesti mielenilmaisun pääkaupunkiseudun palkkapoliittisia ratkaisuja vastaan juuri samaisena päivänä, kun kokoomus avasi korvakiertue-kampanjansa.
Olimme kokoontuneet Helsingin narikkatorille ja kutsuneet paikalle myös Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat, kuntapäättäjät ja johtavat virkamiehet kuuntelemaan asiaamme alamme palkkauksesta.
Kukaan kutsutuista ei kuitenkaan vaivautunut paikalle. Se kertonee, mitkä ovat todelliset halut puuttua matalapalkattujen asioihin. Kokoomuksen ja muidenkin kutsuttujen on turha vedota asioiden päällekkäisyyteen 14.11.06. Kiireeseenkään ei voi vedota, koska taksit kulkevat ja taksikortit ovat taskuissa.
Peräänkuulutankin tällä kirjoituksellani henkilöä tai henkilöitä yli puoluerajojen, jotka oikeasti puuttuisivat meidän alipalkattujen hoitajien asioihin. Tosi tekijälle tai puolueelle olisi nyt paikka auki. Sanahelinöiden aika on osaltamme ohi.
Mitä sitten tulee kokoomuksen korvakiertueeseen tai muihin mielenilmaisuumme kutsuttuihin päättäjiin, kehotan heitä hakeutumaan pikaisesti korvien putkitukseen mahdollisen kuulovian vuoksi. He kun eivät kuulleet kutsuamme saati sitten sanomaamme.


Tutustu julkaistuihin kirjoituksiini eri lehdissä vuosien varrella.


 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi