Etusivu Kuka
olen
Kunta-
politiikka
Eduskunta-
työ
Ajan-
kohtaista
Blogi Artikkelit
 
Valtiopäivätoimet Arja Juvonen

Puheet eduskunnassa Arja Juvonen

 Arja Juvonen ammattikuva
<< Kaikki blogikirjoitukset

10.09.2020 Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 9.9.20: Pääministerin ilmoitus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta

TIEDOTE 9.9.20

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 9.9.20: Pääministerin ilmoitus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta

ed. Halla-aho

Kriisiä käytetään EU:n oman vallan kasvattamiseen

Unioni käyttää jokaista kriisiä oman valtansa vahvistamiseen jäsenmaiden ja niiden kansalaisten itsemääräämisoikeuden kustannuksella. Never waste a good crisis, älä anna hyvän kriisin mennä hukkaan, sanoi Winston Churchill 40-luvulla.

Elpymisrahastolla ja uusilla yhteisvastuilla ei lääkitä koronan aiheuttamia vaurioita. Niillä lääkitään etelä- ja keski-Euroopan maiden pitkäaikaisia, rakenteellisia ongelmia. Finanssikriisi opetti Euroopan vallanpitäjille, että näitä ongelmia on poliittisesti vaikea ratkaista jäsenmaiden sisäisillä hevoskuureilla. Kansalaiset eivät pidä niistä vaan äänestävät valtaan EU:n kannalta epämiellyttäviä puolueita sekä vasemmasta että oikeasta laidasta. Toinen tapa on sosialisoida näiden maiden ongelmat ja panna talouttaan paremmin hoitaneiden jäsenmaiden kansalaiset maksamaan. Haasteena on ollut vain se, miten myydä tämä ajatus pohjoisten jäsenmaiden kansalaisille. Juuri tähän korona tarjoaa savuverhon.

Elvytysrahasto on monen maan kannalta järkevä ratkaisu. Nettosaajat välttyvät ikäviltä kansallisilta vyönkiristyksiltä ja voivat lahjarahan turvin ylläpitää Suomea matalampia verokantoja tai julkisia palveluja, johon niillä ei ole varaa. Italialaisen kotitalouden varallisuus on suurempi kuin suomalaisen, mutta suomalainen kotitalous maksaa korkeampia veroja, jotta italialaisen ei tarvitsisi. Saksa toki on maksumies, mutta toisaalta eteläeurooppalaiset voivat lahjarahalla jatkaa saksalaisten autojen ostamista. Ja toisaalta Saksalla EU:n johtavana valtiona säilyy kontrolli rahoihinsa, vaikka ne nimellisesti siirtyisivät kansallisesta budjetista EU:n budjettiin.

Askel kohti syvempää liittovaltiota

Pääministeri Marin on korostanut elvytystoimien kertaluonteisuutta ja tarkkarajaisuutta. Hän voisi kertoa tämän myös eurooppalaisille aatetovereilleen. Saksan sosialidemokraattinen valtiovarainministeri näkee elpymisrahaston peruuttamattomana askeleena kohti uudenlaista, syvempää liittovaltiota. Ja sitähän se onkin. EU on poliittinen projekti. Se ei ole jäsenmaiden asialla vaan omalla asiallaan.

Tässä talossa on niitä, jotka avoimesti kannattavat liittovaltiota, tulonsiirtounionia ja velkaunionia. Heitä en halua kritisoida. Ongelmallisempana pidän sitä, että osa puolueista, tietoisena oman äänestäjäkuntansa kriittisistä näkemyksistä, haluaa maalata tämän projektin joksikin sellaiseksi, mitä se ei ole. Keskusta sanoo, että lahjoittamalla miljardikaupalla rahaa ulkomaille Suomi puolustaa omaa vientiään. Aivan kuin tuesta hyötyvät maat käyttäisivät saamansa rahat suomalaisten vientituotteiden ostamiseen. Aivan kuin tuesta hyötyvät maat edes olisivat Suomelle merkittäviä vientikohteita.

Suomi elvyttää omaa talouttaan, mutta samalla Summalla tukee myös muita maita

Suomen hyvinvointi totisesti on vientiteollisuuden varassa, ja sillä vientiteollisuudella ei tällä hetkellä mene hyvin. Tähän on moniakin syitä, mutta jos hallitus haluaisi puolustaa suomalaista vientiä, se voisi käyttää miljardit vaikkapa Suomen kilpailukykyä tai kotitalouksien ostovoimaa edistäviin veroratkaisuihin eikä kilpailijamaiden rahoittamiseen.

Hallitus, ja hallituksen äänitorveksi taantunut Yleisradio, rummuttavat jättipottina ja suoranaisena lottovoittona sitä, että Suomi saa rahaa elpymisrahastosta. Pienellä präntillä, jos silläkään, mainitaan, että Suomi saa takaisin noin puolet maksamastaan summasta. Suomi siis elvyttää omaa talouttaan omilla rahoillaan ja sen lisäksi samalla summalla toisten taloutta.

Maa, joka ei hallitse omia varojaan ja omaa lainsäädäntöään, ei ole itsenäinen valtio vaan osavaltio

On niitäkin, jotka ymmärtävät, mistä todellisuudessa on kyse, mutta jotka ajattelevat, että Suomi ei voi kaataa elpymisvälinettä, koska sillä olisi kauaskantoisia poliittisia seurauksia, joihin meillä ei ole varaa. Asiaa voidaan kuitenkin lähestyä myös toisesta kulmasta: Onko Suomella varaa kuulua tällaiseen unioniin? Onko jäsenyyden tarjoama hyvä niin hyvää, että meidän on syytä luopua paitsi rahoistamme myös budjetti- ja lainsäädäntösuvereniteetistamme?

Elpymisrahastoon liittyy sekä EU-oikeudellisia, perustuslaillisia että poliittisia aspekteja. Pohjimmiltaan tämä asia on poliittinen, eivätkä hallitus tai eduskunta voi piileskellä neuvoston oikeuspalvelujen selän takana. Katson ennen kaikkea keskustaa: on älyllisesti laiskaa ja epärehellistä sanoa, että hyväksymme elpymisrahaston mutta emme kannata liittovaltiota. Liittovaltio on prosessi, ja tämä on osa sitä prosessia. Maa, joka ei hallitse omia varojaan ja omaa lainsäädäntöään, ei ole itsenäinen valtio vaan osavaltio.



 
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060, , www.eduskunta.fi