Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 Arja Juvonen ammattikuva
<< Kaikki blogikirjoitukset

16.02.2026 Vanhustenhoidon järkyttävät uutiset menevät yli ymmärryksen

Julkisuuteen nousseet vanhustenhoidossa tapahtuneet järkyttävät kuolemantapaukset ovat kestämättömiä ymmärtää saati sietää. Ne menevät yli ymmärryksen. Tapaukset on tutkittava perinpohjin ja laiminlyönneistä ja kaltoinkohtelusta on jouduttava vastuuseen. Luottamus vanhustenhoitoon on mennyttä, kun tapauksia ponnahtelee pintaan toistuvasti. Neljä epämääräistä vanhuksen kuolemantapausta hoivayksiköissä on liikaa. Mitä Suomessa on tapahtunut?

Vakka-Suomen sairaalassa tapahtui vanhuksen epäilty kuolemantuottamus ja heitteillepano), vanhus kuristui kuoliaaksi hoivakodissa Turussa, vanhus kuoli Espoossa Attendon hoivakodissa hälytettyään 11 kertaa apua turvarannekkeella saamatta sitä ja iäkäs muistisairas vanhus kuoli Ivalossa toisen asukkaan mentyä hänen päälleen nukkumaan. Julkisuuteen nousi myös vanhuksen kovakourainen kohtelu Torniossa, jonka vanhuksen omat tyttäret näkivät.

Olen työskennellyt pitkään vanhustenhoidossa ennen politiikkaa ja kuullessani tällaisia tapahtumia en voi olla hiljaa. Pidän tapauksia sietämättömänä julmuutena ja vanhustenhoidon epäonnistumisena. Yksikin tapaus on liikaa, eikä suomalaisen yhteiskunnan tule hyväksyä tällaista. Yksikin tapaus leimaa vanhustenhoitoa ja myös sen hyviä työntekijöitä. Yksikin tapaus säikäyttää, pelottaa ja yleistää. Eikö Suomessa enää osata ja ymmärretä hyvää hoitoa?

THL:n johtava asiantuntija kommentoi Tornion tapausta sanomalla, että ikäihmisten kaltoinkohtelun taustalla on usein henkilöstön väsymystä, riittämättömyyttä ja osaamattomuutta.  Hän toteaa, että jokainen tapaus on kuitenkin liikaa. (YLE 19.12.25)

Hoitoalan henkilöstö kokee varmasti työssään väsymystä ja painetta. Olen itsekin sitä hoitotyötä tehdessäni tuntenut. Väsymys ja riittämättömyyden tunne ei kuitenkaan saa olla syy kaltoinkohteluun, välinpitämättömyyteen tai huolimattomuuteen. Toivonkin hoitajille rohkeutta ja uskallusta lähteä nostamaan esiin hoivayksiköissä mahdollisesti esiinnousseita epäkohtia. Jos työmäärä on liian suuri ja kohtuuton, on puhuttava. Jos työkaveri toimii epäeettisesti, on puhuttava. Jos työpaikalla huomaa vaaratapahtumia, on puhuttava. Hoitajille on annettava myös lupaus siitä, että puhumalla epäkohdista ei joudu itse vaikeuksiin tai irtisanotuksi. Vaikeneminen ei saa olla ratkaisu.

Ymmärrän hyvin keskustelun, jossa vanhustenhoidon rahoitus nostetaan keskiöön hyvästä hoidosta puhuttaessa. Rahoituksella on turvattava toimintaa, mutta hoidon tekevät koulutetut työntekijät, jotka ovat vannoneet hoitajan valan valmistuessaan. Hoitajia ja avustavaa henkilöstöä on oltava riittävästi ja sitä on myös lisättävä tilanteen niin vaatiessa. Hoitotyötä tehdään hoitotyön eettiset periaatteet muistaen ja noudattaen. Hoitajien kokema eettinen stressi tilanteissa, joissa voimavarat eivät riitä hyvän hoidon toteuttamiseen on kuitenkin vakava hälytysmerkki, johon on reagoitava.

Hoivayksikön esimiehet ovat suuressa roolissa työpaikan tilanteen seurannassa. Hoivayksiköiden on tehtävä omavalvontaa, jonka on oltava aukotonta. Epäonnistumisen jossakin asiassa on johdettava laadun parantamiseen ja asioiden kuntoonlaittamiseen. Kynnys olla yhteydessä valvovaan virkakoneistoon on oltava matala. Mikäli hoivayksikössä ei ole resursseja hyvää hoitoon, on siitä tehtävä ilmoitus aluehallintovirastolle, Valviralle, oikeusasiamiehelle ja hyvinvointialueelle. Myös päättäjien on kuultava viestit ja otettava ne vakavasti.

Vanhuksen on saatava hoitoa omalla äidinkielellä, hyvin ja huolellisesti. Muuta emme voi hyväksyä.



 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi